Yksi laatikollinen hävikkiheviä, kiitos! – Sekä oivallinen frittataresepti

Lidlin aamuvirkuille asiakkaille on jo pitkään ollut tarjolla mahdollisuus ostaa parhaat päivänsä nähneitä hedelmiä ja vihanneksia sisältäviä kolmen kilon laatikoita. Laatikon hinta, kaksi euroa, on vähintäänkin maltillinen sisältöönsä nähden. Esimerkiksi eilinen laatikkoni käsitti kaksi pyöreää kesäkurpitsaa, kuusi omenaa, pussillisen lehtikaalia, neljä banaania ja kilon päärynöitä. Eikä laatu välttämättä edes poikkea kovinkaan paljon normaalista. Voi, miten rakastankaan tällaista ekologista ja ekonomista kuluttamista!

Laatikostani inspiroituneena päätin sunnuntai-iltapäivän pikkupuuhasteluksi valmistaa yksinkertaisen pekoni-kasvisfrittatan, siis eräänlaisen uunissa piirakan tapaan paistetun munakkaan. Paistokseeni upotin lehtikaalia, sipulia, kesäkurpitsaa ja kirpeää omenaa, joita tasapainotin pienellä määrällä pekonia. Lopputulos oli maukas ja valmistusprosessi siinä määrin helppo ja nopea, että tällaisen loihtii itselleen lounaaksi vaikkapa etätyöpäivän aikana. Kannattaa siis kokeilla ja varioida täytteitä makunsa ja ruokavarastojensa mukaan.

Pekoni-kasvisfrittata

3-4 annosta

1 pieni sipuli
1 valkosipulinkynsi
3 lehtikaalin lehteä
10 cm:n pala kesäkurpitsaa
100 g pekonia
6 kananmunaa
0,5 dl kermaa tai maitoa
1 dl juustoraastetta
suolaa ja mustapippuria

Kuori ja siivuta sipuli, silppua kuorittu valkosipuli. Revi lehtikaalin lehdet pieneksi ja siivuta kesäkurpitsa.
Pilko pekoni ja paista se kuumalla pannulla rapeaksi. Siirrä sivuun.
Kuullota sipulirenkaita pekonin jälkeensä jättämässä rasvassa. Lisää valkosipuli sekä kasvikset ja kuullota kevyesti.
Vatkaa kananmunat kulhossa ja lisää kerma, juustoraaste sekä ripaukset suolaa ja pippuria.
Mikäli käytät uunin kestävää pannua, kaada kananmunaseos pannulle ja nosta pannu 175-asteiseen uuniin. Muuten levitä kuullotetut kasvikset sekä paistetut pekonit leivinpaperoituun vuokaan ja kaada kananmunaseos päälle.
Paista frittataa noin 15-20 min.

Uunilohi pukeutuu pestohuntuun

Yksi helpoimmin varioitavista ruokalajeista lienee uunilohi. Omassa keittiössämme se pukeutuu säännöllisin väliajoin erilaisin tavoin, kuten viimeksi tähän ihastuttavan vihreään sitruunamelissapestohuntuun. Kuten uunilohi yleensäkin, tämäkin versio valmistui sangen pikaisesti ja helposti, niin ikään ainesosat sitruunamelissaa lukuun ottamatta löytyivät perusvarastosta.

Kiva ja maukas versio, jota kannattaa ilman muuta kokeilla!

Sitruunamelissapesto-uunilohi

4 annosta

700 g lohifileetä
0,5 tl suolaa

Sitruunamelissapesto:
1 ruukku sitruunamelissaa
75 g emmentalraastetta (Mustaleima)
1 valkosipulinkynsi
0,5 dl rypsiöljyä
1 rkl sitruunamehua
0,25 tl mustapippurirouhetta

Parhaan tuloksen saavuttaaksesi suolaa lohi ennen uuniin laittamista. Nosta lohifilee nahkapuoli alaspäin uunivuokaan tai pellille leivinpaperille. Mausta suolalla ja anna maustua puolisen tuntia jääkaapissa ennen paistamista.
Tee sillä välin pesto. Soseuta sitruunamelissan lehdet ja muut peston ainekset tahnaksi sauvasekoittimella.
Levitä pesto kalan pintaan. Kypsennä 175-asteisessa uunissa noin 25 min. fileen paksuudesta riippuen.

