Chai-maustetut omenat ja syksyn 2022 paras omenapiirakka

Omenakausi innostaa vuosi vuodelta tarttumaan erilaisiin omenapiirakkaresepteihin. Tällä kertaa kokeilin piirakkaa, jonka täyte rakenneltiin tuorejuustosta ja kondensoidusta maidosta ja johon tulevat omenat aateloin aiemmin valmistamallani chai”siirapilla”.

Innostukseni kokeilla chain makuja leivonnassa kumpusi Teekauppa Chayan minulle tarjoamasta mahdollisuudesta päästä maistelemaan erilaisia teelaatuja. Chaya on kauppakeskus Triplassa sijaitseva teen erikoiskauppa, jonka valikoima pitää sisällään yli 250 eri teelaatua. Itse olen näin aluksi tutustunut erityisesti lempiteeheni chaihin, mutta lisääkin teeaiheista jutustelua lienee syksyn mittaan kylmeneviin päiviin luvassa.

Piirakasta tuli sekä makeaa, koska kondensoitu maito, maukasta, koska ihastuttava chai ja rapeaa, koska murupinta. Eli juuri sitä, mitä täydelliseltä omenapiirakalta on lupa odottaa.

Mitä omenoiden maustamiseen tulee, sen voi toki tehdä helpomminkin, mutta jos chain makumaailma miellyttää, suositan ilman muuta kokeilemaan käyttämääni chai-siirappia. Myönnettäköön tosin, että itse keitin siirappiani siinä määrin liikaa, että se jäähdyttyään kovettui, mutta siitä viis, hyvää se oli joka tapauksessa ja aion pian kokeilla uudestaan. Ja mikä parasta, kovettunut siirappi pääsi näin osaksi piirakkaa tehden siitä vieläkin maukkaamman. Sivumennen sanoen näitä omenoita voisi popsia ihan sellaisenaan vaikkapa vaniljajäätelön kera.

Tälle piirakalle ja näille chai-omenoille siis ehdoton suositukseni.

Omenapiirakka chai-omenatäytteellä

Vuoallinen (ø 20 cm)

Chai-siirappi:
Huom! Jos haluat tehdä piirakasta helpomman version, jätä siirappi valmistamatta ja mausta omenat alla olevan ohjeen mukaan. Mikäli taas päädyt pidemmän kaavan versioon, valmista chai-siirappi hyvissä ajoin, mieluiten jo edellisenä päivänä. Tällä reseptillä siirappia tulee runsaasti enemmän, mitä piirakkaomenoihin tarvitaan, mutta lopulle siirapille on helppoa keksiä muita käyttötarkoituksia ja tarvittaessa sitä voi jopa pakastaa.

5 tl chai-teen lehtiä
1 rkl rouhittua kardemummaa
ripaus rouhittua mustapippuria
1,5 dl vettä
100 g tummaa muscovadosokeria

Mittaa kattilaan chai-tee, kardemumma ja mustapippuri. Lisää vesi ja kiehauta seos. Vähennä hieman lämpöä ja keitä miedolla lämmöllä 4 min. Siivilöi tee ja mausteet liemestä ja kaada neste takaisin puhtaaseen kattilaan.
Lisää teen joukkoon muscovadosokeri. Kiehauta seos, vähennä lämpöä ja keitä siirappia noin 3 min. tai kunnes seos hiukan paksunee. Älä keitä liikaa, ettei seos jäähtyessään kovetu liikaa vaan pysyy siirappimaisena. Jätä chai-siirappiseos jäähtymään huoneenlämpöön.

Murutaikina:
3,5 dl jauhoja
1,75 dl fariinisokeria
75 g voita

Täyte:
2 omenaa
(0,25 tl kanelia
ripaus inkivääriä
1 rkl sokeria)
100 g maustamatonta tuorejuustoa
100 g kondensoitua maitoa
1 kananmuna
1 rkl vehnäjauhoa
1 tl vaniljasokeria

