Rouhea broileri-mantelipiirakka syksyn pimeneviin iltoihin

Kirjoitettu by Kaisa

Syksy on kirmannut eteenpäin sitä tahtia, että itsellä on ollut vaikeuksia pysyä mukana. Viikot ovat vierineet ja huomenna alkaa jo syysloma, ollaan siis vahvasti jo matkalla kohti joulua. Näin ollen loppukesällä kaavailemani aktivoituminen blogin suhteen on niin ikään jäänyt toteutumatta. Mutta vaikka blogi ei enää päivitykään entiseen tahtiin, olen niin onnellinen sen olemassaolosta. Vuosien mittaan olen kerännyt itselleni aivan mielettömän reseptikirjan, jota käytän vähintään viikoittain.

Seuraavan broileripiirakan ohjeen löysin Tunnelmallisten reseptiarkistosta yli kymmenen vuoden takaa. Tuunasin ohjetta hieman omaa nykyleivontatyyliäni vastaavammaksi ja syntyi vallankin maukas broileri-mantelipiirakka, johon sopivasti tuliset mantelit toivat mukavaa lisäpotkua. Minun piirakassani oli itse tehtyjä makean tulisia manteleita, mutta koska ne eivät onnistuneet järin hyvin, suosittelen ensisijaisesti valmiita chilimanteleita – tai tietysti itse tehtyjä, jos omistat hyvän reseptin. Suosituksia otetaan vastaan.

Tässäpä mainio resepti vaikkapa syksyn pimeneviin iltoihin; toimii varmasti myös lämpimän glögimukillisen kumppanina.

Broileri-mantelipiirakka

Vuoallinen (ø noin 25 cm)

Pohja:
0,5 tl leivinjauhetta
2 dl vehnäjauhoja
1 dl sämpylä-/ruisjauhoja
(Tai jotain muita jauhoja, ”pussinpohjapiirakoista” tulee usein parhaita.)
100 g voita tai margariinia
1,5 dl juustoraastetta

Täyte:
puolikas purjo
1 paprika
450 g maustamattomia broilerin suikaleita
öljyä kuullottamiseen
mausteita, kuten yrttisekoitusta, paprikajauhetta, soijakastiketta ja currya
0,5 dl makeaa chilikastiketta
2 dl ruoka- tai kaurakermaa
1 kananmuna
100 g juustoraastetta
1 dl chilimanteleita

Aloita pohjataikinasta. Sekoita leivinjauhe jauhoihin. Kuutioi voi ja nypi se jauhojen ja juustoraasteen kanssa kulhossa tasaiseksi taikinaksi. Painele taikina jauhotetuin käsin voideltuun vuokaan.
Valmista täyte. Halkaise ja huuhtele purjo huolellisesti, huuhtele paprika ja poista siemenet. Suikaloi purjo ja pilko paprika.
Paista broilerinsuikaleet öljyssä kypsäksi ja siirrä ne paistinpannulta syrjään odottamaan. Kuullota purjo ja paprika paistinpannulla. Mausta seos valitsemillasi mausteilla ja makealla chilikastikkeella. Siirrä broilerinpalat takaisin pannulle.
Sekoita kerma ja kananmuna keskenään. Lisää seokseen juustoraaste. Rouhi mantelit.
Kaada piirakkapohjalle noin puolet kananmuna-kermaseoksesta, levitä tämän pinnalle purjo-paprika-broileriseos ja loput kananmuna-kermaseoksesta niin, että ne sekoittuvat hieman keskenään. Ripottele pinnalle mantelirouhe.
Paista 200-asteisen uunin alatasolla noin 30 min.


Superhyvä mustikkapiirakka

Kirjoitettu by Kaisa

Apua, miten kylmä aamu maanantaina olikaan!