Härkisstroganoff

Nyt, kun vuoden viimeiset hetket ovat käsillä, on hyvä luoda jo muutama katse tulevaan. Ensi vuonna aika, jonka pystyn blogin kanssa viettämään, on todella paljon edellisiä vuosia rajallisempi. Olen tyytyväinen, jos nykyisen kahden-kolmen postauksen sijaan pystyn julkaisemaan viikossa edes yhden. Toisaalta loppuvuoden luvattoman lupsakoina päivinäni olen onnistunut kokoamaan itselleni melko kattavan artikkelipankin, joten eiköhän tästäkin ihan mallikas blogivuosi taas saada aikaan.

Ensi vuonna haluan jatkaa ruoanlaittoani kasvispainotteisella linjalla. Näinpä tämä mitä todennäköisimmin vuoden viimeisimmäksi jäävä reseptisuositukseni esittelee niin ikään kasvisruoan, itse asiassa todellisen klassikkoruoan kasvisversion.

Nopea, helppo ja herkullinen härkisstroganoff ponnahti ilman muuta uudelleen tehtävien ruokieni listalle. Lopputulos oli odottamaani maukkaampi ja härkis sopi lihan korvaajaksi paremmin kuin hyvin. Suosittelen ilman muuta kokeilemaan – nopeita arkiruokareseptejä ei takataskussa liene koskaan liikaa.

Härkisstroganoff

4 annosta

250 g härkäpapusuikaleita
(oliivi)öljyä kuullottamiseen
3 sipulia
1 keltainen paprika
puolikas maustekurkku
1 tl sinappia
2 tl tomaattipyreetä
2 dl kasvikermaa
(0,5 tl suolaa)
mustapippuria

Tarjoiluun:
perunamuusia

Paista härkäpapusuikaleita niukassa öljyssä, kunnes ne saavat rapean pinnan. Siirrä sivuun.
Kuori sipulit ja leikkaa ohuiksi viipaleiksi.
Leikkaa paprika ohuiksi suikaleiksi ja maustekurkku pieniksi kuutioiksi.
Kuumenna paistinpannulla reilusti öljyä ja karamellisoi sipuleita hiljaisella lämmöllä, kunnes ne pehmenevät ja kuullottuvat, noin 10 min. Lisää joukkoon paprikasuikaleet ja kypsennä, kunnes ne pehmenevät.
Sekoita joukkoon sinappi ja tomaattipyree. Lisää härkäpapusuikaleet sekä kurkkukuutiot ja sekoita.
Kaada joukkoon kerma ja keitä hiljaisella lämmöllä, kunnes kastike sakenee ja saa väriä.
Tarkista maku ja lisää mahdollinen suola sekä mustapippuri.
Tarjoile esimerkiksi perunamuusin kera.

Koko Suomi leipoo – ja minä myös – osa 5, kausi 6: Kun joulu on!

Jos oikein muistan, on jokaiseen Koko Suomi leipoo -kauteen ujutettu ohjelman esitysajankohdan vuoksi jonkin sortin ylimääräinen joulujakso. Näissä jaksoissa ei kilpailla tosissaan, eikä ketään lähetetä kotiin. Aiemmin olen jättänyt omassa Koko Suomi leipoo -haasteessani nämä joulujaksot huomiotta, mutta tällä kertaa päätin kokeilla jakson teknistä osiota, kuusipullaa.

Koska en koskaan ole erityisemmin nauttinut leipomusteni koristelusta, eivätkä isot kuusipullat muutenkaan näyttäneet vallattoman hienostuneilta, päätin taikinan ja täytteet tehtyäni kääntää kelkkani ja leipoa yhden ison kuusen sijasta pienen joulubostonin ja jouluisia kierrepullia muffinssivuoissa.

Leivontatuokioni tuotti oivan lopputuloksen. Sekä taikina, että täytteet onnistuivat hyvin, paistoaika oli sopiva. Pullat olivat nippa nappa kypsiä, vielä hieman taikinamaisia, eli paistoasteeltaan juuri omaan makuuni. Ainoa virhe, jonka tulin tehneeksi oli unohtaa jättää välit bostonkakun pullien väliin, jolloin se turposi muodostaan melko lailla, mutta tuokin vaikutti ainoastaan ulkonäköön ja jopa korjautui pienellä fiksauksella.

Siis oikein onnistunut jouluinen pulla, jota voi toki nautiskella milloin tahansa muulloinkin.

Joulunmakuinen bostonkakku ja pienet kierrepullat

Taikina riittää ainakin kahteen pieneen (ø 20 cm) kakkuun tai kakkuun ja 12 kierrepullaan.