Tarjoiluun:
vaniljajäätelöä tai -kastiketta

Sekoita murupohjan ainekset nyppien.
Aseta leivinpaperi irtopohjavuoan pohjan ja reunan väliin sekä halutessasi reunoille. Painele 2/3 murutaikinasta tasaisesti vuoan pohjalle. Säästä loput taikinasta pintaa varten.
Paista 175-asteisen uunin keskitasolla noin 15 min. Anna jäähtyä.
Kuori ja kuutioi omenat. Sekoita sopivaksi katsomasi määrä chai-siirappia – tai vaihtoehtoisesti kaneli, inkivääri ja sokeri – omenakuutioiden joukkoon.
Vispaa tuorejuusto sähkövatkaimella pehmeäksi ja lisää kondensoitu maito. Lisää vispaten myös kananmuna. Sekoita lopuksi joukkoon vehnäjauhot ja vaniljasokeri.
Kaada tuorejuustotäyte pohjan päälle ja ripottele omenakuutiot tasaisesti sen pinnalle. Ripottele päällimmäiseksi vielä loput murutaikinasta.
Paista uunin keskitasolla noin 20-30 min. kunnes täyte on jähmettynyt.
Ota uunista ja anna jäähtyä kunnolla ennen tarjoilua.
Tarjoile vaniljajäätelön tai -kastikkeen kera.


Hävikistä hienoksi eli kuinka valmistaa kahden euron kasviksista aistikas ja elegantti ateria, osa 2: punajuuripyörykät ja hunajaglaseerattu fenkoli

Viimeistelläkseni edellisessä postauksessani aloittamani tarinan kahden euron kasvisateriasta esittelen nyt tuolloin mainitut punajuuripyörykät ja niiden kumppaniksi mainiosti sopivan hunajaglaseeratun fenkolin. Kun pyöryköiden toiselle rinnalle valmistaa vielä simppelin jogurttikastikkeen, alkaa koossa olla melko lailla oivallinen kokonaisuus, jota halutessaan voi täydentää vaikkapa perunamuusilla. Alkuruoaksi pitkään haudutettua sipulikeittoa ja se on siinä, kerrassaan ihastuttava kasvisateria.

P.S. Hunajaglaseeraus lienee helpoin tapa tutustua fenkoliin, mikäli se ei kuulu ensisijaisiin suosikkeihin. Itse pidän fenkolista toki muutenkin mutta väittäisin, että hunajalla glaseerattuna se maistuu niillekin, jotka muuten suhtautuvat fenkoliin varauksella. Glaseeraus ei kuitenkaan jyrää fenkolin omalaatuista makua, ainoastaan tekee siitä helpommin lähestyttävän.

Punajuuri-soijarouhepyörykät

4 annosta

250 g punajuuria
2,5 dl tummaa soijarouhetta
1 kasvisliemikuutio
2,5 dl kiehuvaa vettä
1 pieni punasipuli
0,5 dl kaurakermaa
1 dl korppujauhoja
2 tl timjamia
1 tl valkosipulijauhetta
1 tl suolaa
mustapippuria myllystä
öljyä paistamiseen

Lisäksi:
jogurttikastiketta
perunamuusia

Kuori punajuuret ja keitä ne lähes pehmeiksi. Laita sillä välin soijarouhe turpoamaan kasvisliemellä maustettuun veteen.
Hienonna sipuli ja kuullota se pannulla öljyssä pehmeäksi ja läpikuultavaksi. Anna jäähtyä hiukan.
Raasta keitetyt punajuuret, kun ne ovat hiukan jäähtyneet.
Sekoita yhteen punajuuriraaste, turvotettu soijarouhe, kuullotettu sipuli, kaurakerma, korppujauhot ja mausteet. Sekoita pyörykkätaikinasta käsin tasainen massa. Laita massa jääkaappiin vetäytymään noin puoleksi tunniksi.
Pyörittele massasta pyöryköitä ja paista ne pannulla öljyssä kauniin värisiksi. Älä paista pyöryköitä liian kuumalla pannulla, jotta ne ehtivät kypsyä sisältäkin.
Tarjoile esimerkiksi jogurttikastikkeen ja perunamuusin kera.

Hunajaglaseeratut fenkolit

2 isoa fenkolia
2 rkl voita
2 rkl oliiviöljyä
2 rkl hunajaa
1 tl kuminaa
suolaa ja mustapippuria

Lisäksi:
aiolia

Leikkaa fenkolit ensin puoliksi ja sitten sentin paksuisiksi siivuiksi.
Kuumenna paistinpannussa voi sekä öljy ja kypsennä fenkolisiivut kauniin värisiksi molemmin puolin. Anna niiden myös hieman pehmetä.
Kun siivut ovat tältä osin valmiit, siirrä ne sivuun odottamaan ja lisää pannulle nokare voita, hunaja ja kumina. Anna kuminan ja hunajan maustaa voita muutama minuutti ennen kuin palautat fenkolit takaisin pannulle. Paista fenkoleita vielä muutama minuutti molemmin puolin.
Tarjoile aiolin kera.

