Tunnelmallisia makuja ravintolamaailmassa luku 30: Ravintola Macu, hyvää – joskaan ei kuninkuusluokkaa

Royal-ravintolat ovat tulleet meille tutuiksi pikkuhiljaa. Läheskään kaikissa emme ole vierailleet, käsittäähän ketju tällä hetkellä jo runsaat 30 ravintolaa, mutta melko hyvän käsityksen olemme tästä ”laadukkaan ravintolakulttuurin yhteisöstä” – kuten yritys itse itseään tituleeraa – saaneet. Ne kaikista parhaimmat Royal-kokemuksemme olemme saaneet ravintoloiden buffetpöydissä, joita olemme testailleet jo useina vappupäivinä sekä kahdesti joulunaikaan. Vappumaljoja olemme nostelleet Savoyssa, Sipulissa, Finlandia-talolla sekä Vanhalla Ylioppilastalolla, joulupöytien antimiin taas tutustuneet Pörssissä sekä Kulosaaren Casinolla. Koskaan eivät nämä pöydät ole tuottaneet pettymystä, eivät antimiltaan, mutta eivät myöskään tunnelmaltaan.

À la carte -ruokailua olemme kokeilleet Prestossa sekä Ravintola Teatterissa, sunnuntaibrunssia Töölönrannassa ja ehkäpä muistorikkaimpana kaikista Dinner in the Dark -elämystä Katajanokan Kasinolla. Maukkaita hetkiä nämäkin kaikki tyynni.

Loskaisena lauantai-iltana oli siis vuoro yhdennentoista Royal-retkemme. Valitsimme kohteeksemme Helsingin Crowne Plaza -hotellin ensimmäisessä kerroksessa sijaitsevan ravintola Macun, joka lupailee reiluja ja mutkattomia makuja.

201509101046392_imagenEnsivaikutelma on hyvä. Omalla tavallaan japanilaishenkisyyttä huokuva modernin tyylikäs ja tummanpuhuva sisustus miellyttää silmää, hienoinen hämyisyys mieltä. Kaikki tuntuisi olevan kohdallaan ja kanssaruokailijoitakin on mukavasti. Pian intiimi tunnelma saa kuitenkin vähintäänkin särön osakseen, kun hätäinen ja sangen suorapuheinen tarjoilija purjehtii noutamaan tilaustamme. No, illan mittaan tapaamme heitä useitakin, osaltaan mukaviakin, mutta kaiken kaikkiaan palvelu ei nouse tasolle, jota tällaiselta paikalta uskaltaisi odottaa. Ruoat kannetaan pöytään, kysytään kerran se pakollinen ”Onko täällä kaikki hyvin?” ja siinäpä se, tällä saralla Macu ei tee vaikutusta.

WP_20160220_014Entäpä sitten ruoka? Aloittelemme molemmat maa-artisokkakeitolla (9,70€), jonka pehmeä kermaisuus yhdistettynä pinnalla kelluviin näkkileivän palasiin on viehkeä makuelämys. Vaikka annos itsessään onkin täysin moitteeton, tuntuu joka tapauksessa oudolta, että jopa alkuruoaksi pienen keittoannoksen kumppanina ei tarjota ollenkaan leipää, jota odottaisi joka tapauksessa saatavan jo ennen virallisten tilausten saapumista. Miinusta siis leivättömyydestä, josta syystä annoksen pienikokoisuus saa sen vaikuttamaan jopa hieman ylihinnoitellulta.

WP_20160220_017Pääruokien kohdalla teen itse pienoisen virhevalinnan päätyessäni grillatun broilerinrinnan kera tarjoiltuun caesarsalaattiin (16,60€). Annos on ihan hyvä, mutta täysin peruskaavasta poikkeamaton, monia runsaasti mieleenpainuvampia caesarsalaatteja olen ravintoloissa saanut purtavakseni. Ja leivässä säästellään taas; krutonkeja annoksesta löytyy vain jokunen pari. No, alkuperäinen suunnitelmani olikin tilata salaatti hiillostetulla lohella, mutta tarjoilijan kutsuttua annosta vaatimattomaksi, teen tämän pikaisen (virhe)vaihdoksen. Hmm.

IMG_1350Aleksi sen sijaan pitää lammas-vuohenjuustoburgeriaan paahdetun munakoison ja fetan kera (20,90€) oivallisena valintana, jonka kruunaa tarjoilijan ammattitaitoisesti suosittelema maukas punaviini. Tästä siis pisteitä tarjoilijalle. Kuten myös varastosta metsästetystä alkoholittomasta valkoviinistä; onhan ensimmäinen vastaus kyselyyni, että kaikki alkoholittomat viinit ovat loppu. Mutta tässä kohtaa Macu ei suinkaan ole poikkeus: joko alkoholittomat ruokailijat ovat lisääntyneet tai ravintolat eivät vielä(kään) panosta tähän tarpeeksi; erityisesti tämän saran kuohuviini tuntuu hyvin usein olevan loppu – jos sitä sitten koskaan on hankittukaan…

