Tunnelmallisia makuja ravintolamaailmassa luku 64: Ravintola Borg; brunssailua porilaiseen tapaan

IMG_9640Porissa vietetty kesäpäivä sai sangen maittavan aloituksen ravintola Borgin sunnuntaibrunssilla. Tämä pitkälti Porin keskipisteessä sijaitseva pieni ravintola tarjoilee normaalisti brunssia vain lauantaisin, mutta meidän onneksemme heinäkuu tekee poikkeuksen ja sitä on tarjolla myös sunnuntaisin. Näin pääsimme testaamaan niin sanottua borgilaista brunssimeininkiä.

Ravintola mainostaa itseään satakuntalaisia raaka-aineita ja ruokaperinteitä kunnioittavana, korkealaatuista ruokaa ja laajaa juomavalikoimaa tarjoilevana tasokkaan palvelun ravintolana. Itse satakuntalaista ruokakulttuuria sen kummemmin tuntematta en osaa ottaa kantaa ruoan paikallisuuteen, mutta laadukasta se joka tapauksessa ainakin brunssin perusteella on.

Alkuruokapöydässä on tarjolla sopiva määrä erilaisia vaihtoehtoja: limegraavattua lohta sekä aiolia, sinappisilliä, katkarapuskagenia, paahtopaistia sekä muutamia salaatteja ja näiden lisäksi talon focacciaa ja saaristolaisleipää. Valikoima ei ole se kaikista laajin, mutta joka tapauksessa täysin riittävä. Mitä lämpimiin vaihtoehtoihin tulee, kasvissyöjänä tilanne  saattaisi tuntua hiukan heikommalta, kun tarjolla on broilerin ohella ainoastaan yrttiperunaa, rakuunaporkkanoita ja ratatouillea. Toisaalta, mikäli suhtautuminen ratatouilleen on erilainen kuin omani – en vain osaa arvostaa sitä – voi asiasta ajatella toisin. No, niin tai näin, hunaja-pippurikastikkeessa loikoileva broileri on erittäin maukasta, eikä suppeahko valikoima tuota ainakaan itselleni pettymystä. Eihän brunssi oikeastaan tarkoitakaan mitään lämpimien ruokien ilotulitusta.

Niin ikään jälkiruokapöytä saa perheemme kolme herkkusuuta messingille. Tarjolla on raparperipiirakkaa ja vaniljakastiketta, suklaakakkua, mansikkapavlovaa, joitakin juustoja ja hedelmiä sekä mangosmoothieta ynnä kahvia ja teetä. Sangen maukasta. Pikku-Kokki herkuttelee kolme annosta smoothieta, emmekä me aikuisetkaan kykene irrottautumaan makoisuuksista ilman santsikierrosta.

Siis kaiken kaikkiaan oikein suositeltava brunssikokonaisuus, joka on varmasti hintansa (23,50€) väärti. Lapset syövät yhteentoista ikävuoteen asti eurolla per vuosi eli hinta on heidänkin kohdallaan vähintäänkin kohtuullinen. Borgin brunssille lähtee siis ehdoton suositus. Tätä ravintolaa tekisi mieli kokeilla myös à la carte -listalta käsin. Maukkaan ruoan lisäksi saamamme palvelu on mainostetun laista eli laadukasta, ystävällistä ja miellyttävää. On joka kerta mukavaa, kun tarjoilija antaa huomiota myös lapsiasiakkaille – joka ei kuitenkaan varsinkaan meillä Suomessa ole aina niinkään itsestään selvää. Pisteitä siis tästäkin.

Mainio borgilainen kokemus, josta oli tyytyväisin vatsoin mukava lähteä tallustelemaan kohti Kirjurinluotoa, joka sivumennen sanoen on oivallinen paikka viettää päivää taaperon kera sen mahtavaa leikkipuistoa tutkien sekä eläimiä tiiraillen.

Ruoka: 4/5
Tunnelma: 4/5
Palvelu: 5/5

Kokonaisuus: 4/5

IMG_9654 - Versio 2

Tunnelmallisia makuja ravintolamaailmassa luku 37: Cafe Bastvik; aamiaista espoolaisidyllissä

Taisi olla helmikuun loppupuolta, kun ystäväni – entisen espoolaisen, joka ilmiselvästi on sydämeltään sitä edelleen – kanssa tuli puhetta nykyisen kotikaupunkini ravintolatarjonnasta. Vielä tuolloin elin pitkälti käsityksessä, että ulkoruokintaa kaipaileville Espoo tarjoilee lähinnä kauppakeskusravintoloita, joista leijonanosa erilaisia ketjukomplekseja. Nykyisin, asiaa opiskelleena, en enää allekirjoita tuolloista tietämättömyyttäni. Espoossa todella on ravintoloita, uniikkeja, yksilöllisiä ja ihastuttavia – ne vain täytyy löytää. Nyt minä olen löytänyt, ja lista on pitkä. Enää tarvitaan sopiva aika ja tutkimusmatkamme erilaisiin kartanoihin ynnä muihin mielenkiintoisiin kohteisiin voi alkaa. Tähän loppui kritisointini, mitä espoolaiseen ravintolakulttuuriin tulee. Onneksi on keskusteluja, kohtaamisia jotka avaavat silmät.

IMG_7255Helmikuiseen keskusteluumme palatakseni, ystäväni antoi tuolloin yhden esimerkin. Hän puhui Bastvikin kartanosta, jonka hieno merenrannallinen sijainti, kaunis pihapiiri ja kerran kuukaudessa tarjoiltu kartanoaamiainen olivat kuulemma kokemisen arvoisia. No, mehän päätimme tietysti kokeilla.

IMG_7260Espoon Saunalahdessa sijaitseva Bastvikin kartano on alueensa vanhin toimiva tila, itse rakennus oletettavasti jo 1800-luvun alusta. Päärakennuksen nykyinen ulkonäkö sen sijaan on peräisin 1920-luvun lopulta. Cafe Bastvik toimii tilausravintolana tarjoillen tämän lisäksi kerran kuukaudessa, kuukauden ensimmäisenä viikonloppuna, buffetmuotoisen kartanoaamiaisen sekä iltapäivän kahvilatoimintaa. Johtuen näistä, harvoista mutta säännöllisistä palveluajoistaan, kartanoaamiaiset ovat todella suosittuja ja ilman varausta lienee turhaa ilmestyä paikalle.

