Oluessa haudutetut possunleikkeet

Vaikka en olekaan suurensuuri porsaan leikkeiden ystävä, tulee silloin tällöin sellainen olo, että täytyy saada valmistaa niistä jonkinlainen mehevä uuniruoka. Aina lopputulokset eivät puhuttele, liha jää sitkeäksi tai muuten mitäänsanomattoman makuiseksi. Toisaalta taas onnistuessaan ne tuottavat sitäkin enemmän iloa; kun hyppää niin sanotusti pois omalta tontiltaan, maistuu onnistuminen tavallistakin makeammalta.

Seuraavat oluessa haudutetut possunleikkeet olivat juuri tällainen miellyttävä yllätys. Ne maistuivat sopivasti sinappisilta sekä kermaisilta ja hautuivat oluessa mukavan mureiksi.
Oiva valinta vaikkapa sunnuntaiseen ruokahetkeen, kun valmistukseen liikenee jonkin verran uunissa hauduttelu aikaa.

Oluessa haudutetut possunleikkeet

4 annosta

750 g porsaan ohutleikkeitä
1 rkl voita ja öljyä
suolaa
rouhittua mustapippuria
1 sipuli
2 valkosipulinkynttä
5 siivua pekonia
2 rkl Dijon-sinappia
1 dl maustekurkkuviipaleita
0,25 tl cayennenpippuria
3,3 dl olutta, esim. lageria
1-2 dl ruokakermaa

Saksi muutama viilto leikkeiden reunaan, etteivät ne käpristy paistaessa. Ruskista leikkeet voi-öljyseoksessa. Mausta suolalla ja rouhitulla mustapippurilla. Nosta leikkeet uunivuokaan.
Kuori ja hienonna sipulit. Paloittele pekonit. Paahda pekonit pannulla ja lisää sipulit joukkoon pehmentymään. Lisää joukkoon sinappi sekä maustekurkkuviipaleet ja mausta seos cayennenpippurilla. Nosta seos lihojen päälle.
Lisää olut ja kypsennä vuokaa 200-asteisessa uunissa noin 45 min. Lisää ruokakerma ja jatka kypsennystä vielä 15 min.

Toiset hamstraavat, minä tyhjennän: possun sisäfilee pekoni-kermakastikkeessa sekä uunissa paahdetut parsat

Nyt, kun paljon puhutut päivittäistavaroiden hamstraajat ovat olleet innokkaasti liikkeellä, olen itse vastaiskuna tälle päättänyt enemmän ja vähemmän tyhjentää omia ruokavarastojamme, tehtailla ruokaa mahdollisimman niukkoja kauppareissuja suorittaen. No, sen lisäksi, että hetkelle ominainen hamstrauskulttuuri on mielestäni täysin järjetöntä, haluan keventää varastojamme myös tulevaa muuttoamme ajatellen. Sillä niin tässä vaan on päässyt käymään, että viitisen vuotta kestänyt espoolaisuutemme on pikkuhiljaa tulossa päätepisteeseen, kun pakkaamme kimpsumme ja kampsumme ja suuntaamme takaisin Helsinkiin. Nimittäin vaikka nämä vuodet Kotikolossa ihan mukavasti ovatkin menneet ja täällä on ollut hyvä viettää kaksi vauvavuotta, emme me koskaan niin sanotusti espoolaistuneet. Paluu on siis vähintäänkin odotettu. Kolmisen viikkoa ja tämä aikakausi on historiaa.

Ennen muuttoa on kuitenkin hyvin aikaa niin valmistaa ruokaa kuin esitellä resepti jos toinenkin. Kuten vaikkapa tämä Ruoka & Koti -sivustolta löytynyt ohje porsaan sisäfileestä pekoni-kermakastikkeessa, johon sai mukavasti upotettua pakastimesta löytyneen pekonin ja palan punalappuhyllystä bongattua porsaan fileetä.

Kastikkeesta tuli hyvää, melko raskasta tosin, joten kumppaniksi sille sopivat oivallisesti kevään ensimmäiset vihreät parsat, jotka paahdoin yksinkertaisesti öljyn, suolan ja pippurin kanssa uunissa. Oiva setti, sanoisin.

