Matkailu avartaa osa 7: Antigua ja Barbuda

Valtiolta valtiolta hitaasti – sangen hitaasti – etenevä kulinaarinen maailmanvalloitukseni otti jälleen yhden askelen eteenpäin, kun matkustin Karibianmerelle, saarivaltio Antigua ja Barbudaan. Totta puhuakseni tällaisen valtion olemassaolo tuli itselleni uutena tietona, joten sen kummempia ennakko-oletuksia en sen ruokaakaan kohtaan osannut asettaa.

Pikaisen googlailun perusteella sain käsityksen Karibian saarivaltioille tyypillisestä kalaa suosivasta ruokakulttuurista, josta löytyy toki niin kansallisruokia kuin muitakin perinteitä, mutta jonka tärkein ominaisuus on kuitenkin ruokailutapahtuman rentous ja sosiaalisuus. Antigua ja Barbuda tunnetaankin yhdestä maailman rennoimmista ruokailukulttuureista, jossa tärkein sääntö on varata ruokailulle aikaa, eikä pyrkiä lähtemään liian aikaisin. Täällä ei tunneta kiirettä.

Minulle Karibian alue tuo mieleen ihanat eksoottiset hedelmät ja näinpä ensimmäistä kertaa tällä matkallani valitsin valmistettavakseni jälkiruoan, papaijapiirakan. Koska papaija kuitenkin kuuluu niihin harvinaisiin hedelmiin, joista en pidä, päätin jälleen antaa itselleni luvan hieman soveltaa. Valmistin piirakan mangosta, joka niin ikään kuuluu alueelle tyypillisiin hedelmiin. Näin ollen voi olla, että minun piirakkani oli autenttista makeampi ja näin jälkikäteen ajateltuna reseptistä poikkeamiseni hiukan harmittaa. No, tätähän voi aina kokeilla uudestaan.

Tylsästä ulkonäöstään huolimatta piirakka oli ihan hyvää. Ei mitään maailmoja mullistavaa, ei kakkupöydän kuningatar, vaan hieman arkisemman aterian makea päätös. Itse jouduin hieman pettymään odotellessani ihanasti tahmeaa täytettä, joka olikin enemmän kohokasmaista, joskin kivasti ilmavaa. Minä tosin unohdin laskea uunin lämpötilaa esipaistettuani pohjan, mikä saattoi tehdä täytteestä hieman toivottua tiiviimmän.

Näin. Parista kömmähdyksestä huolimatta koen suorittaneeni tämän rastin. Aakkosmatkani seuraava kohde, Argentiina, odottelee jo kulman takana. Kiva projekti tämä tällainen.

Papaijapiirakka (mangoversiona)

Pohja:
Huom! Näillä määrillä taikinasta tulee hieman kuivakka ja hankalasti muotoiltava. Itse lisäisin voin määrää melko huomattavastikin, ainakin 125 grammaan.
3,5 dl jauhoja
90 g voita
0,6 dl sokeria
2 keltuaista
0,5 tl vanilja-aromia

Täyte:
3 papayaa (tai kaksi mangoa)
voita paistamiseen
2 tl limemehua
ripaus kanelia
(tilkka appelsiiniuutetta)
4 rkl jauhoja
8 rkl sokeria
4 valkuaista

Aloita pohjataikinasta. Nypi kulhossa jauhot ja voi murumaiseksi seokseksi. Sekoita joukkoon sokeri. Vatkaa keltuaiset vanilja-aromin kanssa ja lisää ne jauhoseokseen. Sekoita taikinaksi, kääri muovikelmuun ja siirrä jääkaappiin noin tunniksi.
Tee seuraavaksi täyte. Kuori papaijat – tai mangot – ja poista siemenet tai kivi. Paloittele hedelmäliha keskikokoisiksi kuutioiksi ja paista kuutioita miedolla lämmöllä pienessä määrässä voita noin 5 min. Soseuta tehosekoittimessa tai sauvasekoittimella. Lisää limemehu, kaneli (ja appelsiiniuute). Sekoita hyvin ja anna jäähtyä.
Sekoita jauhot ja 6 rkl sokeria hedelmäseoksen joukkoon.
Vatkaa valkuaiset pehmeäksi vaahdoksi, lisää 2 rkl sokeria ja vatkaa kovaksi vaahdoksi. Sekoita valkuaisvaahto varovasti mutta hyvin hedelmäseokseen. Yritä saada valkuaiset säilyttämään kuohkeutensa.
Levitä levännyt taikina piirakkavuokaan, pistele siihen haarukalla reikiä ja esipaista pohjaa 180-asteisessa uunissa noin 10 min.
Alenna uunin lämpötila 160 asteeseen. Kaada hedelmäseos esipaistetulle piirakkapohjalle ja paista piirakkaa noin 40-45 min. Valmiin piirakan pinta on vaaleanruskea ja keskiosa vielä hieman heiluva, ei täysin kiinteä.
Anna piirakan vetäytyä hetki ennen tarjoilua.

