Matkailu avartaa osa 6: Angola

Melko tarkalleen viisi ja puoli vuotta sitten sain idean lähteä kiertämään maailmaa valmistamalla ruokaa sen jokaisesta itsenäisestä valtiosta. No, tahti ei ole ollut erityisen nopea, sellainen vuosi/valtio, mutta siitä kai viis, pääasia lienee, että homma ylipäätään etenee ja mielenkiintoiset makumatkat seuraavat toinen toisiaan.

Hitaan junani kuudes pysäkki sijaitsee Angolassa, Atlantin valtameren rannalla eteläisessä Afrikassa. Vuonna 1975 itsenäistynyt Angola on Portugalin entinen siirtomaa ja näin ollen sen ruokakulttuurissa on paljon viitteitä portugalilaisesta keittiöstä. Vaikka angolalaisesta keittiöstä tulee monia ulkomaalaistenkin suosimia ruokalajeja, tuotti minulle jonkin verran ongelmaa löytää sopivaa reseptiä. Valitsin lopulta Moamba de Galinha -nimisen kanaruoan, josta on lukematon määrä erilaisia variaatioita ympäri Keski- ja Etelä-Afrikkaa ja joka tunnetaan myös mantereen ulkopuolella. Moamba de Galinhaa pidetään Angolan kansallisruokana.

Sanalla sanoen sovelsin reseptin toteutuksessa melko paljon. Moamba de Galinha tarkoittaa kanaa palmuvoikastikkeessa eli toisin sanoen eräänlaista kanapataa, joka syntyy yhdistelemällä kanaa, mausteita ja palmuvoita tai -öljyä. Siitä, kuinka virallinen Moamba de Galinha minun valmistamani todella oli, sillä korvasin palmuöljyn rypsiöljyllä, en osaa sanoa, mutta hyvää se joka tapauksessa oli. Niin hyvää, että olen tehnyt sitä jo kahdesti. Myös padalle tyypillinen okra puuttuu, kurpitsan korvasin makumieltymyksistäni johtuen bataatilla, pinaatin lehtikaalilla.

Huolimatta omista modifiaatioistani tunnen suorittaneeni onnistuneen makumatkan Angolaan ja savottani toinen Afrikkaan sijoittuva rasti on nyt takataskussa. On siis aika kääntää katse kohti seuraavaa etappia, Karibianmerellä sijaitsevaa saarivaltio Antigua ja Barbudaa. Koittakaa te sillä välin Moamba de Galinhaa.

Moamba de Galinha

4 annosta

750 g kanafileitä
2 sipulia
3 valkosipulinkynttä
2 tomaattia
0,5-1 chili
6 lehtikaalinlehteä
250 g kurpitsaa (tai minun tapaani bataattia)
1,5 rkl rypsiöljyä
1,5 rkl palmuöljyä (tai lisää rypsiöljyä)
1 rkl tomaattipyreetä
2 rkl sitruunamehua
2 laakerinlehteä
0,5-1 tl suolaa
0,5 tl savupaprikaa
0,5 tl valkopippuria
0,5 tl timjamia
0,25 tl inkivääriä
0,25 tl korianteria
0,25 tl juustokuminaa
3-5 dl kanalientä
20 okraa (minulla korvautuivat Pimientos de Padron -paprikoilla)

Lisäksi:
riisiä (ja/tai maissijauho- tai maniokkimuusia)

Mausta kanafileet kevyesti suolalla ja pippurilla.
Kuori ja hienonna sipulit ja valkosipulit. Silppua tomaatit ja chili. Irrota lehtikaalinlehdistä kova lehtiruoti ja revi lehdet suupalan kokoisiksi. Kuutioi kurpitsa (tai bataatti) reilun sentin kokoisiksi kuutioiksi.
Kaada suureen kasariin rypsi- (ja palmuöljy). Ruskista kanafileet molemmin puolin ja nosta ne sitten sivuun odottamaan.
Kuullota kasarissa seuraavaksi sipulit. Lisää joukkoon lehtikaali ja vähän myöhemmin valkosipuli, jolle riittää pikainen, noin puolen minuutin maut avaava kuullotus.
Pyöräytä seuraavaksi joukkoon tomaattipyree ja silputut tomaatti hyvin sekoittaen. Lisää tämän jälkeen sitruunamehu, loput mausteet, 3 dl kanalientä, kurpitsa- tai bataattikuutiot, Pimientos ja Padron -paprikat ja ruskistetut kanafileet. (Mahdollinen okra voidaan lisätään myöhemmin.) Lisää lientä vielä niin paljon, että fileet juuri ja juuri peittyvät.
Kiehauta ja anna hautua kannen alla, kunnes kana on kypsää. Lisää okra noin viisi minuuttia ennen ruoan valmistumista tai jos haluat siitä pehmeämpää jo haudutteluvaiheessa yhdessä muiden ainesosien kanssa.
Tarkista maku ja tarjoile riisin kera. Usein Moamba de Galinhan rinnalla näyttäisi olevan myös jonkinlainen muusi, mutta itse en tällä kertaa lähtenyt etsimään sille reseptiä.

