Tofu-lehtikaaliwokki

Vaikka olen ollut tofun syömisen ystävä jo niin kauan kuin muistan, olen jostain syystä jättänyt sen valmistamisen toisten hartioille. Ryhtiliike oman hyvinvointini puolesta ja siirtyminen painokkaammin noudattamaan FODMAP-ruokavaliota on kuitenkin tarkoittanut monien kasvisproteiinien sulkemista ruokaympyräni ulkopuolelle. Näin FODMAP ystävällinen tofu on vahvistanut jalansijaansa myös meidän keittiössämme.

Tavallaan tofun valmistaminen on helppoa, mutta toisaalta siinä voi myös kompastua pahemman kerran. Valmiiksi maustettu onnistuu useimmiten hyvin, mutta maustamattoman kanssa olen joutunut pettymään monesti, kun maukaskaan marinadi ei ole onnistunut tekemään tofusta maistuvaa. Niin ikään rapean pinnan saavuttaminen ei ole itsestään selvää. Mutta kuten muistakin raaka-aineista, tofusta oppii parhaiten tekemällä ja kokeilemalla.

Seuraava vallan yksinkertainen wokki koostuu lempi raaka-aineistani eli tofusta, lehtikaalista ja nuudeleista sekä suolaisen makeasta misokastikkeesta. Ruoka valmistuu miltei liiankin helposti lähinnä kastikkeen ainekset sekoittamalla sekä tofun ja lehtikaalin pilkkomalla. Älä kuitenkaan unohda myöskään tofun kuivaamista, joka on olennainen osa tofuruokien valmistusprosessia.

Siis helppoa ja hyvää arkiruokaa, olkaa hyvä.

Tofu-lehtikaaliwokki

4 annosta

Wokki:
250 g tofua
1 sipuli
2 valkosipulinkynttä
100 g lehtikaalia
100 g nuudeleita
1+1 rkl öljyä
suolaa ja mustapippuria

Misokastike:
2 rkl misotahnaa
1 rkl vettä
1 rkl soijakastiketta
1 rkl hunajaa
1 rkl riisiviinietikkaa
1 rkl inkivääriä raastettuna

Aloita wokin valmistaminen laittamalla tofu kuivumaan. Halkaise tofu pitkittäin kahtia ja aseta palat leikkuulaudalle talouspaperiin käärittynä. Nosta päälle toinen leikkuulauta sekä paino, esimerkiksi paistinpannu.
Valmista seuraavaksi kastike sekoittamalla sen ainekset yhteen.
Kuori ja hienonna sipuli ja valkosipulinkynnet.
Huuhtele lehtikaali, poista kovat lehtiruodit ja suikaloi lehdet.
Keitä nuudelit pakkauksen ohjeen mukaan. Valuta keitetyt nuudelit hyvin ja sekoita niihin 1 rkl öljyä.
Kuumenna iso paistinpannu ja 1 rkl öljyä. Lisää pannulle tofut kuutioituna. Paista noin 5-7 min. käännellen. Mausta suolalla ja mustapippurilla.
Lisää pannulle sipulit ja lehtikaalit. Jatka paistamista muutama minuutti.
Sekoita keitetyt nuudelit ja maustekastike pannulle.
Tarjoile pikaisesti.

Kaksi keväistä rucolakastiketta

Suurehko määrä pikaista käyttöönpääsytarvetta huokuvaa rucolaa innosti valmistamaan rucolakastiketta. Seuraavalle päivälle oli suunnitteilla uunilohiateria, joten tämähän sopi suunnitelmaan vallan mainiosti.

Yhdestä reilun kokoisesta rucolarasiasta syntyi kahta hieman toisistaan poikkeavaa kastiketta, sitruunaista sekä pestotyylistä. Molemmat sopivat lohelle hienosti. Koostumukseltaan löysempi sitruunaversio voisi toimia hyvin myös esimerkiksi perunasalaatissa ja molemmat olisivat varmasti oiva makupari niin ikään kanalle. Kannattaa ilman muuta siis testailla.