Paistettu riisi, pannullinen yksinkertaista onnea

Yksi vaikeimmista keittiössä tehtävistä arvioinneista lienee, kuinka paljon ruoan oheen tulevaa riisiä tai pastaa tulisi keittää. Lähes joka kerta sitä tuleekin keitettyä väärin – liikaa. Näin ollen hyvät neuvot ylimääräisen riisin tai pastan käyttöön ovat aina kalliita.

Yksi omista ehdottomista suosikeistani hyödyntää ylimääräinen riisi on tehdä siitä paistettua. Vaikka kasviksia ja proteiineja vaihtelemalla siitä saakin aina himpun verran erilaista, tärkeimmät asiat kannattaa aina säilyttää: soijakastike, osteri- tai kalastike ja kananmunat. Kun näiden ohella riisin muistaa antaa paistua kunnolla, saada tarpeeksi väriä, on lopputulos melko varmasti onnistunut.

Paistettu riisi

4 annosta

1 sipuli
2 cm tuoretta inkivääriä
200 g vihanneksia (esim. herneitä, maissia, porkkanaa, vihreitä papuja, paprikaa, kesäkurpitsaa)
2 rkl öljyä (rypsi-, seesami- tai maapähkinäöljyä)
25 g voita
4 dl keitettyä riisiä
2 rkl soijakastiketta
2 rkl kala- tai osterikastiketta
200 g katkarapuja, kypsää kanaa tai jauhelihaa
4 kananmunaa
1 tl suolaa
1 limetti tai puolikas sitruuna

Kuori sekä hienonna sipuli ja raasta kuorittu inkivääri. Pese ja pilko kasvikset pieneksi, mikäli et käytä pakasteita.
Kuumenna pannulla öljy ja voi. Lisää sipuli, inkivääriraaste, riisi ja vihannekset. Paista välillä liikutellen 10 min. Anna riisin paistua ja ruskistua kunnolla.
Lisää soija- ja kalakastikkeet sekä valitsemasi proteiini. Anna kastikkeiden imeytyä riisiin. Tee keskelle pannua tilaa lastan avulla. Riko tyhjään tilaan kananmunat ja sekoita kokkelimaiseksi. Suolaa kokkeli ja sekoita se riisin joukkoon. Purista sekaan limetin tai sitruunan mehu.

Pekonia, munia ja paprikaa, siis paprikauunimunakkaita

Kun meillä ”yllättäen” majaili jääkaapissa jokunen – eli todella monta – ylimääräistä paprikaa, oli jälleen ideoitava jonkin sortin paprikaruokaa. Tosiasia nimittäin on, että vaikka kauppojen hedelmiä ja vihanneksia sisältävissä hävikki- tai oikeammin hyvikkilaatikoissa, joita tykkään harrastaa, tuotteet vaihtelevat pitkälti sesonkien mukaan, on silti yksi, joka pysyy, paprika. Niitä riittää lähes jokaiseen laatikkoon, ihan riesaksi asti. Enkä itse edes ole sen kummempi paprikafani.

Yksi luottotavoistani käyttää paprikoita on täyttää niitä. Useimmiten valmistan riisipohjaisen täytteen, mutta tällä kertaa päätin käyttää paprikoita kuorina uunimunakkaille, idea johon olin törmännyt jossakin aiemmin. Lopputulos oli varsin mainio, sopiva niin brunssille, lounaalle kuin iltapalallekin. Turkkilaisella jogurtilla täyteläistetty munakasmassa oli kerrassaan herkullista ja vaikka ripaus pekonia teki mausta vielä himpun verran rikkaamman, olisi pekoniton kasvisversio toiminut varmasti niin ikään. Kannattaa siis kokeilla.