IMG_6991-1

Possun sisäfilee pekoni-kermakastikkeessa

5 annosta

600 g possun sisäfileetä
1 rkl voita
1 rkl rypsiöljyä
0,5 tl suolaa
0,5 tl rouhittua mustapippuria
140 g pekonia
1 sipuli
2 valkosipulinkynttä
1 paprika
1 rkl vehnäjauhoja
1 kanaliemikuutio
1 dl vettä
2 tl paprikajauhetta
2 dl (kuohu)kermaa

Ota sisäfilee huoneenlämpöön noin tuntia ennen ruoanvalmistusta.
Poista sisäfileestä suurimmat kalvot. Leikkaa liha noin 2 cm:n paksuisiksi viipaleiksi. Käännä viipaleet leikkuupinta ylöspäin ja painele niitä ohuemmiksi sormin, kuin pieniksi pihveiksi.
Viipaloi pekoni, kuori ja hienonna sipuli ja valkosipulin kynnet. Pese ja paloittele paprika.
Paista possu kahdessa erässä. Kuumenna paistinpannu, lisää pannulle noin 0,5 rkl voita ja 0,5 rkl öljyä sekä puolet pihveistä. Paista molemmin puolin lähes kypsäksi. Siirrä pihvit laakeaan uunivuokaan. Lisää paistinpannulle rasvaa ja paista loput pihvit vastaavasti, siirrä vuokaan. Mausta pihvit molemmin puolin suolalla ja mustapippurilla.
Lisää pannulle pekoni, sipuli, valkosipuli ja paprika. Paista muutaman minuutin ajan niin, että pekoni kypsyy ja kasvikset pehmenevät. Ripottele pannulle vehnäjauhot ja sekoita hyvin. Lisää murusteltu kanaliemikuutio, vesi, paprikajauhe sekä kerma. Kuumenna kiehuvaksi ja sekoita. Kaada näin muodostunut pekoni-kermakastike lihojen päälle.
Paista 200-asteisen uunin alimmalla ritilätasolla noin 30 min.

Uunissa paahdetut parsat

4 annosta

500 g (1 nippu) vihreää parsaa
1 rkl oliiviöljyä
0,25 tl suolaa
0,25 tl mustapippuria myllystä

IMG_6976

Kuori paksut parsat kuorimaveitsellä ohuelti nupun alapuolelta lähtien. Ohuet parsat voi jättää kuorimatta. Napsauta kuiva alaosa pois.
Nosta parsat leivinpaperin päälle pellille. Mausta ne öljyllä, suolalla ja pippurilla.
Paahda 175-asteisen uunin keskitasolla noin 15 min. tai kunnes parsat ovat pehmeitä, mutta vielä napakoita. Varo ylikypsentämistä.

Lehtikaalipiirakka, joka teki minusta lehtikaalin ystävän

Lehtikaali ja minä emme oikeastaan tähän mennessä ole olleet kovinkaan läheisissä väleissä. Jonkun kerran olen kyllä syönyt oikeinkin maukasta lehtikaalikeittoa ja maistellut mallikkaita lehtikaalisipsejä, mutta siinäpä se sitten onkin ollut, itse en toistaiseksi ollut valmistanut siitä mitään ennen nyt esittelemääni piirakkaa. Veikkaanpa kuitenkin, että asiaan on tulossa muutos. Niin hyvää tämä piirakka oli.

Kun äitini joitakin aikoja sitten tarjoili minulle lehtikaali-pekonipiirakkaa, päätin jo muutaman haarukallisen jälkeen, että tätä tulen valmistamaan varmasti itsekin. Lehtikaalin sekä pekonin rapsakkuus yhdistettynä voimakkaahkoon juustoon ovat mainio makukolmikko ja kehotan ehdottomasti kokeilemaan piirakkaa. Meillä tätä tarjoillaan osana Pikku-Kokin kolmivuotisjuhlapöytää.

Resepti, jota muokkasin hiukan omaa piirakkatyyliäni vastaavaksi oli napattu Keittiössä, kotona ja puutarhassa -blogista.

