Tunnelmallisia ikisuosikkeja osa 1: Punasipulihilloke

On joitakin asioita, jotka vaan kuuluvat Kotikolon ruokavarusteluun. Niitä, joita täälläkin on linkattu ja vinkattu eri reseptien yhteydessä kymmeniä kertoja, niitä jotka sopivat yhdistettäväksi mitä erilaisimpiin ruokalajeihin. Nyt en kuitenkaan puhu valmiista tuotteista, vaan tee se itse -asioista, esimerkiksi erilaisista lisukkeista, kuten nyt esittelemäni punasipulihilloke. Koska useimmat Tunnelmallisten ikisuosikkireseptit ovat kuitenkin hautautuneet sangen syvälle blogin … Jatka lukemista Tunnelmallisia ikisuosikkeja osa 1: Punasipulihilloke

Sikke Sumarin ”ysäribroileri”

Etsiskellessäni sopivaa uunibroilerireseptiä – juu, keittiöremontti, jonka piti hoitua reilussa viikossa on edelleen, nyt kuukauden kestettyään, kesken eikä meillä vieläkään ole liesituuletinta – törmäsin tähän Sikke Sumarin kermaiseen broilerigratiiniin. Se, mikä tästä tekee Siken sanojen mukaan ysärihenkisen jäi minulle hieman epäselväksi, mutta ilmeisesti se, että tämäntyylistä lasagnea oli tarjoiltu hänen ravintolassaan noina aikoina. Niin tai … Jatka lukemista Sikke Sumarin ”ysäribroileri”

Mustanmakkaran uusi koti, piirakkavuoka

Ainoa makkara, josta voin sanoa oikeasti pitäväni on mustamakkara. Tai no, valehtelin, siskonmakkarasta pidän myös ja chorizosta. Ensin mainitusta keitossa ja chorizosta lähinnä mausteena. Mutta mustamakkara, sitä voin syödä ihan sellaisenaan, paistettuna tai grillattuna. Kumppaniksi valitsen mieluiten voin, aitoon tamperelaistapaan kuuluvan puolukkahillon jätän mieluiten muihin yhteyksiin. Vaikka Aleksi meistä kahdesta – Pikku-Kokki ei onneksi osaa … Jatka lukemista Mustanmakkaran uusi koti, piirakkavuoka

Ei kai Suomi vaan täytä vuosia -piirakka

Mennyt vuosi on saanut minussa aikaan sen, että kun jokin asia – usein esimerkiksi ravintolan ateriakokonaisuus – on ”kekseliäästi” nimetty ”Suomi 100”, nousevat minulla lähinnä karvat pystyyn. Kohta vuoden verran on tällä teemalla ratsastettu mitä ihmeellisimmillä tavoin. Alkaa hiukan uskottavuus kärsiä. Yhden Suomi satasen tulin itsekin kesällä syöneeksi. Ravintola oli Mikkelin Bistro Vilee ja ruoka … Jatka lukemista Ei kai Suomi vaan täytä vuosia -piirakka

Kaali + sieni = kaalikääryle vailla vertaa

Minä olen kaalin ystävä. Pidän kaalista melkein muodossa kuin muodossa, miltei lajista huolimatta. (No, kiinankaali saakoon jäädä toisten syötäväksi.) Keräkaalia popsin usein ihan sellaisenaan, parsakaali, ruusukaali ja kukkakaali maistuvat myöskin ilman sen kummempia kommervenkkejä – tosin keitettyinä. Erilaiset kaaliruoat, kuten kaalilaatikko ja -keitto miellyttävät myös makuaistiani ja muistuipa taas mieleeni yksi lapsuudenkotini klassikoista, kaalipata, jonka … Jatka lukemista Kaali + sieni = kaalikääryle vailla vertaa

Strutsi ja pata : osa 2

Viikkoa aikaisemmin padassa ylikypsäksi hauduttamamme strutsinfileen tarina sai viime viikonloppuna jatkoa, kun popsimme strutsiateriamme nro. 2. Tällä kertaa vuorossa oli riivittyä strutsia, siis mitäpä muutakaan kuin nyhtöstrutsia Tosi tumman Reissumiehen syleilyssä eli toisin sanoen strutsiburgereita Tunnelmallisten tyyliin. Vaikka lopputulos ei vastaavien possupurilaistemme tasoa täysin pystynytkään tavoittamaan – joka tosin olisi ollut suoranainen ihme – olivat … Jatka lukemista Strutsi ja pata : osa 2

Puolukkaa ja punasipulia

Varmasti jokaisella on niitä asioita, joita jääkaapista on löydyttävä aina. Tällä kertaa en tarkoita niitä perinteisiä maitoja ja muita tavallisuuksia, vaan hieman poikkeavampia asioita, ehkä voisi puhua sellaisista aterian kruunaajista – tai toisaalta pelastajista. Meillä kaksi tällaista jääkaapin vakioasukkia ovat punasipulihilloke sekä paholaisen hillo, joista varsinkin ensin mainittu sopii mitä erilaisimpiin yhteyksiin; piirakoihin ja pizzoihin, … Jatka lukemista Puolukkaa ja punasipulia

Erään ricottapurkin tarina

Jotta viime aikoina useasti mainitsemani ruokaa rippeistä -teema saisi tässäkin postauksessa paikkansa, aloitan sen kertomalla, että nyt esiteltävät kolme ruokalajia saivat kaikki lopullisen muotonsa yhden ricottapurkin takia – tai sen ansiosta. Vain hitusen käytetty sellainen nimittäin majaili jääkaapissamme ja koska ricotta tunnetusti ei halua joutua pakastimeen, sille oli keksittävä muita käyttötapoja. Ensimmäinen erä kului pizzaan, … Jatka lukemista Erään ricottapurkin tarina

Jauhoja ja tomaattia, siis lämpimäisiksi leivottuja tähdetouhuja

Kuten kaikille lukijoilleni on varmasti tullut jo selväksi, yksi niistä monista asioista, joista ruoanlaitossa innostun, on ekologisuus. Tällä tarkoitan erityisesti sitä, että pyrin minimalisoimaan sen jätteen määrän, joka taloudessamme syntyisi siitä, että heittäisimme syömäkelpoista ruokaa roskakoriin – tai siis antaisimme ruokamme muuttua syömäkelvottomaksi. Näinpä voinkin puhtain sydämin väittää, että tuo kuuluisa 24 kiloa vuodessa, ei … Jatka lukemista Jauhoja ja tomaattia, siis lämpimäisiksi leivottuja tähdetouhuja

Piirakkaa paholaisen lailla

Maukasta ja sangen mukavaa puuhaa tämä juhlien järjestely. Tämän olen lähiviikkoina todennut useaan otteeseen, kun pitkänkin työpäivän jälkeen olen ilomielin kaivanut esiin reseptilöydöksistäni seuraavan ja viettänyt illan keittiössä. Toki keittiöpuuhat ovat pitkään olleet lähellä sydäntä (no yllätys, yllätys), mutta tämä juhlatouhuilu… Jos kirjat eivät olisi haukanneet niin suurta palaa sydämestäni, voisin hyvinkin harkita jonkin sortin … Jatka lukemista Piirakkaa paholaisen lailla