Hyvänä hävikkivinkkinä kannattaa muuten muistaa tämän tyyliset kastikkeet, joihin voi mainiosti upottaa jo hieman nuhjaantuneet yrtit tai salaatit. Kastikkeet kestävät hyvin myös pakastuksen ja toimivat näin ollen hyvinä varasuunnitelmina niinä päivinä, kun ruoanlaitolle on aikaa tasan pastan keittämisen verran. Superhelppo uunilohi taas syntyy, kun lohifileen pinnalle levittää kerroksen tällaista kastiketta. Tai mikset dippailisi siihen vaikkapa uuniperunoita tai tiputtelisi sitä pizzan päälle?

Itse ainakin aion säilöä kesän toivottavasti runsaan yrttisadon suurilta osin juuri tähän tapaan. Kaunis vihreä lautasella piristää kummasti pimeinä talvipäivinä.

Sitruunainen rucolakastike

50 g rucolaa
kourallinen babypinaattia
0,25 dl sitruunamehua
0,5 dl parmesaanijuustoa raasteena
0,25 dl oliiviöljyä
0,5 tl suolaa

Huuhtele rucola sekä pinaatti.
Laita ainekset tehosekoittimen kulhoon ja pyöräytä tasaiseksi. Öljyn määrää säätelemällä saat kastikkeesta erilaisiin tarkoituksiin sopivaa, joten lisäile sitä pikkuhiljaa. Tällä määrällä kastike jää melko kiinteäksi ja vähäöljyiseksi.

Rucolapesto

60 g rucolaa
kourallinen babypinaattia
1 valkosipulinkynsi
0,5 dl parmesaanijuustoa raasteena
0,25-0,5 dl oliiviöljyä
ripaus suolaa ja mustapippuria

Huuhtele rucola sekä pinaatti. Kuori ja hienonna valkosipuli.
Laita rucola, pinaatti, valkosipuli, parmesaani ja oliiviöljy tehosekoittimen kulhoon tai hienonna ne sauvasekoittimella tasaiseksi. Ohenna tarvittaessa öljyllä.
Mausta pesto suolalla ja mustapippurilla.

Nigella Lawsonin outo – mutta maukas – mandariinikakku

Mandariinikauden kääntyessä pian kohti loppuaan on hyvä aika jakaa Nigella Lawsonin kuuluisan mandariinikakun resepti. Helppo gluteeniton kakku syntyy miltei sormia napsauttamalla, kunhan ensimmäinen ja aikaa vievä osuus on suoritettu. Tämä ensimmäinen vaihe on hieman outo, ainakin omasta mielestäni tuntui erikoiselta tehdä kakkua, johon mandariinit käytetään sellaisenaan, kuorineen päivineen.

Outoa tai ei, lopputulos on maukas, jonka lisäksi kakkua on hauska tarjoilla vieraille ja kertoa sen poikkeavasta valmistustavasta. Tarjoilin kakun kumppanina itse tehtyä vaniljajäätelöä, makupari toimi mainiosti. Kakun pakastamisenkin olen jo ehtinyt testata, eikä sen maku tai rakenne kärsinyt siitäkään. Mandariinikakku on myös siitä oiva tarjottava, että sen voi hyvin leipoa jo edellisenä päivänä, se saattaa olla jopa parempaa yön yli jääkaapissa mehevöidyttyään. Kannattaa siis ilman muuta testata.

Mandariinikakku

Vuoallinen (ø noin 20 cm)

375 g mandariineja
6 kananmunaa
2,5 dl sokeria
250 g mantelijauhetta
1 tl leivinjauhetta

Pinnalle:
tomusokeria

Laita huuhdellut mandariinit kokonaisina ja kuorineen kattilaan, peitä ne kylmällä vedellä ja käännä levy päälle. Keitä hedelmiä kaksi tuntia.
Valuta ja anna jäähtyä. Halkaise mandariinit ja poista siemenet. Soseuta ne tehosekoittimessa.
Lisää sokeri, kananmunat, manteli- sekä leivinjauhe mandariinien joukkoon tehosekoittimeen ja surauta taikinaksi.
Kaada taikina leivinpaperoituun halkaisiljaltaan noin 20 senttiseen irtopohjavuokaan ja paista noin tunti. Peitä vuoka loppuvaiheessa foliolla, jos kakun pinta näyttää tummuvan liikaa.
Anna kypsän kakun jäähtyä vuoassaan.
Ripottele pinnalle tomusokeria.

