Ranskalaishenkinen omena-kanapata

Kun vanhempien pihapuusta kerätyt omenat täyttävät yhä jääkaapin vihanneslokeroa, olen koittanut keksiä mahdollisimman paljon erilaisia tapoja käyttää omenaa. Hilloa, piirakkaa ja paistosta tietysti, mutta myös suolaisia, niin sanottuja kunnon ruokia. Erityisesti juuri kotipihan kirpakat omenat sopivat nimittäin mainiosti myös ruoanlaittoon.

Ranskalaishenkinen kanapata yhdistää omenan makeuden, pekonin suolaisuuden, yrttien tuoksun ja siiderin tuoman sopivan hapokkuuden. Se on helppo sekä melko nopea valmistaa ja toimii näin mainiosti ihan arki-iltanakin. Toisaalta hienommin tarjoiltuna siitä saa niin ikään osan juhlavampaa ateriaa.

Tartu siis reseptiin ja kokkaa itsesi ranskalaisiin tunnelmiin.

Omenainen kanapata

5 annosta

4 salottisipulia
1 valkosipulinkynsi
170 g pekonia
1 kg kanan marinoituja fileepihvejä (valkosipuli)
1 rkl rypsiöljyä
0,33 l kuivaa omenasiideriä
2 dl vettä
1 kanaliemikuutio
2 laakerinlehteä
1 rkl tuoretta / 0,5 tl kuivattua timjamia
600 g hapahkoa (kotimaista) omenaa
mustapippuria myllystä

Tarjoiluun:
esim. riisiä

Kuori ja lohko salottisipulit neljään osaan. Viipaloi valkosipuli ja suikaloi pekoni.
Kuumenna paistokasari tai laakea pata ja ruskista broilerin fileepihvit öljyssä muutamassa erässä. Siirrä pihvit odottamaan lautaselle.
Ruskista seuraavaksi pekonit padassa. Lisää sitten sipulit, ja pienennä lämpöä.
Siirrä ruskistetut pihvit pataan pekonin ja sipulin joukkoon.
Lisää pataan siideri, vesi ja liemikuutio, laakerinlehdet sekä timjami.
Kuumenna pata kiehuvaksi ja jätä porisemaan miedolle lämmölle noin 15 minuutiksi kannen alle. Pese ja paloittele sillä välin omenat reiluiksi lohkoiksi.
Lisää omenat kanapataan ja kypsennä vielä toiset 15 min. välillä sekoitellen. Mausta lopuksi mustapippurilla ja tarkista maku.
Tarjoile esim. riisin kanssa.

Jotakin makeaa, jotakin kirpeää, jotakin suolaista ja jotakin tulista

Näin omenakauden kynnyksellä haluan jakaa reseptin, johon itse suhtauduin ensialkuun pienellä varauksella, mutta jonka rikas makupaletti todella vietteli. Omenan makeus, raparperin kirpsakkuus, pekonin suolaisuus ja chilin sopivasti lempeä puraisu saavat aikaan mitä maukkaimman kokonaisuuden, jota kannattaa ilman muuta testailla esimerkiksi erilaisten liharuokien kumppanina. Ihan ainoana lisäkkeenä en tätä välttämättä suosittele, rinnalle kannattaa parhaimman balanssin saavuttamiseksi tehdä vielä esimerkiksi jogurttikastike.

Raparperit paistokseen voi mainiosti napata pakastimesta, joten jo ohimennyt raparperiaika ei muodostu esteeksi. Samoin tätä ei kannata jättää kokeilematta, vaikka liha ei kuuluisikaan ruokavalioon, sillä myös pekoniton lopputulos on varmasti maittava. Tilalle voisivat sopia esimerkiksi sienet. Olen muutenkin sitä mieltä, että raakana vuokaan lisätyt pekonit eivät kypsy tarpeeksi, joten ne kannattaa ehdottomasti paistaa kunnolla etukäteen ja lisätä sitten vuokaan suolaista rapsakkuutta tuomaan. Samoin voisi tehdä sienille.