Matkailu avartaa osa 4: Algeria

dzTällä viikolla lähdimme pitkästä aikaa aakkoselliselle makumatkalle, kun pyörähdimme yhden aterian verran algerialaisessa keittiössä. Tämä kulinaristisen haasteeni ensimmäinen Afrikan mantereelle sijoittuva pujahdus oli kokemuksena ihan mielenkiintoinen, joskin lopputulokseltaan vaihteleva.

Algerialainen keittiö on eräänlainen yhteensulautuma berberi, arabi, ottomaani ja välimerellistä ruokakulttuuria. Tässä sen kummemmin tuota esittelemättä totean ainoastaan muutamia keskeisiä piirteitä: Algeriassa ateriat rakentuvat useimmiten lampaan tai naudanlihan, oliiviöljyn, tuoreiden kasvisten ja yrttien ympärille, leipä on niin ikään hyvin keskeinen osa, eikä ateria perinteisesti ole täydellinen ilman sitä. Hurskas muslimiväestö ei käytä porsaanlihaa.

IMG_0199Valitsin valmistettavakseni kesraa, perinteistä algerialaista kohottamatonta leipää, joka on oleellinen kumppani esimerkiksi keitoille. Pääruoaksi keittelin valkoista kanakeittoa. Keiton kanssa onnistuin, leivän en. Tästä syystä en rupea esittelemään leivän reseptiä sen tarkemmin, kiinnostuneet voivat kurkistaa sen täältä. Itse luulen, että epäonnistuin jauhojen vuoksi – korvasin durumjauhot vehnäjauhoilla – mutta tiedä häntä, syitä voi olla monia. Mitä keittoon taas tulee, hauska keltuaisen ja sitruunamehun aiheuttama värinmuutosilmiö toimi kyllä, kun lusikan tai kauhan laski liemeen, mutta kuvaan asti en sitä saanut tallennettua. Mutta eipä ollut saanut mielestäni alkuperäinenkään tekijä, keltaiseltahan tuo näyttää myös hänen kuvissaan. Näistä yhden olen lainannut myös reseptin viereen. Omat kuvani kun eivät tällä kertaa olleet oikein julkaisukelpoisia.

Mutta siis; keitto oli maukasta, liemen sitruunaisuus sopi mainiosti kanan makuun, samoin pieni kanelinen vivahde. Ehdotuksesta lisätty pieni määrä lasinuudeleita oli ihan hyvä ajatus, itse olisin tosin valinnut jonkin toisen nuudelilaadun tai mahdollisesti korvannut nuudelit esimerkiksi tortelliineilla. Joka tapauksessa hyvää keittoa, vaikkakaan ei mielestäni kovinkaan ”Afrikan makuista” – en tosin väitä, että tuntisin afrikkalaisten ruokien makumaailmaa, mutta itse yhdistäisin tämän jonnekin muualle, ehkäpä Aasian suunnalle.

Kokeilkaa ihmeessä, toki kesraakin, mutta suosittelen noudattamaan ohjeistusta itseäni tarkemmin.

”Chorba Bayda” eli valkoinen kanakeitto

4 annosta

algerian-white-chicken-soup-1 - Versio 2500 g kanaa tai broileria
1 sipuli
1 porkkana (mielestäni näitä saisi olla enemmän)
1 sellerin varsi
3 valkosipulinkynttä
2 rkl oliiviöljyä
1 rkl voita
0,25 tl mustapippuria
0,25 tl chilihiutaleita
0,5 tl kanelia
1 tl hienoa merisuolaa
1 l vettä
400 g kikherneitä
1 keltuainen
1 sitruunan mehu
nippu tuoretta korianteria tai persiljaa

Lisäksi halutessasi:
nuudeleita tai pastaa, esimerkiksi tortelliineja

Paloittele kana suurehkoiksi palasiksi. Kuori ja silppua sipuli. Kuori ja paloittele myös porkkana(t) ja sellerin varsi. Kuori ja hienonna valkosipulinkynnet.
Lämmitä öljy sekä voi suuressa kattilassa keskilämmöllä. Lisää kananpalat ja ruskista niitä noin 5-10 min. Nosta kanat kattilasta sivuun odottamaan.
Lisää nyt kattilaan sipuli, porkkanat ja selleri. Paista alhaisehkolla lämmöllä, kunnes sipulit pehmenevät ja muuttuvat läpikuultaviksi. Lisää kattilaan valkosipuli sekä mausteet, palauta myös kananpalat kattilaan. Käristä muutaman minuutin ajan.
Lisää vesi, kiehauta, peitä kattila kannella ja alenna lämpöä. Hauduta 45 min.
Lisää kikherneet ja keitä vielä vartin verran. Lisää nuudelit tai pasta sopivassa kohdassa keittoaikansa mukaan.
Viimeisen viiden minuutin aikana sekoita pienessä kulhossa keskenään keltuainen, sitruunamehu ja tuore yrtti pieneksi silputtuna. Älä tee tätä aiemmin, jotta sitruuna ei ala kypsyttää keltuaista, joka näin ollen saattaa juoksettua. Lisää nyt haarukalla hämmentäen joukkoon myös kauhallinen lientä. Sekoita sitten seos rauhallisesti keittoon. Sammuta liesi ja jätä keitto kannen alle 5 minuutiksi.
Tarjoile lämpimänä.
Mikäli olet onnistunut, liemi muuttuu valkoiseksi sitä hämmennettäessä.