Omena- ja kriikunavarkaissa osa 3: hilloa vielä (enää) kerran

Nyt taitaa olla niin, että nämä ovat tämän kauden viimeiset hillokokeiluni mitä omenoihin ja kriikunoihin tulee. Lopuille keksin jotakin muuta tehtävää sekä keittelen suuren kattilan tuttua ja turvallista perusomenahilloa, jotta saa Aleksikin mieleisensä makuisen hillosilmän puuronsa pinnalle talven pimeinä aamuina.

IMG_8445Nyt esittelemistäni ensimmäinen, kanelilla terästetty kriikunahillo, on varmasti oivallinen seuralainen esimerkiksi erilaisille juustoille. Itse kun en oikeammin juustoista sellaisenaan syötynä perusta, en osaa tarkemmin suositella mitään tiettyä, mutta kokeilkaa itse. Tai käyttäkää tätä minun tapaani vaikkapa rahkan kruunaajana. Hillo on sopivan kipakkaa, ei liiallisen makeaa, joten siitä pitääkseen ei tarvitse olla kaltaiseni sokerihiiri.

Toinen resepti taas, lakritsilla maustettu omenavoi, esittelee tekijälleen mielestäni melko erikoisen makuisen omenahillon tai – mikäli sen valmistaa pitkän kaavan mukaan – perinteisen omenavoin. Vaikka tämä Glorian Ruoka ja Viini -lehdestä poimittu ohjeistus onkin nimetty juuri lakritsin mukaan, maistuvat siinä mielestäni enemmän muut käytetyt mausteet, etunenässä maustepippuri ja neilikka. Näin lopullinen maku johdattaa minut lähinnä jouluisiin tunnelmiin. Sinänsä ehkä pienoinen pettymys, minä kun odotin tältä hillolta eniten juuri tuota lakritsisuutta. No, ehkä lakritsijauhetta voisi upottaa seokseen hieman kevyemmälläkin kädellä.

Kanelinen kriikunahillo

6 dl valmista hilloa

IMG_84391 kg kriikunoita
1 dl vettä
1,5 dl sokeria
1,5 dl hillosokeria
1 kanelitanko
1 tl kanelia
1 rkl vaniljasokeria (vanilja ei kuitenkaan lopputuloksessa päässyt ollenkaan kriikunoiden vahvan maun läpi, joten tähän lienee turhaa vaniljasokeria edes tuhlata)

Pese kriikunat ja poista niistä kivet.
Laita kriikunat kattilaan yhdessä veden, sokerien ja kanelitangon kera.
Kiehuta seos ja keitä miedolla lämmöllä noin 40 min. välillä sekoittaen. Poista valmiista hillosta kanelitanko ja lisää makusi mukaan vielä jauhettua kanelia.
Purkita hillo kuumana lasipurkkeihin ja sulje kannet. Vaihtoehtoisesti voit myös pakastaa hillon pidempää säilömistä varten.

Lakritsilla maustettu omenavoi

1 l valmista hilloa

IMG_84630,5 l kuivaa omenasiideriä
1 kg omenoita
2 dl fariinisokeria
1,5 tl (tai rohkeasti enemmän) lakritsijauhetta
0,5 tl jauhettua neilikkaa
0,5 tl kanelia
0,5 tl maustepippuria (ehkä hiukan pienempikin määrä riittäisi)

Pese ja kuutioi omenat.
Kaada siideri kattilaan (jos teet omenavoita perinteiseen tapaan, käytä uuninkestävää teräskattilaa tai emalipataa) ja keitä ilman kantta noin 15 min. jolloin siitä jää jäljelle noin puolet.
Lisää omenakuutiot siideriin ja keitä keskilämmöllä välillä sekoittaen 15 min.
Lisää fariinisokeri. Soseuta omenat liemineen sauvasekoittimella.
Lisää soseeseen mausteet ja keitä miedolla lämmöllä, kannella peitettynä ja välillä sekoittaen vähintään 20 min. Sose kiehuu kuplien, joten sekoita varoen.
Voit purkittaa soseen tässä vaiheessa, mutta jos haluat tehdä omenavoin perinteiseen tapaan, jatka kypsentämistä 120-asteisessa uunissa ilman kantta 2-3 tuntia, kunnes omenavoi on tummaa ja paksua. Sekoita 30 min. välein.
Purkita kuuma omenavoi, sulje purkit ja anna jäähtyä huoneenlämmössä. Säilytä kylmässä.

Omena- ja kriikunavarkaissa osa 2: kriikuna-omenahillo

Hilloa, taas. Toivottavasti te kaikki ei-hilloisat ihmiset ette hylkää Tunnelmallisia siinä uskossa, että ajattelette sen muuttuneen hilloblogiksi. Ei, lupaan että tämä hullu hilloaminen loppuu heti, kun äitiliinin kanssa saamme omenasadon purkitettua, eli muutaman viikon sisällä. Jokunen uusi hilloidea minulla vielä on mielessä, joten aivan heti ette näistä hillotouhuista pääse.

Mutta tapahtumapaikalle palataksemme vanhempieni pihalla, siinä suuren omenapuun rinnalla elelee kriikunapuu, vanha ja tuottoisa. Vaikka sen antimet ovatkin parhaimmillaan tuoreena makusteltuina, on noistakin osa purkitettava talven varalle – jo yksin siitä syystä, että suuren sadon sattuessa niiden syöminen sellaisenaan käy lähes mahdottomaksi tehtäväksi, ellei sitten halua siirtyä pelkälle kriikunadieetille, jota en ehkä uskaltaisi lähteä suosittelemaan…

Tällä kertaa valmistui siis hilloa, jossa pääosaa näyttelivät kriikunat omenoiden tanssahdellessa enemmän taka-alalla. Toki halutessaan voi hedelmien suhteita muuttaa tai sokeria lisätä, mutta seuraavalla reseptillä syntyi mukavan kirpeä seos, sellainen happamammastakin pitävälle sopiva vaihtoehto.

Tässä siis taas yksi alkusyksyinen makumatkaehdotelma.

Kriikuna-omenahillo

IMG_84031 kg kriikunoita tai luumuja
350 g kotimaisia omenoita
1 sitruunan mehu
300 g hillosokeria

Poista kriikunoista kivet. Itse helpotin urakkaa leikkaamalla niihin pienet ristiviillot, käyttämällä niitä noin 10 sekuntia kiehuvassa vedessä ja jäähdyttämällä ne sen jälkeen jäävedessä, jolloin niiden kypsyminen lakkaa. Näin kriikunat pehmenevät ja kivet on helpompi irrottaa.
Kuutioi omenat.
Laita kaikki ainekset kattilaan ja keitä noin 10 minuuttia välillä sekoittaen.
Soseuta sauvasekoittimella tasaiseksi ja kaada kuuma hillo puhtaisiin, kuumennettuihin tölkkeihin ja sulje purkit. Säilytä viileässä tai pakasta.