Koko Suomi leipoo – ja minä myös – osa 8: omenastruudeli

Taas on yksi leivontahaaste vastaanotettu – ja toteutettu. Tällä viikolla jäljellä olevat viisi Koko Suomi leipoo -leipuria saivat tehtäväkseen omenastruudelin. Itselleni ihan mieluisa haaste, joka johdatti minut noin viiden vuoden takaiseen elämääni, kun keväällä 2014 tulin viettäneeksi viisi totaalisen sateista päivää Wienissä. Ensimmäisenä päivänä ei tosin tainnut sataa, mutta sitten pilvet väistyivätkin seuraavan kerran, kun matkasimme kohti lentokenttää. Että sellainen retki sillä kertaa. No, suhteellisen positiivisin mielin tuostakin tuli selvittyä, mutta ihan heti ei Wieniin tarvitse mennä uudestaan. Toisaalta olisihan se ihan mielenkiintoista nähdä, miltä kauniiksi kehuttu kaupunki näyttää, jos ei tarvitse sateenvarjon alta tirkistellä…

Joka tapauksessa yksi matkalta mieleen jääneistä asioista on juuri omenastruudeli. Toki söimmekin sitä, ja hyvää oli, mutta erityisesti muistan Schönbrunnin linnassa järjestetyn struudelishown. Ohessa oleva taikinakuva kertonee jotakin siitä, miksi kaikki nämä vuodet on tuntunut jossain määrin haasteelliselta lähteä itse kokeilemaan struudelitaikinan käsittelyä, vaikka taitaa minulla yhä edelleen olla tallessa jopa linnasta saatu reseptiikkakin. No, Koko Suomi leipoo laittoi yrittämään.

img_1911

Mielestäni onnistuin ihan hyvin. Taikinani oli läpikuultavan ohut, täyte pysyi paiston ajan kuoressaan ja makukin oli oikea. Olen siis tyytyväinen aikaansaannokseeni. Tällä kertaa kilpailijoille annettu ohjekin oli niin yksityiskohtainen, että selvisin alusta loppuun sen avulla. Ylpeyttäkin sain tuntea, kun onnistuin päihittämään muutaman kilpailun ennakkosuosikeista, jotka kompuroivat struudeleidensa kanssa. Jee!

img_0329-3

Näin. Taas tuli opittua paljon uutta ja erityisesti se, että ei kannata arastella omenastruudelin valmistusta. Se onnistuu jopa vauvan viihdyttämisen ohella.

Enää pari jaksoa jäljellä, harmillista. Koko Suomi leipoo -haasteeni on osoittautunut odottamaani mielenkiintoisemmaksi seikkailuksi. Minkähänlaisen haasteen sitä seuraavaksi keksisi?

Omenastruudeli

8 annosta

Kuori:
200 g vehnäjauhoja
ripaus suolaa
80 g vettä
40 g rypsiöljyä
20 g kananmunaa
80 g voita voiteluun

Täyte:
450 g omenaa
40 g pähkinärouhetta
30 g rusinoita
80 g fariinisokeria
1 sitruunan kuori
1 rkl sitruunamehua
2 tl kanelia
1 tl vaniljasokeria
30 g korppujauhoja

