Lene Knudsen: Suolaiset mukiherkut : Valmista mikrossa 2 minuutissa!
WSOY, 2014
Suom. Sanna Kangasluoma
Mug cakes salés prêts en 2 mn au micro-ondes,
Marabout Côté Cuisine, 2014
Ruokaa mikroaaltouunilla… Kuulostaa a) pahalta, b) jotenkin niin kovin kasarilta. Jotakin tässä arveluttavassa teoksessa kuitenkin oli, joka veti puoleensa. Tätä on pakko testata. Ja niinpä vain kävi, että epäilykseni osoittautuivat vääriksi: se toimii sittenkin! Lopputulos on makoisa ja variaatioita riittää; siis jokaiselle jotakin, uskaltaisin väittää.
Lene KnudseninSuolaiset mukiherkut : valmista mikrossa 2 minuutissa! on nimensä mukainen kirja. Sen ohjeistuksella valmistuvat kupin kokoiset kakkuset todella muutamassa minuutissa, mitä nyt hieman lisäaikaa on laskettava ainesten pilkkomiseen ja sekoittamiseen sekä mahdollisen täyteläisen kuorrutteen valmistukseen, johon teos myös antaa erilaisia ohjeita.
Haluan todeta, että itse kokeilin ensimmäiseni jälkeen teoksen ohjeistuksen vastaisesti valmistaa kakkusia viiden sijaan vain neljällä ruokalusikallisella vehnäjauhoja ja mielestäni tämä toimi paremmin. Lopputulos oli mehevämpi. No, näiden testailu ei vie ainakaan aikaa, eikä liiemmin aineksiakaan, joten suositan etsimään itselle sopivan vaihtoehdon käytännön kokemuksen kautta.
Mukiherkut sopivat niin osaksi brunssia kuin iltapalapöytäänkin. Myös yllätysvieraita näkisin niillä voitavan helposti miellyttää. Itse olen tähän mennessä sovittanut niitä sekä aviomiehen aamiaislautaselle että alkupalaksi keittopäivälliselle. Aikaansaannoksiani voit tarkastella täältä.
Suosittelen teosta kaikille, jotka haluavat kokeilla jotakin äärimmäisen helppoa ja toisinaan säästää aikaansa mitä ruoanlaittoon tulee. Koska makuvaihtoehtoja löytyy niin kalan-, kanan-, kasvisten- kuin lihankin ystäville, eivät ruokailutottumukset sinänsä ohjaile kirjan sopivuutta. Löytyypä kirjasta ohje myös gluteenittomaan mukiherkkuun.
Teokselle löytyy myös suloinen sisar Makeat mukiherkut, jonka toimivuutta ajattelin lähitulevaisuudessa testata.
Hernekeitto ja laskiaispulla. Kerran vuodessa nautittava ateriakokonaisuus, siinä laskiaissunnuntain tietämillä. Tänä vuonna olimme muutaman viikon myöhässä, mutta samapa tuo, eipä näytä luontokaan ihan tietävän, mitä vuodenaikaa meidän tällä hetkellä kuuluisi elää.
Monilla perinteisiin kuuluu hernekeiton keittäminen pakasteeseen varastoidun joulukinkun rippeistä, mutta suuresta lihanhimostaan tunnetun herra Sutelan taloudessa ei kinkkua jäänyt jäljelle siipalettakaan, joten keitto keitettiin ylikypsästä palvikinkusta. Hyvää tuli tästäkin, rouva Sutelan ruokaa rippeistä -ideologia ei tosin näin päässyt toteutumaan. Ensi jouluna siis suurempi kinkku. Ohjeen keitolle voit vilkuilla täältä. Samoin pullat valmistuivat vanhan kaavan mukaan.
Tätä artikkelia ei suinkaan kirjoitettu ainoastaan vanhoja reseptejä uudelleen esiintuomaan, vaan sen pääasiallinen tarkoitus on kertoa hauskasta löydöksestä. Tuore tuttavuuteni, ällistyttävän nopeasti valmistuvat suolaiset ”kakkuset” ansaitsevat nimittäin ehdottomasti huomionosoituksen. Ohje löytyy kirjasta Suolaiset mukiherkut : valmista mikrossa 2 minuutissa. Nimensä mukainen teos, jonka esittelen pikimmiten tarkemmin, todella toimii ja sen avulla syntyvät niin brunssiherkut kuin maittavat alkupalatkin, vaikka ihan heti en olisi uskonut, että leipominen mikroaaltouunissa on todella mahdollista.