Hävikistä hienoksi eli kuinka valmistaa kahden euron kasviksista aistikas ja elegantti ateria, osa 1: pitkään haudutettu sipulikeitto

Ei liene epäselvää, että harrastan ruokakauppojen hyvikkilaatikoiden metsästystä. En suunnittele ruokalistoja etukäteen, en suorita tarkoin mietittyjä kerran viikossa toteutuvia kauppareissuja, enkä oikeastaan valmista vanhoja tuttuja suosikkeja. Vastoin kaikkia taiteen sääntöjä minä käyn kaupassa usein, oikeastaan joka päivä ja siitäkin huolimatta nelihenkisen terveellisesti syövän perheemme kauppalasku ei näinä alati kallistuvina aikoina päätä huimaa, pikemminkin päin vastoin.

Minä en kuitenkaan tee tätä yksin rahan takia. Ei, oikeastaan teen tätä aivan muista syistä; haastaakseni itseni luomaan hävikistä herkkua, kokeillakseni aina jotakin uutta, kun raaka-aineita ei niin sanotusti pääse valitsemaan. No, eipä se taloudellisuuskaan tietysti haittaa tee.

Nyt esittelemäni hyvikkilaatikko sisälsi punajuuri- ja sipuliniput, fenkolin sekä muutaman nauriin. Oli siellä jotain muutakin, jonkin verran hedelmiä, jos en aivan väärin muista. Laatikon innoittamana syntyi sipulikeittoa, hunajaglaseerattua fenkolia sekä punajuuripyöryköitä, joista kaikkiin loput ainesosat löytyvät melko varmasti lähes jokaisen keittiön perusvalikoimasta. Tämä lienee melko selkeä todiste siitä, että näinäkin maailman aikoina vielä on mahdollista harrastaa myös edullista ruoanlaittoa. Ja mikä parasta, ekologista niin ikään.

Ensimmäisenä nostan kolmikostani esiin sipulikeiton, joka hurmasi tummanpuhuvalla maukkaudellaan. Pitkän haudutuksen tuloksena syntyi keitto, jota voin ilman muuta suositella kokeilemaan. Kun jokaisen annoksen kumppaniksi gratinoi vielä palan leipää, päästään varsin mainion ruokalajin äärelle, joka sopii niin hienostuneen kuin rennommankin aterian aloittajaksi. Tämä resepti kannattaa painaa mieleen.

Haudutettu sipulikeitto

6 annosta

800 g sipulia
3 valkosipulinkynttä
25 g voita
2 rkl rypsiöljyä
1 tl kuivattua timjamia
1,25 l sieni- tai lihalientä (tai osaksi molempia)
2 rkl vehnäjauhoja
3 dl valkoviiniä tai olutta
2 rkl vähäsuolaista soijakastiketta
mustapippuria myllystä
(tilkka konjakkia)

Lisäksi:
120 g juustoraastetta
6 viipaletta maalaisleipää
voita voiteluun

Kuori sipulit, leikkaa neljään osaan ja edelleen viipaleiksi. Kuori ja viipaloi valkosipulinkynnet.
Sulata kattilassa voi, lisää öljy ja seuraavaksi sipulit, valkosipulit ja kuivattu timjami. Kuullota sipuleita miedolla lämmöllä noin 30 min. niin, että ne makeutuvat. Sekoittele välillä ja tarkkaile, etteivät sipulit pääse ruskistumaan. Valmista liemi erikseen.
Ripottele jauhot sipuleille siivilän läpi ja sekoita. Kaada kuuma liemi ohuena nauhana, ensin noin puolet, ja sekoita. Kaada joukkoon loppu liemi, kuumenna kiehuvaksi ja lisää viini tai olut sekä soijakastike. Anna keiton porista hiljalleen miedolla lämmöllä noin tunnin ajan.
Tarkista maku ja lisää muutama kierros pippuria myllystä. Halutessasi hienostella voit lorauttaa joukkoon vielä tilkan konjakkia.
Raasta juusto. Voitele leipäviipaleet ja ripota pintaan juustoraastetta. Kuorruta niitä leivinpaperin päällä pellillä uunin yläosassa 250 asteessa niin, että pinta saa kaunista väriä.
Annostele keitto ja nosta jokaiselle ruokailijalle keiton päälle kuorrutettu juustoleipä. Vaihtoehtoisesti voit jakaa valmiin keiton annoskulhoihin, nostaa juustoraasteella peitellyn leipäviipaleen annoksen päälle ja gratinoida leivän uunissa yhdessä keiton kanssa.