IMG_3259

Lehtikaali-pekonipiirakka

Vuoallinen (ø 24-26 cm)

Pohja:
150 g voita
3 dl vehnäjauhoja
1 dl täysjyväspelttijauhoja / ruisjauhoja
ripaus suolaa
2 rkl kylmää vettä

Täyte:
140 g pekonia
1 sipuli
100 g lehtikaalia
1 valkosipulinkynsi
2 kananmunaa
2 dl ruokakermaa
2 dl vahvaa juustoraastetta (esim. Emmental, Gruyère)
mustapippuria myllystä
ripaus suolaa

Valmista ensin pohja. Kuutio kylmä voi ja laita kulhoon. Lisää kulhoon jauhot ja suola. Nypi voi ja jauhot sekaisin. Lisää lopuksi kylmä vesi ja muotoile taikinasta pallo. Kääri taikina kelmuun ja nosta jääkaappiin puoleksi tunniksi.
Voitele irtopohjavuoka voilla. Painele taikina tasaisesti vuokaan, myös reunoille. Pistele taikina haarukalla ja paista pohjaa 200-asteisessa uunissa 10 min.
Kuutioi pekoni, kuori ja kuutioi sipuli. Poista lehtikaalin lehdistä lehtiruoti ja pilko sopivan kokoisiksi paloiksi. Kuori valkosipulin kynsi ja hienonna.
Paista pekonikuutiot rapeiksi pannulla, lisää sipulikuutiot ja kuullota muutama minuutti. Lisää lehtikaali ja valkosipuli, kuullota vielä muutama minuutti. Siirrä kaikki ainekset pannusta esipaistetun piirakkapohjan päälle.
Vatkaa kananmunien rakenne rikki kulhossa. Lisää joukkoon ruokakerma ja juustoraaste. Mausta mustapippurilla ja suolalla, sekoita hyvin. Kaada seos tasaisesti piirakkavuokaan.
Paista piirakkaa 200-asteisessa uunissa noin puoli tuntia tai kunnes pinta on saanut tarpeeksi väriä.

Syksyinen piirakkatervehdys

Nyt kun syksy on kauneimmillaan, olemme Pikku-Kokin kanssa nautiskelleet syysasioista; ulkoilleet raikkaassa ilmassa, etsineet kauniita lehtiä, keittäneet mutavelliä. Paljastettakoon sekin salaisuus, että itse olen jo suonut ensimmäiset ajatukset tulevalle joululle, odottavat sellaiset.

Mutta vielä ennen siirtymistä joulupuuhiin ehtii värkätä sitä sun tätä, juhlia juhlat jos toisetkin. Ja sitten ehtii tietysti kotoilemaan, viettämään alati pimeneviä arki-iltoja perhen parissa, tunnelmoimaan kynttilän valossa. Ja leipomaan piirakoita. Piirakoita, piirakoita ja piirakoita, nehän ovat yksi ehdottomia bravuureitani.

IMG_0826

Tällä kertaa valmistamani kesäkurpitsa-mozzarellapiirakka sai suolaisen säväyksen pekonista. Kokonaisuus, jossa kivijalkana mikäpä muukaan kuin suosikkini ripepohja, toimi mielestäni mainiosti. Siis kerrassaan oivallinen syyspäivän tai -illan herkku.

Kesäkurpitsa-mozzarellapiirakka

Vuoallinen (ø 25cm)

IMG_0830Annos valitsemaasi pohjataikinaa, tai mikäli haluat kokeilla ripeversiotani, siihen resepti löytyy alta:

50 g voita
2 dl jauhoja (Mitä nyt sattuu olemaan.)
1,3 tl leivinjauhetta
2 dl jotakin ”ripettä” (Tarkoitukseen käy miltei mikä vaan: ylimääräiset keitetyt kasvikset, riisi tai makaroni, kuivat leivät, sosekeittojen tai puurojen loput… Vettä lisätään, mikäli massa tuntuu liian jämäkältä.)