IMG_7264IMG_7257Valitsemme lauantain myöhäisemmän kattauksen ja saavumme paikalle noin varttia ennen puoltapäivää, jolloin ehdimme mukavasti tutustua kauniiseen miljööseen. Aikamme koitettua menemme sisälle ja meidät ohjataan tunnelmalliseen ravintolasaliin. Kartanossa on useita erityyppisiä huoneita, joista yksi on tällä kertaa varattu yksityiskäyttöön. Buffetpöytä on katettu huoneista keskimmäiseen.

IMG_7275IMG_7277Nopeasti kartano on viimeistä paikkaa myöten täynnä, mutta siltikään, mitä ruoan noutamiseen tulee, pitkiä jonoja ei oikeastaan synny. Myös puutteet täydentyvät tasaisesti. Tarjolla on erilaisia salaatteja sekä hedelmiä, kylmiä kaloja ja paahtopaistia, uusia perunoita, tapenadea, hummusta sekä chili-pähkinätahnaa, fetapiirasta, juustoja, hilloa, pähkinöitä ja jogurttia, tuorepuuroa ja erilaisia leipiä. Jälkiruokaosastolta löytyy omenapiirakkaa ja vaniljakastiketta, hedelmäkakkua sekä suklaakakkua kermavaahdolla koristeltuna, juomapuolelta mehuja, kahvia ja teetä. Siis sangen kattavaa ja mikä tärkeintä, maukasta. Itse en tullut maistaneeksi mitään, josta en olisi pitänyt, tosin jotakin jouduin tämän hetkisen ruokavalioni takia jättämään väliin, joten aivan kattavaa mielipidettä en pysty antamaan.

IMG_7269Kartanon tarjoilema aamiainen – jota mieluummin kutsuisin runsaaksi brunssiksi – oli mielestäni todella maukas, ehdottomasti jokaisen 28 euronsa väärti ja voin lämpimästi suositella tätä espoolaisidylliä aamiaisineen. Samalla se antoi kimmokkeen todella lähteä tutustumaan kaupunkimme kartanoihin tarkemmin, joten hyvän työn se siinäkin mielessä teki.

Siis vallan mainio tapa avata oikea kesä!

 

IMG_7266P.S. Monen muun kauniin yksityiskohdan lisäksi sykähdyttävä kokemus oli naisten wc, johon kehotan miehiäkin kurkistamaan. Pikkulakoreutta kerrakseen.

Puuroperäisyyksiä – siis tapoja antaa ylimääräiselle puurolle uusi elämä

Minä olen puuro-ihminen, olen aina ollut, enkä oikeastaan keksi puuroa, josta en pitäisi. (Paitsi päiväkodissani 1980-luvulla tarjoillut suklaa- ja aprikoosipuurot, jotka olivatkin sitten ne ainoat ruoat, jotka saivat tämän kaikkiruokaisen lapsen kyyneliin. Voih, noita tuoksuja en unohda koskaan…)

Näinä tuore- ja muiden trendipuurojen aikana olen innoissani median pursuillessa erilaisia teemaan liittyviä ohjeita, olenpa löytänyt kokonaisia puuroille omistettuja keittokirjojakin. Koska Aleksi ei jaa kanssani tätä puurofaneutta, oma puuronsyöntini kuitenkin keskittyy lähinnä omiin aamupalahetkiini ja niihin puurojen tavallisimpiin versioihin. No, ehkäpä hyllyyni ilmestynyt Puuro-kirja saa minut jossain vaiheessa tarttumaan puurokauhaan hieman totutuista poikkeavin ottein…

Edellä mainituista päiväkotipuuroihin liittyvistä traumoistani johtuen minun on kuitenkin helppo ymmärtää myös niitä ihmisiä, jotka eivät koskaan ole löytäneet yhteyttä puuroihin, eivät koskaan ole viihtyneet niiden seurassa. Näinpä haluankin esitellä nämä kaksi reseptiä, joissa puuro on keskeisessä osassa, mutta täysin uudella tapaa, toisessa niistä jopa täysin huomaamattomissa. Näitä puuroperäisyyksiä kelpaakin tarjoilla, vaikka ei seuralaisten puurotottumuksia tuntisikaan.

Molemmat ohjeet ovat peräisin jo useasti mainitsemastani Kaisa Sillanpään Tähteistä tähdiksi -keittokirjasta ja niiden tavoitteena on hyödyntää liian runsaalla kädellä keitetyt puurojen loput. Myönnettäköön, että itse keitin molempia ohjeita varten ihan tuoretta puuroa, mutta se kannatti. Niin minä kuin brunssivieraanikin pidimme tuotoksia maistuvina.

Riisikakusta mainittakoon, että alkuperäisessä ohjeessa se koristeltiin hyytelöidyllä marjaseoksella, mutta itse en noista marjakiilteistä välitä, joten tarjoilin kakun lakattoman lakkahillon kera. Tämä yhdistelmä keräsi kovasti kiitosta. Toisaalta myös perinteinen kaneli-sokeriyhdistelmä toimi tämän kanssa hyvin. Ja niin, kun tomaatti-sipulileipä kätki kaurapuuron maun kokonaan, riisikakusta riisipuuron kyllä (onneksi) tunnistaa, joten sitä suosittelen ainoastaan meille puuroihmisille.

Tarttukaa siis puurokauhoihinne ja taikokaa tuosta terveysmuonasta jotakin entistäkin parempaa!

Tomaatti-sipulileipä

1 iso / 2 pienempää leipää (itse tein pienempiä 21×11 kokoisella vuoalla)

IMG_55304 dl vehnäjauhoja
0,5 dl kaura- / vehnäleseitä
11 g kuivahiivaa
1 tl suolaa
1 tl oreganoa
1 tl korianterinsiemeniä
3 dl kaurapuuroa
1 dl vettä (45 asteista)
3 rkl öljyä
1 sipuli
1 tomaatti

Vuoan jauhottamiseen:
voita
leseitä

Kuori, silppua ja kuullota sipuli. Kuutioi tomaatti.
Sekoita jauhot, mausteet ja kuivahiiva keskenään. Lisää taikinaan kaurapuuro, vesi, öljy ja kuullotettu sipuli, sekoita tasaiseksi. Lisää viimeisenä tomaattikuutiot.
Voitele suorakaiteen muotoinen vuoka ja jauhota leseillä. Kaada taikina vuokaan, peitä vuoka liinalla ja anna leivän kohota hyvin. Älä täytä vuokaa liian täyteen, sillä tämä taikina kohoaa melko paljon.
Paista leipää 225 asteessa noin 25 min.