Tofu-kasvispihvit ja persiljapesto

Iso nippu pikaista käyttöönottoa vaativaa persiljaa innosti valmistamaan persiljapestoa. Pestosta tuli herkullista, mikä sai heti miettimään, minkä kanssa sitä voisi tarjoilla. Teki mieli kasvispihvejä, joten päätin parittaa peston niiden kera.

Tofupihvit olivat minulle uusi juttu, mutta toimivat hyvin. Yksinkertaisempi tapa olisi tietysti paistaa ne uunissa, mutta onnistuu se pannullakin, kunhan vaan muistaa kärsivällisyyden. Kasvispihveistä tulee parhaita, kun ne paistaa hitaasti, lähes unohtaa pannulle. Näin ne kypsyvät pikkuhiljaa kauttaaltaan ja kääntelykin sujuu pihvien rikkoutumatta.

Persiljapesto

1 ruukku tuoretta persiljaa (minulla oli noin 50 g pelkkiä lehtiä)
ripaus suolaa
1 dl auringonkukansiemeniä
(oliivi)öljyä
2 tl sitruunamehua
1 rkl ravintohiivahiutaleita

Laita persilja, suola, auringonkukansiemenet ja tilkka öljyä sauvasekoittimen kulhoon. Survo hetki, lisää sitruunamehu ja öljyä niin paljon, että peston koostumuksesta tulee sopiva. Itse jätin peston melko jämäkäksi ja näin se toimi hyvin myös leivän päällä, mutta esimerkiksi pastaan sekoitettaessa kannattaa ilman muuta käyttää öljyä runsaammin.
Sekoita joukkoon ravintohiivahiutaleet tuomaan juustoista makua. Tarkista lopuksi suola.

Tofu-kasvispihvit

6 annosta

100 g kiinteää maustamatonta tofua
200 g porkkanaa
100 g kesäkurpitsaa
1 dl kaurafraichea
1 rkl rypsiöljyä
1 dl vehnäjauhoja
2 tl kuivattua oreganoa tai muita yrttejä
ripaus mustapippuria
öljyä paistamiseen

Leikkaa tofu kahdeksi ohuemmaksi palaksi. Kääri palat puhtaaseen keittiöpyyhkeeseen tai talouspaperiin. Laita esimerkiksi paistinpannu päälle painoksi ja anna tofun kuivua ainakin 5 min.
Pese ja kuori porkkanat ja huuhtele kesäkurpitsa. Raasta porkkana ja kesäkurpitsa karkeaksi raasteeksi. Voit painella sitä siivilän läpi ylimääräisen nesteen poistamiseksi.
Sekoita kulhossa kasvisraaste, murennettu tofu, kaurafraiche ja rypsiöljy. Lisää jauhot, yrtit sekä mustapippuri ja sekoita. Anna turvota noin 10 min.
Taikina on sen verran huonosti koossa pysyvää, että sitä ei kannata sen kummemmin muotoilla etukäteen, vaan nostella lusikalla suoraan pannulle pieniä kekoja ja painella siinä pihveiksi. Lämmitä pannu keskilämmölle ja anna pihvien kypsyä hitaasti. Rikkoutumisen välttämiseksi käännä vasta, kun pihvien sisus on kiinteytynyt riittävästi.
Voit paistaa pihvit myös 180-asteisessa uunissa keskitasolla, jolloin paistoaika on noin 20 min.
Tarjoile persiljapeston ja jogurttikastikkeen kera.

Sopivasti erilainen kanapyörykkäkeitto

Kylmät ilmat sen kuin jatkuvat, joten lämmittävillä keitoilla on ilman muuta nyt aikansa. Tämä sitruunainen kanapyörykkäkeitto on juuri sellainen, ihanasti lämmittävä. Samalla se on hieman tavallisesta poikkeava, sillä kaurahiutaleita lisätään pyörykkätaikinan ohella myös keittoliemeen. Ja kyllä, ne toimivat hyvin niin pyörykkämassan sitojana kuin liemen suurustimenakin. Sitruuna taas tuo keittoon mukavasti raikkautta ja chiliä lisäämällä siihen saa tietysti vielä enemmän lämpöä. Kannattaa ilman muuta kokeilla.

P.S. Käytin keittoon itse tehtyä kanalientä, johon ohjeen löydät täältä.