Siis varsin oivallinen kausiresepti, jota kannattaa ilman muuta lähteä kokeilemaan.

Omena-raparperi-pekonipaistos

6 annosta

5-6 omenaa
2 raparperinvartta
3-6 kevät(puna)sipulia koosta riippuen
140 g pekonia
1,5 dl valmista sweet chili -kastiketta
1 rkl soijaa
1 sitruunan mehu (noin 0,5 dl)
0,25 tl suolaa
mustapippuria myllystä

Pese omenat, poista niistä siemenkodat ja leikkaa lohkoiksi. Kuori ja siivuta raparperit. Pese ja halkaise nippusipulit jättäen varret pois. (Osalla varsista voit halutessasi koristella valmiin paistoksen.)
Laita raa’at pekoniviipaleet uunivuoan pohjalle. Huom! Jos minun tapaani pidät ainoastaan rapeaksi paahtuneesta pekonista, ota tässä vaiheessa esiin paistinpannu ja paista pekoniviipaleet pannulla kypsiksi.
Levitä raparperit, omenat ja sipulit joko raakojen pekoniviipaleiden päälle tai kevyesti voideltuun uunivuokaan. Jos olet valinnut paistaa pekonit etukäteen pannulla, rouhi paistetut pekoniviipaleet vuokaan kasvisten joukkoon.
Valmista sitten kastike. Yhdistä sweet chili -kastike, soija ja sitruunamehu. Kaada kastike vuokaan tasaisesti. Lisää päälle hieman suolaa ja mustapippuria.
Paista 225-asteisessa uunissa noin 30 min. Nostele paistamisen aikana varovasti paistolientä omenoiden ja raparperien päälle, jotta ne eivät kuivahda. Pyri kuitenkin olemaan musertamatta niitä, jotta paistos säilyisi pureskeltavampana.

Kasvisten ystävän Toad-in-the-Hole

Vaikka lantussa sinänsä ei mitään vikaa olekaan, tuntuu ajoittain vähän vaikealta keksiä sille sopivia reseptejä. Niinpä päätin heti tilaisuuden tultua tarttua Lyhyenä hetkenä -blogista aiemmin huomioimaani Toad-in-the-Hole juureksilla reseptiin, jossa yksi brittiläisistä hassunimisistä perinneherkuista esittäytyi mielenkiintoisena kasvisversiona. Alkuperäisessä versiossa suolaisesta pannukakkutaikinasta kurkistavat lihat ja makkarat, tässä taas paahdetut ihanasti vaahterasiirapin maustamat juurekset. Täytyykin tässä kohtaa todeta, että jos pannukakkutouhu ei tällä kertaa kiinnosta, nappaa talteen ainakin uunijuuresten resepti. Niitä voi valmistaa ihan sellaisenaankin.

Ihan lihaton minun Toadin-the-Hole -versioni ei kuitenkaan ollut, sillä kuorrutin valmiin paistoksen pannulla rapsakaksi paistetulla lehtikaali-pekoniseoksella. Kasvisruokaa suosivien on toki helppo unohtaa pekoni ja valita tilalle esimerkiksi sieniä.

Toad-in-the-Hole ei tämän perusteella lihaa kaipaa. Tämä hauska ruokalaji tullaan varmasti tapaamaan meidän keittiössämme uudestaankin.

Toad-in-the-Hole juureksista sekä rapsakka lehtikaali-pekonipaistos

4 annosta

Taikina:
2 munaa
2 dl maitoa
1,5 rkl Dijonia
2 dl vehnäjauhoja
0,5 tl suolaa

Vuokaan:
3 rkl rypsiöljyä

Täyte:
600 g juureksia (esim. punajuurta, porkkanaa, lanttua, juuriselleriä)
0,5 dl oliiviöljyä
0,5 tl suolaa
mustapippuria myllystä
1 tl rosmariinia tai timjamia
1,5 rkl tomaattipyreetä
1,5 rkl vaahterasiirappia
100 g kirsikkatomaatteja