Täyte:
80 g pekonia
pala purjoa
200 g kesäkurpitsaa
öljyä paistamiseen
suolaa
mustapippuria
2 dl ruokakermaa, turkkilaista jogurttia ja/tai ranskankermaa
1 kananmuna
2 dl juustoraastetta
1 pallo buffalo mozzarellaa

Tee ensin pohja. Nypi voi, jauhot ja leivinjauhe murumaiseksi seokseksi. Lisää ripe. Taputtele taikina voideltuun piirakkavuokaan.
Pilko ja paista pekoni kypsäksi. Siirrä sivuun odottamaan.
Halkaise purjo ja huuhtele hyvin. Viipaloi. Pilko kesäkurpitsa ohuiksi viipaleiksi.
Kuumenna pannulla tilkka öljyä ja kuullota purjoa hetki. Lisää sitten kesäkurpitsaviipaleet ja jatka paistamista muutama minuutti. Mausta suolalla ja pippurilla.
Sekoita kulhossa ruokakerma, kananmuna ja juustoraaste.
Kaada pohjan päälle kerma-kananmunaseos. Ripottele pinnalle purjo, kesäkurpitsat ja pekoni. Revi päällimmäiseksi mozzarella.
Paista 200-asteisessa uunissa noin 30 min.

Kuivahtaneen leivän vähän parempi viimeinen leposija

IMG_9806Tuijottaessani silmästä silmään sämpyläpussia, jonka sisältö uhkasi väistämättä päätyä kuivahtaneiden kirjaan, laadin sotasuunnitelman. Ensimmäisenä mieleeni purjehti jonkinnäköinen leipäpaistos ja hetken asian tiimoilta reseptiikkoja metsästettyäni päädyin kokeilemaan seuraavanlaista vaihtoehtoa. Alkuperäisidea taisi olla Kodin Kuvalehden, mutta muokkasin sen omia ruokavarastojamme vastaavaksi.

Paistoksesta tuli maukasta ja ilomielin voin suositella kokeilemaan vastaavaa, mikäli leivälle uhkaa käydä köpelösti. Oivallinen vaihtoehto vaikkapa brunssi- tai iltapalapöytään. Hyvä juttu on myös se, että paistoksen voi koota hyvissä ajoin, vaikkapa jo edellisenä iltana, ja antaa uunin hoitaa viimeistelyn vasta juuri ennen tarjoilua. Täytteitä voi valikoida omien mieltymysten ja sen hetkisten ruokavarastojen mukaan. Mainio hävikkiherkku, joka sopii kesäkokkailuun, jos keittiössä ei halua viettää turhan pitkää pätkää kauniista kesäpäivästä.

Pekoni-pinaatti-leipäpaistos

6 annosta

IMG_98011 sipuli
4 valkosipulinkynttä
170 g pekonia/savuporoa/kinkkua (itse laitoin noin puolet pekonia ja puolet savuporoa)
100 g tuoretta pinaattia (minulla osa korvautui rucolalla)
1 rkl rypsiöljyä
300 g vaaleaa leipää
75 g parmesaania
jotakin toista juustoa oman mieltymyksen mukaan
5 dl maitoa
5 kananmunaa
(suolaa)
mustapippuria myllystä

Kuori ja hienonna sipuli ja valkosipulinkynnet. Paloittele pekoni. Huuhdo ja valuta pinaatti.
Laita pekoni paistinpannulle ja kuumenna pannu. Ruskista pekoni omassa rasvassaan rapeaksi. Nosta pekoni talouspaperin päälle ja anna rasvan valua paperiin.
Kuullota sipulia ja valkosipulia muutaman minuutin ajan tilkassa öljyä. Lisää pinaatti ja jatka paistamista, kunnes pinaatti kutistuu.
Kuutioi leipä. Raasta juustot.
Kokoa paistos voideltuun uunivuokaan latomalla leipäkuutioita, pekonia, pinaattipaistosta ja juustoraasteita sekaisin.
Sekoita maito, kananmunat ja mausteet keskenään. Kaada seos leipävuokaan ja anna imeytyä vähintään puoli tuntia tai jääkaapissa seuraavaan päivään.
Paista vuokaa 200-asteisen uunin keskitasolla noin puoli tuntia, kunnes munamaito on hyytynyt ja pinta ruskistunut.

Kurpitsan ja pekonin suloinen liitto

Touhuiluni halloweenista tähteille jääneen myskikurpitsan kanssa jatkuivat, kun rennon lauantaiaamun puitteissa päätin valmistaa loppuun edellisenä päivänä esivalmistelemani kurpitsa-pekonipiirakan. No, todelliseksi touhuiluksi tämä sitten menikin, kun Pikku-Kokki päätti iskeä lusikkansa soppaan. Veijari oli nimittäin jossakin vaiheessa päässyt käsiksi uunin vipuihin ja vääntänyt sen 275-asteiseksi. Siellä minun piirakkani sitten uunin syleilevässä lämmössä paistui, paistui ihan kunnolla. Onneksi satuin vartin kohdalla vilkaisemaan tilannetta, joka tosin oli siinä vaiheessa jo päässyt riistäytymään käsistä. No, näin selvisimme kuitenkin vain pienellä käryllä ja piirakkaa pystyi jopa syömään, pienen ehostuksen myötä.

