Katkarapu-savulohikeitto

Eilisellä kirjastokäynnillä satuin kiinnittämään huomioni Martat-lehden kalakeittoartikkeliin. Mitä luultavammin tulen kokeilemaan artikkelissa esiteltyjä reseptejä laajemminkin, mutta ensimmäisenä testiin pääsi katkarapu-savulohikeitto.

Oikeastaan minut sai reseptiin tarttumaan lehtikaali, josta taannoin valmistin sangen herkullista piirakkaa. Koska piirakkaan saakka olin lukenut lehtikaalin kuuluvaksi niihin harvoihin kasviksiin, joista en voinut sanoa oikeammin pitäväni, halusin onnistuttuani antaa sille uuden mahdollisuuden. Ja aivan oikein; lehtikaali toimi kuin toimikin myös tässä keitossa – joka oli muuten muutenkin hyvää.

Siis tykkäsin. Valittujen kasvisten kepeys tasapainottaa mukavasti kermaista lientä sekä rasvaista kalaa tehden annoksesta kaikkiaan miellyttävän. Ensi kerralla ajattelin mahdollisesti lisätä keitokseen vielä muutaman uuden perunan ja sitten se onkin varmasti jo aika lailla siinä. Vallan mainio keitto.

IMG_3493

Katkarapu-savulohikeitto

4 annosta

200 g parsakaalia
200 g lehtikaalia
2 varsisellerin vartta
1 pieni sipuli
1 l vettä
1 kalaliemikuutio
2 dl ruokakermaa
300 g lämminsavulohta
100 g pakastekatkarapuja

Pinnalle:
tilliä

IMG_3496

Huuhtele parsakaali, lehtikaali ja varsiselleri.
Paloittele parsakaali. Leikkaa lehtikaalista paksu keskiruoti pois ja suikaloi lehdet. Viipaloi selleri. Kuori ja hienonna sipuli.
Kiehauta vesi kattilassa. Lisää liemikuutio ja kasvikset. Keitä 8-10 min.
Lisää ruokakerma, paloiteltu savulohi ja sulatetut katkaravut. Kuumenna.
Lisää pinnalle hienonnettua tilliä.

Vegaaninen omenapiirakka

Satokausiajattelua uhmaten valmistin omenapiirakkaa. Tästä tuli oikein hyvää, sellaista sopivasti kaurapaistosmaista, mutta tuorejuuston ansiosta hiukan tavallisesta poikkeavaa. Resepti on vegaaninen ja tulin samalla ensi kertaa testanneeksi myös kauratuorejuustoa – tai eihän se tietenkään juustoa ole, vaan levitettä, mutta kuitenkin – ja todenneeksi, että se toimii leivonnassa ihan hyvin, vaikka maku muuten hiukan erikoinen onkin.

Siis suosittelen. Periaatteessa tätä voisi nautiskella ihan ”raakanakin”, mutta kyllä vaniljakastike aina kaksinkertaistaa herkullisuuden…

Reseptistä osoitan kiitokseni Viena K -blogin suuntaan.

IMG_3313

Vegaaninen omenapiirakka

Vuoallinen (ø 24 cm)

Pohja:
1 dl sokeria
1,5 dl kaurahiutaleita
1,5 dl vehnäjauhoja
1 tl leivinjauhetta
100 g vegaanista margariinia

Täyte:
150 g kasvipohjaista ”tuorejuustoa”
2-3 pientä omenaa
vaniljasokeria
kanelia
50 g vegaanista margariinia
1 dl sokeria
1,5 dl kaurahiutaleita

Tarjoiluun:
kauravaniljakastiketta tai -jäätelöä

Valmista ensin pohja. Sekoita keskenään sokeri, kaurahiutaleet, vehnäjauho ja leivinjauhe. Lisää joukkoon sulatettu margariini ja sekoita tasaiseksi massaksi. Taputtele taikina tasaisesti piirakkavuoan pohjalle.
Notkista tuorejuusto ja levitä se pohjataikinan päälle.
(Kuori) ja pilko omenat, levitä ne tuorejuustokerroksen päälle. Ripottele pinnalle vaniljasokeria ja kanelia.
Sulata täytteeseen tuleva margariini. Sekoita margariini, sokeri ja kaurahiutaleet murumaiseksi seokseksi. Levitä seos omenoiden päälle.
Paista piirakkaa 200-asteisessa uunissa noin 20-25 min. Meidän uunissamme piirakka tosin vaati kypsyäkseen reilut 40 min. eli kannattaa tarkkailla paistosta ja varautua reseptissä olevaa paistoaikaa pidempään odotteluun.
Tarjoile sellaisenaan tai valitsemasi lisukkeen kera.