Jotakin makeaa, jotakin kirpeää, jotakin suolaista ja jotakin tulista

Näin omenakauden kynnyksellä haluan jakaa reseptin, johon itse suhtauduin ensialkuun pienellä varauksella, mutta jonka rikas makupaletti todella vietteli. Omenan makeus, raparperin kirpsakkuus, pekonin suolaisuus ja chilin sopivasti lempeä puraisu saavat aikaan mitä maukkaimman kokonaisuuden, jota kannattaa ilman muuta testailla esimerkiksi erilaisten liharuokien kumppanina. Ihan ainoana lisäkkeenä en tätä välttämättä suosittele, rinnalle kannattaa parhaimman balanssin saavuttamiseksi tehdä vielä esimerkiksi jogurttikastike.

Raparperit paistokseen voi mainiosti napata pakastimesta, joten jo ohimennyt raparperiaika ei muodostu esteeksi. Samoin tätä ei kannata jättää kokeilematta, vaikka liha ei kuuluisikaan ruokavalioon, sillä myös pekoniton lopputulos on varmasti maittava. Tilalle voisivat sopia esimerkiksi sienet. Olen muutenkin sitä mieltä, että raakana vuokaan lisätyt pekonit eivät kypsy tarpeeksi, joten ne kannattaa ehdottomasti paistaa kunnolla etukäteen ja lisätä sitten vuokaan suolaista rapsakkuutta tuomaan. Samoin voisi tehdä sienille.

Siis varsin oivallinen kausiresepti, jota kannattaa ilman muuta lähteä kokeilemaan.

Omena-raparperi-pekonipaistos

6 annosta

5-6 omenaa
2 raparperinvartta
3-6 kevät(puna)sipulia koosta riippuen
140 g pekonia
1,5 dl valmista sweet chili -kastiketta
1 rkl soijaa
1 sitruunan mehu (noin 0,5 dl)
0,25 tl suolaa
mustapippuria myllystä

Pese omenat, poista niistä siemenkodat ja leikkaa lohkoiksi. Kuori ja siivuta raparperit. Pese ja halkaise nippusipulit jättäen varret pois. (Osalla varsista voit halutessasi koristella valmiin paistoksen.)
Laita raa’at pekoniviipaleet uunivuoan pohjalle. Huom! Jos minun tapaani pidät ainoastaan rapeaksi paahtuneesta pekonista, ota tässä vaiheessa esiin paistinpannu ja paista pekoniviipaleet pannulla kypsiksi.
Levitä raparperit, omenat ja sipulit joko raakojen pekoniviipaleiden päälle tai kevyesti voideltuun uunivuokaan. Jos olet valinnut paistaa pekonit etukäteen pannulla, rouhi paistetut pekoniviipaleet vuokaan kasvisten joukkoon.
Valmista sitten kastike. Yhdistä sweet chili -kastike, soija ja sitruunamehu. Kaada kastike vuokaan tasaisesti. Lisää päälle hieman suolaa ja mustapippuria.
Paista 225-asteisessa uunissa noin 30 min. Nostele paistamisen aikana varovasti paistolientä omenoiden ja raparperien päälle, jotta ne eivät kuivahda. Pyri kuitenkin olemaan musertamatta niitä, jotta paistos säilyisi pureskeltavampana.

Supermehevä valkosuklaa-raparperipiirakka (kokeile myös omenaversiota)

Vaikka raparperikausi ei enää olekaan kuumimmillaan, löytyy varmasti muitakin, jotka minun tapaani ovat pilkkoneet pakastimeen sitä parasta, alkukesän raparperisatoa. Näinpä esittelen teille nyt oman suosikkiraparperipiirakkani, sopivasti tahmaisen valkosuklaa-raparperipiirakan.

