Syökää kanaa! Ei vaan nautaa! Jauhelihakastiketta kahdella tapaa

Simppeleistä arkiruoista puhuttaessa, ei jauhelihakastiketta oikeastaan voi ohittaa. Onhan tuo toki klassikko – jauhelihakastike ja spagetti siis – joka maistui aina lapsuuden Kotikolossa yhtä hyvältä. Eiköhän sitä vinguttu pöytään miltei viikoittain. Ja minä, julma bloggariäiti, en tee tuota lähes koskaan, kun aina pitäisi vaan saada kokeilla jotakin uutta. No, katsotaan kun oppivat pyytämään. Mielelläni minä varmasti ruokatoiveita toteutan.

Tällä kertaa ajattelin esitellä kaksi jauhelihakastiketta, jotka miellyttävät varmasti myös suurinta osaa perusjauhelihakastikkeen ystävistä. Molemmat reseptit ovat sangen simppeleitä ja lopputuloksiltaan maukkaita, joskin aavistuksen hentoja, juuri sellaisia lapsiperheen päivällispöytään istuvia.

IMG_1104

Itse olen vahvasti sitä mieltä, että arkenakin kannattaa hieman soveltaa ja kokeilla erilaisia lähestymistapoja ihan tavallisiinkin ruokalajeihin. Pysyy mielenkiinto paremmin yllä.

Punajuuresta punastunut jauhelihakastike

4 annosta

IMG_10831 sipuli
2-4 säilykepunajuurta
1 maustekurkku
400 g naudan jauhelihaa
1-2 rkl rypsiöljyä
2 rkl tomaattipyreetä
1,5 rkl vehnäjauhoja
6 dl vettä
1 lihaliemikuutio
1 tl sinappia
valkopippuria
(suolaa)
2 dl (ruoka)kermaa

Kuori ja hienonna sipuli. Kuutioi punajuuret ja maustekurkku.
Ruskista jauheliha paistinpannulla tilkassa öljyä. Lisää sipuli sekä tomaattipyree ja paista vielä hetki.
Ripottele paistoksen päälle vehnäjauhot. Kypsennä niitä hetki ja sekoita joukkoon vesi muutamassa erässä. Anna kiehahtaa.
Murenna joukkoon lihaliemikuutio, lisää maustekurkku- ja punajuurikuutiot sekä sinappi. Mausta valkopippurilla (ja ripauksella suolaa).
Lisää kerma. Anna kastikkeen kiehua hiljaa poreillen noin 15 minuuttia. Maista ja lisää tarvittaessa suolaa ja pippuria.
Tarjoile esimerkiksi pastan tai riisin kera.

Kermainen kanajauhelihakastike

4 annosta

IMG_10981 sipuli
2 porkkanaa
400 g kananpojan jauhelihaa
2 rkl rypsiöljyä
1 tl currya
3 dl kanalientä
1 dl ruokakermaa
2 tl maissitärkkelystä
1 rkl tuoretta rakuunaa hienonnettuna
2 rkl tuoretta persiljaa hienonnettuna
suolaa ja mustapippuria

Kuori ja kuutioi sipuli ja porkkanat.
Ruskista jauheliha öljyssä pannulla. Lisää sipuli, porkkanat ja curry. Kypsennä muutama minuutti ja kaada joukkoon kanaliemi.
Sekoita kylmään ruokakermaan maissitärkkelys ja kaada seos ohuena nauhana kastikkeeseen. Hauduta miedolla lämmöllä 15 min. Lisää lopuksi mukaan hienonnettu rakuuna ja persilja. Mausta kastike suolalla ja pippurilla.
Tarjoile esimerkiksi riisin tai pastan kera.

Taaperon kanssa Tamperetta valloittamassa osa 3: vallan kaunis ruskaretki – mukana myös vauva

Menneellä viikolla pääsimme pitkästä aikaa Aleksin työkomennuksen myötä valloittamaan Tamperetta, ensimmäistä kertaa nelisin. Minä sekä kokit Pikku ja Neiti keskityimme tietysti oleelliseen eli taaperoystävälliseen lomailuun. Tämä tarkoitti lähinnä puistoilua, vipellystä leikkipuistoissa ja samoilua ruskan kaunistamassa Koskipuistossa. Viihdyimme taas paremmin kuin hyvin ja pian koittava paluu ei varmasti harmita ketään.