Ja niin, kuulisin mielelläni erilaisia paprikaideoita. Jo tätä kirjoittaessa olisi nimittäin seuraava paprikaresepti mietinnän päällä…

Paprikauunimunakkaat

600 g paprikaa (suippopaprikat toimivat näissä parhaiten)
140 g pekonia
1 pieni nippu varsisipulia
6 kananmunaa
1,5 dl turkkilaista jogurttia
0,25 tl rouhittua mustapippuria
0,25 tl suolaa
fetajuustoa maun mukaan

Huuhtele paprikat. Halkaise kantoineen pitkittäin niin, että syntyy kaksi syvää venettä. Poista siemenet, mutta jätä kannat paikoilleen. Asettele paprikat pellille leivinpaperin päälle ja tue toisiaan vasten.
Pilko pekoni ja sipulit varsineen. Paista pekoni pannulla rapeaksi, lisää loppuvaiheessa pannulle myös sipulit. Nosta seos paiston jälkeen talouspaperin päälle kuivumaan, jotta enin rasva imeytyy paperiin.
Riko kananmunat kaatonokalliseen kulhoon. Vatkaa joukkoon jogurtti, mustapippuri ja suola. Sekoita mukaan myös pekoni-sipuliseos. Kaada munakasseos paprikoihin.
Kypsennä 200-asteisessa uunissa noin 15 min. kunnes munakkaat ovat hieman hyytyneet. Murustele pinnalle fetajuustoa ja kypsennä vielä noin 10-15 min. kunnes juusto on saanut sopivasti väriä.

Pienet kesäkurpitsapaistokset

Helpot muffinssivuokiin munakkaiden tapaan rakentuvat kesäkurpitsapaistokset ovat mainio lisä esimerkiksi juhannuksen noutopöytään. Toki maukkaat pikkupaistokset maistuvat ateriana ihan sellaisinaankin, vaikkapa salaatin kera.

Siis oivallinen Glorian Ruoka&Viini -lehdestä tehty reseptilöydös, jota tulen varmasti käyttämään uudelleenkin. Nämä muuten maistuvat suurella todennäköisyydellä, vaikka ei erityinen kesäkurpitsafani olisikaan…

Kesäkurpitsapaistokset

10-12 pientä piirakkaa

2 (600 g) keskikokoista kesäkurpitsaa
2 salottisipulia
2 valkosipulinkynttä
muutama kourallinen minttua
1 sitruuna
2 rkl oliiviöljyä
150 g gruyère-, emmental- tai Västerbotten-juustoa
5 kananmunaa
4 rkl maissitärkkelystä
1 tl suolaa
0,5 tl muskottipähkinää
0,5 tl mustapippuria

Voitele muffinssipellin kolot huolellisesti.
Halkaise kesäkurpitsat ja kaavi siemenet lusikalla pois. Höylää pitkät puolikkaat keittiömandoliinilla tai terävällä veitsellä ohuiksi viipaleiksi ja leikkaa viipaleet vielä puoliksi.
Viipaloi sipulit, silppua valkosipuli ja hienonna minttu. Purista sitruunasta mehu (2 rkl).
Kuumenna öljy isossa paistinpannussa ja paista kesäkurpitsaa, sipulia ja valkosipulia, kunnes ne saavat hieman väriä. Siirrä sivuun jäähtymään.
Raasta juusto. Riko kananmunat isoon kulhoon ja vatkaa joukkoon maissitärkkelys. Lisää juusto, mausteet, minttu ja sitruunamehu. Kääntele joukkoon kesäkurpitsaseos.
Jaa taikina muffinssipellin koloihin. Paista uunin keskitasolla 20-25 min. kunnes paistokset ovat hyytyneet ja saaneet kauniin värin.