Pullataikina:
0,5 pss sahramia
180 g maitoa
40 g maitorahkaa
30 g tuorehiivaa
85 g sokeria
8 g suolaa
8 g rouhittua kardemummaa
400 g vehnäjauhoja
1 kananmuna
85 g voita

Puolukkamarmeladi:
150 g pakastepuolukoita
110 g hillosokeria

Jouluinen fariinisokeritäyte:
100 g pehmeää voita
100 g fariinisokeria
20 g vehnäjauhoja
1 rkl kanelia
0,5 tl jauhettua neilikkaa
0,5 tl jauhettua inkivääriä
1 tl rouhittua kardemummaa
1 appelsiinin kuori raastettuna

Voiteluun ja pinnalle:
1 kananmuna
raesokeria

Tee ensin pullataikina. Liota sahrami maitoon. Sekoita joukkoon maitorahka ja lämmitä seos kädenlämpöiseksi. Lisää hiiva, sokeri, suola ja kardemumma. Alusta joukkoon jauhot ja loppuvaiheessa kananmuna sekä hieman sulatettu voi.
Vaivaa taikinaa, kunnes siinä on hyvä sitko, se tuntuu pehmeältä ja elastiselta sekä on hieman kiiltävää. (Jos käytät yleiskonetta, vaivaa taikinaa taikinakoukulla noin 15 min.)
Anna taikinan levätä ja kohota peiteltynä noin 20-30 min.
Tee odotellessa täytteet. Laita puolukkamarmeladia varten sulaneet marjat nesteineen kattilaan ja kiehauta. Lisää hillosokeri koko ajan sekoittaen ja keitä marmeladia hiljalleen kiehuen noin 15-20 min. Soseuta valmis marmeladitäyte sauvasekoittimella ja jäähdytä viileäksi ennen käyttöä.
Sekoita kaikki fariinisokeritäytteen ainekset tasaiseksi tahnaksi ja käytä valmis täyte huoneenlämpöisenä.
Jaa levännyt pullataikina kahteen yhtä suureen osaan. Käsittele ensin toinen osa. Kauli taikina suorakaiteen muotoiseksi levyksi (35×50 cm).
Levitä ensin puolet fariinitäytteestä ohueksi tasaiseksi kerrokseksi pohjan päälle ja tämän jälkeen puolet puolukkamarmeladista fariinitäytteen päälle.
Kieritä taikinalevy rullalle ja leikkaa rulla paloiksi. Nosta palat pystyyn leivinpaperilla vuorattuun kakku- tai irtopohjavuokaan. Muista jättää palojen väliin leviämisvaraa.
Anna kohota liinalla peitettynä 20-30 min. Voitele kananmunalla ja ripottele pinnalle raesokeria.
Paista 200-asteisessa uunissa noin 30 min. Suojaa pinta foliolla, kun kakku on saanut sopivasti väriä.
Jos teet taikinan toisesta osasta pikkupullia, kaulitse siitä samaan tapaan levy, täytä se puolukka- ja fariinitäytteillä, rullaa ja leikkaa paloiksi. Kohota liinalla peitettynä, voitele kananmunalla ja ripottele pinnalle raesokeria. Nosta palat pystyssä muffinssivuokaan ja paista 200-asteisessa uunissa noin 15 min. tai kunnes pullat ovat kypsiä ja paistoväriltään kauniita.

Koko Suomi leipoo – ja minä myös – osa 4, kausi 6: hachapuri

Muutaman viikon tauon jälkeen palasin jälleen Koko Suomi leipoo -haasteeni pariin leipomalla ohjelman neljännen jakson teknisessä tehtävässä vaadittuja hachapuri-piirakoita.

Georgiasta kotoisin oleva juustotäytteinen piirakka oli minulle siinä mielessä tuttu tuote, että olen pari kertaa päässyt maistamaan sitä ravintolassa. Itse en ollut sitä aiemmin valmistanut.

Omasta mielestäni onnistuin ihan hyvin, joskin piirakat jäivät ehkä aavistuksen kuiviksi. Ainakin verrattuna niihin superjuustoisiin ja valuviin yksilöihin, joita aiemmin olin päässyt maistelemaan. Tämä saattoi tosin ainakin osin johtua siitä, että paistoajan valitseminen jäi leipojan omalle vastuulle. Lisäsin pinnan kananmunat hieman liian myöhään, joten jouduin pitämään piirakoita uunissa himpun verran liian kauan, jotta ne ehtivät hyytyä. Joka tapauksessa olen tyytyväinen lopputulokseen ja piirakoiden ulkonäkökin oli mielestäni melko hyvä. Viiriäisen munia en akuutissa leipomisinnostuksessani ehtinyt hankkimaan, mutta mainitut kananmunat ajoivat asian ihan hyvin niin ikään. Valkuainen tosin piirakan pienuudesta johtuen valui liki täysin uunipellille, joten ehkäpä näin pienille piirakoille olisi järkevämpää lisätä pelkkä keltuainen. Tai sitten käyttää reseptissä suositeltuja viiriäisen munia.