Mehevä riisikakku

12 annosta

IMG_5524Pohja:
1,5 dl vehnäjauhoja
1,5 dl grahamjauhoja
0,5 dl kauraleseitä
0,5 dl sokeria
100 g margariinia tai pehmeää voita
1 kananmuna

Täyte:
8 dl kylmää riisipuuroa
1 dl sokeria
2 tl vaniljauutetta tai vaniljasokeria
3 kananmunaa
2 dl kuohukermaa
0,5 dl sitruunamehua

Tarjoiluun:
hilloa maun mukaan (esim. lakattoman lakkahilloa), marjasosetta tai kanelia ja sokeria

Tee ensin pohja. Sekoita jauhot, leseet ja sokeri kulhossa. Lisää margariini ja kananmuna, muovaa tasaiseksi taikinaksi. Laita taikinapallo kelmun sisään ja nosta jääkaappiin 30 minuutiksi.
Painele taikina irtopohjavuoan pohjalle ja reunoille. Paista pohjaa 175 asteessa 10 min.
Tee sitten täyte. Mausta puuro sokerilla ja vaniljalla. Lisää kananmunat yksitellen. Vatkaa kerma vaahdoksi ja sekoita täytteeseen. Lisää täytteeseen lopuksi sitruunamehu. Kaada täyte vuokaan ja jatka paistamista 175 asteessa noin 40-50 min. Jäähdytä kakku ja irrota vuoasta.
Tarjoile makusi mukaan.

Marjoja, muffinsseja ja marjamuffinsseja

Senhän piti mennä niin, että kesällä ei ole aikaa laittaa ruokaa tai viettää rauhallisia kotiviikonloppuja… Niinhän se menikin. Mutta syksyllä… Se näyttäisi menevän aivan samalla tavalla – jos ei aikataulullisesti hieman tiukemminkin, kun töissäkin kuitenkin pitäisi ehtiä käymään. No juu, pääasia että elämä on mukavaa. Eiköhän noita viikonloppujen koti-iltojakin vielä tule, ja ateriapostauksia…

Koska vapaa-aikaa ei siis ole liikaa – ja meillä on nykyään iso pakastin – aloitin jo hyvissä ajoin valmistautumisen tuleviin suuriin juhliimme, Tupaantulijaisiin vol. 2, leipomalla muffinsseja niin suolaiseen kuin makeaankin makuun. Tarkoituksenani on h-hetkellä täydellistää puolukkaversiot jo tutuksi tulleella suolaisella kinuskikastikkeella ja pinaattiset taas jonkinlaisella tuorejuustokuorrutteella, mutta jaan ohjeet jo tässä vaiheessa, sillä olivat nämä hyviä näinkin. Lisäksi esittelen jälleen yhden tuorepuuron, näihin kun olen tällä hetkellä kovastikin koukussa.

IMG_5397Marjaisat reseptit ovat peräisin Metsän makuja -keittokirjasta, jonka esittelen varmasti jo seuraavassa postauksessani ja johon tutustumista suosittelen suuresti, niin iloinen olen itse tästä kirjallisesta metsäretkestäni. Ja pinaattimuffinssit, näiden pariin minut ohjasi maitomestarimme Valio.

Metsäretkiä, marjoja ja muffinsseja toivotellen!

Pähkinäkuorrutetut puolukkamuffinssit

12 isoa tai 18 pienempää muffinssia

IMG_53864,5 dl sämpyläjauhoja (minä korvasin sekoittamalla 2 dl vehnäjauhoja ja 2,5 dl grahamjauhoja)
1 dl sokeria
2,5 tl leivinjauhetta
1 tl inkivääriä
3 dl (noin 200 g) puolukoita
2 kananmunaa
2 dl piimää
1 dl juoksevaa tai sulatettua margariinia / voita

Kuorrutus:
vajaa 1 dl pähkinärouhetta tai mantelilastuja
2 rkl sokeria
1 rkl sämpylä- tai vehnäjauhoja
1 tl inkivääriä
1,5 rkl juoksevaa tai sulatettua margariinia / voita

(Tarjoiluun:
kinuskikastiketta)

Tee ensin kuorrutus sekoittamalla kuorrutuksen aineet hyvin keskenään.
Sekoita sitten toisessa kulhossa taikinan kuivat aineet ja lisää joukkoon tuoreet tai jäiset puolukat.
Vatkaa kananmunat kevyesti ja lisää niiden joukkoon piimä ja juokseva rasva. Sekoita seos kuivien aineiden joukkoon nopeasti vaivaamatta, ettei taikina sitkisty.
Jaa taikina voideltuihin muffinssivuokiin tai paperivuokiin. Nosta jokaisen muffinssin päälle kuorrutusta ja paina sitä pikkuisen, jotta se uppoaa taikinaan.
Kypsennä 200-asteisessa uunissa 15-18 min. koon mukaan.
Tarjoile sellaisinaan tai kinuskikastikkeella kruunattuna.

Pinaattimuffinssit

15 pientä muffinssia

IMG_539550 g pinaattia
50 g voita
180 g salaattijuustoa
2 dl maitoa
2 kananmunaa
4 dl vehnäjauhoja
2 rkl kauraleseitä
2 tl leivinjauhetta

Pinnalle:
2 rkl kurpitsan- / pinjansiemeniä

Huuhtele ja valuta pinaatit lävikössä. Sulata voi, anna jäähtyä.
Mittaa tehosekoittimeen pinaatinlehdet, voisula, salaattijuusto, maito ja kananmunat. Sekoita tasaiseksi seokseksi. Tämä onnistui hyvin myös sauvasekoittimella.
Yhdistä kuivat aineet kulhossa.
Yhdistä pinaatti- ja jauhoseokset nuolijalla kevyesti nostellen. Sekoita vain sen verran, että taikinasta tulee tasaista.
Jaa taikina vuokiin. Ripottele pinnalle kurpitsan- tai pinjansiemeniä.
Paista 200 asteessa uunin alaosassa noin 17 min. tai kunnes muffinssit ovat kypsiä.

