Silloin tällöin on mukavaa astua laivaan, lipua Suomenlahden yli etelään, käydä vilkaisemassa, mitä Tallinnaan kuuluu. Kovin pitkäkestoista matkaa sinne ei välttämättä tarvitse tehdä, vain päiväkin riittää mainiosti. Toki iltakin siellä kuluu mainiosti, hyvän ruoan ja juoman parissa.
Tällä kertaa me teimme aamusta iltaan kestäneen retken, sellaisella melko perinteisellä kaavalla. Kumppaniksi kotimatkalle saimme laukullisen viiniä ja kuohuvaa heinäkuisia juhlallisuuksiamme ajatellen, muuten päivä kului mukavasti lähinnä vanhankaupungin muurien sisäpuolella tallustellen. Myös ravintolavalintamme, Rataskaevu 16, heti siinä Raatihuoneentorin tuntumassa, osoittautui oivalliseksi ja tässäpä siis makoisa vinkki, mikäli kauniit annokset ynnä erityisystävällinen palvelu tuntuvat houkuttelevilta ajatuksilta. Niin, kukapa sitä ei kaipaisi käsinpiirrettyjä hymynaamoja ja sydämiä kuittiinsa, kukapa ei ilahtuisi, kun kahvikupin alta paljastuu viesti: ”You are very beautiful.” Pieniä asioita, ne jäävät mieleen.
Entäpä ruoka sitten? Eniten makumatkasta jäivät mieleen annosten todella kauniit esillepanot, vaikka myös maut olivat ihan kohdillaan ja hinta-laatusuhde enemmän kuin hyvä. Paikasta jäi ehdottomasti lämmin mielikuva, tämä oli sellainen paluuhalun synnyttänyt kokemus. Sitä en kiellä, ettenkö useasti olisi saanut maukkaampaakin ruokaa, mutta näin hyvää pullavanukasta en monestikaan. Lista, se suomenkielinen, taisi tosin lupailla köyhiä ritareita, mutta hyvä näin, yhtään en jäänyt heitä kaipaamaan.
Ateria alkoi kokin tervehtiessä meitä pienellä leipäyllätyksellä sekä isommilla leipäviipaleilla. Maukkaita kaikki. Alkuruoaksi minä tilasin tuoresuolattua lohta (6,50€), Aleksi uunissa paistettua vuohenjuustoa (6,90€). Annokseni maistui pitkälti lohelta ja sinappikastikkeelta, ei sen kummemmalta. Aleksin mielipide omastaan oli 
samantyyppinen. Pääruoka-annokseni sen sijaan oli melko vaatimaton pääruoka ollakseen. Tuorejuustolla ja kasviksilla täytettyjä munakoisorullia salaatin kera. Ihan hyvää, mutta suosittelen joko pieneen nälkään tai osaksi suurempaa kokonaisuutta. No, hintakin (6,70€) tosin sopisi alkuruoalle. Aleksin uunissa haudutettu hirvi (14,90€) oli sekin nimensä mukaista, suhteellisen makoisa riista-annos ilman sen erikoisempia kommervenkkejä.
Aterian kohokohta, mitä makuihin tulee, oli ehdottomasti sen päätösjakso. Kuten sanottu pullavanukas (3,50€) chai latten (2,70€) kera nautittuna oli liki taivaallista, myös Aleksin lämmin suklaakakku (3,90€) vei monista vastaavista voiton. Siis ehdoton jälkiruokasuositus!
Kun reilulla viidelläkymmenellä eurolla saa näin moniulotteisen aterian tunnelmaltaan tällaisessa paikassa, ei voi muuta, kuin toivottaa hyvää matkaa kaivon juurelle. Pöytävaraus taitaa muuten olla suositeltava sekin, tiistai-iltapäivänä saimme viimeisen vapaan pöydän. Niin paikalliset kuin turistitkin ovat löytäneet tämän ravintolan.
P.S. Vessakäyntiä ei kannata jättää väliin…
Ruoka: 3/5
Tunnelma: 4/5
Palvelu: 5/5
Kokonaisuus: 3+/5
Tunnelmallisia makuja 