Kun lapset lähtevät syyskuun alussa kouluun kevyttoppatakit päällä, on varaa jo valittaa kylmyydestä. Näinpä teki mieleni jakaa yksi mieltä lämmittävä kesämuisto, resepti sangen herkulliseen mustikkapiirakkaan, joka mehevyydessään kilpailee kesän 2026 mustikkasuosituksestani yhdessä vähän aikaa sitten julkaisemani valkosuklaa-mustikkamutakakun reseptin kanssa.

Nyt julkaistava resepti on vegaaninen, joten se sopii sangen monenlaisia ruokavalioita noudatteleville ja on näin ollen hyvä vierasvara. Valmistus ei vaadi sen kummempia keittiövälineitä ja tiskiäkin tulee vähän, joten piirakka valmistuu helposti vaikka mökillä heti mustikkaretken jälkeen. Toisaalta se onnistuu mainiosti myös pakastetuista mustikoista.

Piirakan kanssa voi tarjoilla esimerkiksi vaniljajäätelöä, mutta se ei suinkaan vaadi sitä – se on nimittäin valtavan hyvää ihan sellaisenaan. Testaahan toki. Ja kohtahan tätä pääsee kokeilemaan myös puolukkaversiona. Uskoisin, että toimii.

Vegaaninen mustikkapiirakka

Vuoallinen (ø noin 25 cm)

1,5 dl sokeria
2,75 dl vehnäjauhoja
1,5 tl leivinjauhetta
0,75 tl kardemummaa
0,25 tl suolaa
1 dl rypsiöljyä
1 dl kasvimaitoa
1 dl maustamatonta vegejogurttia
3-4 dl mustikoita

Muruseos:
0,6 dl vehnäjauhoja
0,25 dl sokeria
0,25 dl rypsiöljyä

(Tarjoiluun:
vaniljajäätelöä tai -kastiketta)

Sekoita kulhossa sokeri, jauhot, leivinjauhe, kardemumma sekä suola. Sekoita sitten joukkoon öljy, kasvimaito ja jogurtti.
Sekoita tasaiseksi taikinaksi. Sekoita lopuksi joukkoon puolet mustikoista. Jos käytät pakastettuja mustikoita, sekoita ne joukkoon viime hetkellä ja jäisinä, jotta ne eivät värjää taikinaa.
Kaada taikina piirakkavuokaan ja loput mustikat pinnalle.
Sekoita muruseoksen ainekset tiskin säästämiseksi samassa kulhossa, kun äsken teit taikinan.
Nostele muruseokseosta sormin nokareita piirakan päälle.
Paista piirakkaa 185-asteisen uunin keskitasolla noin 45 min.

Vegaaninen omena-toscapiirakka

Kirjoitettu by Kaisa

Tänään juhlittiin lasten yhteissynttäreitä hieman pienemmällä porukalla. Viime vuonna pidimme vain yhdet juhlat ja koska lähisukua on melko paljon ja molemmilla pitkä rivi kummeja, oli talo vähän liiankin täynnä. Tänä vuonna päätimme jakaa vieraat pienempiin osioihin ja se toimi oikeastaan kaikin puolin loistavasti.

Tänään tarjolla oli vain makeita herkkuja. Vieraista iso osa oli vegaaneja, joten tarjoilut noudattelivat tätä linjaa. Halusin nostaa esiin kauden makuja, joten leivoin mustikka- ja omenapiirakkaa. Molemmat onnistuivat ehkä jopa hieman yli odotusteni ja pääsevät ilman muuta jatkoon. Kannattaa testailla.

Ensimmäisenä jakoon pääsee vegaanisen omena-toscapiirakan resepti. Tämä ihastuttavan tahmainen ja pehmeä piirakka on jokaisen toscan ystävän unelma. Piirakan rinnalla voi tarjota vaniljajäätelöä tai -kastiketta, mutta se maistuu vallan mainiosti myös sellaisenaan. Itse olin tähän mennessä aina käyttänyt toscaan mantelilastuja, mutta tällä kertaa rouhin siihen kokonaisia manteleita, joka sekin toimi oikein hyvin. Astetta rouheampi koostumus oli ehkä jopa parempi.