Tällä kertaa nautimme näistä kakkusista ennen siirtymistä keiton pariin, aiemmin olin ilostuttanut Aleksin erästä aamua kakkusen kinkkuversiolla. Hauskaa, hyvää ja helppoa!
Mainittakoon heti, että kakkuja ei kannata laittaa mikroon kerralla yhtä enempää. Paistoaika pitenee, eikä lopputulos ole ulkonäöltään toivotunlainen vaan pikemminkin lässähtänyt, kuten artikkelin kuvatkin kertovat. Lisäksi minun ohjeeni sisältää kirjan neuvoman viiden ruokalusikallisen sijaan vain neljä ruokalusikallista vehnäjauhoja, sillä mielestäni kakusta tulee näin mureampi. Suosittelen! Makuja löytyy varmasti jokaisen mieleen.
Eipä sitten muuta kuin hernekeittoa keittelemään ja pullia paistamaan, vaikka laskiainen meni jo. Toivotetaan tervetulleeksi kevät aurinkoineen!
Kuutioi kinkkusuikaleet.
Sekoita mukissa (standardi 310 ml) ainekset seuraavassa järjestyksessä: kananmuna, suola, pippuri, oliiviöljy, jogurtti, sinappi, jauhot, leivinjauhe ja kinkku.
Lisää pinnalle muutama kinkkupala ja hieman sinappia.
Kypsennä mikroaaltouunissa 1 min. ja 20 s. (800 W).
Lisää heti kypsennyksen jälkeen pinnalle muutama kinkkukuutio ja nokare voita sulamaan.
Kuutioi broilerinpalat ja hienonna aurinkokuivatut tomaatit.
Sekoita mukissa (standardi 310 ml) ainekset seuraavassa järjestyksessä: kananmuna, suola, pippuri, oliiviöljy, ranskankerma, jauhot, leivinjauhe, paloiteltu broileri, aurinkokuivatut tomaatit ja yrttiseos.
Koristele muutamalla broilerin ja tomaatin palasella ja ripottele päälle yrttiseosta.
Kypsennä mikroaaltouunissa 1 min. ja 20 s. (800 W).
Lisää heti kypsennyksen jälkeen pinnalle vielä muutama tomaattipala.
Hienonna punasipulihilloke.
Sekoita mukissa (standardi 310 ml) ainekset seuraavassa järjestyksessä: kananmuna, suola, pippuri, oliiviöljy, pesto, ranskankerma, jauhot, leivinjauhe ja punasipulihilloke.
Tee taikinan pinnalle veitsenkärjellä pestosta spiraalikuvio.
Kypsennä mikroaaltouunissa 1 min. ja 20 s. (800 W).
Huomaan viime aikoina laatineeni runsain mitoin artikkeleita, jotka istuvat parhaiten kategoriaan Aamupalat. Niin, kun vapaa-aikaa on ollut tavallista vähemmän, ”virallinen” ruoanlaitto on jäänyt hiukan pienemmälle huomiolle. Mutta ei huolta: minä rakastan aamuja ja aamuvirkkuna ihmisenä olen ehtinyt tutustua uusiin resepteihin ja keittokirjoihin ainakin aamiaisten puitteissa. Ja koska minulla on kotona eräs joka nauttii syömisestä niin aamulla, päivällä kuin illallakin, olen mainiosti voinut valmistaa heti aamulla aterioita, jotka itse ehkä koen enemmänkin brunssi- kuin aamupalasopiviksi.
No, valitkoon kukin itse, mihin aikaan seuraavia ruokalajeja tarjoilee, joka tapauksessa niin minä kuin koekaniinikin olimme tyytyväisiä sekä makuihin että resepteihin, joista ensimmäinen löytyi jo monesti mainitusta Vera JordanovanDon’t Miss a Bite -keittokirjasta, toinen ja kolmas kirjahyllyni keittokirjaosaston tuoreimmasta tuttavuudesta Reseptikuningatar, jossa Kaisa Sillanpää esittelee palkittua kotiruokaansa sangen mehevin mauin.
Mainittujen kirjojen tarkempia esittelyjä lupaan muuten julkaista lähitulevaisuudessa, olenhan Jordanovankin tuotoksilla jo useamman kerran ilostuttanut pikkuperhettämme.
Mutta sitä ennen: kananmunaa, muffinssia ja jogurttia, siis hyvää huomentapäivää!