Lehtikaali-pekonipaistos:
pekonia
valkosipulia
lehtikaalia
sokeria

Kuori juurekset ja paloittele ne reilun suupalan kokoisiksi. Laita juurekset kulhoon ja lisää joukkoon oliiviöljy, suola, pippuri, valitsemasi yrtti ja tomaattipyree. Sekoita hyvin ja levitä juurekset leivinpaperoidulle uunipellille.
Paahda juureksia 220-asteisessa uunissa noin 15 min. Sekoita sitten joukkoon vaahterasiirappi ja paahda juureksia vielä noin 15 min. tai kunnes ne ovat kypsiä ja saaneet kauniin värin.
Vispaa juuresten paahtuessa kananmunat, maito ja sinappi sekaisin. Lisää jauhot sekä suola ja sekoita taikina tasaiseksi. Anna taikinan turvota puolisen tuntia.
Kun juurekset ovat paahtuneet ja taikina turvonnut, ota noin 20×25 cm uunivuoka ja kaada sen pohjalle rypsiöljy. Laita vuoka 220-asteiseen uuniin 6 minuutiksi. Ota vuoka uunista ja kaada taikina sen pohjalle. Asettele taikinan pinnalle paahdetut juurekset ja kirsikkatomaatit.
Paista ensin 220-asteisessa uunissa 20 min. Laske sitten uunin lämpötila 200 asteeseen ja paista vielä noin 20 min. kunnes taikina on saanut kauniin värin.
Tee odotellessasi lehtikaali-pekonipaistos. Hienonna pekoni ja valkosipuli. Poista lehtikaalista kova lehtiruoti ja revi lehdet suupaloiksi.
Paista pekonia pannulla, lisää joukkoon valkosipuli ja jatka paistamista, kunnes pekoni on kauniin ruskeaa. Lisää joukkoon lehtikaali ja sopivasti sokeria.
Paista noin 10 min. ja tarjoile lämpimänä Toad-in-the-Hole -paistoksen seurana.

Blogini suosituin: lehtikaalipiirakka

Blogini suosituin resepti on muutaman vuoden takaa ja kantaa nimeä Lehtikaalipiirakka, joka teki minusta lehtikaalin ystävän. Nimi on totisinta totta; olenhan sittemmin valmistanut tuosta vihreästä terveysherkusta mitä ihastuttavampia asioita. Toisaalta usein vaan lisään lehden sinne, toisen tänne, niin hyvää makua lehtikaali tullessaan tuo. Ja se hetki, kun kuulee lehden rapsakan rasahduksen ruoan pinnalla – silloin tuntee onnistuneensa.

Lehtikaalipiirakka, joka johdatteli minut lehtikaalin maailmaan ei alun alkaen ole omaa aikaansaannostani, joskin jo ensimmäisessä versiossani muokkasin sitä hiukan omaa piirakkatyyliäni vastaavaksi. Ensimmäisen kerran maistoin piirakkaa äitini tekemänä, resepti siihen oli napattu Keittiössä, kotona ja puutarhassa -blogista. Yksinkertaisuudessaan lehtikaalin ja pekonin liitto on muutenkin tähtiin kirjoitettu, voimakas juusto täydellistää lopputuloksen. Eipä siinä sitten paljon muuta tarvitakaan.

Tällä kertaa hain piirakkaan uutta twistiä hauskasta kukkakaalipohjasta, jolloin syntyi aika hauska kahden kaalin kohtaaminen. Mantelijauhoa käyttämällä saa piirakasta helposti gluteenittoman version. Perinteisempää pohjaratkaisua etsiskelevät voivat toki kurkistaa alkuperäisen lehtikaalipiirakkani reseptin. Koska olen viime vuosina kallistunut pikkuhiljaa yhä enemmän kasvisruoan puoleen, suosittelen lämpimästi kokeilemaan pekonin tilalta esimerkiksi aurinkokuivattuja tomaatteja, jolloin piirakasta saadaan helposti luotua kasvisversio.