Blogi on lähiaikoina päivittynyt harmillisen harvoin, mutta ehkäpä syksyn myötä aktivoidun taas tälläkin saralla. Katsotaan mitä loppuvuosi tuo tullessaan.

Vegaaninen omena-toscapiirakka

Vuoallinen (ø noin 24 cm)

Pohja:
5 dl pieniä omenanpaloja
3,5 dl vehnäjauhoja
1,5 dl fariinisokeria
2 rkl maissitärkkelystä
1,5 tl leivinjauhetta
0,75 tl vaniljasokeria
ripaus suolaa
1 dl vegaanista margariinisulaa
2 dl kaurajuomaa

Toscakuorrute:
0,75 dl vegaanista margariinisulaa
0,75 dl fariinisokeria
1,5 rkl vehnäjauhoja
1 rkl kaurajuomaa
75 g mantelilastuja (tai kokonaisia manteleita rouhittuna)

(Kuori) ja pilko omenat melko pieniksi kuutioiksi.
Sekoita jauhot ja fariinisokeri yhteen kulhossa. Sihtaa joukkoon maissitärkkelys ja sekoita hyvin. Lisää loput kuivat aineet.
Tee jauhojen keskelle kolo ja kaada sinne margariini ja kaurajuoma. Kääntele taikina tasaiseksi sekoittamatta liikaa.
Voitele ja jauhota tai leivinpaperoi piirakkavuoka. Levitä taikina vuokaan. Painele omenanpalat piirakan pinnalle.
Paista piirakkaa ensin 20 min. Valmista piirakan paistumisen aikana toscatäyte.
Mittaa kaikki toscan ainekset kattilaan ja anna seoksen pulpahtaa pari kertaa. Levitä sitten täyte piirakan pinnalle ja jatka paistamista vielä toiset 15-25 min. Kokeile kypsyyttä tikulla.
Piirakka kiinteytyy jäähtyessään, joten anna sen jäähtyä kunnolla ennen leikkaamista. Sen voi hyvin leipoa valmiiksi jo edellisenä päivänä.
Tarjoile sellaisenaan tai vaniljajäätelön tai -kastikkeen kera.

Valkosuklaa-mustikkamutakakku

Kirjoitettu by Kaisa

Nyt kun marjastajien pakastimet ovat täynnä mustikoita, lienee oiva hetki jakaa mainio mustikkaresepti – sopivasti perinteisestä mustikkapiirakasta poikkeava.

Seuraava valkosuklaamutakakku aateloidaan milläpä muullakaan kuin mustikoilla ja pinnalle ripotellaan reilu kerros rapeaa kauramurua. Ihastuttava pohjoinen, melkolailla sinivalkoinen makuelämys on ehdottomasti suosituksen arvoinen. Koska kakku valmistuu yhtä lailla pakastetuista marjoista, voisi sitä mainiosti valmistaa vaikka itsenäisyyspäivän juhlallisuuksiin.

Valkosuklaa-mutakakku

Vuoallinen (ø noin 20 cm)

Pohja:
150 g valkosuklaata
125 g voita/margariinia
1,5 dl sokeria
2 kananmunaa
2,5 dl vehnäjauhoja
2 tl vaniljasokeria

Pinnalle:
120 g mustikoita
1 dl kaurahiutaleita
0,5 dl vehnäjauhoja
0,5 dl sokeria
30 g voita/margariinia