Kuten ruoanlaiton kohdalla haluan noudattaa ekologista linjaa valmistamalla ruokaa rippeistä siis tähteistä tähtiä, haluan myös vaateostoksia tehdessäni kierrättää niin paljon kuin mahdollista. Tämänpä takia pienokaisemme kulkevat miltei aina päästä varpaisiin kirpputorilöydöissäni. Muutaman upouuden vaatekappaleen olen tainnut näiden kahden vuoden aikana kotiin kantaa. Näinpä haluankin antaa ehdottoman suositukseni Tampereen Koskikeskuksessa sijaitsevalle Lastenkirppis ja -shop Intolle, jossa kolmikkomme vieraili tälläkin kertaa kahdesti. Leikkipaikka Pikku-Kokille, vauvanhuoltopiste Neiti-Kokille ja minulle oivalliset aarteenmetsästysmahdollisuudet. Huippua!

Tällaista vähäruokaisempaa turinointia tällä kertaa. Aika ei nyt riittänyt ravintolavalloituksiin, mutta ensi kerralle sellaista on suunnitteilla. Palataan asiaan!

IMG_1013

IMG_1007

Syksyinen piirakkatervehdys

Nyt kun syksy on kauneimmillaan, olemme Pikku-Kokin kanssa nautiskelleet syysasioista; ulkoilleet raikkaassa ilmassa, etsineet kauniita lehtiä, keittäneet mutavelliä. Paljastettakoon sekin salaisuus, että itse olen jo suonut ensimmäiset ajatukset tulevalle joululle, odottavat sellaiset.

Mutta vielä ennen siirtymistä joulupuuhiin ehtii värkätä sitä sun tätä, juhlia juhlat jos toisetkin. Ja sitten ehtii tietysti kotoilemaan, viettämään alati pimeneviä arki-iltoja perhen parissa, tunnelmoimaan kynttilän valossa. Ja leipomaan piirakoita. Piirakoita, piirakoita ja piirakoita, nehän ovat yksi ehdottomia bravuureitani.

IMG_0826

Tällä kertaa valmistamani kesäkurpitsa-mozzarellapiirakka sai suolaisen säväyksen pekonista. Kokonaisuus, jossa kivijalkana mikäpä muukaan kuin suosikkini ripepohja, toimi mielestäni mainiosti. Siis kerrassaan oivallinen syyspäivän tai -illan herkku.

Kesäkurpitsa-mozzarellapiirakka

Vuoallinen (ø 25cm)

IMG_0830Annos valitsemaasi pohjataikinaa, tai mikäli haluat kokeilla ripeversiotani, siihen resepti löytyy alta:

50 g voita
2 dl jauhoja (Mitä nyt sattuu olemaan.)
1,3 tl leivinjauhetta
2 dl jotakin ”ripettä” (Tarkoitukseen käy miltei mikä vaan: ylimääräiset keitetyt kasvikset, riisi tai makaroni, kuivat leivät, sosekeittojen tai puurojen loput… Vettä lisätään, mikäli massa tuntuu liian jämäkältä.)

Täyte:
80 g pekonia
pala purjoa
200 g kesäkurpitsaa
öljyä paistamiseen
suolaa
mustapippuria
2 dl ruokakermaa, turkkilaista jogurttia ja/tai ranskankermaa
1 kananmuna
2 dl juustoraastetta
1 pallo buffalo mozzarellaa

Tee ensin pohja. Nypi voi, jauhot ja leivinjauhe murumaiseksi seokseksi. Lisää ripe. Taputtele taikina voideltuun piirakkavuokaan.
Pilko ja paista pekoni kypsäksi. Siirrä sivuun odottamaan.
Halkaise purjo ja huuhtele hyvin. Viipaloi. Pilko kesäkurpitsa ohuiksi viipaleiksi.
Kuumenna pannulla tilkka öljyä ja kuullota purjoa hetki. Lisää sitten kesäkurpitsaviipaleet ja jatka paistamista muutama minuutti. Mausta suolalla ja pippurilla.
Sekoita kulhossa ruokakerma, kananmuna ja juustoraaste.
Kaada pohjan päälle kerma-kananmunaseos. Ripottele pinnalle purjo, kesäkurpitsat ja pekoni. Revi päällimmäiseksi mozzarella.
Paista 200-asteisessa uunissa noin 30 min.