Punainen tuorepuuro

2 annosta

IMG_53832 dl (puolukka)survosta (itse käytin mustikka-vadelmaseosta)
0,75 dl ruskeaa tai tavallista sokeria
1 dl talkkunajauhoa
0,25 dl pellavansiemenrouhetta
0,25 dl ruiskorppurouhetta tai ruishiutaleita
2 tl vaniljasokeria
1,5 dl viiliä, jogurttia, piimää tai kevyt kermaviiliä

Pinnalle:
juoksevaa hunajaa
0,5 dl viiliä, jogurttia, piimää tai kevyt kermaviiliä
kokonaisia marjoja

Sekoita kaikki aineet keskenään ja anna turvota hetken aikaa kylmässä. Tarkista maku.
Jaa tarjoiluastioihin.
Sekoita hunaja valitsemasi lisukkeen joukkoon ja jaa se annosten pinnalle. Koristele marjoilla.

Huom! Kun valmistat tuorepuuron aamupalaksi, sekoita kaikki aineet edellisenä iltana ja anna puuron turvota yön yli jääkaapissa.

Tunnelmallisia makuja ravintolamaailmassa luku 20: Ravintola Sandro – toinen kerta toden sanoo

Windows Phone_20150913_018Kun suuntaamme ravintola Sandron paljon puhutulle sunnuntaibrunssille, ovat odotukseni kieltämättä korkealla; muutama vuosi sitten koettu lounas on jättänyt makumuistiini herkullisen merkinnän, enkä sen koommin muista kuulleeni paikasta poikkipuolista sanaa, kehuja kylläkin.

Sitten viime kokemani huippusuosittu, alkuvuodesta 2013 avautunut Sandro on laajentanut toimintaansa ja käsittää nykyään kaksi ravintolaa, kun Kallion keidas on saanut rinnalleen Eiran Tehtaankadulla sijaitsevan vastaavanlaisen. Windows Phone_20150913_013Tämänkertainen vierailumme kohdistuu viimeksimainittuun, jossa tunnelma tuntuisi olevan pitkälti esikoisen kaltainen: tiivis ja täyteläinen, värikäs aina sisustuksesta lautaselle päätyviin ”asioihin” asti. Johtuneeko sitten Eiran ja Kallion vai brunssin ja lounaan välisestä erosta, en osaa sanoa, mutta tällä kertaa yleisilmapiiri on huomattavasti lounashetkeämme rauhallisempi, vaikka tyhjiä paikkoja on taaskin turha etsiä. Ilman varausta ei tänne kannata pyrkiä, eikä myöskään mikäli tavoitteena on nauttia intiimistä, kahdenkeskisestä ravintolatuokiosta, sillä hajurakoa naapuriin ei täällä pahemmin tunneta. Ehkäpä muutaman pöydän vähennys toisi hieman lisämukavuutta näin asiakkaan näkökulmasta…

Ruoka, joka Sandrossa noudattelee lähinnä pohjoisafrikkalaista ja lähi-itämaista linjaa, täyttää odotukset tai oikeammin jopa ylittää ne, sillä lounaskokemuksen perusteella, en osannut odottaa näin kattavaa jälkiruokavalikoimaa, joka käsittää kahdenlaista juustokakkua, suklaakakkua, omenapiirakkaa, rahkaa sekä Rocky Road -tyyppistä herkkua, joiden lisäksi löytyy kattava valikoima juustoja sekä herkkuja erikoisruokailijoiden tarpeisiin.

Windows Phone_20150913_021Windows Phone_20150913_015Ennen jälkiruokia tulevat kuitenkin salaatit, tahnat, leivät ja kasvikset, joiden runsaus jo yksin riittäisi tekemään tästä brunssista käymisen arvoisen, puhumattakaan siitä, kun palettiin lisätään lämpimät ruoat. Pitkään haudutettu lammas on suussasulavaa, lohen kuorrutus maukkaampaakin maukkaampaa, kasvismunakas sekä linssit toimivat myös. Kun näiden lisäksi hintaan (26,50€) kuuluvat vielä kahvi, minttutee sekä lasi kuohuvaa alkaa paketti olla aika lailla täydellinen. Samalla ajatus Lähi-idän keittiöstä sinä maailman parhaana saa taas mielessäni vahvistusta. Tänne on tultava uudestaan!

Ainoana miinuksena mainittakoon paremmin juomaan kuin syömään paikalle saapunut naapuripariskuntamme, jota luonnollisesti ei voida laittaa ravintolan piikkiin, kuten ei myöskään sitä, että kotimatkan saa taittaa tuli-syötyä-hieman-liikaa -olotilassa. Tai voipas: tekevät liian hyvää ruokaa!

Suositus siis selkeä.

Ruoka: 5
Tunnelma: 3+
Palvelu: 4

Kokonaisuus: 4

Aikainen tipu aamupalan valmistaa

IMG_3961Kuten olettekin ehkä jo huomanneet, lukeudun niihin ihmisiin, jotka eivät aamulla malta pysytellä sängyssä, vaan heti silmien auetessa on päästävä aloittamaan uusi päivä ihmetyksineen. Koska toinen meistä on pitkältikin toisenlainen – sillä puolella sänkyä maan vetovoima on huomattavasti voimakkaampi – innostun silloin tällöin ilostuttamaan Aleksin aamua kera yllätysaamupalan. Tämä taitaa helpottaa sitä ylösnousemustakin jollakin tasolla…

Näinpä siis tänäkin aamuna vietin hetken jos toisenkin keittiössä aamupalaa valmistellen. Tällä kertaa syntyi muffinsseja, niin suolaiseen kuin makeaankin elämään sopivia. Munakasmuffinssien idea löytyi Terapiakokkausta-blogista – täytteet tosin sovelsin itse – mansikkamuffinssit taas toteutuivat MonkeyFood-blogin esittelemää reseptiikkaa noudatellen. Hyviä olivat molemmat, suosittelen kokeilemaan. Erityismaininta kuitenkin annettakoon mansikkamuffinsseille, jotka mielestäni toimivat tavallista paremmin ollen samanaikaisesti sekä mehukkaita että rapeita, itse kun usein yhdistän muffinssit siihen jälkiruokaosaston kuivakkaampaan puoleen kuuluviksi.