Vuoraa pyöreä halkaisijaltaan noin 20 cm (irtopohja)vuoka leivinpaperilla.
Sulata suklaa ja jätä odottamaan. Mielestäni paras tapa sulattaa valkosuklaa on tehdä se vesihauteessa eli kiehauttaa vettä kattilassa, nostaa kattila liedeltä ja paloitella suklaa teräs- tai keraamiseen astiaan kattilan päälle. Varmista, että kulhon pohja ei koske vettä. Varo myös, että vesihöyryä tai vettä ei pääse suklaan sekaan. Sekoita rauhallisesti kunnes suklaa sulaa.
Vatkaa pehmeä voi ja sokeri. Lisää kananmunat ja sekoita tasaiseksi. Sekoita joukkoon suklaa sekä vaniljasokeri ja sen jälkeen jauhot. Sekoita tasaiseksi.
Kaada taikina vuokaan ja ripottele pinnalle mustikat.
Kuumenna uuni 175-asteiseksi.
Nypi kaurahiutaleet, vehnäjauhot, sokeri ja voi murumaiseksi seokseksi ja ripottele marjojen päälle.
Paista noin 30 min. Jäisillä marjoilla paistoaika on huomattavasti pidempi, ehkä noin 45 min. Huomioithan, että keskiosan tulee olla vielä taikinainen.
Jäähdytä jääkaapissa kunnolla ennen tarjoilua, mielellään yön yli, jotta kakku ehtii vetäytyä kunnolla.

Pestokanapelti ja korianteripesto

Kirjoitettu by Kaisa

Toukokuun aikana ulos istutuslaatikkoon muuttanut yrttitarhani oli lomamatkamme aikana räjähtänyt aivan uusiin mittoihin. Sopivasti sadetta ja lämpöä oli saanut sen kukoistamaan ja jo paluuiltana oli aika valmistaa ensimmäinen pestoannos.

Kuten kesäkautena on yleensä tavannut tapahtua, on tänäkin vuonna kiinnostukseni ruoanlaittoa kohtaan laskenut huomattavasti normaalia alemmalle tasolle. Siksipä yksinkertaisesti syntyvät ruokalajit ovat vallanneet alaa, niistä esimerkkinä erilaiset peltiruoat, kuten seuraava pestokanapelti. Pestona käytin juurikin edellä mainitsemaani itsetehtyä yrttipestoa, tällä kertaa korianterista valmistamaani. Korianteripestosta mainittakoon, että vaikka en tuoreesta korianterista oikeastaan pidäkään, toimii se pestossa valtavan hyvin – eikä pesto maistu korianterilta liki lainkaan.

Suosittelen siis kovasti, sekä peltiruokia että korianteripestoa.

Pestokanapelti

700 g kanan ohutleikkeitä
100 g pestoa (alla ohje yrttipestoon)
600 g perunoita
1 rkl rypsiöljyä
0,5, tl suolaa
500 g parsaa
100 g fetaa
0,5 tl mustapippuria myllystä

(Koristeluun:
tuoreita yrttejä)

Aloita valmistamalla korianteripesto.
Laita ohutleikkeet kulhoon ja lisää pesto. Kääntele kanat pestokastikkeessa ja anna maustua sen aikaa, että valmistelet muut ainekset.
Pese perunat huolellisesti ja leikkaa ne kuorineen (neljään) osaan. Laita perunat leivinpaperin päälle uunipellille ja valuta päälle öljy. Mausta suolalla.
Paahda perunoita 200-asteisessa uunissa 15 min.
Huuhtele parsat. Katkaise parsoista puumainen tyviosa pois ja leikkaa ne muutamaan palaan.
Ota pelti uunista. Laita kanat ja parsat pellille perunoiden väliin. Murenna päälle fetajuusto ja mausta mustapippurilla.
Jatka kypsentämistä vielä 20 min. tai kunnes kana on kypsää.

Korianteripesto

100 g korianteria
1 pieni valkosipulinkynsi
3 rkl pinjan- tai auringonkukansiemeniä
2 rkl parmesaaniraastetta
suolaa ja rouhittua mustapippuria
1 dl oliiviöljyä

Laita korianterin lehdet teholeikkuriin, mukana voi olla varsiakin. Lisää joukkoon kuorittu ja silputtu valkosipuli, siemenet, parmesaaniraaste, mausteet ja osa öljystä. Soseuta tasaiseksi tahnaksi. Notkista sopivaan koostumukseen öljyllä.