Kanapyörykkäkeitto

4 annosta

1 sipuli
400 g kanan- / broilerinjauhelihaa
70 g fetajuustoa
0,75dl + 1 dl kaurahiutaleita
1,5 tl kuivattua tilliä
1-3 tl juustokuminaa (maun mukaan)
0,5 tl + 1 rkl kurkumaa
mustapippuria myllystä
1 tl suolaa
3 rkl öljyä paistamiseen
0,5 tl chilihiutaleita (tai maun mukaan)
7,5 dl kanalientä (mielellään suolatonta)
125 g lehtikaalia (tai babypinaattia)
1 sitruunan mehu

Lisäksi:
sitruunalohkoja

Kuori ja puolita sipuli. Silppua toinen puoli ja raasta toinen puoli.
Tee ensin pyörykkätaikina. Sekoita kulhossa jauheliha, fetajuusto pieneksi murusteltuna, sipuliraaste, 0,75 dl kaurahiutaleita, tilli, juustokumina, 0,5 tl kurkumaa, muutama rouhaus mustapippuria sekä suola. Sekoita ainekset mahdollisimman hellästi koittaen varoa, että siitä ei tulisi liian tiukkaa.
Pyörittele kostein käsin taikinasta noin 20 pyörykkää. Älä puristele liikaa.
Kuumenna öljy miedolla lämmöllä kasarissa ja kuullota siinä silputtu sipuli. Kun sipuli on hieman läpikuultavaa, lisää 1 rkl kurkumaa sekä makusi mukaan chilihiutaleita. Sekoita ja anna kuullottua vielä hetki. Siirrä sipulit toiselle reunalle ja nostele pyörykät kasariin. Anna kypsyä noin neljä minuuttia, käännä ja anna kypsyä vielä viitisen minuuttia.
Lisää pannulle 1 dl kaurahiutaleita sekä kuuma kanaliemi. Sekoita hellästi pyöryköitä rikkomatta niin, että sipulit ja kaurahiutaleet leviävät tasaisesti pannulle. Jos käytät suolatonta lientä, lisää suolaa ja tarkista maku. Anna porista hiljaa, kunnes pyörykät ovat kokonaan kypsyneet ja kaurahiutaleet pehmenneet, noin 5-7 min.
Lisää sitten lehtikaali suupaloiksi revittynä sekä sitruunamehu. Anna hautua muutama minuutti niin, että lehtikaali pehmenee. Tarkista maku ja mausta tarvittaessa.
Tarjoile sitruunalohkojen kera.

Kermainen liha-kasvispata aka Anopin tulikoe

Kolmetoista vuotta sitä kesti, innostusta tehdä ruokablogia. Hassua, kuinka kiinnostuksenkohteet muuttuvat, kuinka jokin niin mielekäs yht’äkkiä alkoi vaan maistua puulta. Ehkä se on sitä kuuluisaa ”aika aikaansa kutakin”. Niin tai näin rakkauttani ruoanlaittoon en sentään onneksi ole kadottanut. Lähiaikoina tosin on tullut entistä enemmän pyöritettyä arkiruoanlaitossa tuttuja ja turvallisia, mutta siitä viis, niitä minulla on takataskussa melkoinen kattaus. Ja nyt blogin eläessä hiljaiseloa ainakin itse availen tätä valtavaa reseptiarkistoani lähes päivittäin. Työ ei siis suinkaan ole mennyt hukkaan. Ja eihän sitä tiedä minä päivänä innostukseni kuvata ja kirjoittaa taas herää henkiin.

Jotakin olen kaikesta huolimatta kuvaillutkin, lähinnä vanhoja klassikoita, joita olen halunnut kuvien puolesta päivittää hieman nykyosaamistani vastaaviksi – ja enemmän ruokahalua herättäviksi. Yksi ehdottomista perheemme kulinaariseen historiaan lukeutuvista ruokalajeista on kermainen liha-kasvispata, joka on ollut osallisena muutamassakin sangen merkittävässä tapahtumassa, kuten jo nimikin ”Anopin tulikoe” ehkä kertoo. Halutessasi voit lukea näistä tapahtumista enemmän täältä.