Siis hyvää naistenpäivää, Aleksi!

Ja totta kai minuakin muistettiin: sain FitBit One -laitteen. Jee! Nyt voin anturoida itseni kohti vieläkin hyvinvoivempaa tulevaisuutta…

Munakasmuffinssit

4 kpl

IMG_3957IMG_39502 kananmunaa
1,5 rkl maitoa
suolaa
mustapippuria myllystä
juustoraastetta

Täytteet voit valita omien mieltymystesi mukaan, itse käytin tällaisia:
* kinkku-paprika-keitetty peruna
* feta-tomaatti-paholaisen hilloke

Kinkkuversio jäi hieman kuivakaksi, fetaa sisältävä paholaisen hillokkeineen taas kehkeytyi hiukan kosteaksi, joten yhdessä nämä toimivat vallan mainiosti.

Vatkaa kananmunat ja lisää suola sekä pippuri.
Voitele muffinssivuoat.
Täytä vuoat valitsemillasi täytteillä ja kaada kananmunaseos vuokiin täytteiden päälle. Päällimmäiseksi voi ripotella vielä juustoraastetta.
Paista 200 asteessa noin 20 min.

Mansikkamuffinssit

8 kpl

IMG_3956IMG_394950 g voita
45 g murskattuja manteleita
60 g tomusokeria
0,2 tl leivinjauhetta
2 valkuaista
60-100 g mansikoita (mitä enemmän sen mehukkaampi lopputulos)

Lämmitä uuni 180 asteeseen.
Perkaa ja viipaloi mansikat. Sulata voi.
Yhdistä mantelirouhe, tomusokeri, jauhot ja leivinjauhe. Lisää joukkoon munanvalkuaiset sekä voi ja sekoita. Kääntele joukkoon noin kaksi kolmasosaa mansikoista. Jaa taikina vuokiin ja nostele loput mansikat muffinssien päälle.
Paista noin 20 min.
Anna jäähtyä hiukan, ennen kuin irrotat vuoistaan.

Brunssin tuoksua

Huomaan viime aikoina laatineeni runsain mitoin artikkeleita, jotka istuvat parhaiten kategoriaan Aamupalat. Niin, kun vapaa-aikaa on ollut tavallista vähemmän, ”virallinen” ruoanlaitto on jäänyt hiukan pienemmälle huomiolle. Mutta ei huolta: minä rakastan aamuja ja aamuvirkkuna ihmisenä olen ehtinyt tutustua uusiin resepteihin ja keittokirjoihin ainakin aamiaisten puitteissa. Ja koska minulla on kotona eräs joka nauttii syömisestä niin aamulla, päivällä kuin illallakin, olen mainiosti voinut valmistaa heti aamulla aterioita, jotka itse ehkä koen enemmänkin brunssi- kuin aamupalasopiviksi.

No, valitkoon kukin itse, mihin aikaan seuraavia ruokalajeja tarjoilee, joka tapauksessa niin minä kuin koekaniinikin olimme tyytyväisiä sekä makuihin että resepteihin, joista ensimmäinen löytyi jo monesti mainitusta Vera Jordanovan Don’t Miss a Bite -keittokirjasta, toinen ja kolmas kirjahyllyni keittokirjaosaston tuoreimmasta tuttavuudesta Reseptikuningatar, jossa Kaisa Sillanpää esittelee palkittua kotiruokaansa sangen mehevin mauin.

Mainittujen kirjojen tarkempia esittelyjä lupaan muuten julkaista lähitulevaisuudessa, olenhan Jordanovankin tuotoksilla jo useamman kerran ilostuttanut pikkuperhettämme.

Mutta sitä ennen: kananmunaa, muffinssia ja jogurttia, siis hyvää huomentapäivää!

Pekonifrittata karamellisoidun sipulin kera

2 annosta

IMG_35612,5 kananmunaa
50 g pekonia
0,3 rkl oliiviöljyä
nokare voita
1 pieni sipuli
0,5 laakerinlehteä
suolaa
30 g juustoraastetta
10 g parmesaaniraastetta
tuoreita timjaminlehtiä
mustapippuria myllystä

(Laita uuni kuumenemaan grillivastuksella noin 250 asteeseen.)
Vatkaa kananmunat ja pane ne syrjään.
Pilko pekoni pieneksi, viipaloi sipuli renkaiksi.
Paista pekoni pannulla rapeaksi ja pane se syrjään. Pyyhi ylimääräinen rasva pannulta talouspaperilla. Mittaa pannulle oliiviöljy ja voi, ja kun voi sulaa, lisää joukkoon sipulirenkaat, laakerinlehti ja ripaus suolaa. Paista miedolla lämmöllä välillä sekoittaen, kunnes sipulit ovat karamellisoituneet. Poista laakerinlehti ja ripottele joukkoon paistettu pekoni. Lisää juustoraaste ja parmesaani. Lisää varovasti joukkoon kananmunat ja ripottele pinnalle muutama timjaminlehti ja mustapippuria.
Paista kannen alla noin 5 min. Tarjoa lämpimänä.

Huom! Halutessasi voit tehdä frittatan valurautapannulla ja siirtää pannun lopuksi 250-asteiseen uuniin grillivastuksen alle muutamaksi minuutiksi.

Suolaiset muffinssit

8 pientä / 6 isoa muffinssia

IMG_35712,75 dl vehnäjauhoja
0,5 rkl leivinjauhetta
0,25 tl suolaa
mustapippuria myllystä
1 kananmuna
0,25 dl rypsiöljyä
1,25 dl maitoa
0,5 dl juustoraastetta
0,5 dl aurinkokuivattuja tomaatteja / tuoreita kirsikkatomaatteja
0,25 dl pestoa

Yhdistä jauhot ja mausteet.
Vatkaa kananmuna ja öljy, lisää maito ja jauhot, sekoita. Pilko aurinkokuivatut tai tuoreet tomaatit. Lisää juustoraaste sekä tomaatit.
Jaa taikina muffinssivuokiin. Paina öljytyllä sormella muffinsseihin kuoppa keskelle ja laita noin teelusikallinen pestoa koloihin.
Paista muffinsseja 200 asteessa noin 20 min.