Tofu-lehtikaaliwokki

Kirjoitettu by Kaisa

Vaikka olen ollut tofun syömisen ystävä jo niin kauan kuin muistan, olen jostain syystä jättänyt sen valmistamisen toisten hartioille. Ryhtiliike oman hyvinvointini puolesta ja siirtyminen painokkaammin noudattamaan FODMAP-ruokavaliota on kuitenkin tarkoittanut monien kasvisproteiinien sulkemista ruokaympyräni ulkopuolelle. Näin FODMAP ystävällinen tofu on vahvistanut jalansijaansa myös meidän keittiössämme.

Tavallaan tofun valmistaminen on helppoa, mutta toisaalta siinä voi myös kompastua pahemman kerran. Valmiiksi maustettu onnistuu useimmiten hyvin, mutta maustamattoman kanssa olen joutunut pettymään monesti, kun maukaskaan marinadi ei ole onnistunut tekemään tofusta maistuvaa. Niin ikään rapean pinnan saavuttaminen ei ole itsestään selvää. Mutta kuten muistakin raaka-aineista, tofusta oppii parhaiten tekemällä ja kokeilemalla.

Seuraava vallan yksinkertainen wokki koostuu lempi raaka-aineistani eli tofusta, lehtikaalista ja nuudeleista sekä suolaisen makeasta misokastikkeesta. Ruoka valmistuu miltei liiankin helposti lähinnä kastikkeen ainekset sekoittamalla sekä tofun ja lehtikaalin pilkkomalla. Älä kuitenkaan unohda myöskään tofun kuivaamista, joka on olennainen osa tofuruokien valmistusprosessia.

Siis helppoa ja hyvää arkiruokaa, olkaa hyvä.

Tofu-lehtikaaliwokki

4 annosta

Wokki:
250 g tofua
1 sipuli
2 valkosipulinkynttä
100 g lehtikaalia
100 g nuudeleita
1+1 rkl öljyä
suolaa ja mustapippuria

Misokastike:
2 rkl misotahnaa
1 rkl vettä
1 rkl soijakastiketta
1 rkl hunajaa
1 rkl riisiviinietikkaa
1 rkl inkivääriä raastettuna

Aloita wokin valmistaminen laittamalla tofu kuivumaan. Halkaise tofu pitkittäin kahtia ja aseta palat leikkuulaudalle talouspaperiin käärittynä. Nosta päälle toinen leikkuulauta sekä paino, esimerkiksi paistinpannu.
Valmista seuraavaksi kastike sekoittamalla sen ainekset yhteen.
Kuori ja hienonna sipuli ja valkosipulinkynnet.
Huuhtele lehtikaali, poista kovat lehtiruodit ja suikaloi lehdet.
Keitä nuudelit pakkauksen ohjeen mukaan. Valuta keitetyt nuudelit hyvin ja sekoita niihin 1 rkl öljyä.
Kuumenna iso paistinpannu ja 1 rkl öljyä. Lisää pannulle tofut kuutioituna. Paista noin 5-7 min. käännellen. Mausta suolalla ja mustapippurilla.
Lisää pannulle sipulit ja lehtikaalit. Jatka paistamista muutama minuutti.
Sekoita keitetyt nuudelit ja maustekastike pannulle.
Tarjoile pikaisesti.

Kaksi keväistä rucolakastiketta

Kirjoitettu by Kaisa

Suurehko määrä pikaista käyttöönpääsytarvetta huokuvaa rucolaa innosti valmistamaan rucolakastiketta. Seuraavalle päivälle oli suunnitteilla uunilohiateria, joten tämähän sopi suunnitelmaan vallan mainiosti.