Resepti on kulkenut mukanani aina siitä asti, kun ensikerran leivoin sitä juuri ennen Pikku-Kokin syntymää. Silloin piirakka sujahti pakastimeen ja sitä tarjoiltiin reilua kuukautta myöhemmin ristiäisissä, tällä kertaa sitä tullaan tarjoilemaan Pikku- ja Neiti-Kokin kuusi- ja nelivuotissyntymäpäivillä.

Koska piirakka on ihanan mehevää ja pehmeää, sitä voi hyvin tarjoilla ihan sellaisenaan, mutta todellinen herkkuhetki syntyy, kun piirakan päälle annostelee lorauksen vaniljakastiketta tai palan vaniljajäätelöä.

Ja hei, ensimmäiset omenat kypsyvät juuri nyt, joten kokeile ihmeessä vaihtaa raparperi omenaan. Kirpsakat kotimaiset omenat toimivat tässä varmasti ihan raparperin lailla. Muistaakseni olen tällaistakin versiota joskus kokeillut.

Raparperi-valkosuklaapiirakka

Vuoallinen (ø 24 cm)

600 g raparperia

Pohja:
2 kananmunaa
2,5 dl sokeria
1 tl vaniljasokeria
4 dl vehnäjauhoja
2 tl leivinjauhetta
1 dl maitoa
1 dl kuohukermaa
100 g voita

Kuorrutus:
50 g voita
1,5 dl vehnäjauhoja
0,5 dl ruokokidesokeria
1 tl vaniljasokeria
100 g valkosuklaata

(Lisäksi:
vaniljakastiketta / -jäätelöä)

Huuhtele, kuori ja pilko raparperit viipaleiksi.
Vatkaa kananmunat ja sokerit vaahdoksi.
Lisää keskenään sekoitetut vehnäjauhot ja leivinjauhe siivilän läpi taikinaan käännellen.
Kuumenna maito ja kerma ja sulata joukkoon voi. Vatkaa seos pienissä erissä taikinaan.
Voitele joko 30×30 cm piirakkavuoka tai vaihtoehtoisesti halkaisijaltaan noin 24 cm irtopohjavuoka ja kaada taikina siihen. Ripottele pinnalle raparperinpalat tasaisesti.
Valmista sitten kuorrute. Sulata voi. Sekoita joukkoon vehnäjauhot ja sokerit. Raasta valkosuklaa karkeaksi ja sekoittele joukkoon. Nypi seosta sormin kunnes se on murumaista. Ripottele seos piirakan pinnalle tasaisesti.
Paista uunissa 200 asteessa noin 30 min. Peitä piiras foliolla tai leivinpaperilla paiston aikana, jos pinta uhkaa ruskistua liikaa.
Tarjoa haaleana tai täysin viilenneenä (vaniljakastikkeen tai jäätelön kera).

Ihastuttava chai

Vaikka sinänsä en pidäkään itseäni sen suurempana tee-ihmisenä, tykästyin kovasti ajatukseen päästä maistelemaan ja kokeilemaan erilaisia teemakuja ja -laatuja. Tämän mahdollisuuden minulle tarjosi Chaya Teekauppa.

Nuoruuden vaniljantuoksuisten teehetkien jälkeen ikisuosikkini on ollut chai. Sen miellyttävä maustesekoitus lämmittää talven kylminä hetkinä mutta rentouttaa mukavasti myös muina vuodenaikoina. Kaneli, neilikka, inkivääri, kardemumma ja anis eivät yksinkertaisesti voi olla huono yhdistelmä.

Lähdin Chaya Teekaupasta kahden erilaisen chai-tuotteen kera. Rooibos Chai* on makean rooiboksen ja Malabarin mausteiden ihastuttavan yrttinautinnon luova yhdistelmä, David Rio Chai* taas länsimainen kehitelmä, chai latte -jauhe. Viimeksi mainittu, kaakaojauheen tapaan toimiva versio chaista oli itselleni uusi tuttavuus, mutta jo heti ensi nuuhkaisulta sangen mieluinen sellainen. Tämän herkun kanssa tulen mitä luultavammin viettämään pian taas alkavia iltapäivän arkisia hengähdyshetkiäni. Ja mikä parasta, valitsemani sokeriton versio oli tarpeeksi makea ihan sellaisenaan. Valinnanvaraa näissä purnukoissa riittää niin valkoisen, vihreän kuin mustankin teen ystäville, niille jotka arvostavat tuotteen sokerittomuutta sekä niille, jotka haluavat juoda teensä kofeiinittomana. Jo tämä juoma itsessään aikaansaa herkkuhetken, kun kumppanina nautiskelee muutaman Bülowin lakritsipalleron* ollaan jo tavoittelemassa eräänlaista täydellisyyttä.