Yksi laatikollinen hävikkiheviä, kiitos! – Sekä oivallinen frittataresepti

Lidlin aamuvirkuille asiakkaille on jo pitkään ollut tarjolla mahdollisuus ostaa parhaat päivänsä nähneitä hedelmiä ja vihanneksia sisältäviä kolmen kilon laatikoita. Laatikon hinta, kaksi euroa, on vähintäänkin maltillinen sisältöönsä nähden. Esimerkiksi eilinen laatikkoni käsitti kaksi pyöreää kesäkurpitsaa, kuusi omenaa, pussillisen lehtikaalia, neljä banaania ja kilon päärynöitä. Eikä laatu välttämättä edes poikkea kovinkaan paljon normaalista. Voi, miten rakastankaan tällaista ekologista ja ekonomista kuluttamista!

Laatikostani inspiroituneena päätin sunnuntai-iltapäivän pikkupuuhasteluksi valmistaa yksinkertaisen pekoni-kasvisfrittatan, siis eräänlaisen uunissa piirakan tapaan paistetun munakkaan. Paistokseeni upotin lehtikaalia, sipulia, kesäkurpitsaa ja kirpeää omenaa, joita tasapainotin pienellä määrällä pekonia. Lopputulos oli maukas ja valmistusprosessi siinä määrin helppo ja nopea, että tällaisen loihtii itselleen lounaaksi vaikkapa etätyöpäivän aikana. Kannattaa siis kokeilla ja varioida täytteitä makunsa ja ruokavarastojensa mukaan.

Pekoni-kasvisfrittata

3-4 annosta

1 pieni sipuli
1 valkosipulinkynsi
3 lehtikaalin lehteä
10 cm:n pala kesäkurpitsaa
100 g pekonia
6 kananmunaa
0,5 dl kermaa tai maitoa
1 dl juustoraastetta
suolaa ja mustapippuria

Kuori ja siivuta sipuli, silppua kuorittu valkosipuli. Revi lehtikaalin lehdet pieneksi ja siivuta kesäkurpitsa.
Pilko pekoni ja paista se kuumalla pannulla rapeaksi. Siirrä sivuun.
Kuullota sipulirenkaita pekonin jälkeensä jättämässä rasvassa. Lisää valkosipuli sekä kasvikset ja kuullota kevyesti.
Vatkaa kananmunat kulhossa ja lisää kerma, juustoraaste sekä ripaukset suolaa ja pippuria.
Mikäli käytät uunin kestävää pannua, kaada kananmunaseos pannulle ja nosta pannu 175-asteiseen uuniin. Muuten levitä kuullotetut kasvikset sekä paistetut pekonit leivinpaperoituun vuokaan ja kaada kananmunaseos päälle.
Paista frittataa noin 15-20 min.

Uunimunakasta ja ajatuksia uuden ääreltä

Se vääjäämätön tosiasia, että elämäni on muutaman kuukauden sisällä muuttamassa totaalisesti muotoaan, taitaa pyöriä päässäni olettamaani enemmän. Ainakin siitä päätellen, mitä tällä viikolla olen keittiössä saanut aikaiseksi: uunimunakasta, fetajuustoon puettua uunilohta ja broilerijauhelihakastiketta. Kaikki supernopeita valmistaa, kaikki siis sopivia arki-iltaan, sinne työpäivän jälkeiseen minuuttiaikatauluun. Sillä uskokaa tai älkää, liki viisi vuotta jatkunut kotiäitiyteni on alkuvuodesta vihdoin historiaa.

Vaikka odotankin tulevaa innolla, hyökyy mieleeni samanaikaisesti haikeus. Kun viimeksi kävin töissä en vielä ollut äiti, en laittanut ruokaa kokonaiselle perheelle. Myös blogin osalta tuleva elämänmuutokseni tarkoittaa varmasti jotakin. Vähemmän aikaa kokata ja aivan varmasti myös vähemmän aikaa blogata. No, katsotaan, mitä tuleman pitää. Eiköhän tämä kuitenkin elossa saada pidetyksi, sen verran rakkaasta asiasta ja elämäntavasta joka tapauksessa puhutaan.

Mutta uunimunakkaaseen. Siitä tuli hyvää, aivan mainiota puolessa tunnissa pöytään -kategoriaan luokiteltavaa arkiruokaa. Vielä kun täytteet valitsee omaan makumaailmaan sopiviksi ei kai tässä oikein voi kuin onnistua. Kannattaa kokeilla. Ja sanomattakin on toki selvää, että brunssipöytään tästä niin ikään saa mainion osallisen.