IMG_5570Ulkonäköön Pikku-Kokin tempaus vaikutti siinä määrin negatiivisesti, että en ruvennut kuvaamaan tätä kärähtänyttä tuotosta. Onneksi satuin kuitenkin ikuistamaan edellisenä päivänä valmistuneet kurpitsakuutiot.

Siitä huolimatta, että kävi kuten kävi, halusin ehdottomasti jakaa reseptin, sillä piirakka oli todella hyvää. Makeiden kurpitsojen hento tulisuus yhdistettynä pekonin suolaisuuteen toimi mainiosti ja mitä luultavammin tulen valmistamaan tätä uudestaankin. Haluan maistaa niin ikään oikein paistettua versiota.

Tällaista tällä kertaa. Pian päästäänkin Pikku-Kokin kanssa taas paistopuuhiin, kun viikonloppuna ajattelimme kunnostautua piparipuuhissa ja leipoa niitä koko perheen voimin. Tätä ei olekaan Kotikolossa tapahtunut sitten ensimmäisen yhteisen joulumme…

Kurpitsa-pekonipiirakka

Vuoallinen (25×35 cm)

IMG_5564Pohja:
3 dl vehnäjauhoja (suosittelen sekoittelemaan erilaisia jauhoja, esim. sämpyläjauhot tuovat mukavaa rouheutta)
1 dl kaurahiutaleita
1 tl leivinjauhetta
0,5 tl suolaa
150 g margariinia
1 dl hienoa porkkanaraastetta

Täyte:
300 g myskikurpitsaa
1 rkl öljyä
1 chili
1 tl timjamia
0,25 tl suolaa
200 g pekonia (mielestäni hieman pienempikin määrä riittää)
2 dl ranskankermaa
2 kananmunaa
(0,5 tl suolaa)
0,5 tl mustapippuria
150 g juustoraastetta

Valmistele ensin kurpitsat. Kuori ja kuutioi kurpitsan malto. Pane kuutiot uunivuokaan, kääntele sekaan öljy, silputtu chili, timjami ja suola. Paahda kuutioita 200-asteisessa uunissa 25 min.
Tee tällä välin pohja. Sekoita kuivat aineet keskenään. Sekoita melkein sula voi porkkanaraasteen joukkoon. Sekoita kaikki ainekset yhteen taikinaksi. Levitä taikina öljytyn vuoan pohjalle ja reunoille. Nosta jääkaappiin.
Paloittele pekoni ja paista palat rapeiksi paistinpannulla.
Sekoita kananmunat ranskankermaan. Mausta seos (suolalla) ja mustapippurilla. Mielestäni pekonista kuitenkin tulee piirakkaan vähintäänkin tarpeeksi suolaa.
Esipaista pohjaa 200-asteisessa uunissa 10 min.
Levitä kurpitsakuutiot ja pekonipalat pohjan päälle. Kaada päälle ranskankermaseos ja ripottele pinnalle juustoraaste.
Kypsennä piirakkaa 200-asteisessa uunissa noin 30 min.

Toisen roska on toisen aarre: pekonia ja sipulia – sekä kauan kaivattu kakkulautanen

Minä olen kierrätysihminen. Tykkään paljon enemmän tehdä löytöjä kirpputoreilla kuin kaupoissa, samoin omista ylimääräisyyksistä eroon pääseminen niin, että joku toinen tulee niistä iloiseksi, on ihan mahtavaa. Huomaa, että en ole asiani kanssa yksin, sillä tuntuu että nykyään erilaisia itsepalvelukirpputoreja ynnä muita kierrätysasialla olevia laitoksia löytyy lähes paikasta kuin paikasta, nettikirpputoreista nyt puhumattakaan. Loistavaa näin!