Sitruunajogurtti

2 annosta

IMG_3576yhden sitruunan mehu ja raastettu kuori
0,5 dl sokeria
3 dl (turkkilaista) paksua jogurttia

Raasta hyvin pestyn sitruunan kuori ja purista mehu.
Laita pieneen kattilaan sokeri, sitruunan mehu ja kuoriraaste. Kuumenna kunnes sokeri on sulanut.
Jäähdytä ja sekoita hyvin jogurttiin. Laita hetkeksi jääkaappiin ja sitruunajogurtti on valmista nautittavaksi.

Nice ’N Easy

Mustalla voimalla pimeyttä vastaan, rahakkaasti.
Mustalla voimalla pimeyttä vastaan, rahakkaasti.

Vuosituhannen harmain marraskuu. Helsingissä kolmetoista tuntia aurinkoa, kahden viimeisen viikon aikana kolme. Not so nice, not so easy. Aamulla pimeää, päivällä pimeää, illalla pimeää. Väsyttää.

Mutta nyt se on ohi; on joulukuu ja vuoden tunnelmallisimmat päivät ovat ihan kohta käsillä. Tervetuloa valo ja kirkkaus!

Vaikka pidänkin erittäin fiksuna äitini tapaa noudattaa vuodesta toiseen niin sanottua keittiöjoulukalenteria, siis jakaa joulukuun päivät pienille, yksittäisille joulupuuhille ja välttää näin kaikenlainen joulukiire, en ainakaan vielä koe sitä omalle kahden hengen taloudellemme tarpeelliseksi ja näin ollen joulupuuhat saavat meillä vielä odottaa itseään. Toistaiseksi keskitämme voimamme joulukalentereihimme, huippuhienoihin sellaisiin. Niinpä omistankin tämän artikkelin pienille, suolaisille herkuille – vaikka niille pikkujoulutarjottaville. Lisäksi ujutan joukkoon jälleen yhden aamiais- tai brunssivinkin, joka on napattu Vera Jordanovan keittokirjasta Don’t Miss a Bite, johon tulen varmasti lähitulevaisuudessa pureutumaan tarkemmin.

Sen lisäksi, että seuraavaksi esiteltävät reseptiikat tuottivat makoisan lopputuloksen niitä yhdistää eräs sanapari: Nice ’N Easy, siis mukavaa ja helppoa. Joskus voi mennä sieltä, missä aita on matalin. Varsinkin silloin, kun puoli neljältä päivällä on pimeää, kun aurinko on mennyt nukkumaan – tai lähtenyt kesälomalle.

Valoisaa joulun odotusta itse kullekin!

Italialaiset muffinssit

8 isoa tai 12 pientä annosta

IMG_3245125 g voita tai margariinia
2 kananmunaa
200 g kevyt kermaviiliä
0,5 tl suolaa
2,5 dl vehnäjauhoja
2 tl leivinjauhetta
50 g meetvurstia tai salamia (itse käytin kinkkua)
50 g aurinkokuivattuja (kirsikka)tomaatteja
1 tl pizzamaustetta
emmental-mozzarellajuustoraastetta

Lisäksi:
8 suurehkoa muffinssivuokaa / muffinssipelti

Sulata rasva ja anna jäähtyä. Vatkaa kierrevatkaimella kevyesti joukkoon kananmunat, kermaviili ja suola. Sekoita keskenään jauhot ja leivinjauhe. Lisää seos taikinaan puuhaarukalla varovasti sekoittaen.
Hienonna kinkku sekä huolellisesti valutetut aurinkokuivatut tomaatit. Lisää ne taikinaan.
Voitele muffinssipelti tai jaa paperiset muffinssivuoat uunipellille. Lusikoi taikina vuokiin.
Ripottele päälle pizzamaustetta ja juustoraastetta.
Paista 200-asteisessa uunissa noin 15 min. Jos teet pieniä muffinsseja, vähennä paistoaikaa noin 10 minuuttiin.

Pinaattiset ja kinkkuisat pasteijat

Mikäli haluat kunnioittaa otsikon teemaa, käytä valmista lehtitaikinaa, mutta mikäli tarttuminen kaulimen varteen tuntuu siltä paremmalta vaihtoehdolta, voit toki valmistaa taikinan myös itse. Minä kunnioitin tällä kertaa teemaa.
Sama pätee täytteen 2 ketsupin kohdalla. Voit huoletta käyttää myös valmisversiota, mutta suosittelen joskus kokeilemaan myös ketsupin valmistusta. Hyvää ja helppoa, mutta pienenä varoituksen sanana: sangen aikaavievää.

Sama kuori, eri sydän.
Sama kuori, eri sydän.

lehtitaikinalevyjä
kananmuna voiteluun

Täyte 1:
öljyä paistamiseen
sipulia
pakastepinaattia
mustapippuria myllystä
suolaa
fetajuustoa

Täyte 2:
öljyä paistamiseen
sipulia
kinkkua
(itsetehtyä) ketsuppia
mustapippuria myllystä
mozzarellaa

Ota tarvittava määrä lehtitaikinalevyjä sulamaan. Yhdestä levystä saat kolme pasteijaa.
Täyte 1: Kuullota sipulia öljyssä muutaman minuutin ajan, lisää pinaatti ja jatka kypsennystä, kunnes pinaatti on sulanut ja seoksesta on tullut tasaista. Mausta pippurilla ja suolalla.
Täyte 2: Kuullota sipulia öljyssä muutaman minuutin ajan, lisää suikaloitu kinkku ja mausta ketsupilla sekä pippurilla.
Kauli hiukan sulaneita levyjä niin, että saat leikattua kustakin levystä kolme neliön muotoista palaa. Nosta keskelle lusikallinen täytettä sekä muutama palanen juustoa. Taita kolmion muotoon ja painele reunat huolellisesti kiinni kostutetuin sormin. Voitele kananmunalla ja paista 225-asteisessa uunissa noin 15 min.