IMG_1351WP_20160220_019Kun siirrymme jälkiruokaosastolle, minä valitsen suklaajäätelöä kinuskikastikkeen kera (6,10€). Annos on maukas ja molemmat tuntuvat itse tehdyiltä. Ehkä hieman tyyristä pitkälti vain jäätelöpallosta, mutta menköön. Aleksin crème brûlée (9,50€) miellyttää sekin, mitä nyt hieman huvittaa, että listalla annos on nimetty ”crème brûlée ja marinoitua mangoa”, joka käytännössä tarkoittaa, että annoksen pinnalta löytyy muutama pienen pieni mangon palanen. Ehkäpä mangon mainostamista voisi miettiä hieman tarkemmin.

Kaikesta huolimatta kotiudumme tyytyväisinä. Macu on melko pitkälti hintansa väärti, kun laskumme loppusummaksi tulee 86,50€. Palvelussa on kuitenkin vielä parantamisen varaa ja tässä kohtaa Macu vaikuttaa lähinnä ketjuravintolalta. No, sitähän se onkin mutta kuninkaalliselta ketjulta uskaltaisi odottaa hiukan enemmän.

Ruoka: 3/5
Tunnelma: 3+/5
Palvelu: 2+/5

Kokonaisuus: 3/5

Tunnelmallisia makuja ravintolamaailmassa luku 25: Ravintola KG ja Espoon ehkä parhaat burgerit

WP_20151121_004Pimeä, marraskuinen, kaikin puolin unettava iltapäivä ja seuralaisena hiukan ennen omaa ylösnousemustani viereen kömpinyt, hienoon suoritukseen juhlinnan saralla yltänyt aviomies. Jotakin hyvää, tilanteeseen sopivaa ravintoa olisi nyt saatava…

Me kaksi täysin päinvastaisista syistä uneliasta henkilöä olemme tahoillamme molemmat mietiskelleet varovaisesti, josko tänään olisi aika kokeilla Nihtisillantiellä hotelli Scandic Espoon yhteydessä sijaitsevaa ravintolaa, joka kantaa simppelisti nimeä KG, Kilo. Jostakin muistan lukeneeni sen burgereita kehuttavan ja vain pieni silmäys ruokalistaan riittää viimeistelemään päätöksemme. Tätä me juuri tarvitsemme, juuri tänään.

Saapuessamme ravintolaan iltapäivä neljän tietämillä on paikka vielä melko tyhjillään. Alkavaa lauantai-iltaa on kuitenkin aistittavissa ja seurueita toisensa perään virtaa ravintolaan. Poistuessamme muutaman tunnin kuluttua on paikka jo melko vilkkaasti kansoitettu. Enkä kyllä ihmettele, en täällä syötyäni. Tässä vaiheessa on joka tapauksessa heitettävä ilmoille pari varoituksen sanaa: jos haluat tunnelmoida, valitse joku toinen paikka. Tämä sporttiravintola on tarkoitettu toisenlaisiin tilanteisiin.

IMG_1131WP_20151121_006Mutta se ruoka, ne burgerit. Ne olivat niin vallan maukkaita! Itse valitsin lohiburgerin (17,90€), joka sisälsi grillatun lohen lisäksi rucolaa sekä aiolia, Aleksin päätyessä ”tupla mielihyvään” (18,80€), joka tarkoittaa sekä pihviä cheddarjuustolla kuorrutettuna että revittyä porsaankylkeä karamellisoidun sipulin ja aiolin kera. Mmm, lihansyöjä on innoissaan. Molemmat vaihdamme ranskalaiset lisäkesalaattiin, joka toimii hyvin. Lisäksi mainittakoon vielä sämpylä, ekstrahyvä sekin.

IMG_1132WP_20151121_013Jälkiruokien suhteen tilanne on se monesti todettu. Minä otan pistaasijäätelöä ja kinuskikastiketta (3,50€) ja olen vallan tyytyväinen. Kastiketta on tarpeeksi – eli paljon – ja annos vastaa muutenkin odotuksiani. Aleksi sen sijaan koki mutakakkupalansa (8,50€) kalliiksi pettymykseksi. Se ei ollut kuvauksensa mukaista, eli lämmintä, ja vaikutti muutenkin kovin keinotekoiselta. No, tällaisia nämä kakut nyt kovin usein tuppaavat olemaan, joten tämä ei sinänsä paikan arvoa silmissämme laske.

No niin, eiköhän tämä arvio ole pitkälti tässä. KG tarjoilee jättihyviä hamppareita ja tulemme ehdottomasti tekemään paluun. Ja vielä otsikkoon palatakseni, tällä hetkellä tuntuu siltä, että Retro Burger on kohdannut voittajansa, mutta voi tämä toki osaksi olla uutuudenviehätystäkin. No, uusintakierros kertokoon tämän.

Ruoka: 5/5
Tunnelma: 3+/5
Palvelu: 3/5

Kokonaisuus: 4/5