Itse olen ollut tämän piirakan kanssa tuttu jo vuosien ajan ja innostun siitä aina uudelleen. Suosittelen siis ilman muuta kokeilemaan. Valitsetko sinä perinteisen, kaalinystävän vai kasvisversion?

Lehtikaalipiirakka kukkakaalipohjalla

Vuoallinen (ø 24 cm)

Pohja:
1 pienehkö kukkakaali
2 dl vehnä- tai mantelijauhoja
ripaus suolaa
1 tl kuivattua timjamia
2 kananmunaa
0,5 dl oliiviöljyä

Täyte:
140 g pekonia (kasvisversioon esim. aurinkokuivattuja tomaatteja)
1 sipuli
100 g lehtikaalia
1 valkosipulinkynsi
2 kananmunaa
2 dl ruokakermaa
2 dl vahvaa juustoraastetta (esim. Emmental, Gruyère)
mustapippuria myllystä
ripaus suolaa

Pilko kukkakaali nupuiksi ja keitä nuppuja muutaman minuutin ajan. Voit hyvin käyttää myös kukkakaalin varsiosaa, joka kannattaa pilkkoa melko pieniksi paloiksi.
Laita tehosekoittimen kulhoon hieman jäähtyneet kukkakaalit sekä muut pohjan ainesosat. Aja tasaiseksi taikinaksi ja taputtele leivinpaperoidun piirakkavuoan pohjalle ja reunoille.
Esipaista pohjaa 200-asteisessa uunissa noin 10 min.
Kuutioi pekoni, kuori ja kuutioi sipuli. Poista huuhdelluista lehtikaalin lehdistä lehtiruoti ja pilko sopivan kokoisiksi paloiksi. Kuori ja hienonna valkosipulinkynsi.
Paista pekonikuutiot rapeiksi pannulla, lisää sipulikuutiot ja kuullota muutama minuutti. Lisää lehtikaali ja valkosipuli, kuullota vielä muutama minuutti.
Vatkaa kananmunien rakenne rikki kulhossa. Lisää joukkoon ruokakerma ja juustoraaste. Mausta mustapippurilla ja suolalla, sekoita hyvin. Kaada seos tasaisesti piirakkavuokaan.
Sirottele lehtikaali-sipuliseos piirakan pinnalle.
Paista piirakkaa 200-asteisessa uunissa noin puoli tuntia tai kunnes pinta on saanut tarpeeksi väriä.

Pekonia, munia ja paprikaa, siis paprikauunimunakkaita

Kun meillä ”yllättäen” majaili jääkaapissa jokunen – eli todella monta – ylimääräistä paprikaa, oli jälleen ideoitava jonkin sortin paprikaruokaa. Tosiasia nimittäin on, että vaikka kauppojen hedelmiä ja vihanneksia sisältävissä hävikki- tai oikeammin hyvikkilaatikoissa, joita tykkään harrastaa, tuotteet vaihtelevat pitkälti sesonkien mukaan, on silti yksi, joka pysyy, paprika. Niitä riittää lähes jokaiseen laatikkoon, ihan riesaksi asti. Enkä itse edes ole sen kummempi paprikafani.

Yksi luottotavoistani käyttää paprikoita on täyttää niitä. Useimmiten valmistan riisipohjaisen täytteen, mutta tällä kertaa päätin käyttää paprikoita kuorina uunimunakkaille, idea johon olin törmännyt jossakin aiemmin. Lopputulos oli varsin mainio, sopiva niin brunssille, lounaalle kuin iltapalallekin. Turkkilaisella jogurtilla täyteläistetty munakasmassa oli kerrassaan herkullista ja vaikka ripaus pekonia teki mausta vielä himpun verran rikkaamman, olisi pekoniton kasvisversio toiminut varmasti niin ikään. Kannattaa siis kokeilla.