Chai-innostuksissani halusin niin ikään leipoa jotakin teemaan sopivaa. Valitsin pienet maustekakkuset, jotka maustoin chaista tutuilla mausteilla, joskin aniksen jätin lisäämättä. Kakuista tuli sekä maukkaita että söpöjä. Koska kyseessä ei ole se kaikista makein tai täyteläisin leivonnainen, kakkuset sopivat erityisen hyvin chai latte -jauheesta sekoitetun juoman rinnalle. Ja niin, liika voi toki olla liikaa, mutta chaista tuskin saa kylläkseen, jos siitä sattuu pitämään.

*Mainittuja tuotteita saat ostettua Chaya Teekaupan verkkokaupasta tai myymälästä, jonka löydät kauppakeskus Triplasta.

Pienet maustekakkuset

10 kpl (Vuoan kuppikoosta riippuen, minun vuoallani syntyy pieniä ei ihan minikokoisia kakkusia.)

130 g voita
130 g sokeria
2 kananmunaa
225 g vehnäjauhoja
1 tl vaniljasokeria
1 tl leivinjauhetta
1 tl kanelia
0,5 tl inkivääriä
0,5 tl neilikkaa
1 tl kardemummaa
70 g kuohukermaa

Lisäksi:
voita vuokien voiteluun
tomusokeria koristeluun

Vaahdota voi ja sokeri. Lisää kananmunat vähitellen hyvin sekoittaen. Sekoita kuivat aineet sekä mausteet keskenään ja lisää ne taikinaan vuorotellen kerman kanssa. Sekoita tasaiseksi ja jaa taikina voideltuihin kakkuvuokiin.
Paista 175-asteisessa uunissa kypsäksi. Tarkkaile paistoaikaa; minun kakkuni kypsyivät noin puolessa tunnissa, mutta minikokoisille riittää varmasti huomattavasti lyhyempi aika. Jos taas teet yhden isomman kakun, paistoaika lienee pidempi.

Ikiaikaiset – ja aina maistuvat – kasvispihvit

Erilaisten prosessoitujen kasvisproteiinien viidakossa vaeltaessamme tuppaavat tuiki tavalliset kasvisreseptit ajoittain unohtumaan. Itselleni näin tapaa käymään esimerkiksi kasvispihvien kohdalla ja nytpä esittelenkin ikiaikaisen raastepihvireseptini. Pihveihin voi upottaa kasviksia melko lailla laidasta laitaan ja ne voi paistaa halunsa mukaan joko uunissa tai pannulla. Uunissa valmistuessaan pihveistä ei tietenkään tule yhtä rapeita, mutta mielestäni sekään ei haittaa. Hyviä nämä juustolla aateloidut pihvit ovat joka tapauksessa.

Minä valitsin tällä kertaa pihveihini lanttua, perunaa, porkkanaa ja parsakaalia, siis melko perinteisen kokonaisuuden. Lopputulos oli tälläkin kertaa varsin mainio. Kannattaa siis ilman muuta luottaa perinteiseen. Mainittakoon vielä, että pihveihin sopivat mitä parhaiten jo hieman elämääkin nähneet kasvikset, joten niitä valmistamalla voi samalla estää mahdollista ruokahävikkiä syntymästä.

Perinteiset kasvispihvit eli raastepihvit

12 kpl

1 sipuli
3 valkosipulinkynttä
1 porkkana
puolikas parsakaali
70 g perunaa
200 g lanttua
0,5 dl grahamjauhoja
1 tl suolaa
mustapippuria
1 kananmuna
100 g juustoa maun mukaan

(Lisäksi:
jogurttikastiketta)

Silppua sipuli ja valkosipuli hyvin pieneksi. Raasta muut kasvikset mahdollisimman hienoksi raasteeksi. Purista raasteesta ylimääräinen neste ja siirrä kulhoon. Lisää grahamjauhot, suola, mustapippuri ja kananmuna. Sekoita hyvin. Raasta juusto ja lisää taikinaan.
Nostele taikinasta lusikalla kasoja leivinpaperilla päällystetyn pellin päälle. Muotoile pihveiksi ja paista 225-asteisessa uunissa 25-30 min. kunnes pinta on ruskistunut hieman.
Tarjoile esimerkiksi jogurttikastikkeen kera.