Yhdestä reilun kokoisesta rucolarasiasta syntyi kahta hieman toisistaan poikkeavaa kastiketta, sitruunaista sekä pestotyylistä. Molemmat sopivat lohelle hienosti. Koostumukseltaan löysempi sitruunaversio voisi toimia hyvin myös esimerkiksi perunasalaatissa ja molemmat olisivat varmasti oiva makupari niin ikään kanalle. Kannattaa ilman muuta siis testailla.

Hyvänä hävikkivinkkinä kannattaa muuten muistaa tämän tyyliset kastikkeet, joihin voi mainiosti upottaa jo hieman nuhjaantuneet yrtit tai salaatit. Kastikkeet kestävät hyvin myös pakastuksen ja toimivat näin ollen hyvinä varasuunnitelmina niinä päivinä, kun ruoanlaitolle on aikaa tasan pastan keittämisen verran. Superhelppo uunilohi taas syntyy, kun lohifileen pinnalle levittää kerroksen tällaista kastiketta. Tai mikset dippailisi siihen vaikkapa uuniperunoita tai tiputtelisi sitä pizzan päälle?

Itse ainakin aion säilöä kesän toivottavasti runsaan yrttisadon suurilta osin juuri tähän tapaan. Kaunis vihreä lautasella piristää kummasti pimeinä talvipäivinä.

Sitruunainen rucolakastike

50 g rucolaa
kourallinen babypinaattia
0,25 dl sitruunamehua
0,5 dl parmesaanijuustoa raasteena
0,25 dl oliiviöljyä
0,5 tl suolaa

Huuhtele rucola sekä pinaatti.
Laita ainekset tehosekoittimen kulhoon ja pyöräytä tasaiseksi. Öljyn määrää säätelemällä saat kastikkeesta erilaisiin tarkoituksiin sopivaa, joten lisäile sitä pikkuhiljaa. Tällä määrällä kastike jää melko kiinteäksi ja vähäöljyiseksi.

Rucolapesto

60 g rucolaa
kourallinen babypinaattia
1 valkosipulinkynsi
0,5 dl parmesaanijuustoa raasteena
0,25-0,5 dl oliiviöljyä
ripaus suolaa ja mustapippuria

Huuhtele rucola sekä pinaatti. Kuori ja hienonna valkosipuli.
Laita rucola, pinaatti, valkosipuli, parmesaani ja oliiviöljy tehosekoittimen kulhoon tai hienonna ne sauvasekoittimella tasaiseksi. Ohenna tarvittaessa öljyllä.
Mausta pesto suolalla ja mustapippurilla.

Nigella Lawsonin outo – mutta maukas – mandariinikakku

Kirjoitettu by Kaisa

Mandariinikauden kääntyessä pian kohti loppuaan on hyvä aika jakaa Nigella Lawsonin kuuluisan mandariinikakun resepti. Helppo gluteeniton kakku syntyy miltei sormia napsauttamalla, kunhan ensimmäinen ja aikaa vievä osuus on suoritettu. Tämä ensimmäinen vaihe on hieman outo, ainakin omasta mielestäni tuntui erikoiselta tehdä kakkua, johon mandariinit käytetään sellaisenaan, kuorineen päivineen.

Outoa tai ei, lopputulos on maukas, jonka lisäksi kakkua on hauska tarjoilla vieraille ja kertoa sen poikkeavasta valmistustavasta. Tarjoilin kakun kumppanina itse tehtyä vaniljajäätelöä, makupari toimi mainiosti. Kakun pakastamisenkin olen jo ehtinyt testata, eikä sen maku tai rakenne kärsinyt siitäkään. Mandariinikakku on myös siitä oiva tarjottava, että sen voi hyvin leipoa jo edellisenä päivänä, se saattaa olla jopa parempaa yön yli jääkaapissa mehevöidyttyään. Kannattaa siis ilman muuta testata.