Ja niin, kuulisin mielelläni erilaisia paprikaideoita. Jo tätä kirjoittaessa olisi nimittäin seuraava paprikaresepti mietinnän päällä…

Paprikauunimunakkaat

600 g paprikaa (suippopaprikat toimivat näissä parhaiten)
140 g pekonia
1 pieni nippu varsisipulia
6 kananmunaa
1,5 dl turkkilaista jogurttia
0,25 tl rouhittua mustapippuria
0,25 tl suolaa
fetajuustoa maun mukaan

Huuhtele paprikat. Halkaise kantoineen pitkittäin niin, että syntyy kaksi syvää venettä. Poista siemenet, mutta jätä kannat paikoilleen. Asettele paprikat pellille leivinpaperin päälle ja tue toisiaan vasten.
Pilko pekoni ja sipulit varsineen. Paista pekoni pannulla rapeaksi, lisää loppuvaiheessa pannulle myös sipulit. Nosta seos paiston jälkeen talouspaperin päälle kuivumaan, jotta enin rasva imeytyy paperiin.
Riko kananmunat kaatonokalliseen kulhoon. Vatkaa joukkoon jogurtti, mustapippuri ja suola. Sekoita mukaan myös pekoni-sipuliseos. Kaada munakasseos paprikoihin.
Kypsennä 200-asteisessa uunissa noin 15 min. kunnes munakkaat ovat hieman hyytyneet. Murustele pinnalle fetajuustoa ja kypsennä vielä noin 10-15 min. kunnes juusto on saanut sopivasti väriä.

Rapsakka pekoni-parsakaalipiirakka

Aiemmin tapasin leipoa suolaisia piirakoita lähes viikoittain. Niiden kanssa oli kiva touhuta; miettiä uusia yhdistelmiä, hyödyntää rippeitä kuiva- ja kylmäkaappien syövereistä. Lopulta taisin leipoa niitä vähän liikaa ja kyllästyin. Edes juhlissa ei tehnyt mieli tarjota piirakoita. Kesän mittaan olen kuitenkin saanut takaisin ainakin osan piirakkainnostuksestani ja leiponutkin muutamia varsin mainioita sellaisia.

Yhden onnistumisen koin seuraavan pekoni-parsakaalipiirakan kanssa, jonka valmistin nojaten osittain Valion reseptiin, mutta jota tapani mukaan muokkasin melko runsaasti ruokavarastojamme ja mieltymyksiämme vastaavaksi. Suosittelen.

Pekoni-parsakaalipiirakka

Vuoallinen (ø 24-26 cm)

Pohja:
Huomioithan, että pohjareseptini tuottaa sangen rapsakan lopputuloksen, joten mikäli toivot piirakan pysyvän paremmin koossa, käytä pohjassa ainoastaan jauhoja, älä korppujauhoja.

150 g voita
3 dl vehnäjauhoja (Erityisen rapean lopputuloksen saamiseksi korvaa 1,5 dl vehnäjauhoista korppujauhoilla, mieluiten itsetehdyillä.)
1 dl täysjyväspelttijauhoja / ruisjauhoja
ripaus suolaa
2 rkl kylmää vettä

Täyte:
300 g parsakaalia
puolikas paprika
140 g pekonia
200 g sipulia
150 g ranskankermaa
1,25 dl ruokakermaa
100-150 g Aurajuustoa (Itse korvasin noin puolet Aurasta fetajuustolla.)
1 tl basilikaa
0,25 tl suolaa
1 mm jauhettua mustapippuria

Pinnalle:
2 rkl pinjan- / auringonkukansiemeniä

Valmista ensin pohja. Kuutio kylmä voi ja laita kulhoon. Lisää kulhoon jauhot ja suola. Nypi voi ja jauhot sekaisin. Lisää lopuksi kylmä vesi ja muotoile taikinasta pallo. Kääri taikina kelmuun ja nosta jääkaappiin puoleksi tunniksi.
Leikkaa parsakaalin kukinnot pienemmiksi paloiksi. Käytä myös parsakaalin varsi kuorittuna ja pieniksi paloiksi leikattuna. Kuutioi huuhdeltu paprika.
Keitä parsakaalipaloja suolalla maustetussa vedessä 3-4 min. Valuta.
Hienonna pekoni ja leikkaa kuoritut sipulit viipaleiksi.
Ruskista pekoni pannulla. Lisää joukkoon sipuli sekä paprikakuutiot ja paista hetki, kunnes sipuli hieman pehmenee. Nosta pannu liedeltä, lisää joukkoon ranskankerma, ruokakerma ja mausteet.
Levitä pohjalle parsakaalipalat, sitten viipaloitu juusto ja päällimmäiseksi pekoninen täyte. Ripottele pinnalle siemenet.
Paista uunin alimmalla tasolla 200 asteessa noin 35 min.