Ketsuppi

valmista ketsuppia noin 3-4 dl

IMG_34941 kg tomaatteja
2 sipulia
1 valkosipulinkynsi
1 tl mausteneilikkaa
hyppysellinen paprikajauhetta
1 tl suolaa
1 tl mustapippuria
2,5 dl sokeria
2 dl viinietikkaa

Paloittele tomaatit ja viipaloi sipulit. Pane paistokasariin tomaatit, sipulit, mausteneilikka, paprikajauhe, suola ja mustapippuri. Murskaa joukkoon valkosipulinkynsi. Hauduta miedolla lämmöllä puolitoista tuntia murskaten tomaatit puolivälissä. Lisää sokeri ja viinietikka ja kypsennä vielä puolitoista tuntia, kunnes seos sakenee.
Valuta kastike siivilän läpi puhtaaseen kattilaan ja keitä ketsuppia kokoon miedolla lämmöllä noin tunnin ajan.
Säilö ketsuppi lasipurkkeihin.

Kulhoissa paistetut kananmunat

4 annosta

1 rkl oliiviöljyä
0,5 rkl voita
2 purjoa
1 tl sitruunankuorta
suolaa
100 g pancettaa tai pekonia
9 rkl silolehtipersiljaa
8 rkl maustamatonta jogurttia
4 rkl parmesaaniraastetta
8 kananmunaa
mustapippuria myllystä

Huuhtele ja pilko purjot. Pese sitruuna hyvin ja raasta kuorta tarvittava määrä. Pieni pancetta ohuiksi suikaleiksi. Silppua persilja.
Kuumenna oliiviöljy ja sulata voi pannulla. Paista purjot pehmeiksi välillä sekoittaen. Sekoita joukkoon sitruunan kuoriraaste ja ripaus suolaa. Varo kuitenkin käyttämästä suolaa liikaa, koska pancetta on jo itsessään melko suolaista. Kumoa seos pannulta jäähtymään.
Paista pancetta samalla pannulla rapeaksi lisäämättä rasvaa. Nosta se pannulta talouspaperin päälle valumaan.
Laita uuni kuumenemaan 200 asteeseen.
Jaa purjoseos neljään pieneen uunikulhoon. Ripottele päälle 2 rkl persiljaa kuhunkin kulhoon. Lisää seuraavaksi 2 rkl maustamatonta jogurttia ja 1 rkl parmesaaniraastetta. Riko sitten kuhunkin kulhoon 2 kananmunaa ja rouhi hieman mustapippuria. Ripottele päälle pancetta ja loput persiljasta.
Paista uunissa 15-20 min. tai kunnes valkuaiset ovat hyytyneet.
Tarjoa lämpimänä, osana aamiaista tai brunssia.

Ennen uunia.
Ennen uunia.
Uunin jälkeen.
Uunin jälkeen.

Brunssihuomen!

Seuraajamme ovat ehkä jo huomanneet, että minusta on mukavaa silloin tällöin hemmotella Aleksia erikoisaamiaisen merkeissä – ujosti voisin todeta, että tästä on pikku hiljaa tullut tapa, noin kuukausittain toteutuva…

Viime viikonloppuna aamiaislajitelmani koostui sangen klassisista annoksista, kun pöydässä toisensa kohtasivat munakas sekä kaneliomenalla ryyditetty rahkajogurtti. Munakkaan reseptiikka, jota hieman olen toki varioinut, on bongattu jo aiemmin mainitsemastani Lautasellesi – Sinu taldrikule -blogista. Omena-rahkakerrostelma sen sijaan on täysin oman makuaistini varassa syntynyt hässäkkä, lopputulokseltaan melko mainio sellainen.

Esittelen lopuksi myös aiemmin kesällä valmistamani ”munayllätyksen”, joka tosin edustaa hieman toisenlaista (aamupala)kulttuuria ja suosittelisinkin tätä ruokalajia pikemminkin runsaalle brunssille tai lisäkkeeksi pääruoalle kuin aamupalapöytään. Jopa Aleksin makuun tämä taisi olla hieman liian tuhtia ollakseen ”aamupalaa”. Pääruokana se esitettiinkin sangen hauskassa uudessa blogituttavuudessani Iskä kokkaa, josta löysin nämä vanhan miehen Yllättävät munat. Yllättävän hyviä, yhdyn iskän sanoihin…

Pinaattinen munakas

2 annosta

Huom! Hyvän paistotuloksen saavuttaaksesi suosittelen ensin kuumentamaan pannun hyvin kuumaksi (6) ja heti munakasmassan sinne kaadettuasi laskemaan lämpötilan alhaiseksi (1). Näin kannen alla hauduttamalla syntyy paras lopputulos.

Pannulla...
Pannulla…

4 kananmunaa
1,5 dl maitoa
40 g (pakaste)pinaattia
3-4 nippusipulin vartta
1 tomaatti
4 kinkkuviipaletta
suolaa
pippuria
oliiviöljyä
muutama oksa persiljaa

Silppua sipulin varret, leikkaa isot pinaatinlehdet paloiksi. Mikäli käytät pakastepinaattia, sulata sitä hieman. Kypsennä sipulia sekä pinaattia hetki keskikuumalla pannulla oliiviöljyssä. Mikäli pinaatinlehdet ovat tuoreita, ne saavat kutistua vähän, mutta vain niin, että ne säilyttävät kauniin vihreän värinsä.

Riko kananmunat kulhoon, lisää maito, suola sekä pippuri ja vatkaa aineet keskenään. Leikkaa kinkku ja tomaatti paloiksi ja sekoita kananmunaseoksen joukkoon. Kaada massa pannulle pinaatin joukkoon ja sekoita vielä pannulla. Lisää munakkaan pinnalle tuoretta persiljaa.

... ja lautasella.
… ja lautasella.

Anna paistua miedolla lämmöllä kannen alla kunnes munakas melkein hyytyy pannulle. Leikkaa munakas neljään osaan ja kääntele palat pannulla. Anna toisella puolella vaan hyytyä.

Tarjoile heti.

Rahka-kaneliomenakerrostelma

1 annos

Rahka-jogurtti:
IMG_3024turkkilaista jogurttia
rahkajogurttia (Ehrmann)
omenahilloa (mieluiten itsetehtyä)
sokeria

Kaneliomenaraaste:
omenaa
kanelia

Raasta kuorittu omena ja sekoita raasteeseen kanelia.

Sekoita rahka-jogurtin ainesosat keskenään sopiviksi katsomillasi suhteilla; mikäli haluat kevyempää, käytä suhteessa enemmän rahkajogurttia, mikäli täyteläisempää, lisää turkkilaisen jogurtin määrää. Omenahillon ja sokerin määrillä säätelet annoksen makeutta.