Sekoita vehnäjauhot, suola ja vesi taikinaksi. Lisää myös osa öljystä – jätä osa työskentelyvaiheeseen – sekä kananmuna. Vaivaa taikinaan erittäin hyvä sitko.
Pyöritä taikina palloksi, voitele öljyllä ja anna levätä kelmun alla vähintään puoli tuntia.
Valmista tällä välin täyte.
Kuori ja kuutio omenat pieniksi paloiksi. Yhdistä ja sekoita kaikki täytteen raaka-aineet korppujauhoja lukuun ottamatta.
Kaulitse taikina ohueksi ja ympyrän muotoiseksi jauhotetun leivinpaperin tai kostutetun leivinliinan päällä. Voitele taikina öljyllä ja anna levätä hetki. Laita kädet taikinan alle ja venyttele taikina hyvin ohueksi ja isoksi suorakaiteen malliseksi levyksi. Voit venytellä taikinaa myös pöydän päällä. Taikinan tulee olla läpikuultavan ohut.
Sulata voi ja voitele taikina voisulalla – säästä osa voisulasta pinnalle.
Ripottele korppujauhot voidellun taikinan päälle.
Levitä täyte lyhyemmälle sivulle. Kääri taikina rullalle leivinpaperia tai leivinliinaa apuna käyttäen. Rutista päädyt kiinni.
Nosta rulla pellille leivinpaperin päälle. Voit halutessasi kääntää omenastruudelia sarven muotoiseksi. Sivele pinta voisulalla.
Paista 200 asteessa 20-40 min. Jäähdytä haaleaksi leivinliinan alla peitettynä. Siivilöi päälle tomusokeria.

Samassa liemessä

Pipsa Hurmerinta & Meri-Tuuli Väntsi: Samassa liemessä
Valokuvat: Kreetta Järvenpää
WSOY, 2018

9789510430743_frontcover_finalPitkästä aikaa asiaa keittokirjoista. On nimittäin näköjään päässyt vierähtämään reilu vuosi edellisestä suosituksestani. No, tässä maukasta lueskeltavaa.

Samassa liemessä -keittokirja kiinnitti huomioni seurattuani viime kevään samannimistä ruokaohjelmaa. Siinä julkkiskokit Pipsa Hurmerinta ja Meri-Tuuli Väntsi laittoivat rennolla otteella turhan pipertelemätöntä ja erityisen hyvännäköistä ruokaa. Joka jakson jälkeen oli nälkä.

Sen lisäksi että kaksikon sarjassaan valmistamat ruoat aivan varmasti hemmottelivat makuhermoja, ne myös näyttivät kauniilta, värikkäiltä. Näinpä ei liene ihme, että sarjan tiimoilta ilmestyi myös keittokirja.

Samassa liemessä on sangen monipuolinen opus, jolla ei oikeastaan ole teemaa, kunhan ruoka vain on sekä laadultaan että maultaan hyvää. Kokkien erilaiset ruoanlaitolliset painopisteet, Meri-Tuulilla kansainvälisyys ja liharuoat, Pipsalla hyvän olon kasvikset – ilman laihistelua – tuovat teokseen mukavaa monipuolisuutta, samoin sen erilaiset aihealueet. Kirjan parissa käydään kokkien ruokakomerolla, tehdään ololle hyvää, venytetään penniä, juhlitaan, nautitaan ja vegeillään. TV-sarjassa naisilla oli missiona auttaa tai muuten monipuolistaa erilaisten ihmisten erilaisia ruokahetkiä, joten senkin puoleen teos tarjoilee hyvin vaihtelevia annosratkaisuja.

Mielestäni teos vaikuttaa jo näin selailun perusteella sangen maukkaalta ja lista testattavista resepteistä on jo aluillaan. Ensimmäisten joukossa kokeiluun pääsevät ainakin rotisseriekanakeitto, ananasgazpacho ja mansikka-mustapippuricrumble. Sosekeittoa paahdetuista juureksista ehdinkin jo testailla. Hyvää oli.

Siis suosittelen. Aikalailla monenlaisille ruoanlaittajille.

Sumakkibroilerilla täytetyt bataatit

Yksi Lähi-idän keittiön keskeisimmistä mausteista, sumakki, tuntuisi nyt olevan muodissa. Minä taisin ostaa oman purnukkani joskus noin vuosi sitten ja tähän asti se onkin lähinnä nököttänyt kaapissa. Muutaman kerran olen sirotellut sitä erilaisten salaattien ja kastikkeiden päälle, ja tykännyt kyllä.

Eilen kuitenkin päätin kokeilla sumakkia vähän intensiivisemmin ja löydettyäni mielenkiintoisen reseptin valmistin marinoitua broileria, jossa tuota maustetta käytettiin. Broilerista tuli hyvää, mukavan sitruksista ja mitä luultavammin tulen marinoimaan tällä tavalla uudemmankin kerran. Grilli olisi varmasti tehnyt tässä tapauksessa hyvää, nyt valmistin ruoan hiukan tylsästi vain uunin grillivastusten alla.