Täyteläinen punajuuri-jauhelihakastike

Nyt kesälomalla lienee ihan sallittua panostaa ruoanlaittoon hieman tavallista vähemmän. Jauhelihakastike onkin oiva lomaruoka, joka valmistuu helposti ja maistuu melko varmasti lähes jokaiselle. Oma jauhelihakastikesuosikkini on hyvin haudutettu ja maustettu melko yksinkertaisesti yrteillä, balsamicolla ja perusmausteilla, siis lähinnä suolalla ja pippurilla. Kivan reseptistä tekee myös sen helppo muunneltavuus; jauhelihan voi mainiosti korvata vaikkapa linsseillä tai soijarouheella.

Tällä kertaa tein ihan tavallisen jauhelihakastikkeen, johon lisäsin muutaman punajuuren. Pieni lisä sai aikaan melko suurenkin muutoksen niin makuun kuin ulkonäköönkin. Meillä nämä muutokset otettiin vastaan positiivisesti, joten lienee paikallaan suositella tätäkin vaihtoehtoa. Jokainen ruokavalioon lisätty kasvis on kuitenkin ehdottoman hyvä asia.

Täyteläinen punajuuri-jauhelihakastike

4 annosta

1 sipuli
2-4 valkosipulinkynttä
2 punajuurta
400 g jauhelihaa
400 g tomaattimurskaa
70 g tomaattipyrettä
1 rkl lihafondia / 1 lihaliemikuutio
2 rkl (punaista) balsamicoa
1 rkl punaviinietikkaa
1 dl vettä
1 rkl sokeria
mustapippuria
(suolaa)
2 rkl kuivattua basilikaa
2 tl kuivattua oreganoa
2 tl kuivattua timjamia

Lisäksi:
pastaa

Kuori ja hienonna sipuli ja valkosipuli, kuori ja raasta punajuuret karkeaksi raasteeksi.
Paista jauheliha isossa kasarissa kypsäksi. Lisää sipuli ja valkosipuli, laita levyn lämpö miedommalle ja kuullota muutama min.
Lisää sitten punajuuriraaste sekä loput ainekset ja anna hautua kannen alla miedolla lämmöllä noin 30 min. Kastikkeen maku paranee entisestään pitkän haudutusajan myötä.
Tarjoile esimerkiksi pastan kera.

Paahdettu tomaattikeitto

Vaikka päiväkotiruoka – tai voihan se olla ikäkin – sinänsä onkin vaikuttanut perheemme pikkuruokailijoihin hieman negatiivisella tavalla tehden heistä huomattavasti entistä nirsompia, on se myös opettanut jotain. Nimittäin syömään sosekeittoja, joita Neiti-Kokki ei vielä joitakin aikoja sitten suostunut edes maistamaan. Näinpä olen innostunut keittelemään niitä viikottain ja jopa hieman tottunut omaan tapaani syödä ihan itseksenikin usein kahden ruokalajin lounas etätöitä tehdessäni. Pieni annos keittoa alkuun saa ihan tavallisenkin aterian tuntumaan jotenkin erityislaatuiselta.

Tällä kertaa keittelin paahteisen tomaattikeiton, olisiko seassa ollut yksi paprikakin, jonka maustoin yksinkertaisesti balsamicolla, suolalla ja pippurilla. Halukkaat voivat toki ripauttaa annokseensa sopivasti chiliä, mutta lasten takia minä suosin tällä hetkellä chilitöntä ruokaa. Sitä on sitä paitsi niin helppo lisätä jälkikäteen.

Sosekeitot ovat muuten siitäkin syystä mainio juttu, että niissä hieman nuhjaantuneetkin kasvikset pääsevät näyttämään parhaat puolensa. Itseni kaltainen ekologinen kokki myös ajoittaa tällaisten paahdettuja kasviksia sisältävien keittojen teon aina jonkin toisen uuniruoan yhteyteen. Ei, minä en lämmitä uunia vain tomaatteja paahtaakseni. Paahdetut kasvikset säilyvät muutenkin jääkaapissa päivän pari, jolloin aikaa vievin osuus on valmiiksi tehty ja sopivan ajan tultua keitto on nopeasti saateltavissa lopulliseen muotoonsa. Siis mainiota monella tapaa.