Mandariinikakku

Vuoallinen (ø noin 20 cm)

375 g mandariineja
6 kananmunaa
2,5 dl sokeria
250 g mantelijauhetta
1 tl leivinjauhetta

Pinnalle:
tomusokeria

Laita huuhdellut mandariinit kokonaisina ja kuorineen kattilaan, peitä ne kylmällä vedellä ja käännä levy päälle. Keitä hedelmiä kaksi tuntia.
Valuta ja anna jäähtyä. Halkaise mandariinit ja poista siemenet. Soseuta ne tehosekoittimessa.
Lisää sokeri, kananmunat, manteli- sekä leivinjauhe mandariinien joukkoon tehosekoittimeen ja surauta taikinaksi.
Kaada taikina leivinpaperoituun halkaisiljaltaan noin 20 senttiseen irtopohjavuokaan ja paista noin tunti. Peitä vuoka loppuvaiheessa foliolla, jos kakun pinta näyttää tummuvan liikaa.
Anna kypsän kakun jäähtyä vuoassaan.
Ripottele pinnalle tomusokeria.

Tofu-kasvispihvit ja persiljapesto

Kirjoitettu by Kaisa

Iso nippu pikaista käyttöönottoa vaativaa persiljaa innosti valmistamaan persiljapestoa. Pestosta tuli herkullista, mikä sai heti miettimään, minkä kanssa sitä voisi tarjoilla. Teki mieli kasvispihvejä, joten päätin parittaa peston niiden kera.

Tofupihvit olivat minulle uusi juttu, mutta toimivat hyvin. Yksinkertaisempi tapa olisi tietysti paistaa ne uunissa, mutta onnistuu se pannullakin, kunhan vaan muistaa kärsivällisyyden. Kasvispihveistä tulee parhaita, kun ne paistaa hitaasti, lähes unohtaa pannulle. Näin ne kypsyvät pikkuhiljaa kauttaaltaan ja kääntelykin sujuu pihvien rikkoutumatta.

Persiljapesto

1 ruukku tuoretta persiljaa (minulla oli noin 50 g pelkkiä lehtiä)
ripaus suolaa
1 dl auringonkukansiemeniä
(oliivi)öljyä
2 tl sitruunamehua
1 rkl ravintohiivahiutaleita

Laita persilja, suola, auringonkukansiemenet ja tilkka öljyä sauvasekoittimen kulhoon. Survo hetki, lisää sitruunamehu ja öljyä niin paljon, että peston koostumuksesta tulee sopiva. Itse jätin peston melko jämäkäksi ja näin se toimi hyvin myös leivän päällä, mutta esimerkiksi pastaan sekoitettaessa kannattaa ilman muuta käyttää öljyä runsaammin.
Sekoita joukkoon ravintohiivahiutaleet tuomaan juustoista makua. Tarkista lopuksi suola.

Tofu-kasvispihvit

6 annosta

100 g kiinteää maustamatonta tofua
200 g porkkanaa
100 g kesäkurpitsaa
1 dl kaurafraichea
1 rkl rypsiöljyä
1 dl vehnäjauhoja
2 tl kuivattua oreganoa tai muita yrttejä
ripaus mustapippuria
öljyä paistamiseen

Leikkaa tofu kahdeksi ohuemmaksi palaksi. Kääri palat puhtaaseen keittiöpyyhkeeseen tai talouspaperiin. Laita esimerkiksi paistinpannu päälle painoksi ja anna tofun kuivua ainakin 5 min.
Pese ja kuori porkkanat ja huuhtele kesäkurpitsa. Raasta porkkana ja kesäkurpitsa karkeaksi raasteeksi. Voit painella sitä siivilän läpi ylimääräisen nesteen poistamiseksi.
Sekoita kulhossa kasvisraaste, murennettu tofu, kaurafraiche ja rypsiöljy. Lisää jauhot, yrtit sekä mustapippuri ja sekoita. Anna turvota noin 10 min.
Taikina on sen verran huonosti koossa pysyvää, että sitä ei kannata sen kummemmin muotoilla etukäteen, vaan nostella lusikalla suoraan pannulle pieniä kekoja ja painella siinä pihveiksi. Lämmitä pannu keskilämmölle ja anna pihvien kypsyä hitaasti. Rikkoutumisen välttämiseksi käännä vasta, kun pihvien sisus on kiinteytynyt riittävästi.
Voit paistaa pihvit myös 180-asteisessa uunissa keskitasolla, jolloin paistoaika on noin 20 min.
Tarjoile persiljapeston ja jogurttikastikkeen kera.