Uunimunakas

4 annosta

1 sipuli
70 g pekonia
100 g pakasteherneitä
6 kananmunaa
1 dl (ruoka)kermaa
ripaus suolaa
mustapippuria myllystä
125 g fetajuustoa
muutama terttu kirsikkatomaatteja
oliiviöljyä

Kuori ja leikkaa sipuli renkaiksi.
Paloittele ja paista pekoni rapeaksi. Lisää joukkoon sipulit ja kuullota, kunnes sipuli on pehmeää. Pyöräytä joukkoon myös herneet. Laita seos leivinpaperoidun uunivuoan pohjalle.
Sekoita kananmunat, kerma ja mausteet kevyesti kulhossa. Murenna joukkoon fetajuusto.
Kaada munakasmassa vuokaan.
Asettele kirsikkatomaatit päällimmäiseksi ja sudi niille hiukan oliiviöljyä.
Kypsennä munakasta 200-asteisen uunin keskitasolla noin 20 min. ja tarjoile heti.

Molekyyligastronomiaa: kreikkalaiset lihapullat sitruunakastikkeessa

Hmm. Aina ei voi onnistua – ei edes joka kerta. Vähän tähän tapaan pistivät ajattelemaan eilen valmistamani kreikkalaiset lihapullat ja sitruunainen kananmunakastike, klassinen kreikkalainen ruokalaji, joka tunnetaan nimellä youvarlakia avgolemono. Kävi nimittäin niin, että vaikka maku olikin mielestäni ihan kohdillaan, lopputulos ei hivellyt silmää, ei missään mielessä.

Koska lihapullat kuitenkin olivat hyviä ja hiukan tavallisista poikkeavia, haluan jakaa reseptin kanssanne, parannusehdotuksin toki. Luulen nimittäin syyn siihen, että kaikki ei mennyt niin kuin Strömsössä, piilevän käyttämässäni reseptissä, ei omassa osaamattomuudessani. Melko klassinen esimerkki molekyyligastronomiasta on lämpötilan vaikutus kananmunan koostumukseen ja epäilen, että juuri tästä syystä kastikkeeni epäonnistui. Epämääräinen resepti ei maininnut lämpötiloista mitään, kun taas muissa tutkimissani ohjeistuksissa siitä puhuttiin paljon. Kananmuna-sitruunaseos on totutettava liemen lämpöön, jotta lopullisen kastikkeen koostumus on kiiltävä ja samettinen. No, tätä täytyy ilman muuta yrittää uudestaan.

Mitä lihapulliin tulee tuntui minusta erikoiselta laittaa taikinaan kypsentämätöntä riisiä, mutta mikäs siinä. Ne kypsyivät ja toimivat lihapullissa hyvin. Taidan tehdä näin uudemmankin kerran.

Siis hauska ja haasteellinen reseptiikka. Suositan yrittämään.

IMG_1307 - Versio 2

Kreikkalaiset lihapullat sitruunakastikkeessa

4 annosta

Lihapullat:
1 sipuli
1 valkosipulinkynsi
500 g jauhelihaa
1 dl kypsentämätöntä riisiä (tai orzo-pastaa)
1 kananmuna
2 tl kuivattua tilliä
mustapippuria
suolaa

(oliivi)öljyä kuullottamiseen ja paistamiseen
7 dl lihalientä

Sitruunakastike:
1 kananmuna
0,5 dl sitruunamehua
(suolaa)

Tee ensin lihapullat. Kuori ja silppua sipuli ja valkosipuli. Kuullota niitä hetki (oliivi)öljyssä paistinpannulla.
Sekoita sipulit, riisi ja kananmuna sekä tilli, mustapippuri ja suola jauhelihan joukkoon.
Sekoita taikinaksi ja pyörittele kostutetuin käsin pulliksi.
Kuumenna pannussa öljyä ja paista lihapulliin kauniin ruskea pinta.
Lisää tämän jälkeen lihaliemi pannulle niin, että lihapullat peittyvät. Nosta kansi päälle ja anna hautua noin 20 min.
Valmista sitten sitruunakastike. Tässä ohjeistusta, jonka avulla uskoisin kastikkeen onnistuvan.
Vatkaa kananmuna kevyesti kulhossa. Sekoita joukkoon sitruunamehu.
Nosta lihapullapannu liedeltä. Lisää kananmuna-sitruunaseoksen joukkoon pieni määrä kuumaa lientä koko ajan hämmentäen. Näin seos totutetaan liemen lämpöön.
Lisää sitten kananmuna-sitruunaseos pikkuhiljaa pannulle, joka ei ole kuumalla liedellä, edelleen hämmentäen.
Siirrä pannu takaisin jälkilämpöiselle liedelle hetkeksi niin, että kastike lämpiää. Älä kuitenkaan enää keitä. Tarkista suola sekä sitruuna ja lisää tarvittaessa.