Tosi täyteläinen bolognese

Jauhelihakastike lukeutuu niihin ruokiin, jotka helposti ovat ihan hyviä, siis toisin sanoen hieman tylsiä. Hyvä jauhelihakastike onkin sitten vastaavasti ihan toinen juttu, vallan mieluinen vieras lautasella.

Seuraava bolognese onnistui mainiosti. Pidin erityisesti sen täyteläisyydestä, johon vaikuttimena olivat tokikin pekoni sekä runsas maustaminen, mutta niin ikään pitkä haudutusaika. Ehdottoman suositeltavaa!

Alkuperäisen reseptin, jota muokkailin toki tapani mukaan, nappasin Rosa ruoka&viini -sivustolta.

Spagetti Bolognese

6 annosta

140 g pekonia
1 sipuli
2-4 valkosipulinkynttä
2 porkkanaa
400 g jauhelihaa
400 g tomaattimurskaa
70 g tomaattipyrettä
1 rkl lihafondia / 1 lihaliemikuutio
2 rkl (punaista) balsamicoa
2 dl punaviiniä
1 rkl sokeria
mustapippuria
(suolaa)
2 rkl kuivattua basilikaa
2 tl kuivattua oreganoa
2 tl kuivattua timjamia
15-20 kirsikkatomaattia

Lisäksi:
pastaa
parmesaaniraastetta

Kuutioi pekoni, kuori ja hienonna sipuli ja valkosipuli, kuori ja paloittele porkkanat kuutioiksi. Ruskista pekoni kuumalla pannulla, lisää jauheliha.
Paista jauheliha kypsäksi. Lisää porkkanat, sipuli ja valkosipuli, laita levyn lämpö miedommalle ja kuullota muutama min.
Lisää loput ainekset ja anna hautua kannen alla miedolla lämmöllä noin 30 min. Lisää sitten kirsikkatomaatit joko kokonaisina tai puolitettuina ja jatka hauduttelua vielä noin 15 min. Kastikkeen maku paranee entisestään pitkän haudutusajan myötä.
Tarjoa spagetin tai muun valitsemasi pastan kanssa ja ripottele tarjoiluvaiheessa pinnalle parmesaaniraastetta.

Suosikkiviiniä ja punastunutta risottoa

Saatuani maisteltavakseni italialaisen Solo Passione Rosso punaviinin, ymmärsin nopeasti sen suosion. Koska viinien arvostelu ei siinä mielessä kuulu osaamisalueisiini, en lähde sen kummemmin tätä tekemään, mutta erilaisiin ruokiin sitä yhdisteltyämme olemme todenneet sen sopivaksi monenlaisten annosten rinnalle. Viini istui mainiosti niin andorralaisittain valmistetuille canneloneille kuin nyt esittelemälleni risotolle. Itse asiassa sujautin samaista viiniä niin ikään itse risottoon, jolloin viinin ja risoton makumaailmat tuntuivat kohtaavan aivan erityisen hyvin.