Kaiken kaikkiaan tehtävä oli mukava ja suhteellisen helppo. Uskoisin, että tulen leipomaan hachapuria vielä uudestaankin.

Mikäli kiinnostuit Koko Suomi leipoo -haasteestani, edellisiä aiheeseen liittyviä artikkeleitani voit käydä katselemassa täällä.

Hachapuri

Olen lisännyt reseptiin sulkuihin omia tarkentavia huomioitani.
6 kpl

325 g vehnäjauhoja
1 kananmuna
1 keltuainen
5 g kuivahiivaa
1,5 dl kermaviiliä
ripaus merisuolaa

Täyte:
150 g fetajuustoa
150 g mozzarellaraastetta
6 kpl (viiriäisen) munia
20 g parmesaania

Voiteluun:
1 kananmuna (Minä voitelin ylijääneellä valkuaisella, joka oli mielestäni ihan riittävästi.)

Valmista taikina sekoittamalla vehnäjauhot, kananmunat, hiiva, kermaviili ja suola keskenään. (Lämmitä kermaviili kädenlämpöiseksi lisää hiiva ja suola, sitten jauhot ja loppuvaiheessa kananmunat.) Vaivaa, kunnes taikina on elastinen ja tasainen.
Anna taikinan levätä liinan alla noin 20 min.
(Sekoita täytteen fetajuusto ja mozzarellaraaste keskenään tasaiseksi massaksi.)
Kauli taikinasta kuusi soikean muotoista palaa ja aseta juustot keskelle. Ala rullata taikinaa joka reunasta tasaisesti, kunnes saat veneen muodon. Voitele reunat kananmunalla. (Tai ylijääneellä valkuaisella.)
Paista 200-asteisessa uunissa kullanruskeaksi. Riko viiriäisen muna keskelle leipää ja paista vielä muutama minuutti. (Piirakat kypsyvät yllättävän nopeasti. Itse pidin niitä uunissa 15 min. ennen kananmunien lisäämistä, joka oli mielestäni hiukan liikaa, sillä ne olivat tässä vaiheessa jo miltei kypsiä. Munat kannattaa näin ollen lisätä jo noin 10 min. paistamisen jälkeen.)
Viimeistele parmesaanilla.

Kasvissyöjän stifadolasagne

Jälleen otan esille yhden lukuisista lähiaikoina valmistamistani kasvislasagneista. Tällä kertaa itse lasagne syntyi sivutuotoksena, kun lähdin kokeilemaan perinteisen kreikkalaisen lihapadan, stifadon, vegaanista versiota. Kastikkeen valmistuttua mietiskelin sille sopivaa lisäkettä, jolloin sain idean lasagnesta. Aikaa säästääkseni en keitellyt juustokastiketta, vaan valmistin helpon ja nopean tuorejuustokastikkeen.

Kokonaisuus oli mainio ja oli hauskaa huomata, miten stifadolle ominainen mausteinen maku sopi hienosti myös lasagneen. Juustokastikkeen vuoksi lasagne menetti vegaanisuutensa, mutta halukkaat voivat toki helposti muokata kastikkeen ruokavalioonsa sopivaksi.

Hauska, makumaailmaltaan sopivasti hiukan jouluinenkin yhdistelmä, jota kannattaa ilman muuta testailla. Ja mikäli kasvislasagnet kiinnostavat noin ylipäätään, kannattaa edellisiä tekeleitäni käydä vilkaisemassa täällä.

Stifadolasagne nyhtökaurasta

6 annosta

Stifado:
2 isoa sipulia
3-4 valkosipulinkynttä
1,5 rkl oliiviöljyä
1 tl savupaprikajauhetta
240 g nyhtökauraa
0,5 tl suolaa
500 g tomaattimurskaa
1,5 dl punaviiniä
1 kasvisliemikuutio
1 kanelitanko
2 kokonaista neilikkaa
2 laakerinlehteä
mustapippuria myllystä

Juustokastike:
100 g tuorejuustoa
2 dl ruokakermaa
suolaa ja mustapippuria maun mukaan
ripaus muskottipähkinää