Paahdettu tomaattikeitto

4 annosta

1 kg tuoreita tomaatteja
1 sipuli
3 valkosipulinkynttä
2 rkl oliiviöljyä
1 tl suolaa
2 tl sokeria
mustapippuria myllystä

2-4 dl vettä
1 kasvisliemikuutio
1 tl sokeria
0,5-1 tl paprikaa
1 rkl balsamicoa
(chiliä)
0,5-1 dl kaurakermaa
(suolaa)

Pese tomaatit ja leikkaa ne lohkoiksi. Leikkaa myös sipuli isoiksi lohkoiksi. Kuori valkosipulinkynnet, mutta jätä ne kokonaisiksi.
Kuumenna uuni 200 asteeseen. Laita tomaatit, sipulit ja valkosipulit uunipellille tai vuokaan. Lorauta tomaattien ja sipulien päälle oliiviöljyä ja mausta vihannekset suolalla, sokerilla ja mustapippurilla. Paahda uunin keskitasolla noin 30 min.
Siirrä paahtuneet vihannekset ja niiden nesteet kattilaan. Soseuta ne sauvasekoittimella.
Kiehauta keitto kattilassa. Lisää 2-4 dl vettä, kunnes keitossa on mielestäsi sopiva koostumus. Mausta keitto liemikuutiolla, sokerilla, paprikajauheella ja balsamicolla sekä mahdollisella chilillä. Voit halutessasi antaa keiton poreilla miedolla lämmöllä puolisen tuntia, mutta keiton voi tarjoilla myös heti kun se on lämmennyt.
Lisää lopuksi noin dl kaurakermaa. Maista ja lisää tarvittaessa mausteita ja suolaa.

Kesäkurpitsapiirakka

Näin kesäkurpitsakauden kynnyksellä haluan jakaa kanssanne reseptin, joka tuottaa sekä hauskannäköisen että maistuvan lopputuloksen. Siihen myös uppoaa mukavasti kesäkurpitsaa, jos satoa sattuu tulemaan runsaasti. Idean ohuiden kesäkurpitsalastujen ”ruusukkeiksi” rullaamisesta nappasin Perinneruokaa Prkl -blogista, mutta muuten toteutin piirakan omalla täytteelläni ja tavallani.

Suosittelen kokeilemaan; erityyppisille piirakoille löytyy aina paikkansa.

Kesäkurpitsa-fetapiirakka

Vuoallinen (ø 24-26 cm)

Pohja:
150 g voita
3 dl vehnäjauhoja
1 dl täysjyväspelttijauhoja / ruisjauhoja
ripaus suolaa
2 rkl kylmää vettä

Täyte:
3 varsisipulia
2 dl ruokakermaa
150 g ricottaa
100 g fetajuustoa
2 kananmunaa
0,5 tl suolaa
0,5 tl rouhittua mustapippuria
3-4 pienehköä kesäkurpitsaa

Valmista ensin pohja. Kuutio kylmä voi ja laita kulhoon. Lisää kulhoon jauhot ja suola. Nypi voi ja jauhot sekaisin. Lisää lopuksi kylmä vesi ja muotoile taikinasta pallo. Kääri taikina kelmuun ja nosta jääkaappiin puoleksi tunniksi.
Painele taikina tasaisesti voideltuun tai leivinpaperoituun vuokaan, myös reunoille. Pistele taikina haarukalla ja paista pohjaa 200-asteisessa uunissa 10 min.
Hienonna sipulit varsineen. Kaada päälle ruokakerma. Lisää joukkoon ricotta, murusteltu fetajuusto ja kananmunat. Mausta suolalla ja mustapippurilla.
Kaada täyte esipaistetun piirakkapohjan päälle.
Pese kesäkurpitsat ja leikkaa niistä ohuita levyjä esimerkiksi juustohöylällä. Rullaa kesäkurpitsasuikaleet ja painele piirakan pintaan.
Paista piirakkaa noin 30-40 min. tai kunnes se vaikuttaa kypsältä.