Osa broilerista päätyi täytettyjen bataattien sisään ja yhdistelmä oli hyvä, suositeltava. Loput syödään sitten jollakin muulla tapaa.

img_0210-1

Kannattaa siis kokeilla, sekä sumakkibroileria että täytettyjä bataattejakin.

Ja niin, broilerireseptistä kiitos Sweet Food O’ Mine -blogille.

Sumakkimarinoitu broileri

600 g broileria, esim. fileeleikkeitä

Marinadi:
1 rkl ketsuppia
1 rkl tomaattipyrettä
1 tl suolaa
1-2 tl mustapippuria
1 dl sitruunamehua
0,6 dl öljyä
1 tl valkopippuria
2 rkl sumakkia

Paloittele fileeleikkeet sopivan kokoisiksi palasiksi.
Sekoita kaikki marinadin aineet keskenään. Aseta broileripalat marinadiin ja nosta jääkaappiin maustumaan noin neljäksi tunniksi.
Aseta uunin grillivastus päälle ja kuumenna uuni 200 asteeseen.
Nostele broileripalat uunivuokaan ja grillaa niitä, kunnes ne ovat kypsiä, noin 20 min.

Täytetyt bataatit

4 annosta

img_0213-12 bataattia
1 rkl öljyä
suolaa
mustapippuria
250 g kypsää sumakkibroileria
50 g fetajuustoa
8 kirsikkatomaattia

Pese ja halkaise bataatit. Aseta ne leivinpaperoidulle uunipellille.
Sivele leikkauspinnat öljyllä ja mausta suolalla ja pippurilla. Paista 200-asteisessa uunissa 30–40 min. kunnes bataatit ovat pehmeitä.
Koverra bataattien sisuksesta osa pois ja soseuta se haarukalla.
Riivi broileripalat haarukalla hieman pienemmiksi.
Sekoita sumakkibroileri, fetajuusto, viipaloidut kirsikkatomaatit ja bataattien sisus keskenään. Täytä bataatit seoksella.
Paista bataatteja uunissa vielä 5-10 min. jotta täyte lämpenee kunnolla.

Koko Suomi leipoo – ja minä myös – osa 7: sitruunatartaletti

Olipas mukava päästä taas joulutauon jälkeen Koko Suomi leipoo -haasteeni pariin. Vähän oli muutenkin jo ehtinyt tulla leipomista ikävä, kun jouluksi en pahemmin tapaa leipoa ja joulun jälkeen on tullut lähinnä värkättyä erilaisia jouluruokarippeiden uusioversioita. No, tämä makeantahmea matka ruokki leivontahammasta juuri sopivasti.

Tämänkertainen tehtävä, sitruunatartaletti, sijoittui vaativuustasoltaan mielestäni tehtävien keskikastiin, ehkä hiukan lähemmäs helppoa kuin vaikeaa päätä. Sekä pohja että sitruunatäyte syntyivät täysin ongelmitta, marenki osoittautui hieman kinkkisemmäksi tapaukseksi – tai lähinnä sen käsittely. Tästäkin syytän sysisurkeaa pursotintani, joka on ollut menossa vaihtoon jo aikapäiviä. Näin ollen marengin pursotus jäi omassa versiossani oikeastaan tekemättä, mutta makuun tuolla ei liennyt vaikutusta. Samoin huomasin tohottimen käyttelytaitoni vaativan harjoitusta.

Jos näitä tartaletin ulkonäköön vaikuttavia seikkoja ei oteta huomioon, onnistuin siis mielestäni hyvin. Tuotteen koostumus oli miellyttävä ja maku mainio. Mitä tekniikoihin muuten tulee, selvisin melko hyvin kilpailijoille annetulla reseptiikalla. Pohjan paistolämpötilan tarkistin varmuudeksi. Myös italialainen marenki oli minulle uusi tuttavuus, jota en olisi osannut suoralta kädeltä valmistaa. Nyt osaan.