Lisäksi:
lasagnelevyjä
juustoraastetta
terttutomaatteja
oliiviöljyä

Valmista ensin stifado.
Kuori ja lohko sipulit. Puolita kuoritut valkosipulinkynnet. Kuumenna paistinpannu ja lisää oliiviöljy sekä savupaprikajauhe. Kuullota savupaprikaa, kunnes mausteinen tuoksu alkaa irrota ja lisää sitten nyhtökaura pannulle. Paista noin viisi minuuttia ja mausta suolalla.
Lisää pannulle tomaattimurska, punaviini, kasvisliemikuutio, mausteet ja sipulit. Hauduttele hetki miedolla lämmöllä.
Tee seuraavaksi tuorejuustokastike.
Notkista tuorejuusto kulhossa. Sekoita joukkoon ruokakerma ja mausteet. Yritä saada kastikkeesta mahdollisimman paakutonta.
Aloita lasagnen kokoaminen levittämällä ohut kerros stifadoa vuoan pohjalle. Laita sen päälle lasagnelevyjä, sitten taas stifadoa ja sen jälkeen tuorejuustokastiketta ja hieman juustoraastetta. Jatka näin kunnes ainekset loppuvat, jätä kuitenkin päällimmäiseksi juustokastiketta. Kuorruta lasagne vielä juustoraasteella.
Asettele halutessasi pinnalle muutama terttu tomaatteja ja sudi niille hiukan oliiviöljyä.
Paista lasagnea 175-asteisessa uunissa noin tunnin verran.

Vegaaninen porkkanamureke

Joulu lähestyy ja vaikka meillä syödään jouluna perinteistäkin perinteisemmin, on minusta joulua odotellessa hauska kokeilla erilaisia joulupöydän moderneja vaihtoehtoja. Ja niitähän riittää! Erilaisia ruokajulkaisuja lukiessa on tullut jo joitakin vuosia olo, että perinteinen joulupöytä on vähintäänkin tylsä vaihtoehto. Laatikot pitäisi maustaa uudella tavalla, mahdollinen kinkku valmistaa täysin toisin ja rosolli joko paahtaa uunissa tai pikkelöidä. Mitä enemmän jouluruokaperinteitä onnistuu varioimaan, sen parempi.

Kukin tyylillään ja toki ymmärrän sen, että kaikki eivät jouluruoasta erityisemmin välitä. Meillä joka tapauksessa syödään perinteisesti ja kokeillaan näitä variaatioita ”oikeaan joulupöytään” valmistautuessa. Kuten tätä vegemureketta, jonka muokkasin alkuperäisohjeistuksen kurpitsaisesta porkkanaiseksi. Samoin vaihdoin mantelit pähkinöihin.

Tässäpä siis maukas ja ruokaisa vegaanivaihtoehto lihamurekkeelle. Kannattaa ilman muuta testailla ja halutessaan sijoittaa vaikkapa sinne joulupöytään.

Vegaaninen porkkanamureke

10-12 palaa

700 g porkkanoita
2 rkl rypsiöljyä
2 dl pähkinöitä
550 g vegejauhista
1,5 dl kaurahiutaleita
2 tl rosmariinia hienonnettuna
0,25 tl suolaa
ripaus rouhittua mustapippuria

Koristeluun:
granaattiomenansiemeniä
tuoretta rosmariinia
cashewpähkinöitä

Kuori ja kuutioi porkkanat. Siirrä palaset uunipellille, valuta päälle öljyä ja paahda 200-asteisessa uunissa noin 20 min, kunnes kuutiot ovat kypsiä. Soseuta.
Rouhi pähkinät.
Sekoita porkkanasose, vegejauhis, pähkinärouhe, kaurahiutaleet ja mausteet tasaiseksi massaksi.
Painele massa leivinpaperilla vuorattuun pitkulaiseen uunivuokaan.
Kypsennä mureketta 200-asteisessa uunissa noin 45 min. Anna vetäytyä noin 5 min. vuoassa ja kumoa tarjoiluvadille.
Koristele mielesi mukaan.

Matkailu avartaa osa 5: Andorra

Reilut neljä vuotta sitten sain idean lähteä valloittamaan maailmankarttaa tekemällä jokaiselle maailman itsenäiselle valtiolle ominaista ruokaa. Lautanen lautaselta etenevä maailmanvalloitukseni on nyt ottanut viidennen askelmansa nautiskeltuamme aterian, jonka pääruoka oli kotoisin Andorrasta. Kovin hitaasti on projektini siis edennyt, toivottavasti seuraavaa etappia ei tarvitse odotella ihan kolmea vuotta. Nämä ovat nimittäin hauskoja kokeiluja, joissa jo eri kielisten ja eri mittayksiköitä sisältävien reseptien kanssa taiteilu tarjoaa oman mielenkiintoisen haasteensa.

Viides matkakohteeni, kääpiövaltio Andorra ei tarjoillut sitä reseptien suurinta vaihtoehtoskaalaa. Andorran keittiö mukailee pitkälti espanjalaisen naapurinsa Katalonian keittiötä, jonka lisäksi yhdenmukaisuuksia löytyy myös ranskalaiseen ruokakulttuuriin. Vuoristoisessa maassa syödään paljon riistaa, kuten villisikaa ja jänistä, sekä monia villisienilajikkeita.