Parhaimmaksi italialaiseksi hanapakkaukseksi useasti valittu Solo Passione Rosso viini on tunnettu erinomaisesta hinta-laatusuhteestaan. Alko määrittelee sen täyteläiseksi, keskitanniiniseksi, karpalohilloiseksi, mansikkaiseksi, kevyen mustaherukkaiseksi ja mausteiseksi. Rypäleinä ovat Corvina Veronese, Rondinella ja Cabernet Sauvignon. Viiniä valmistavat kaksi perhettä: yli sata vuotta viiniä viljellyt Sancassanin perhe sekä Deganin perhe, jonka mottona ovat kolme R-kirjainta: ”Riduci, Risparmia, Rispetta”, vähennä, säästä ja kunnioita, jotka viittaavat veden ja torjunta-aineiden käytön minimointiin, energian ja materiaalien säästöön sekä kaikinpuoliseen ympäristön kunnioittamiseen.

Mitä päärynäiseen punaviinirisottoon tulee, tämä taisi olla ensimmäinen koskaan valmistamani punaviinipohjainen risotto. Niin ikään päärynää kokeilin risotossa ensimmäistä kertaa. Suolaisen pekonin ja makean päärynän yhdistelmä oli oiva ja lopputulos kokonaisuudessaan mainio. Nappasin idean Rosa viini & ruoka -sivustolta, joskin muuntelin reseptiä tuttuun tapaani perheemme mieltymyksiä ja ruokavarastojamme vastaaviksi.

Hieno viini ja hieno risotto. Saanen suositella!

Päärynäinen punaviinirisotto

4 annosta

140 g pekonia
1 iso punasipuli
2 valkosipulinkynttä
(2 herkkusientä)
2 tuoretta päärynää
voita ja öljyä paistamiseen
3 dl risottoriisiä
2 dl punaviiniä (Mikäli voit käyttää myös ruoan kanssa tarjoiltavaa punaviiniä, sen parempi.)
6 dl lihalientä
suolaa ja pippuria

Tarjoiluun:
parmesaaniraastetta

Pilko pekoni ja paista se kuumalla pannulla rapsakaksi. Siirrä sivuun odottamaan.
Kuori ja silppua punasipuli ja valkosipuli. Jos käytät sieniä, pilko myös ne. Kuori ja raasta päärynät.
Ruskista sipuleita (ja sieniä) pekonirasvassa, kunnes sipulien rakenne pehmenee. Lisää tarvittaessa hiukan voi-öljy seosta.
Lisää pannulle risottoriisi ja jatka kuullottamista vielä muutama minuutti. Säikäytä riisi punaviinillä ja haihduta viinistä kaikki alkoholi, jotta risotosta ei tule kitkerää.
Kun risottopohja on kuivahko, lisää pannulle päärynäraaste. Kuumenna sekoitellen ja kun päärynöiden rakenne on hajonnut, madalla hieman lieden lämpötilaa ja aloita lihaliemen lisääminen. Lisää lientä noin desi kerrallaan, kunnes kaikki liemi on imeytynyt riisiin. Tähän menee noin 20 min. Jos riisi ei vielä tunnu kypsältä, jatka muutamalla desillä vettä.
Kun riisi on kypsää, mausta risotto suolalla ja pippurilla ja sekoita joukkoon kypsät pekonit.
Anna risoton vetäytyä muutama minuutti ennen tarjoilua ja tarkista maku.
Tarjoile risotto parmesaaniraasteen ja punaviinin kera.

Uunimunakasta ja ajatuksia uuden ääreltä

Se vääjäämätön tosiasia, että elämäni on muutaman kuukauden sisällä muuttamassa totaalisesti muotoaan, taitaa pyöriä päässäni olettamaani enemmän. Ainakin siitä päätellen, mitä tällä viikolla olen keittiössä saanut aikaiseksi: uunimunakasta, fetajuustoon puettua uunilohta ja broilerijauhelihakastiketta. Kaikki supernopeita valmistaa, kaikki siis sopivia arki-iltaan, sinne työpäivän jälkeiseen minuuttiaikatauluun. Sillä uskokaa tai älkää, liki viisi vuotta jatkunut kotiäitiyteni on alkuvuodesta vihdoin historiaa.