Näin tällä kertaa. Alla olevasta reseptiikasta löydät neuvoni noihin minua askarruttaneisiin kohtiin eli mikäli haluat haastaa itsesi, kurkista resepti suoraan TV-ohjelman nettisivulta.

img_0247-1

Oiva ranskalaisherkku.

Sitruunatartaletti

Vuoallinen (ø noin 25 cm) / muutama pienempi piirakka

Pohja:
120 g voita
90 g sokeria
50 g kananmunaa
220 g vehnäjauhoa

Sitruunatäyte:
200 g sokeria
60 g vehnäjauhoa
280 g vettä
170 g sitruunamehua
8 keltuaista
sitruunankuoriraastetta
30 g voita

Marenki:
8 valkuaista
2 dl vettä
5 dl sokeria

Tee ensin pohja. Vatkaa voi ja sokeri vaahdoksi. Sekoita joukkoon kananmuna ja vehnäjauhot. Laita taikina hetkeksi kylmään.
Kaulitse taikina vuokaan. Pidä taikinaa kylmässä vähintään 20 min. Pistele pohjaan reikiä. Paista pohjaa 200-asteisessa uunissa noin 15-20 min. tai kunnes pinta on saanut kevyesti väriä.
Tee sitten sitruunatäyte. Yhdistä sokeri ja jauhot kattilassa. Sekoita joukkoon vesi ja sitruunamehu. Lisää joukkoon keltuaiset ja hiukan sitruunankuoriraastetta.
Kuumenna täytettä liedellä vispilällä koko ajan sekoittaen, kunnes seos pulpahtaa. Lisää lopuksi voi ja levitä täyte heti pohjan päälle.
Valmista italialainen marenki. Vatkaa valkuaiset vaahdoksi. Kaada vesi kattilaan, lisää sokeri ja kuumenna kiehuvaksi. Pane lämpömittari kiehuvaan seokseen ja kuumenna 120-asteiseksi.
Kaada sokeriliemi ohuena, tasaisena nauhana valkuaisvaahtoon ja vatkaa koko ajan vaahtoa koneella tai käsin. Vatkaa seosta, kunnes se on hyvin paksua. Jatka vatkaamista vielä pienellä teholla, kunnes marenki on jäähtynyt huoneenlämpöiseksi.
Pursota italialainen marenki sitruunatäytteen päälle. Polta marenki kaasupolttimella.

Paahdettu juuressosekeitto à la Pipsa ja Meri-Tuuli

Olen lähipäivinä selaillut aktiivisesti Pipsa Hurmerinnan sekä Meri-Tuuli Väntsin keittokirjaa Samassa liemessä. Kyseinen opus päätyi tarkasteluuni seurattuani viime kevään kaksikon samannimistä TV-sarjaa. Tuolloin tosin alkuraskauden epämiellyttävät iltaolot vaivasivat lähes poikkeuksetta ja ohjelmasta mieleen tulevat harmillisesti juuri nuo tuntemukset. No, joka tapauksessa joka jakson jälkeen olisi tavallisessa tilanteessa ollut nälkä ja nyt kirjan kanssa on hyvä toteuttaa tuolloin tekemättä jääneitä herkullisuuksia. Kirjaa tulen vinkkaamaan lähiaikoina tarkemminkin.

Ensimmäisenä ladyjen resepteistä teon alle päätyi paahdettu juuressosekeitto, joka lukeutuu teoksen penninvenytys-osioon. Keittoon onkin hyvä upottaa lähes mitä vain jääkaapin vihannesosiosta löytyvää – vaikka vähän vanhaakin tavaraa. Siis mitä oivallisinta ekologisuutta.

img_0159

Keitosta tuli mielestäni mitä maukkainta, ja aivan ilman kermoja, juustoja tai mitä sosekeittoihin nyt yleensä tavataankin lisäillä. Maukkauden takaa löytyy paahtaminen, joka saa ainekset heräämään aivan toisella tapaa eloon tehden keitosta erittäin täyteläistä. Helppoakin tämä on, kun kuorimisen ja pilkkomisen lisäksi vaaditaan ainoastaan tehosekoittimen käyttelytaitoa. Sen kun nakkaa kasvikset ensin uuniin ja sitten tehosekoittimeen, siinäpä oikeastaan se.