Lisää nyhtölihakokeiluja: espanjalainen uunimunakas

IMG_8353Koska pakastimen syövereistä yhä edelleen löytyi muutama nyytti valmista lampaan nyhtölihaa, päätin kokeilla kuinka tuo istuisi munakkaaseen. Ja istuihan tuo, vallan mainiosti vielä.

Syntyi espanjalainen uunimunakas, nyhtölampaalla ryyditettynä. Tämän tyyppinen ruokaisa munakas on hyvä valinta esimerkiksi lounasruoaksi tai osaksi brunssia. Kannattaa kokeilla ja pitää muutenkin mielessä munakkaiden oivallinen toimivuus erilaisten tähteille jääneiden ruoka-aineiden loppusijoituspaikkana. Maukasta riperuokaa.

Espanjalainen uunimunakas

4 annosta

4 keitettyä perunaa
muutama kevätsipuli tai pala purjoa / keltasipulia
öljyä
nyhtölihaa ja sen valmistuksen yhteydessä mahdollisesti syntynyttä kastiketta tai valmista grillikastiketta
200 g pakastevihanneksia (itse käytin wokkivihanneksia)
4 kananmunaa
0,5 dl vettä (myös esimerkiksi turkkilainen jogurtti toimii hyvin)
ripaus suolaa
rouhittua mustapippuria
minttua, basilikaa tai oreganoa (huomioi lihan maku)
100 g juustoraastetta (jos veden korvaa jogurtilla, ranskankermalla yms. juustoa ei välttämättä tarvita)

Kuori ja kuutioi perunat. Silppua sipuli.
Kuullota sipulia hetki paistinpannussa öljyssä ja lisää sitten sekaan perunat. Lisää joukkoon myös nyhtöliha ja ”marinoi” paistos nyhtölihakastikkeella. Myös valmiit grillikastikkeet sopivat tähän hyvin. Lisää seokseen vielä pakastevihannekset.
Kaada paistos voideltuun uunivuokaan.
Sekoita keskenään kananmunat, vesi / jogurtti sekä mausteet. Kaada seos vuokaan.
(Peitä pinta juustoraasteella.)
Paista 200-asteisessa uunissa noin 20-30 min.

Runsaskätisen riisinkeittäjän kelpo kepponen: paistettu riisi

Koska yksi vaikeimpia tehtäviä ruoanlaitossa tuntuisi olevan niinkin yksinkertainen asia, kun lisäkkeen valmistaminen määrällisesti oikeaksi suhteessa aterian pääasiaan, on hyvä olla varastossa muutamia perushyviä tapoja tavallisimpien lisäkkeiden jatkokäyttöön. Tällä kertaa piti päästä eroon liiallisesta riisistä, joka löysikin tiensä ihan mukiinmenevään ruokalajiin, paistettuun riisiin.

img_0449Tämäntyyppistä riisiruokaa olen joskus syönyt alan ammattilaisten valmistamana, mutta itse en koskaan aiemmin ole moista valmistanut. Mielestäni lopputulos, joka syntyi monia löytämiäni ohjeistuksia yhdisteltyäni, oli hyvä. Tosin kinkun tilalta ensi kerralla on syytä käyttää vaikkapa hyvin maustettua kanaa tai jotakin muuta hieman makumaailmaltaan potkivampaa lihaa.