Pidemmittä puheitta suosittelen ilman muuta testaamaan seuraavan reseptin, joka helppoudestaan huolimatta johtaa hämmästyttävän hyvään lopputulokseen. Tällä ruoalla on hyvä karma 💕

Kermainen liha-kasvispata

6 annosta

400 g marinoituja porsaan fileepihvejä
3­-4 porkkanaa
2 sipulia
3 tomaattia
3 dl (kaura)kermaa
3 rkl vehnäjauhoja
4 rkl ketsuppia
1 rkl sinappia
0,5 tl suolaa
0,5 tl mustapippuria
1,5 tl basilikaa
3 valkosipulinkynttä
1 dl lihan paistinlientä

Lisäksi:
pastaa

Paista pihvit kypsiksi pannulla.
Kuori porkkanat ja sipulit. Suikaloi porkkanat, lohko sipulit ja tomaatit. Asettele kasvikset öljyttyyn uunivuokaan.
Sekoita vehnäjauhot ja mausteet sekä silputut valkosipulinkynnet ruokakermaan. Lisää seokseen myös paistinliemi.
Asettele paloitellut lihat kasvisten sekaan vuokaan ja kaada kermaseos komponenttien päälle.
Kypsennä 200 asteessa noin 45-60 min. Paistoaika vaihtelee paljon uunista ja kasvispalojen koosta riippuen.
Tarjoile pastan kera.

Punakaali-salamisipsigalette

Galette on helppovalmisteinen, ulkonäöltään rennon rustiikkinen piirakka, jonka leipomiseen ei tarvita edes vuokaa. Myös täyte on yleensä simppeli ja taikina valmistuu vain muutamasta ainesosasta. Siis aika lailla täydellinen herkku esimerkiksi silloin, kun kauppareissu ei houkuttele ja jotain maukasta haluaisi valmistuvan yksinkertaisesti.

Seuraava punakaali-salamisipsigalette sopisi makujensa puolesta erinomaisesti rentoon illanviettoon tai vaikkapa pikkujoulujen buffetpöytään. Jos seurueesta löytyy kasvissyöjiä tai salami ei muuten vaan maistu, voi salamisipsit hyvin korvata esimerkiksi lehtikaalisipseillä (ohje alla). Tai mikset valmistaisi molempia, tästä tulisi varmasti herkullinen kokonaisuus.

Punakaali-salamisipsigalette

Pohja:
2 dl vehnäjauhoja
1 dl ruisjauhoja
0,75 tl suolaa
0,5 dl rypsiöljyä
1 dl vettä

Täyte:
1 sipuli
350 g punakaalia
1 rkl rypsiöljyä
1 dl vettä
0,5 dl balsamicoa
1 rkl siirappia
0,5 tl suolaa
0,5 tl rouhittua mustapippuria
1 tl timjamia
60 g smetanaa/ranskankermaa
50 g salamiviipaleita

Lisäksi:
(lehtikaalisipsejä)
smetanaa/ranskankermaa

Sekoita jauhot ja suola kulhossa. Lisää öljy ja vesi. Sekoita tasaiseksi, mutta älä vaivaa. Kääri taikina kelmuun ja laita jääkaappiin.
Valmista seuraavaksi kaalitäyte. Kuori sipuli. Suikaloi sipuli ja kaali. Kuullota suikaleita pannulla öljyssä sekoitellen noin 5 min. Lisää vesi, balsamico, siirappi, suola, pippuri ja timjami. Hauduta noin 20 min. Lisää tarvittaessa vettä.
Jos valmistat lehtikaalisipsejä, tee ne seuraavaksi kaalitäytteen hautuessa (ohje alla).
Kauli taikina leivinpaperin päällä ympyrän muotoiseksi. Levitä smetana pohjalle niin, että pari senttiä reunoista jää paljaaksi. Levitä kaaliseos smetanan päälle. Taita reunat täytteen päälle.
Paista piirakkaa 200-asteisessa uunissa 25 min. Lisää salamiviipaleet piirakan viereen pellille. Paista vielä 8-10 min. Siirrä rapeiksi paahtuneet salamisipsit (ja/tai lehtikaalisipsit) piirakan päälle.
Tarjoile lisäksi smetanaa/ranskankermaa.