Pekonifrittata karamellisoidun sipulin kera
2 annosta
2,5 kananmunaa
50 g pekonia
0,3 rkl oliiviöljyä
nokare voita
1 pieni sipuli
0,5 laakerinlehteä
suolaa
30 g juustoraastetta
10 g parmesaaniraastetta
tuoreita timjaminlehtiä
mustapippuria myllystä
(Laita uuni kuumenemaan grillivastuksella noin 250 asteeseen.)
Vatkaa kananmunat ja pane ne syrjään.
Pilko pekoni pieneksi, viipaloi sipuli renkaiksi.
Paista pekoni pannulla rapeaksi ja pane se syrjään. Pyyhi ylimääräinen rasva pannulta talouspaperilla. Mittaa pannulle oliiviöljy ja voi, ja kun voi sulaa, lisää joukkoon sipulirenkaat, laakerinlehti ja ripaus suolaa. Paista miedolla lämmöllä välillä sekoittaen, kunnes sipulit ovat karamellisoituneet. Poista laakerinlehti ja ripottele joukkoon paistettu pekoni. Lisää juustoraaste ja parmesaani. Lisää varovasti joukkoon kananmunat ja ripottele pinnalle muutama timjaminlehti ja mustapippuria.
Paista kannen alla noin 5 min. Tarjoa lämpimänä.
Huom! Halutessasi voit tehdä frittatan valurautapannulla ja siirtää pannun lopuksi 250-asteiseen uuniin grillivastuksen alle muutamaksi minuutiksi.
Yhdistä jauhot ja mausteet.
Vatkaa kananmuna ja öljy, lisää maito ja jauhot, sekoita. Pilko aurinkokuivatut tai tuoreet tomaatit. Lisää juustoraaste sekä tomaatit.
Jaa taikina muffinssivuokiin. Paina öljytyllä sormella muffinsseihin kuoppa keskelle ja laita noin teelusikallinen pestoa koloihin.
Paista muffinsseja 200 asteessa noin 20 min.
Sitruunajogurtti
2 annosta
yhden sitruunan mehu ja raastettu kuori
0,5 dl sokeria
3 dl (turkkilaista) paksua jogurttia
Raasta hyvin pestyn sitruunan kuori ja purista mehu.
Laita pieneen kattilaan sokeri, sitruunan mehu ja kuoriraaste. Kuumenna kunnes sokeri on sulanut.
Jäähdytä ja sekoita hyvin jogurttiin. Laita hetkeksi jääkaappiin ja sitruunajogurtti on valmista nautittavaksi.
Vuosituhannen harmain marraskuu. Helsingissä kolmetoista tuntia aurinkoa, kahden viimeisen viikon aikana kolme. Not so nice, not so easy. Aamulla pimeää, päivällä pimeää, illalla pimeää. Väsyttää.
Mutta nyt se on ohi; on joulukuu ja vuoden tunnelmallisimmat päivät ovat ihan kohta käsillä. Tervetuloa valo ja kirkkaus!
Vaikka pidänkin erittäin fiksuna äitini tapaa noudattaa vuodesta toiseen niin sanottua keittiöjoulukalenteria, siis jakaa joulukuun päivät pienille, yksittäisille joulupuuhille ja välttää näin kaikenlainen joulukiire, en ainakaan vielä koe sitä omalle kahden hengen taloudellemme tarpeelliseksi ja näin ollen joulupuuhat saavat meillä vielä odottaa itseään. Toistaiseksi keskitämme voimamme joulukalentereihimme, huippuhienoihin sellaisiin. Niinpä omistankin tämän artikkelin pienille, suolaisille herkuille – vaikka niille pikkujoulutarjottaville. Lisäksi ujutan joukkoon jälleen yhden aamiais- tai brunssivinkin, joka on napattu Vera Jordanovan keittokirjasta Don’t Miss a Bite, johon tulen varmasti lähitulevaisuudessa pureutumaan tarkemmin.
Sen lisäksi, että seuraavaksi esiteltävät reseptiikat tuottivat makoisan lopputuloksen niitä yhdistää eräs sanapari: Nice ’N Easy, siis mukavaa ja helppoa. Joskus voi mennä sieltä, missä aita on matalin. Varsinkin silloin, kun puoli neljältä päivällä on pimeää, kun aurinko on mennyt nukkumaan – tai lähtenyt kesälomalle.
Valoisaa joulun odotusta itse kullekin!