Kaikki äitini reseptit -blogista luin, että paistettuun riisiin on hyvä käyttää juurikin vähintään edellisenä päivänä keitettyä riisiä, joten tätä varten ei riisiä kannata alkaa keittelemään – jos ei sitten tee sitä edellisenä päivänä. Samaisesta ohjeistuksesta löytyi myös idea seesamiöljyyn, joka toimi mainiosti. Kalakastiketta, jota tämän ruokalajin kohdalla monessa lähteessä hekumoitiin, minulla ei sitä vastoin ollut, joten jouduin tyytymään Hoisin-kastikkeeseen. Siitä, minkälainen makuelämys tämä ruoka olisi ollut kalakastikkeella voideltuna, minulla ei siis ole tietämystä, mutta Hoisin sopi keitokseen mielestäni hyvin. Käyttäkää mitä käytätte.

Eipä siis muuta, kuin avokätisesti riisiä keittelemään, seuraamukset ovat mainiot.

P.S. Riisinhän voi kierrättää myös pakastimen kautta, jos sattuu, että ihan heti ei tee mieli riisiruokaa uudestaan.

Paistettu riisi

3-4 annosta

img_04435-10 dl eilistä keitettyä riisiä
1 sipuli
1 porkkana
puolikas paprika
1 tl inkivääriraastetta
2 rkl öljyä
2 rkl seesamiöljyä
100-150 g ylikypsää (saunapalvi)kinkkua tai muuta kypsää lihaa, suosittelen hyvin maustettua
3 kananmunaa
Hoisin-kastiketta
suolaa ja mustapippuria

Kuori ja silppua sipuli. Kuori porkkana ja tee siitä kuorimaveitsellä ohutta nauhaa. Pilko paprika ja raasta kuorittu inkivääri.
Kuumenna wokki- tai laakea paistinpannu. Kaada pannulle öljyt, sipuli, porkkana, paprika ja inkivääri. Paista hetki ja lisää riisi. Kun riisi on kauttaaltaan kuumaa, lisää kypsä liha ja anna kaiken kuumentua. Tämän jälkeen tee pannun keskelle reikä työntäen riisiseos pannun reunoille.
Vatkaa kananmunat kevyesti ja kaada ne keskelle pannua. Sekoittele ja anna kananmunien hyytyä kokkeliksi. Sekoita kokkeli sitten riisiseoksen joukkoon ja mausta Hoisin-kastikkeella. Tarkista maku ja lisää tarvittaessa hiukan suolaa ja mustapippuria.

Salaattia kolmelle grillaajalle

IMG_7421Perjantaina vietimme taas kotikolossa makoisia hetkiä, kun valmistauduimme tulevaan mysteeriviikonloppuun. Tai minulle mysteeriseen; eilen sain nauttia Aleksin järjestämästä ”jännäpäivästä”, tänään taas minulle järjestetystä vauvasuihkusta, jee!

Mutta palataanpa takaisin perjantaihin, köökin ja grillin äärelle. Koska pääruokamme oli tällä kertaa niin kovin yksinkertaista, on tarkoituksenani esitellä teille muutama varsin mainio lisäke esimerkiksi grilliruoan kumppaniksi. Mitä pääruokaamme tulee haluan kuitenkin suositella kokeilemaan myös sitä. Tässä ohjeistus: täytä lehtipihvit ja/tai wieninleikkeet kinkulla ja juustolla, grillaa tai paista pannulla ja saat sveitsinleikkeleitä. Keitä rinnalle uusia perunoita tillin kera, valmista vielä perinteinen kananmunakastike (ohje alla) ja luulenpa, että ollaan jo monen mielestä kiinni melko maukkaissa makumaailmoissa. Sillä niinhän se oikeasti on, että yksinkertainen on kaunista – ja usein myös maukasta. Lisäksi makuihin liittyvät muistot ovat asia, joka usein saa ruoan maistumaan vieläkin paremmalta. (On toki uskallettava ottaa se riski, että heikosti onnistunut toisinto menneisyyden herkkuhetkestä laimentaa, jopa totaalisesti romuttaa, tärkeän makumuiston.) Kun kananmunakastikkeesta puhutaan lennähdän itse lapsuuteni kesiin Etelä-Pohjanmaalle. Mummin perunamaa ja itse kerätty ruohosipuli, siitä eivät kananmunakastikkeen lähtökohdat enää parane. No, kyllä se täällä kotikolossakin hyvältä maistui, melkein yhtä hyvältä.