Minä nappasin perinteisten ruokien listalta andorralaisen version cannelloneista. Yleisesti ottaen italialaiseen keittiöön yhdistetyt cannellonit ovat nimittäin yleinen näky myös katalonialaisella ja andorralaisella lautasella. Andorrassa cannelloneille on tunnusomaista se, että ne täytetään jauhetun lampaan, possun ja kanan sekoituksella ja päällystetään vaalealla béchamelkastikkeella.

Etsinnöistä huolimatta en onnistunut löytämään täysin autenttista reseptiä, mutta pienellä soveltamisella uskon päässeeni ainakin suhteellisen lähelle oikeaa. Joka tapauksessa lopputulos oli maukas, ihastuimme kovasti kolmen lihan mielenkiintoiseen sekamelskaan. Tällaista yksinkertaista, pitkälti erilaisten lihojen kombinaatioon perustuvaa maustamista aion varmasti kokeilla uudestaankin. Ensi kerralla tosin ajattelin yrittää valmistaa cannellonit vuoan sijasta pellillä hieman toisistaan erillään, jolloin ne säilyttäisivät paremmin muotonsa ja olisivat tunnistettavissa pastarulliksi. Nyt annokseni näytti lasagnelta.

Kulinaarinen matkamme Andorraan sujui siis mainiosti. Tästä on hyvä jatkaa kohti seuraavaa kohdetta, Angolaa.

Cannelloni Andorrana

6 annosta

4 rkl voita
1,2 dl sipulikuutioita
1,2 dl sellerikuutioita
1,2 dl porkkanakuutioita
2 suurta valkosipulinkynttä
0,25 tl + 2 tl suolaa
350 g lampaan / karitsan jauhelihaa
230 g porsaan jauhelihaa
230 g kanan jauhelihaa
115 g tomaattipyreetä
0,5 tl jauhettua muskottipähkinää
ripaus kanelia
mustapippuria
3 rkl vehnäjauhoja
6 dl lämmintä maitoa
1,2 dl parmesaaniraastetta
2,5 dl vettä
0,5 tl valkosipulijauhetta
1 tl sokeria
0,5 tl oreganoa

Lisäksi:
cannelloniputkia

Kuumenna suuri paistinpannu keskilämmölle.
Laita pannulle 1 rkl voita. Lisää sipuli-, selleri ja porkkanakuutiot sekä silputut valkosipulinkynnet. Mausta suolalla (0,25 tl).
Paista vihanneksia 3-4 min. kunnes ne ovat pehmenneet.
Lisää lampaan, porsaan ja kanan jauhelihat sekä 1,5 tl suolaa. Kypsennä.
Kun liha on kypsynyt, lisää seokseen 1 rkl tomaattipyreetä, 0,25 tl muskottipähkinää ja ripaus kanelia. Paista vielä 1-2 min.
Siirrä seos monitoimikoneeseen ja sekoita, kunnes seos on hyvin hienoa. Mausta suolalla ja pippurilla. Sekauta vielä kerran.
Tee seuraavaksi béchamelkastike. Lisää jäljellä olevat 3 rkl voita keskikokoiseen kattilaan. Kun voi on sulanut, vatkaa joukkoon vehnäjauhot ja pyörittele minuutin ajan. Ota kattila levyltä ja vatkaa joukkoon hitaasti lämmin maito. Jatka vispaamista, kunnes kastike on tasaista. Nosta kattila takaisin levylle ja lisää  jäljellä oleva 0,25 tl muskottipähkinää ja 0,25 tl suolaa. Kuumenna kiehuvaksi ja vähennä lämpöä. Hauduta, kunnes kastike on sakeutunut, noin 4-5 min. Nosta pois levyltä ja vatkaa joukkoon 0,6 dl parmesaanijuustoa. Mausta suolalla ja pippurilla. Siirrä kulhoon.
Tee tomaattikastike. Pyyhi kattila, jota käytit béchamelin valmistamiseen puhtaaksi. Lisää loppu tomaattipyree, vesi, valkosipulijauhe, sokeri, oregano ja 0,25 tl suolaa kastikekattilaan. Sekoita. Kuumenna kiehuvaksi ja vähennä hieman lämpöä. Jatka keittämistä 4-5 min.
Lisää reilu dl béchamelkastiketta lihaseokseen. Sekoita.
Voitele uunivuoka. Levitä 1,5 dl béchamelia ja 0,7 dl tomaattikastiketta vuoan pohjalle.
Täytä cannelloniputket lihatäytteellä.
Kaada tomaattikastike cannellonien päälle ja béchamel päällimmäiseksi. Peitä vuoka foliolla ja paista 175-asteisessa uunissa, kunnes kastikkeet kuplivat ja pasta on kypsää, noin 40 min.
Poista folio, ripottele pinnalle jäljellä oleva parmesaani ja paista vielä 5 min.
Tarjoile kuumana.