Kokoa annos: pohjalle omenaraastetta, pinnalle rahka-jogurttia. Toki kerroksia voi olla useampiakin, mutta suosittelen aloittamaan omenalla ja päättämään rahkaan.

Yllättävät munat

4 annosta

Toimii mainiosti annoksiksi jaettuna.
Toimii mainiosti annoksiksi jaettuna.

800 g perunoita
2 dl maitoa
100-150 g juustoa
60 g voita tai margariinia
4 kananmunaa
1 rkl tuoretta timjamia, persiljaa ja / tai tilliä
suolaa ja mustapippuria maun mukaan

Keitä perunat kuorittuina. Murskaa muussiksi, lisää puolet voista sulatettuna, samoin raastettu juusto ja maitoa sen verran, että syntyy tavallisen perunamuussin koostumusta vastaava seos.

Voitele uunivuoka, korppujauhota se ja taputtele muussi tasaisesti vuokaan. Ota esimerkiksi juomalasi ja painele muussiin neljä kuoppaa. Sulata loppu voi ja jaa se tasaisesti kuoppiin. Riko jokaiseen kuoppaan varovasti yksi kananmuna siten, että keltuainen ei hajoa. Ripottele pinnalle suolaa ja pippuria. Jos haluat, voit jakaa ainekset neljään omaan annoskulhoon jo ennen uuniin laittoa.

Paista 180-200 asteisessa uunissa, kunnes kananmunat ovat kypsiä. Riittää, että ne näyttävät kypsiltä, vaikka keltuaiset olisivatkin vielä löysiä, sillä ne jäykistyvät jossain määrin syödessä ja toisaalta toimivat kastikkeena.

Ennen pöytään nostamista ripottele timjamia, persiljaa ja tilliä pintaan.

Tämä tuntuisi sopivan erityisen hyvin esimerkiksi jauhelihapihvien rinnalle.

Suolaista ja makeaa – eli tapoja täyttää muffinssivuokia ilman muffinssitaikinaa

Heti alkuun todettakoon, että minä käytän sanaa muffinssi, vaikka Kielitoimisto suosittaisi mitä (toisin sanoen muffinia). Tässä selitys: muffini kuulostaa pahalta, vähän vohvelikeksiltä, siltä mummoherkulta, ja muffinssi taas hyvältä. Tunnelmalliset maut ovat hyviä, eivät pahoja.

IMG_2681Vuokien ohella tällä tarinalla ei kuitenkaan ole mitään tekemistä muffinssien kanssa, vaan jälleen kerran puhutaan aamupaloista, brunssiherkuista. Mikä sen oivallisempi tapa selättää jälleen yksi sateesta harmaa arkiaamu, kuin kirjoittaa siitä kesäisestä helleaamusta – päivää ennen häitä – jolloin päätin hemmotella tulevaa aviomiestäni näillä makupaloilla.

Suolaisen version ohjeen löysin Helsingin Sanomista ja lopputulos oli maukas, kuten lehden reseptiikoilla yleisesti ottaen on tapana olla. Makea puoli tätä aamuhetkeä taas on peräisin Lautasellesi – Sinu taldrikule -blogista; suosittelen niin Suomen kuin Viron ruokakulttuureista kiinnostuneita tutustumaan. Oiva idea mielestäni kaiken kaikkiaan: paistamalla uunissa pannukakut, jotka muuten amerikkalaiseen tapaan valmistettuina vaatisivat pannulla paistamisesta käryävän keittiön, säästyy niin aikaa kuin vaivaakin ja kaiken lisäksi kaikki pääsevät nauttimaan herkuista samanaikaisesti. Kannatan siis kokeilemaan!

Alkuperäinen resepti pannukakkuihin löytyy täältä. Kuva on huomattavasti omaani herkullisempi, mutta koska kermavaahto ei ole se Aleksin juttu, mitä pannukakkuihin tulee (punainen hillokin tosin vain rekvisiittaa, Aleksi nautti omansa omenahillolla), en viitsinyt kakkuja kermalla kuorruttaa. Itse ottaisin ehdottomasti kerman ja punaisen, makean, hillon kera.

Rinnalle pannu kahvia, niin nautinto on taattu. Hyvää huomenta!

Minimunakkaat uunissa

8 kpl

IMG_27322 salottisipulia
öljyä
voita
6 kananmunaa
1 dl kermaa
mustapippuria
100 g savulohta / poron kylmäsavupaistia (poroa riittää pienempikin määrä)
2 rkl juustoraastetta

Hienonna sipulit ja kuullota öljyssä.
Voitele kahdeksan koloa muffinssipellistä.
Vatkaa munien joukkoon kerma ja mausta seos mustapippurilla. Jaa seos muffinssipellin voideltuihin koloihin.
Paloittele savulohi / poro. Jaa palat munakkaisiin. Ripottele päälle juustoraaste.
Kypsennä 175-asteisessa uunissa 10-12 min. Munakkaat saavat jäädä keskeltä pehmeiksi.

Amerikkalaiset pannukakut muffinssivuoassa

6 minipannaria

Vinkki: lisää kermaa.
Vinkki: lisää kermaa.

voita
1,75 dl vehnäjauhoja
1 tl leivinjauhetta
0,5 tl vaniljasokeria
0,5 tl sokeria
ripaus suolaa
1 rkl sulatettua ja jäähtynyttä voita
1 kananmuna
1,5 dl maitoa
1 banaani

Voitele kuusi muffinssivuokaa tai -paikkaa.
Sekoita kulhossa kuivat aineet keskenään. Sekoita toisessa kulhossa maito, kananmuna ja voi, lisää joukkoon kuivat aineet. Sekoita vispilällä tasainen taikina. Paloittele banaani, kääntele palat taikinan joukkoon.
Lusikoi taikina muffinssipaikkoihin ja huomioi, että jokaisessa annoksessa olisi myös banaania.
Paista uunin keskitasolla 200 asteessa 15 min. tai kunnes minipannukakut ovat kypsiä ja saaneet pinnalle kullanruskean sävyn.
Tarjoile mieltymystesi mukaan, esimerkiksi hillon ja kermavaahdon kera.