Rapsakan tahmeaa: gluteenittomat suklaakeksit

Lauantaiaamun akuutti leipomisinto johti siihen, että pian meillä leijaili ihastuttava suklaakeksien tuoksu. Tämän helpompaa reseptiä tuskin on olemassakaan, joten ette varmasti pahastu, jos jaan kanssanne tämän herkkuhetken. Oivallinen vaihtoehto vaikkapa lasten keittiöpuuhailuun, tai tilanteeseen, jossa vierasvara pitää saada pöytään pikapikaa. Jauhottomiakin nämä vielä ovat, joten keliaakikotkin kiittävät.

IMG_0914

Reseptissä, jonka nappasin Kodin Kuvalehdestä, neuvottiin leipomaan 18 kappaletta, mutta minä tein tarkoituksella jättikeksejä, joita tuli taikinasta 10. Voi sitten hyvällä omallatunnolla popsia vain yhden…

Jauhottomat suklaakeksit

10-18 kpl

IMG_09192,75 dl sokeria
1 tl vaniljasokeria
0,5 dl tummaa kaakaojauhetta
2 valkuaista
100 g tummaa (leivonta)suklaata
voita pellin voiteluun

Mittaa sokeri, vaniljasokeri ja kaakaojauhe leivontakulhoon. Sekoita huolellisesti lusikalla.
Erottele munanvalkuaiset.
Kumoa valkuaiset sokeri-kaakaoseoksen joukkoon ja sekoita isolla lusikalla tasaiseksi massaksi.
Rouhi suklaa ja sekoita taikinan joukkoon.
Voitele leivinpaperi voipalalla, sillä keksit tarttuvat muuten helposti alustaan.
Nostele lusikalla löysähköstä taikinasta pellille kekoja. Keksit leviävät paistettaessa paljon, joten jätä kekojen väliin runsaasti tilaa.
Paista keksejä 175-asteisessa uunissa 8–10 min. Anna jäähtyä pellillä hyvin ennen irrottamista.
Tarjoile tahmaiset keksit kermavaahdon tai vaniljajäätelön kera.

Kohti kastejuhlia; keitot kilpasilla osa 3: mukavan mausteinen linssikeitto

Koska ristiäiset vihdoinkin ovat jo lähes nurkan takana ja pääsemme paljastamaan Neiti-Kokin ihka oikean, jo paljon ennen hänen syntymäänsä päätetyn nimen, on keittokokeiluja tehtävä ahkerasti. Oivallista muuten, että tämän tyyppiset keitokset ovat niin hyvää pataa pakastimen kanssa; ei tarvitse joka päivä syödä sosekeittoa.

IMG_0885

Tällä kertaa valmistui vegaanista ja ruokaisaa linssikeittoa, joka ei siis täysin istu suunnittelemaani sosekeittolinjaan, mutta melkein kuitenkin. Versiossa oli makua, kuten varmasti ainesosaluettelosta on jo nähtävissä. Kookosmaito kuitenkin vei mausta sen terävimmän kärjen ja lopputulos oli mausteinen mutta pehmeä. Tykkäsimme Pikku-Kokin kanssa kovasti aikaansaannoksestamme ja saattaa jopa olla, että tämä keitto saa näytellä vegaanisen pääruoan roolin Neiti-Kokin ristiäisissä. Suositus siis tälle!

Linssikeitto

4 annosta

IMG_08841 sipuli
2 valkosipulinkynttä
1 tuore chili
öljyä paistamiseen
2 tomaattia
2 rkl kuivattua minttua
1 rkl currya
1 rkl paprikaa
1 tl suolaa
0,5 tl rouhittua mustapippuria
1 rkl tomaattipyreetä
1 tl tulista currytahnaa
1 l kasvislientä
2,5 dl punaisia linssejä
0,5 dl riisiä (esim. jasmin- tai basmati)
165 ml kookosmaitoa
2 rkl sitruunamehua

Kuori ja pilko sipuli sekä valkosipulinkynnet. Pilko chili ja poista siitä siemenet. Kuullota sipuli- ja chilisilppua hetken aikaa kattilassa öljyssä.
Pilko tomaatit pieneksi hakkeeksi ja lisää ne pannulle. Lisää myös mausteet, tomaattipyree ja currytahna. Paista pari minuuttia keskilämmöllä.
Lisää kiehuva kasvisliemi ja linssit. Keitä noin 5 min. ja lisää sitten riisi. Anna kiehua vielä 15 min. sekoittaen välillä.
Lisää kookosmaito ja sitruunamehu. Tarkista maku ja lisää suolaa ja pippuria tarvittaessa.