Toinen harrastukseni, joka niin ikään on yhdistettävissä kierrätysintooni, on tapani valmistaa herkkuruokaa rippeistä. Tässä kohtaa iloa tuottaa se, että kauppareissun sijaan tekeekin hankintamatkan omille kaapeilleen ja saa löydöksistään aikaan jotakin maukasta. Jotta tämä on mahdollista ja jotta päästäisiin lopulliseen päämäärään, ruokahävikin minimoimiseen, on pakastettava kaikki mahdollinen – ja oikeastaan mahdotonkin. Sehän minulta sujuu.

IMG_4576Tämä artikkeli pohjaa juuri näihin, kirpputoreihin ja tähteistä tähdiksi -ideologiaan. Esiteltävä piirakka syntyi, kun kurkistin pakastimeen, kuvissa näkyvä kakkutarjotin taas löytyi kirpputorilta. Miksi haluan tehdä kakkutarjottimesta näinkin suuren numeron, on siksi, että en olisi ikinä uskonut, kuinka haasteellista sopivan sellaisen löytäminen voi olla. No, sitkeys palkitaan, jonkun roskasta tuli minun aarteeni.

Seuraava pekoni-sipulipiirakka syntyi oikeastaan vahingossa, kun olin tekemässä pastakastiketta. Sopivan pastan puuttuessa päätin ujuttaa kastikkeen piirakkapohjalle ja lopputulos oli mainio. Suosittelen. Pohjana toimii oikeastaan mikä vaan suolainen piirakkapohja, minä käytin tätä monesti hyväksi havaittua talkkunapohjaa. Mikäli piirakka ei tällä kertaa kiinnosta, voi kastiketta toki jatkaa hiukan vedellä ja tehdä siitä jonkin verran juoksevampaa. Näin tarjoilu pastan kanssa toimii mainiosti. Tällöin kuitenkin kananmuna on syytä jättää pois.

Sipuli-pekonipiirakka

Vuoallinen (ø 25 cm)

IMG_4584Pohja:
Valitsemasi itsetehty tai valmis piirakkapohja. Hyvä vaihtoehto on esimerkiksi yllä linkkaamani talkkunapohja.

Täyte:
160 g pekonia
1 iso keltasipuli
muutama kevätsipulinvarsi
pala leipäjuustoa
2 dl ruokakermaa
1 kananmuna
2 rkl maustamatonta tuorejuustoa
2 rkl pestoa
0,5 tl mustapippuria rouhittuna

Tee ensin valitsemasi pohjataikina, taputtele se piirakkavuokaan ja suorita mahdollinen esipaisto.
Paloittele pekoni, kuori ja pilko sipuli, pilko kevätsipulinvarret ja kuutioi leipäjuusto.
Paista pekonia hetki pannulla ja lisää sekaan keltasipuli. Kuullota kunnes sipulit ovat pehmenneet ja pekoni kunnolla ruskistunut. Ripottele pekoni-sipuliseos piirakkapohjalle ja sen päälle pilkottu kevätsipuli ja kuutioitu leipäjuusto.
Sekoita ruokakerma, kananmuna, tuorejuusto, pesto ja mustapippuri keskenään. Kaada seos piirakan pinnalle.
Paista 200-asteisessa uunissa noin 30 min.

Pekonissako sen salaisuus?

”Pekoni tekee kaikesta ihmeen hyvää.” Näin tapaa Aleksi todeta melko usein. Ja tiedän, että hän ei ole lajissaan ainoa, siis pekonin puolestapuhujana. Siitä, kuinka suureksi pekonin ystäväksi suostun itseni luokittelemaan, ei sen enempää – no ainakin aamiaispöydissä ja muutenkin sellaisenaan tiristettynä jätän varmasti väliin – mutta myönnettäköön, että monissa ruoissa pekoni saa kyllä paljon hyvää aikaan. Ja niin myös tällä kertaa.

img_0552Reseptiikassa, johon törmäsin Herkkusuun lautasella -blogissa, lähtökohdiltaan melko pitkälti tavalliset valkosipuliperunat muuttuivat kokonaiseksi ateriaksi, kun pakettiin lisättiin mitäpäs muutakaan kuin pekonia. Oivallinen lisä olivat niin ikään paistettu sipuli ynnä timjami sekä juustokuorrutus. Hieman omaani pistin peliin korvatessani noin puolet perunasta bataatilla.