Italialaiset muffinssit
8 isoa tai 12 pientä annosta
125 g voita tai margariinia
2 kananmunaa
200 g kevyt kermaviiliä
0,5 tl suolaa
2,5 dl vehnäjauhoja
2 tl leivinjauhetta
50 g meetvurstia tai salamia (itse käytin kinkkua)
50 g aurinkokuivattuja (kirsikka)tomaatteja
1 tl pizzamaustetta
emmental-mozzarellajuustoraastetta
Sulata rasva ja anna jäähtyä. Vatkaa kierrevatkaimella kevyesti joukkoon kananmunat, kermaviili ja suola. Sekoita keskenään jauhot ja leivinjauhe. Lisää seos taikinaan puuhaarukalla varovasti sekoittaen.
Hienonna kinkku sekä huolellisesti valutetut aurinkokuivatut tomaatit. Lisää ne taikinaan.
Voitele muffinssipelti tai jaa paperiset muffinssivuoat uunipellille. Lusikoi taikina vuokiin.
Ripottele päälle pizzamaustetta ja juustoraastetta.
Paista 200-asteisessa uunissa noin 15 min. Jos teet pieniä muffinsseja, vähennä paistoaikaa noin 10 minuuttiin.
Pinaattiset ja kinkkuisat pasteijat
Mikäli haluat kunnioittaa otsikon teemaa, käytä valmista lehtitaikinaa, mutta mikäli tarttuminen kaulimen varteen tuntuu siltä paremmalta vaihtoehdolta, voit toki valmistaa taikinan myös itse. Minä kunnioitin tällä kertaa teemaa.
Sama pätee täytteen 2 ketsupin kohdalla. Voit huoletta käyttää myös valmisversiota, mutta suosittelen joskus kokeilemaan myös ketsupin valmistusta. Hyvää ja helppoa, mutta pienenä varoituksen sanana: sangen aikaavievää.
Ota tarvittava määrä lehtitaikinalevyjä sulamaan. Yhdestä levystä saat kolme pasteijaa.
Täyte 1: Kuullota sipulia öljyssä muutaman minuutin ajan, lisää pinaatti ja jatka kypsennystä, kunnes pinaatti on sulanut ja seoksesta on tullut tasaista. Mausta pippurilla ja suolalla.
Täyte 2: Kuullota sipulia öljyssä muutaman minuutin ajan, lisää suikaloitu kinkku ja mausta ketsupilla sekä pippurilla.
Kauli hiukan sulaneita levyjä niin, että saat leikattua kustakin levystä kolme neliön muotoista palaa. Nosta keskelle lusikallinen täytettä sekä muutama palanen juustoa. Taita kolmion muotoon ja painele reunat huolellisesti kiinni kostutetuin sormin. Voitele kananmunalla ja paista 225-asteisessa uunissa noin 15 min.
Paloittele tomaatit ja viipaloi sipulit. Pane paistokasariin tomaatit, sipulit, mausteneilikka, paprikajauhe, suola ja mustapippuri. Murskaa joukkoon valkosipulinkynsi. Hauduta miedolla lämmöllä puolitoista tuntia murskaten tomaatit puolivälissä. Lisää sokeri ja viinietikka ja kypsennä vielä puolitoista tuntia, kunnes seos sakenee.
Valuta kastike siivilän läpi puhtaaseen kattilaan ja keitä ketsuppia kokoon miedolla lämmöllä noin tunnin ajan.
Säilö ketsuppi lasipurkkeihin.
Huuhtele ja pilko purjot. Pese sitruuna hyvin ja raasta kuorta tarvittava määrä. Pieni pancetta ohuiksi suikaleiksi. Silppua persilja.
Kuumenna oliiviöljy ja sulata voi pannulla. Paista purjot pehmeiksi välillä sekoittaen. Sekoita joukkoon sitruunan kuoriraaste ja ripaus suolaa. Varo kuitenkin käyttämästä suolaa liikaa, koska pancetta on jo itsessään melko suolaista. Kumoa seos pannulta jäähtymään.
Paista pancetta samalla pannulla rapeaksi lisäämättä rasvaa. Nosta se pannulta talouspaperin päälle valumaan.
Laita uuni kuumenemaan 200 asteeseen.
Jaa purjoseos neljään pieneen uunikulhoon. Ripottele päälle 2 rkl persiljaa kuhunkin kulhoon. Lisää seuraavaksi 2 rkl maustamatonta jogurttia ja 1 rkl parmesaaniraastetta. Riko sitten kuhunkin kulhoon 2 kananmunaa ja rouhi hieman mustapippuria. Ripottele päälle pancetta ja loput persiljasta.
Paista uunissa 15-20 min. tai kunnes valkuaiset ovat hyytyneet.
Tarjoa lämpimänä, osana aamiaista tai brunssia.