Tunnelmallisia makuja ravintolamaailmassa luku 12: Ravintola Faro, kesäilta kanaalin laidalla

Viime perjantaina vietimme päivää teemalla merellinen Helsinki. Iltapäivällä nautimme kaupungin maisemista mereltä käsin sightseeing-risteilyllä, jonka jälkeen matkasimme Ruoholahteen, ravintola Faroon. Farossa popsimme kolmen ruokalajin illallisen, merimaisemalla maustettuna.

Risteilyalukselle hetkeksi palatakseni, kokemus oli mukava, suositeltava tapa viettää puolitoistatuntinen Helsingin historiaan ja mereltä nähtäviin maamerkkeihin tutustuen. Ainakin kyseinen yhtiö, Royal Line, tarjosi siististi sisustetun aluksen, jossa myös ruokailu olisi voinut olla varteenotettava vaihtoehto. Erilaisia illallisristeilyitähän on tullut kokeiltua ympäri Eurooppaa; Budapest, Rooma, Istanbul, Lontoo, Wien ja Pariisi, joten ehkäpä Helsinkikin tulee vielä kysymykseen… Hyvin matka sujui kuitenkin ateriattakin ja suomeksi sekä englanniksi kuultavat ääninauhaselostukset toivat mukavasti turismin tuntua. Risteilykansan puheensorina tietysti heikensi kuultavuutta, mutta parempi näin; iloinen tunnelma ennen kaikkea.

1936360_119074266913_2779122_n1378137_10151714496036914_1812373066_nIMG_2882                          – Budapest… Lontoo… Pariisi ❤

Faroon päädyimme muutamastakin syystä: Olimme noteeranneet sen jo aiemmin EatHelsinki 2015 -kirjan myötä, mutta todenneet sen houkuttelevan enemmän kesäaikana. Nyt kuitenkin sopivaa kohdetta etsiskellessämme huomasimme Faron tarjoavan kolmen ruokalajin suositusmenun kahdelle hintaan 69,00€. Kun suositusmenu oli yhtä kuin vapaus valita, oli päätös tehty. Siis sinne!

IMG_4521IMG_4515Paikka on ulkopuolelta katsottuna mukavan näköinen kompleksi, istuu miljööseensä kuin kala veteen – tai laiva laineille. Eikä paikka sisältäkään hullumpi ole, pohjoismaisen moderni, yksinkertainen ja siisti. Ikkunoista on näkymä merelle ja rakennuksen ympärille on rakennettu merenpäällinen terassi. Kiehtovaa.

Valintamme ovat tällä kertaa alkuruokaa lukuun ottamatta erilaiset. Molemmat aloitamme skagenilla Faron tapaan, itse jatkan kuhalla linssien ja pinaatin kera, Aleksi entrecôte-chimichurri bruschettalla sekä lämpimällä varhaisperunasalaatilla. Jälkiruoaksi minä nautin samppanjapannacottaa, Aleksi kiivi-parfaita mango-banaanisorbetin kanssa.

IMG_4525
Skagen Faron tapaan.

Arvioisin ateriani keskiverroksi. Skagen oli hyvää, mutta toisaalta, se on oikeastaan miltei aina. Kuha sen sijaan oli ateriani heikoin lenkki, vaikka ihan hyvää sekin. Kastike olisi voinut olla parempaa, linssit, pinaatti ja pikkuruiset porkkanat olivat mainioita. Silti annoksen oikea hinta (27,50€) olisi harmittanut. Myös Aleksi piti skagenista, samoin kuin pääruokansa lisukkeista. Pidimme molemmat ideaa tarjota entrecôte tällä tavoin erilaisena ja luovana, siis pisteet siitä. Kokki sitä vastoin oli valinnut pihvinsä valmistustavaksi jonkin sangen epäonnistuneen menetelmän, jonka vuoksi pihvi näytti lähinnä harmaalta. Makukaan ei ollut hyvä, se laski huomattavasti muuten mukiinmenevän annoksen arvoa. Hinnaltaan tämä herkku olisi normaalisti ollut 23,00€ eli hyvällä pihvillä sangen passeli, huonolla ei.

IMG_4530IMG_4527

– Kuha ynnä entrecôte.

Myös pannacotta lukeutuu ravintolamaailmassa melko varmoihin valintoihin ja onnistuminen tapahtuu tälläkin kertaa. Samppanjaa en tosin yksilöstä maista, mutta IMG_0255IMG_4532samapa tuo. Tämä toimii hyvin näinkin. Parfait sen sijaan on niitä päinvastaisia asioita paljastuen muutaman kokemuksen perusteella useimmiten melko heikoksi esitykseksi. Niin on nytkin. Onneksi annokseen sisältyvä mango-banaanisorbet on erittäin hyvää jättäen näin Aleksillekin hyvän maun suuhun. Pannacottasta 9,00€ tuntuisi joka tapauksessa melko kalliilta, saatikka sitten 9,50€ parfait-annoksesta. Toisaalta, nämä ovat näitä Suomen jälkiruokahintoja, ei näissä mitään ihmeellistä ole, mietin tässä Tallinnan alle neljän euron ihanuuksia muistellessani…

Kaiken kaikkiaan siis onnistunut valinta. Hieman pitää vielä purnata palvelun etanamaisuudesta – väkeä tosin on paljon, mutta silti, odotusajat ovat todella pitkiä – sekä palvelun muutoinkin haparoivasta otteesta. Mikä tärkeintä, perusystävällisyys on kuitenkin kunnossa. Jotenkin tämän tyylin paikoissa vain odottaisi edes muutamaa kuvailevaa sanaa ruokia pöytään tuotaessa tai viinisuosituksia kyseltäessä. Niin, sitä on oppinut jo niin hyvälle…

Faroa olen valmis suosittelemaan kiireettömään (kesä)iltaan, jos urbaani kaupunkitunnelma veden äärellä kiinnostaa.

Ruoka: 3+/5
Tunnelma: 4/5
Palvelu: 3/5

Kokonaisuus: 3+/5

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s