Näin siis tällä kertaa, loskaistakin loskaisempana tammikuun maanantaina. No, oli talvi tai ei, mielestäni valkosipuliperunat ovat ehdottomasti talviruokaa ja tämä keitos varsinkin. Suosittelen kokeilemaan!

P.S. Nuo imetyskorut koristavat kuvia, koska ne ovat ihan huippujuttu. Pikku-Kokki lopetti hetimiten syömisensä ohessa harrastamansa raapimiseni ja nipistelyni, kun kätöset saivat uutta hipelöitävää.

Peruna-bataatti-pekonivuoka

4-6 annosta

img_05561 kg perunoita (itse korvasin osan bataatilla, joka toimi mainiosti)
200 g savupekonia
3 valkosipulinkynttä
1 iso sipuli
oliiviöljyä voiteluun
5 oksaa tuoretta timjamia
2 tl suolaa
0,25-0,5 tl mustapippuria
5-6 dl kermaa (josta osan voi halutessaan korvata maidolla)
2-3 dl juustoraastetta

Kuori perunat (sekä bataatti) ja leikkaa ohuiksi viipaleiksi.
Kuori ja hienonna sipuli sekä valkosipulinkynnet.
Pieni pekoni ja paista rapeaksi kuumalla pannulla. Ota pekonit sivuun ja kuullota sipuli pekoninrasvassa miedolla lämmöllä läpinäkyväksi. Lisää lopuksi pannulle yksi valkosipulinkynsi.
Voitele uunivuoka kevyesti oliiviöljyllä ja lado alimmaiseksi vuokaan puolet perunoista. Ripottele päälle pekoni, sipuli ja loput valkosipulista tasaiseksi kerrokseksi. Riivi timjamista lehdet ja ripottele nekin tasaisesti vuoan pinnalle. Mausta suolalla ja pippurilla ja lado loput perunat päälle.
Kaada vuokaan kermaa kunnes kaksi kolmasosaa perunoista peittyy. Paista 175-asteisessa uunissa ensin 30 min. Lisää juustoraaste ja jatka paistamista vielä noin 15-30 min. kunnes kerma on imeytynyt perunoihin ja perunat ovat kypsiä. Jos juusto tummuu liikaa, peitä vuoka foliolla.

Pekoni-perunapiirakka, ei niin kaunis, mutta rakkaudella leivottu

img_0234Eilen huvituin taas tekemään niin sanottua riperuokaa, siis ruokaa, jonka valmistukseen ainesosaset kerätään kodin sen hetkisistä varannoista. Nyt nimittäin alkavat joulumuonat olla valmiina ja pakastin saanut tulevan juhlan myötä sen verran syödäkseen, että on hyvä laittaa vanhemmat varastot kiertoon. Näin syntyi – yllätys, yllätys – piirakka, tuo jämäkokin ainainen oljenkorsi.

Oudoin kokeilu tässä piirakassa oli taannoin kokkailemamme lihapadan valmistuksen sivutuotteena syntynyt kasvissilppu, jonka otin tuolloin talteen ja soseutin nyt sauvasekoittimella hienoksi. Mikäs siinä, ihan mukavasti tuo oheistuote toi makua ja koostumusta piirakkapohjaan ja jauhoja sai laittaa hiukan normaalia niukemmin. Ohjeeseen passaavat hyvin muuten myös laatikoiden rippeet, mikäli niitä sattuu joulusta jäämään yli. Samoin täyte, joka sisälsi tällä kertaa kirjaimellisesti purkkien ja pussien pohjallisia, onnistui sekin mainiosti. Mitä piirakoihin tulee kannattaa rohkeasti siis kokeilla melko erikoisiakin yhdistelmiä.