Vaikka odotankin tulevaa innolla, hyökyy mieleeni samanaikaisesti haikeus. Kun viimeksi kävin töissä en vielä ollut äiti, en laittanut ruokaa kokonaiselle perheelle. Myös blogin osalta tuleva elämänmuutokseni tarkoittaa varmasti jotakin. Vähemmän aikaa kokata ja aivan varmasti myös vähemmän aikaa blogata. No, katsotaan, mitä tuleman pitää. Eiköhän tämä kuitenkin elossa saada pidetyksi, sen verran rakkaasta asiasta ja elämäntavasta joka tapauksessa puhutaan.

Mutta uunimunakkaaseen. Siitä tuli hyvää, aivan mainiota puolessa tunnissa pöytään -kategoriaan luokiteltavaa arkiruokaa. Vielä kun täytteet valitsee omaan makumaailmaan sopiviksi ei kai tässä oikein voi kuin onnistua. Kannattaa kokeilla. Ja sanomattakin on toki selvää, että brunssipöytään tästä niin ikään saa mainion osallisen.

Uunimunakas

4 annosta

1 sipuli
70 g pekonia
100 g pakasteherneitä
6 kananmunaa
1 dl (ruoka)kermaa
ripaus suolaa
mustapippuria myllystä
125 g fetajuustoa
muutama terttu kirsikkatomaatteja
oliiviöljyä

Kuori ja leikkaa sipuli renkaiksi.
Paloittele ja paista pekoni rapeaksi. Lisää joukkoon sipulit ja kuullota, kunnes sipuli on pehmeää. Pyöräytä joukkoon myös herneet. Laita seos leivinpaperoidun uunivuoan pohjalle.
Sekoita kananmunat, kerma ja mausteet kevyesti kulhossa. Murenna joukkoon fetajuusto.
Kaada munakasmassa vuokaan.
Asettele kirsikkatomaatit päällimmäiseksi ja sudi niille hiukan oliiviöljyä.
Kypsennä munakasta 200-asteisen uunin keskitasolla noin 20 min. ja tarjoile heti.

Oluessa haudutetut possunleikkeet

Vaikka en olekaan suurensuuri porsaan leikkeiden ystävä, tulee silloin tällöin sellainen olo, että täytyy saada valmistaa niistä jonkinlainen mehevä uuniruoka. Aina lopputulokset eivät puhuttele, liha jää sitkeäksi tai muuten mitäänsanomattoman makuiseksi. Toisaalta taas onnistuessaan ne tuottavat sitäkin enemmän iloa; kun hyppää niin sanotusti pois omalta tontiltaan, maistuu onnistuminen tavallistakin makeammalta.

Seuraavat oluessa haudutetut possunleikkeet olivat juuri tällainen miellyttävä yllätys. Ne maistuivat sopivasti sinappisilta sekä kermaisilta ja hautuivat oluessa mukavan mureiksi.
Oiva valinta vaikkapa sunnuntaiseen ruokahetkeen, kun valmistukseen liikenee jonkin verran uunissa hauduttelu aikaa.

Oluessa haudutetut possunleikkeet

4 annosta

750 g porsaan ohutleikkeitä
1 rkl voita ja öljyä
suolaa
rouhittua mustapippuria
1 sipuli
2 valkosipulinkynttä
5 siivua pekonia
2 rkl Dijon-sinappia
1 dl maustekurkkuviipaleita
0,25 tl cayennenpippuria
3,3 dl olutta, esim. lageria
1-2 dl ruokakermaa

Saksi muutama viilto leikkeiden reunaan, etteivät ne käpristy paistaessa. Ruskista leikkeet voi-öljyseoksessa. Mausta suolalla ja rouhitulla mustapippurilla. Nosta leikkeet uunivuokaan.
Kuori ja hienonna sipulit. Paloittele pekonit. Paahda pekonit pannulla ja lisää sipulit joukkoon pehmentymään. Lisää joukkoon sinappi sekä maustekurkkuviipaleet ja mausta seos cayennenpippurilla. Nosta seos lihojen päälle.
Lisää olut ja kypsennä vuokaa 200-asteisessa uunissa noin 45 min. Lisää ruokakerma ja jatka kypsennystä vielä 15 min.