Entäpä nuo lupaamani kolme salaattia sitten? Kuten grillaajatkin myös nämä ovat sangen erilaisia keskenään. Yksi täyttää lautasensa mieluiten perinteisesti perunalla, toinen kaipaa makuja maailmalta ja kolmas janoaa jotakin raikasta. Perunan ystäville ehdotan perunasalaattia avokadolla mehevöitettynä, välimerellisistä mauista innostuville lämmintä tomaatti-fetasalaattia ja raikastelijoille vesimelonisalsaa. Vesimelonisalsan ideasta kiitos lähtee Kamera & Kauha -blogin suuntaan, vaikka maustamisen toteutinkin lopulta omalla tyylilläni. Lähtökohdan lämpimään tomaatti-fetasalaattiin taas löysin Jupen keittiöstä, mutta kokonaisuus on omaa käsialaani.

Suosittelen koko trioa; nämä salaatit täydentävät toisiaan ja sopivat hyvin vaikka samalle aterialle. Hyvä vaihtoehto on myös asettaa lämmin fetasalaatti alkuruoan asemaan, jolloin paistaminen kannattaa suorittaa vasta juuri ennen tarjoilua.

Salaatilla siivitettyjä herkutteluhetkiä toivotellen!

Peruna-avokadosalaatti

4-6 annosta

IMG_6918750 g uusia perunoita
2 avokadoa
2 kevätsipulia
retiisejä

Kastike:
0,5 dl majoneesia
1,5 dl turkkilaista jogurttia / kermaviiliä
2 tl limemehua
suolaa
mustapippuria myllystä

Keitä perunat kypsiksi ja jäähdytä. Kun perunat ovat viilentyneet, puolita tai tarvittaessa isompien kohdalla jaa ne neljään osaan.
Kuori, poista kivi ja viipaloi avokado. Silppua kevätsipulit varsineen, pese ja viipaloi retiisit.
Yhdistä salaatin ainekset varovasti käännellen.
Valmista kastike sekoittamalla yhteen kaikki ainekset.
Sekoita kastike varovasti käännellen salaattiin.
Nosta jääkaappiin odottamaan tarjoilua.

Lämmin tomaatti-fetasalaatti

4 alkuruoka-annosta

IMG_74251 sipuli
150 g (pakaste)pinaattia
oliiviöljyä
suolaa
mustapippuria
20 kirsikkatomaattia
fetajuustoa
tuoretta basilikaa
punaviinietikkaa

Kuori ja hienonna sipuli. Kuullota sipulia hetki öljyssä ja lisää sitten pinaatit. Paista seosta muutaman minuutin ajan ja mausta suolalla ja pippurilla.
Jaa sipuli-pinaattiseos neljän annosvuoan pohjalle.
Huuhtele tomaatit ja kuutioi feta. Hienonna basilika pienemmäksi.
Sekoita tomaatit, fetakuutiot ja basilika kulhossa. Pirskottele joukkoon punaviinietikkaa ja oliiviöljyä sekä suolaa ja mustapippuria. Sekoita ja jaa seos annosvuokiin sipuli-pinaattipohjien päälle.
Paista 200-asteisessa uunissa noin 15 min.

Vesimelonisalsa

4 annosta

IMG_74086 dl vesimelonia pieninä kuutioina
6 dl tomaattia pieninä kuutioina
2 tl tuoretta chiliä silputtuna
4 rkl kevätsipulin varsia silputtuna
oliiviöljyä
sitruunamehua
suolaa ja pippuria

Yhdistä pilkotut aineet keskenään. Lisää loraus oliiviöljyä ja hiukan sitruunamehua. Mausta suolalla ja pippurilla oman maun mukaan.

Kananmunakastike

4 annosta

4 rkl voita
5 rkl vehnäjauhoja
5-6 dl maitoa
3-4 kananmunaa
suolaa
valkopippuria
ruohosipulia silputtuna

Keitä kananmunat koviksi, noin 10 min. Säikäytä kylmällä vedellä ja kuori.
Sulata voi kattilassa ja lisää vehnäjauhot. Kypsytä muutama minuutti, mutta älä anna jauhojen ruskistua. Lisää maito hyvin sekoittaen ja kun kastike on suurustunut lisää mausteet ja pilkotut kananmunat. Valkopippuria tämä kastike vaatii melko runsaastikin maustuakseen hyvin.