Siis suositukseni; sekä keitolle että kirjalle.

Sosekeitto paahdetuista juureksista

4 annosta

img_0176-11,5 kg juureksia ja vihanneksia (esim. porkkanaa, kurpitsaa, fenkolia, parsakaalia, sipulia, valkosipulia, tomaattia)
muutama oksa tuoreita yrttejä (esim. rosmariinia, timjamia, persiljaa, salviaa, oreganoa)
2 rkl oliiviöljyä
suolaa
noin 8 dl vettä

Laita uuni kuumenemaan 180 asteeseen.
Kuori juurekset ja kasvikset. Pilko kaikki samankokoisiksi paloiksi, jotta ne kypsyvät yhtä aikaa.
Levitä palat uunipellille, lisää yrtit ja valuta päälle oliiviöljy. Ripottele päälle suolaa, sekoita ja levitä palat tasaisesti pellille.
img_0180-1Paahda uunin keskiosassa, kunnes juurekset ovat kypsiä. Vedä paahtuneista yrteistä kova oksa pois.
Anna ainesten jäähtyä hetki pellillä ja laita ne sitten tehosekoittimeen. Lisää 5 dl vettä ja soseuta. Lisää vettä, kunnes saat sileän ja lusikoitavan keiton.
Tarkista maku ja lisää halutessasi mausteita.

Jäähyväiset jouluruoille vm. 2018 osa 3: porkkana-inkiväärikeitto

Koska viikko sitten testailemani lanttulaatikosta johdettu lanttu-omenakeitto osoittautui maukkaaksi kokeiluksi, päätin tänään yrittää vastaavanlaista porkkanalaatikkotemppua. Seuraava porkkana-inkiväärikeitto osoittautui mainioksi kokeiluksi niin ikään.

Siis suosittelen kokeilemaan tätäkin vaihtoehtoa, mikäli porkkanalaatikkoa vielä riittää. Uskoisin bataattilaatikon passaavan keitokseen myös mainiosti, ehkä rakenteensa puolesta jopa hiukkasen paremmin, sillä porkkanalaatikon sisältämä riisi teki keitosta hieman paksuhkoa. Reilulla nestemäärällä tämä kuitenkin tasapainottui mainiosti.

img_0114

Porkkana-inkiväärikeitto

4 annosta

1 sipuli
300 g perunaa
1 rkl öljyä
0,5 tl kurkumaa
6 dl vettä
1 kasvisliemikuutio
1 tl inkivääriä
400 g porkkanalaatikkoa
1-2 dl appelsiinimehua
0,5 tl muskottipähkinää
2 dl ruokakermaa

Kuori ja hienonna sipuli. Kuori ja kuutioi perunat.
Kuullota öljyssä sipuli ja kurkuma. Lisää perunakuutiot, vesi, kasvisliemikuutio ja inkivääri. Keitä noin 10 min. kunnes perunat kypsyvät.
Lisää joukkoon porkkanalaatikko ja appelsiinimehu. Kuumenna hetki ja mausta muskottipähkinällä.
Soseuta keitto tasaiseksi sauvasekoittimella ja lisää lopuksi ruokakerma. Kuumenna.