Lehtikaalisipsit

100 g lehtikaalia
1 rkl öljyä
ripaus suolaa

Huuhtele lehtikaalin lehdet ja poista lehdistä puiseva varsiosa. Leikkaa lehdet suupaloiksi.
Levitä lehtikaalit pellille leivinpaperin päälle. Kaada päälle öljy ja sekoittele niin, että öljy leviää tasaisesti kaikkialle. Ripottele pinnalle suola.
Kypsennä 150-asteisen uunin keskitasolla noin 20-25 min. Varo polttamasta sipsejä. Kääntele sipsejä lastan avulla paistamisen aikana muutaman kerran. Anna jäähtyä.

Kaurainen ja rapea marjapiirakka

Kesän jäljiltä lienee monia pakastimia, jotka pursuilevat viinimarjoja, puolukoita tai mustikoita. Seuraava ihanasti kaurainen ja rapea marjapiirakka kannattaa ilman muuta testata. Yhdessä jäätelön kanssa nautittuna tämä yksinkertaisesti valmistuva herkku palauttaa kesän niin mieleen kuin kielellekin. Valmiin piirakan voi halutessaan pakastaa, joten se sopii esimerkiksi helpoksi vierasvaraksi tähän vuoden pimeimpään aikaan.

Marjamurupiirakka

Vuoallinen (ø noin 22 cm)

Muruseos:
50 g margariinia
1 dl sokeria
1,5 dl kaurahiutaleita
2 tl vanilliinisokeria
0,5 tl kardemummaa

Pohja:
2 kananmunaa
1 dl sokeria
1 tl leivinjauhetta
2,5 dl vehnäjauhoja
50 g margariinia
0,5 dl maitoa

Täyte:
2-3 dl marjoja (esim. punaisia viinimarjoja, puolukoita ja/tai mustikoita)

Valmista ensin muruseos. Sekoita pehmeän, mutta ei sulatetun, margariinin joukkoon muut ainekset.
Vaahdota pohjataikinan kananmunat ja sokeri vaaleaksi kuohkeaksi vaahdoksi.
Sekoita leivinjauhe vehnäjauhoihin. Sulata ja jäähdytä margariini.
Lisää kananmunavaahtoon kevyesti vaahtoa nostellen vuorotellen jauho-leivinjauheseosta, maitoa ja margariinia. Sekoita taikina tasaiseksi, mutta vältä turhaa taikinan kääntelyä. Kaada taikina voideltuun tai leivinpaperoituun vuokaan.
Ripottele marjat taikinan pinnalle ja sen jälkeen muruseos päällimmäiseksi.
Paista 200-asteisen uunin toiseksi alimmalla tasolla noin 25-35 min. kunnes piirakan pinta on vaaleanruskea. Jos pinta tummuu paiston aikana liikaa, suojaa se leivinpaperilla. Kokeile piirakan kypsyys lopuksi tikulla.
Tarjoile piirakka hieman lämpimänä vaniljajäätelön tai -kastikkeen kera.

Parsa-soijarouhewokki (mukana hävikkivinkki)

Törmättyäni mielenkiintoiseen parsawokkireseptiin halusin päästä testaamaan sitä heti, vaikka ajatus parsoista tähän aikaan vuodesta ei ehkä olekaan se ilmeisin. Syntyi maukas parsa-soijarouhewokki, jonka keskeisenä maustajana toimii Itä-Aasian keittiöistä tuttu viismauste.

Vaikka viismausteseos sinänsä koostuukin melko tavallisista mausteista, ehkä sichuaninpippuria lukuun ottamatta, sitä ei välttämättä omasta lähikaupasta löydy. Suosittelen kuitenkin vaikka tilaamaan tai valmistamaan seosta itse. Se maustaa hienosti erityisesti kiinalaisia ja muita itäaasialaisia ruokia. Ja ei hätää, vaikka sinulla ei juuri nyt viismaustetta olisikaan, tätä wokkia voi hyvin kokeilla ilmankin ja lisätä mukaan muita mausteita oman mieltymyksen mukaan.

Itseni kaltaisille tähteistä tähdiksi -ajattelua kunnioittaville olen lisännyt reseptiin linkin itse tehtyyn parsaliemeen, jota suosittelen ilman muuta kokeilemaan. Maistuu muuten parsakeitto vielä entistäkin paremmalta, kun sen keittää itse tehtyyn liemeen.