Sopivasti erilainen kanapyörykkäkeitto

Kirjoitettu by Kaisa

Kylmät ilmat sen kuin jatkuvat, joten lämmittävillä keitoilla on ilman muuta nyt aikansa. Tämä sitruunainen kanapyörykkäkeitto on juuri sellainen, ihanasti lämmittävä. Samalla se on hieman tavallisesta poikkeava, sillä kaurahiutaleita lisätään pyörykkätaikinan ohella myös keittoliemeen. Ja kyllä, ne toimivat hyvin niin pyörykkämassan sitojana kuin liemen suurustimenakin. Sitruuna taas tuo keittoon mukavasti raikkautta ja chiliä lisäämällä siihen saa tietysti vielä enemmän lämpöä. Kannattaa ilman muuta kokeilla.

P.S. Käytin keittoon itse tehtyä kanalientä, johon ohjeen löydät täältä.

Kanapyörykkäkeitto

4 annosta

1 sipuli
400 g kanan- / broilerinjauhelihaa
70 g fetajuustoa
0,75dl + 1 dl kaurahiutaleita
1,5 tl kuivattua tilliä
1-3 tl juustokuminaa (maun mukaan)
0,5 tl + 1 rkl kurkumaa
mustapippuria myllystä
1 tl suolaa
3 rkl öljyä paistamiseen
0,5 tl chilihiutaleita (tai maun mukaan)
7,5 dl kanalientä (mielellään suolatonta)
125 g lehtikaalia (tai babypinaattia)
1 sitruunan mehu

Lisäksi:
sitruunalohkoja

Kuori ja puolita sipuli. Silppua toinen puoli ja raasta toinen puoli.
Tee ensin pyörykkätaikina. Sekoita kulhossa jauheliha, fetajuusto pieneksi murusteltuna, sipuliraaste, 0,75 dl kaurahiutaleita, tilli, juustokumina, 0,5 tl kurkumaa, muutama rouhaus mustapippuria sekä suola. Sekoita ainekset mahdollisimman hellästi koittaen varoa, että siitä ei tulisi liian tiukkaa.
Pyörittele kostein käsin taikinasta noin 20 pyörykkää. Älä puristele liikaa.
Kuumenna öljy miedolla lämmöllä kasarissa ja kuullota siinä silputtu sipuli. Kun sipuli on hieman läpikuultavaa, lisää 1 rkl kurkumaa sekä makusi mukaan chilihiutaleita. Sekoita ja anna kuullottua vielä hetki. Siirrä sipulit toiselle reunalle ja nostele pyörykät kasariin. Anna kypsyä noin neljä minuuttia, käännä ja anna kypsyä vielä viitisen minuuttia.
Lisää pannulle 1 dl kaurahiutaleita sekä kuuma kanaliemi. Sekoita hellästi pyöryköitä rikkomatta niin, että sipulit ja kaurahiutaleet leviävät tasaisesti pannulle. Jos käytät suolatonta lientä, lisää suolaa ja tarkista maku. Anna porista hiljaa, kunnes pyörykät ovat kokonaan kypsyneet ja kaurahiutaleet pehmenneet, noin 5-7 min.
Lisää sitten lehtikaali suupaloiksi revittynä sekä sitruunamehu. Anna hautua muutama minuutti niin, että lehtikaali pehmenee. Tarkista maku ja mausta tarvittaessa.
Tarjoile sitruunalohkojen kera.