Jäähyväiset jouluruoille vm. 2018 osa 2: uunissa paistetut lihapiirakat porkkanalaatikkotäytteellä

Koska meillä joululaatikoita tulee riittämään vielä pitkälle alkaneeseen vuoteen, eikä niitä varmastikaan tule ennen ensi joulua popsittua sellaisenaan, poimin vuoden viimeisen päivän aamuna pakastimesta laatikollisen porkkanalaatikkoa aikomuksenani löytää sille uusi tarkoitus. Päätin yhdistää muutaman reseptiikan ja näin syntyivät jauheliha-porkkanalaatikko täytteiset lihapiirakat. Melko mainiota, totean tästä elämäni ensimmäisestä lihapiirakkakokeilusta. Tärkeä kohta minulle oli se, että nämä paistettiin uunissa perinteisen uppopaistamisen sijaan. Minä en nimittäin pidä tuosta kuuman öljyn kanssa pelehtimisestä. Lopuksi tehtävä melko runsas voitelu on mielestäni paljon parempi vaihtoehto ja tuo leivonnaisiin herkullisen maun.

Kannattaa siis testailla. Näitä voi sitten täyttää mielensä mukaan ja nautiskella joko kaikilla mausteilla, pelkän ketsupin kera tai vaikkapa ihan sellaisenaan. Lihapiirakkakuoren reseptiikasta sekä paisto-ohjeesta kiitän Suklaapossua. Eikä muuten kannata hämääntyä leivinpaperittomuudesta paistovaiheessa, se toimii mainiosti.

IMG_0016

Porkkanalihapiirakat uunissa

10-13 kpl

Taikina:
2,5 dl maitoa
2,5 rkl öljyä
1 rkl tummaa siirappia
5-6 dl vehnäjauhoja
1 pss (11 g) kuivahiivaa
0,75 tl suolaa

Täyte:
puolikas sipuli
200 g naudanjauhelihaa
0,5 tl suolaa
0,25 tl mustapippuria
200 g porkkanalaatikkoa

Voiteluun:
50 g voita

Tee ensin taikina. Mittaa maito kulhoon ja lämmitä mikrossa noin 42 asteiseksi. Mittaa joukkoon öljy, siirappi ja noin 1,5 dl jauhoja, joihin on sekoitettu kuivahiiva. Vatkaa kunnolla sekaisin. Peitä kelmulla ja anna seistä rauhassa noin vartti, kunnes seos alkaa kuplia.
Lisää joukkoon suola sekä hieman jauhoja. Vaivaa taikinaa kunnolla välillä jauhoja lisäten. Taikinasta muotoutuu vähitellen kimmoisa pallo. Yritä pitää jauhot minimissä, jotta taikina pysyy pehmeänä.
Laita hyvin vaivattu taikina kulhoon ja peitä hyvin. Anna nousta kaksinkertaiseksi. Tähän kuluu aikaa noin tunti.
Tee tällä välin täyte. Kuori ja hienonna sipuli. Ruskista jauheliha ja sipuli öljytyllä pannulla. Mausta suolalla ja pippurilla. Sekoita jauheliha porkkanalaatikon joukkoon.
Laita uuni lämpeämään 225 asteeseen. Laita uuniin myös tyhjä uunipelti kuumenemaan. Ota kaksinkertaiseksi noussut taikina esille. Kaulitse se jauhotetulla alustalla noin 40 x 40 cm levyksi. Leikkaa levystä pyöreää esinettä käyttäen halkaisijaltaan noin 11 cm (tai hiukan suurempia, kuten minä tein) olevia pyöreitä paloja.
Laita täytettä runsas ruokalusikallinen kunkin ympyrän päälle hieman toiselle laidalle. Jätä reuna ilman täytettä, jotta reunat tarttuvat toisiinsa kiinni. Kostuta reunat kevyesti vedellä. Käännä ympyrän tyhjä puoli täytteen päälle ja laita ympyrän reunat vastakkain. Paina kunnolla kiinni. Varmista haarukalla, että reunat ovat kunnolla kiinni.
Kun uuni on valmis, ripottele kuumalle pellille vehnäjauhoja ja nosta 6-8 lihapiirakkaa paistumaan. Sulata voi valmiiksi.
Paista 225 asteessa noin 10 min. kunnes piirakoiden pinta on saanut kauniin ruskean värin. Nosta lihapiirakat heti ritilän päälle ja voitele voisulalla kauttaaltaan. Anna voin imeytyä ja piirakoiden pehmetä.