Parsa-soijarouhewokki

4 annosta

1 kg vihreää parsaa
2 sipulia
6 valkosipulinkynttä 
4 tl tuotetta inkivääriä
6 rkl öljyä
2 dl soijarouhetta
2 tl kiinalaista viismaustetta
2 dl vettä
4 rkl soijakastiketta
2 rkl riisiviinietikkaa 
1 rkl seesamiöljyä 

Lisäksi:
ohrahelmiä tai riisiä
(tuoretta korianteria
chiliöljyä tai muuta chiliä)

Huuhtele parsat ja napsaise puisevat tyvet pois. Leikkaa parsat parin sentin paloiksi.
Jos et ehdi tai jaksa keittää parsalientä samalla kertaa, tyvet voi hyvin myös pakastaa käyttöönpääsyä odottelemaan. Reseptin parsaliemeen voit katsoa täältä.
Kuori sipulit, halkaise ne ja leikkaa siivuiksi. Kuori ja hienonna valkosipuli, raasta inkivääri hienoksi raasteeksi.
Kuumenna 2 rkl öljyä pannulla ja paista parsoja kuumalla pannulla muutaman minuutin ajan. Siirrä sivuun odottamaan.
Kuumenna 4 rkl öljyä pannulla ja kuullota sipulia muutaman minuutin ajan. Lisää valkosipuli, inkivääri ja soijarouhe. Paista pari minuuttia. Mausta viismausteella. Lisää vesi ja anna sen imeytyä soijarouheeseen.
Sekoita soijakastike, riisiviinietikka ja seesamiöljy keskenään. Lisää parsat pannulle, sekoita joukkoon kastike. Anna kiehahtaa.
Viimeistele halutessasi tuoreella korianterilla. Tarjoile esimerkiksi ohrahelmien tai riisin sekä chilin kera.

Paistettua riisiä ilman riisiä, siis kukkakaaliriisiä

Kukkakaali on siitä hauska raaka-aine, että miedon makuisena se oikealla tavalla maustettuna ja käsiteltynä muuntautuu kameleonttimaiseen tapaan muita raaka-aineita jäljitteleväksi. Joskus olen käyttänyt sitä jauhelihan korvaajana, tällä kertaa se sai näytellä riisin roolia.

Kukkakaali friedrice on kevyt, kukkakaalista ja broilerin jauhelihasta syntyvä superhelppo ruoka, joka saa makunsa yksinkertaisesti soija- sekä kalakastikkeista. Paljon muuta ei tarvitse tehdä, kun raastaa kukkakaali, loppu on lähinnä maustamista. Ja koska tulisuutta on helppo säätää, ainakin meillä tämä maistui koko perheelle. Ensi kerralla vaihdan vielä jauhelihan soijarouheeseen ja lopputulos on tätäkin terveellisempi.

Ja hei, älä aliarvioi kukkakaalin lehtiä, vaan käytä niitäkin rohkeasti ruoanlaitossa. Itse paistoin niitä tämän ruoan kumppaniksi ihan sellaisenaan suolalla ja pippurilla maustettuina ja hyvin toimivat. Muutenkin tykkään lisäillä niitä sopiviin paikkoihin vähän lehtikaalin tapaan. Jos haluat kurkata reseptiä aiheesta, niin esimerkiksi tässä kukkakaalipiirakassa ovat lehdet päässeet rooliin ihan kunnolla.

Suosittelen!

Kukkakaali Fried Rice

4 annosta

300 g kukkakaalia
1 porkkana
50 g kevätsipulia
1 (mieto) chili
1 rkl rypsiöljyä
400 g kanan jauhelihaa
2 rkl kalakastiketta
1-2 rkl soijakastiketta
200 g pakasteherneitä

Lisäksi:
tuoretta korianteria/persiljaa
1 lime
(srirachakastiketta)

Raasta kukkakaali varsineen kartioraastimen karkealla terällä. Kuori ja kuutioi porkkana. Viipaloi kevätsipulit ja chili. Poista chilistä siemenet halutessasi.
Kuumenna öljy ja ruskista siinä jauheliha. Lisää kukkakaali, mausta kalakastikkeella sekä soijalla. Paista sekoittaen minuutin verran.
Lisää porkkanat, herneet ja chili. Lisää kevätsipuli, jätä osa koristeeksi. Paista vielä pari minuuttia. Lisää hienonnettu korianteri ja loput kevätsipulista ja purista päälle limen mehu.
Lisämausta halutessasi srirachakastikkeella.