Suosikkiviiniä ja punastunutta risottoa

Saatuani maisteltavakseni italialaisen Solo Passione Rosso punaviinin, ymmärsin nopeasti sen suosion. Koska viinien arvostelu ei siinä mielessä kuulu osaamisalueisiini, en lähde sen kummemmin tätä tekemään, mutta erilaisiin ruokiin sitä yhdisteltyämme olemme todenneet sen sopivaksi monenlaisten annosten rinnalle. Viini istui mainiosti niin andorralaisittain valmistetuille canneloneille kuin nyt esittelemälleni risotolle. Itse asiassa sujautin samaista viiniä niin ikään itse risottoon, jolloin viinin ja risoton makumaailmat tuntuivat kohtaavan aivan erityisen hyvin.

Parhaimmaksi italialaiseksi hanapakkaukseksi useasti valittu Solo Passione Rosso viini on tunnettu erinomaisesta hinta-laatusuhteestaan. Alko määrittelee sen täyteläiseksi, keskitanniiniseksi, karpalohilloiseksi, mansikkaiseksi, kevyen mustaherukkaiseksi ja mausteiseksi. Rypäleinä ovat Corvina Veronese, Rondinella ja Cabernet Sauvignon. Viiniä valmistavat kaksi perhettä: yli sata vuotta viiniä viljellyt Sancassanin perhe sekä Deganin perhe, jonka mottona ovat kolme R-kirjainta: ”Riduci, Risparmia, Rispetta”, vähennä, säästä ja kunnioita, jotka viittaavat veden ja torjunta-aineiden käytön minimointiin, energian ja materiaalien säästöön sekä kaikinpuoliseen ympäristön kunnioittamiseen.

Mitä päärynäiseen punaviinirisottoon tulee, tämä taisi olla ensimmäinen koskaan valmistamani punaviinipohjainen risotto. Niin ikään päärynää kokeilin risotossa ensimmäistä kertaa. Suolaisen pekonin ja makean päärynän yhdistelmä oli oiva ja lopputulos kokonaisuudessaan mainio. Nappasin idean Rosa viini & ruoka -sivustolta, joskin muuntelin reseptiä tuttuun tapaani perheemme mieltymyksiä ja ruokavarastojamme vastaaviksi.

Hieno viini ja hieno risotto. Saanen suositella!

Päärynäinen punaviinirisotto

4 annosta

140 g pekonia
1 iso punasipuli
2 valkosipulinkynttä
(2 herkkusientä)
2 tuoretta päärynää
voita ja öljyä paistamiseen
3 dl risottoriisiä
2 dl punaviiniä (Mikäli voit käyttää myös ruoan kanssa tarjoiltavaa punaviiniä, sen parempi.)
6 dl lihalientä
suolaa ja pippuria

Tarjoiluun:
parmesaaniraastetta

Pilko pekoni ja paista se kuumalla pannulla rapsakaksi. Siirrä sivuun odottamaan.
Kuori ja silppua punasipuli ja valkosipuli. Jos käytät sieniä, pilko myös ne. Kuori ja raasta päärynät.
Ruskista sipuleita (ja sieniä) pekonirasvassa, kunnes sipulien rakenne pehmenee. Lisää tarvittaessa hiukan voi-öljy seosta.
Lisää pannulle risottoriisi ja jatka kuullottamista vielä muutama minuutti. Säikäytä riisi punaviinillä ja haihduta viinistä kaikki alkoholi, jotta risotosta ei tule kitkerää.
Kun risottopohja on kuivahko, lisää pannulle päärynäraaste. Kuumenna sekoitellen ja kun päärynöiden rakenne on hajonnut, madalla hieman lieden lämpötilaa ja aloita lihaliemen lisääminen. Lisää lientä noin desi kerrallaan, kunnes kaikki liemi on imeytynyt riisiin. Tähän menee noin 20 min. Jos riisi ei vielä tunnu kypsältä, jatka muutamalla desillä vettä.
Kun riisi on kypsää, mausta risotto suolalla ja pippurilla ja sekoita joukkoon kypsät pekonit.
Anna risoton vetäytyä muutama minuutti ennen tarjoilua ja tarkista maku.
Tarjoile risotto parmesaaniraasteen ja punaviinin kera.