Pekoni-perunapiirakka

Vuoallinen (ø noin 23 cm)

img_0219Pohja:
1,5 dl jotakin ”ripettä”, kuten kastikekasviksia soseutettuna, sosekeittoa tai joululaatikkoa
1,5 dl jauhoja (mitä nyt sattuu olemaan)
40 g voita
1 tl leivinjauhetta
(ripaus suolaa)

Täyte:
2 isohkoa perunaa (valmiiksi keitetyt tähdeperunat käyvät mitä parhaiten)
10 kuivattua luumua
140 g pekonia
1 sipuli
puolikas paprika
80 g turkkilaista jogurttia
1 dl (kuohu)kermaa
Huom! jogurtin ja kerman voit korvata ranskankermalla
1 kananmuna
2 dl juustoraastetta
ripaus suolaa ja rouhittua mustapippuria

Nypi voi, jauhot ja leivinjauhe murumaiseksi seokseksi. Lisää ripe ja mahdollisesti ripaus suolaa. Taputtele taikina voideltuun piirakkavuokaan ja nosta jääkaappiin odottamaan.
Mikäli perunat ovat raakoja, keitä ne kypsiksi. Kuori ja pilko perunat. Pilko myös luumut.
Paloittele pekoni, sipuli ja paprika.
Paahda pannulla pekonia, kunnes se saa hieman väriä. Lisää perunat, taatelit, sipulit ja paprika. Kääntele kunnes kasviksetkin saavat väriä. Siirrä jäähtymään.
Sekoita jogurtti, kerma, kananmuna, juustoraaste ja mausteet.
Pistele taikinapohja haarukalla ja valuta päälle puolet kananmunaseoksesta. Levitä päälle pekoniseos ja valuta päälle loppu kananmunaseos.
Paista 175-asteisessa uunissa noin 45 min.

Pitihän sille isänpäiväpekonille joku koti keksiä eli hiukan äijämäinen pekoni-pastapaistos

Myönnettäköön, että viime lauantaina minä luistin. Suunnitelmissani oli siintänyt tarjoilla Aleksille isänpäiväaamiainen lauantaina, sunnuntaina kun pikkuperheemme tulisi heräämään ensimmäiseen isänpäiväänsä hotelliaamiaista nauttimaan. No, pekonit ja kananmunat jäivät kuitenkin tällä kertaa jääkaappiin. Mutta oli meillä sangen mukava viikonloppu joka tapauksessa – puuttuvasta lauantaiaamiaisesta huolimatta.

img_9674Mutta ne pekonit. Paketillinen lepäili yhä jääkaapin kylmyydessä, kun eilen mietiskelin, mitäpä sitä tällä kertaa kokkailisi. Pekoni nyt sinänsä ei ole niitä omia suosikkiraaka-aineitani, mutta myönnettäköön, että makua se kyllä tuo, joten päädyin sangen yksinkertaiseen ratkaisuun. Maku.fi -sivustolta bongautunut pekoni-pastapaistos osoittautui ihan hyväksi valinnaksi. Sellaista tuhdimman luokan arkiruokaa, maukasta pienellä vaivalla.

P.S. Loppuun pieni mainosklippi mitä talveen ja tuoreisiin yrtteihin tulee: nykyään joitakin harvoja ja valittuja, kuten basilikaa, persiljaa, tilliä ja chiliä, myydään myös tuorepakastettuna. Mielestäni oiva valinta juurikin tällaiseen aikaan, kun yrttiruukkuja on ensiksikin heikosti saatavilla ja toiseksi niiden edelleen viljely pimeyden keskellä käytännössä mahdotonta. Ovat muuten valmiiksi silputtunakin, mistä tuskin on ainakaan haittaa.

Pekoni-pastapaistos

4 annosta

img_96906 dl keitettyä pastaa
140 g pekonia
2 sipulia
100 g pakasteherneitä
1 dl vettä
200 g sulatejuustoa
75 g juustoraastetta
2 rkl sinappia
1 dl tuoretta basilikasilppua

Keitä pasta ohjeen mukaan.
Leikkaa pekoniviipaleet paloiksi. Suikaloi kuoritut sipulit.
Paista pekonit kuumalla pannulla omassa rasvassaan rapeiksi. Lisää pannuun sipulit ja herneet. Paista, kunnes sipulit saavat hieman väriä.
Kuumenna vesi kiehuvaksi pienessä kattilassa, sekoittele joukkoon sulatejuusto ja 1 dl juustoraastetta. Anna juustojen liueta veteen, mausta sinapilla.
Sekoita keskenään pasta, basilikasilppu, pekoniseos ja juustokastike. Jaa pastaseos uunivuokaan ja ripottele pintaan loppu juustoraasteesta.
Paista pekoni-pastapaistosta 200-asteisessa uunissa noin 20 minuuttia.