Kohti kastejuhlia; keitot kilpasilla osa 2: porkkana-inkiväärisosekeitto

Kun esikoinen on pompannut sängystä aamulla kello 4:15 ja kuopus kärsii öisin rokotuksen jälkeisistä vatsakivuista, ei vireystila välttämättä ole se kaikista korkein. Kun näiden lisäksi ulkona sataa aamusta iltaan vettä, ei pakollisen, kaikkien mielenterveyden takaavan kuraleikkiulkoilun lisäksi enää huvita lähteä kauppareissulle. Siispä leikimme Pikku-Kokin kanssa helppoa keittiöleikkiä, johon ainekset löytyvät miltei aina perusruokavarastosta. Keittelemme sosekeittoa.

IMG_0874

Tämän kertainen ehdokas kastejuhlien keittokilvassa on sosekeitoksi melko perinteinen. Porkkana ja inkivääri ovat mukava makupari; makeutta porkkanasta ja sitä sopivasti tasapainottavaa voimakkuutta inkivääristä. Tämän version tein kauramaidosta ja -kermasta, mutta jokainen valitkoon omien mieltymystensä mukaan.

Suositukseni.

Porkkana-inkiväärisosekeitto

5 annosta

IMG_0869-1500 g porkkanoita
1 sipuli
1 rkl (noin 3 cm) inkivääriraastetta
3 dl vettä
1,5 kasvisliemikuutiota
1 tl oreganoa
0,25 tl mustapippuria
4 dl (kaura)maitoa
2 dl (kaura)kermaa

Kuori ja paloittele porkkanat ja sipuli. Raasta kuorittu inkivääri.
Lisää porkkanat, sipuli ja inkivääri kiehuvaan veteen. Murenna joukkoon liemikuutiot.
Keitä kasvikset kypsiksi. Mausta.
Lisää puolet maidosta sekä kermasta ja soseuta keitto tasaiseksi. Lisää loput ja kuumenna.

Pikkuapulainen

Viime joulun tienoilla kuulin ensi kerran Pikkuapulaisesta. Asiaan tarkemmin tutustuttuani totesin, että vaikka tuo alkuperäinen versio varmasti verraton olisikin, tuntui 165 euroa melko suolaiselta hinnalta lasten apujakkarasta. Koska Pikku-Kokki kuitenkin oli saatava mukaan keittiöpuuhailuun, täytyi asiaan keksiä toimiva ratkaisu. Ja sehän löytyi, helpommin kuin arvata saattoikaan. Ikea-hakkerit ovat nimittäin tahollaan kehitelleet niin sanotun Ikea Learning Towerin, joka vastasi Pikkuapulaista paremmin kuin hyvin. Ja itse asiassa lopputulos oli mielestäni alkuperäistä turvallisempi, ihan mahtava rakennelma.

Ikea-hakkereiden ideaan tutustuttuaan Aleksi ryhtyi tuumasta toimeen ja pian meillä oli valmis tuote, tuoli joka nosti Pikku-Kokin keittiössä meidän tasollemme, ihan oikeaksi apukokiksi. Tarvikkeiksi riittivät kaksi Bekväm porrasjakkaraa sekä muutama laudan pätkä ja annos innovatiivisuutta. Ihan suora kopio hakkereiden mallista meidän versiomme ei nimittäin ole.

Tällaista tällä kertaa. Mikäli perheeseenne sattuu kuulumaan ruoanlaitosta kiinnostunut taapero, suosittelen ehdottomasti tutustumaan ideaan tarkemmin. Vaikka vehje ei ihan pelkkää iloa olekaan tuottanut – siitä on nimittäin hyvä esimerkiksi ponnistaa pöydälle – ja silloin tällöin se on täytynyt laittaa niin sanotusti jäähylle, ovat sen hyödyt joka tapauksessa haittoja suuremmat ja Pikku-Kokista on oikeasti alkanut kuoriutua ihan oikea Pikku-Kokki. Esimerkiksi sipulia minun ei tarvitse enää koskaan kuoria ja elävä taikinansekoittajakin on ehdottomasti paikallaan. Wau!