Koko Suomi leipoo – ja minä myös – osa 2, kausi 6: Backbyn hätävarakakku

Uuden Koko Suomi leipoo -kauden toisessa jaksossa teknisenä tehtävänä oli Backbyn hätävarakakku, siis eräänlainen kuivakaapin tyhjennys brownie. Lisäksi kilpailijoille annettiin haasteeksi koristella kakku ennakkoluulottomasti, jopa hiukan hullustikin, teemalla bileet. Kakkutaikinaan piti ujuttaa jotakin koristelussa käytettyä ainesosaa.

Omasta sekä muiden kakkuani nauttineiden mielestä onnistuin siinä hyvin. Kakku oli sopivan kypsä, mutta sisältä kuitenkin supermehevä. Taikinan marjat, pähkinät ja reseptiikan ulkopuolelta sinne lisäämäni toffeepalaset toivat kaikki oman mainion lisänsä koostumukseen ja pinnalle tekemäni kreemi sopi makumaailmaan niin ikään. Mitä omaan koristeluuni tulee, otin vapauden bileteemasta ja toteutin kakkuni teemalla Taikatalvi. Ihastuin nimittäin aiemmin näkemistäni rosmariinikuusista, joita halusin tähän pikkujoulukakkuumme kokeilla. Ne olivatkin nättejä – kivemman näköisiä kuin valokuva antaa ymmärtää – ja helppoja toteuttaa. Laitan ohjeen reseptin oheen.

Tämä siis tällä kertaa. Yksinkertainen ja kiva tehtävä, joka tuottaa herkullisen lopputuloksen. Kannattaa ilman muuta kokeilla.

Edellisiä Koko Suomi leipoo -juttujani pääset katselemaan täällä.

Backbyn hätävarakakku ja rosmariinikuuset

10 annosta

150 g voita
150 g tummaa suklaata
3 kananmunaa
75 g fariinisokeria
75 g sokeria
120 g vehnäjauhoja
6 g suolaa
0,75 tl leivinjauhetta
30 g rouhittuja pähkinöitä
100 g pakastevadelmia
Käytä pohjassa lisäksi yhtä raaka-ainetta, jota käytät myös koristelussa. Minä käytin rouhittuja toffeepalloja.

Rosmariinikuuset:
0,5 dl vettä
0,5 dl + 0,5 dl sokeria
1 ruukku rosmariinia

Vaniljakreemi:
75 g voita
1,5 dl tomusokeria
0,5 tl vaniljasokeria
0,5 rkl limemehua
180 g maustamatonta tuorejuustoa

Rosmariinikuuset vaativat aikaa, joten aloita niistä. Mittaa kattilaan vesi ja 0,5 dl sokeria. Kuumenna sekoitellen, kunnes sokeri liukenee, älä keitä. Anna liemen jäähtyä hetki ja kasta rosmariininoksia liemeen. Anna oksien kuivua tunti leivinpaperin päällä. Kierittele oksat sitten sokerissa (0,5 dl) ja anna kuivua pari tuntia tai yön yli.
Vuoraa kakkua varten irtopohjavuoka (ø 24 cm) leivinpaperilla.
Ruskista voi kattilassa ja kaada kuumana paloitellun suklaan päälle. Sekoita tasaiseksi ja siirrä sivuun.
Vatkaa kananmunat ja sokerit kuohkeaksi vaahdoksi. Nostele kolmasosa kananmunasokerivaahdosta hieman jäähtyneen suklaa-voiseoksen joukkoon, ja tämän jälkeen nostele seos takaisin kananmunasokerivaahtoon. Nostele taikina tasaiseksi ja siivilöi jauhot, suola ja leivinjauhe massan joukkoon.
Lopuksi sekoita vielä pähkinät, jäiset vadelmat ja valitsemasi raaka-aine massan joukkoon. Laita valmis massa irtopohjavuokaan ja paista noin 18-20 min. tai kunnes pohja on juuri ja juuri kypsynyt, mutta keskeltä vielä superkostea. Valitsin uunin lämpötilaksi 175 astetta ja paistoin kakkua ehkä noin 22 min, jolloin lopputulos oli hyvä. Tämä tietysti vaihtelee uunien mukaan.
Jäähdytä valmis pohja hyvin ennen koristelua.
Valmista kreemi vatkaamalla pehmeä voi, tomusokeri, vaniljasokeri ja mehu kuohkeaksi sähkövatkaimella. Tähän menee aikaa useita minuutteja. Kääntele notkistettu tuorejuusto vaniljakreemin joukkoon. Levitä jäähtyneen kakun pinnalle ja koristele mielesi mukaan.