Mansikkainen tahmakakku

Mansikka-ajan ollessa maukkaimmillaan haluan jakaa kanssanne helpon kakkureseptin, jossa mansikat tosin näyttelevät vain pienessä sivuroolissa, mutta jota sopii nauttia vaikka tuoreiden mansikoiden kera, jos mansikkahammasta sattuu kolottamaan suuremmassakin määrin.

Nimi mansikkainen tahmakakku kertonee olennaisen. Tiedossa on mukavasti tahmea, ihastuttavan makea kesäinen kakkunen, joka valmistuu helposti ja ilman sähkövatkainta vaikkapa yksinkertaisissakin mökkiolosuhteissa illan grilli-illallista odotellessa.

Reseptin, jolle varmuudella tulee uusiokäyttöä, löysin Glorian Ruoka&Viini -lehdestä.

IMG_3291

Mansikkainen tahmakakku

Vuoallinen (ø noin 20 cm)

2 huoneenlämpöistä kananmunaa
100 g valkosuklaata
100 g voita
1,5 dl sokeria
1 dl vehnäjauhoja
1 dl mantelijauhetta (Sopii korvata esim. murskatuilla Digestive-kekseillä, kuten itse tein.)
0,5 tl vaniljasokeria tai puolikkaan vaniljatangon siemenet
6 mansikkaa

Lisäksi:
tomusokeria
kermavaahtoa ja mansikoita

Parasta on käyttää huoneenlämpöisiä kananmunia.
Rouhi suklaa veitsellä. Sulata voi kattilassa. Ota kattila liedeltä, lisää suklaarouhe voihin ja sekoita, kunnes suklaa sulaa. Anna seoksen jäähtyä huoneenlämpöiseksi.
Pingota leivinpaperi irtopohjavuokaan (ø noin 20 cm).
Vatkaa kananmunien rakenne rikki. Sekoita sokeri, vehnäjauhot, mantelijauhe ja vanilja kananmunien kanssa. Sekoita voisula-suklaaseos taikinaan.
Kaada taikina vuokaan. Perkaa ja paloittele mansikat ja laita ne taikinan pinnalle.
Paista uunin alatasolla noin 25 min. tai kunnes kakun reunat ovat kypsät mutta keskusta on vielä tahmeaa. (Itse taisin napata kakun uunista hiukan liian aikaisin. Se saisi olla hiukan omaa versiotani paistuneempaa.)
Anna kakun jäähtyä huoneenlämpöiseksi. Siivilöi tomusokeria pinnalle. Tarjoile sellaisenaan tai kermavaahdon ja tuoreiden mansikoiden kera.

Lehtikaalipiirakka, joka teki minusta lehtikaalin ystävän

Lehtikaali ja minä emme oikeastaan tähän mennessä ole olleet kovinkaan läheisissä väleissä. Jonkun kerran olen kyllä syönyt oikeinkin maukasta lehtikaalikeittoa ja maistellut mallikkaita lehtikaalisipsejä, mutta siinäpä se sitten onkin ollut, itse en toistaiseksi ollut valmistanut siitä mitään ennen nyt esittelemääni piirakkaa. Veikkaanpa kuitenkin, että asiaan on tulossa muutos. Niin hyvää tämä piirakka oli.

Kun äitini joitakin aikoja sitten tarjoili minulle lehtikaali-pekonipiirakkaa, päätin jo muutaman haarukallisen jälkeen, että tätä tulen valmistamaan varmasti itsekin. Lehtikaalin sekä pekonin rapsakkuus yhdistettynä voimakkaahkoon juustoon ovat mainio makukolmikko ja kehotan ehdottomasti kokeilemaan piirakkaa. Meillä tätä tarjoillaan osana Pikku-Kokin kolmivuotisjuhlapöytää.

Resepti, jota muokkasin hiukan omaa piirakkatyyliäni vastaavaksi oli napattu Keittiössä, kotona ja puutarhassa -blogista.

IMG_3259

Lehtikaali-pekonipiirakka

Vuoallinen (ø 24-26 cm)

Pohja:
150 g voita
3 dl vehnäjauhoja
1 dl täysjyväspelttijauhoja / ruisjauhoja
ripaus suolaa
2 rkl kylmää vettä

Täyte:
140 g pekonia
1 sipuli
100 g lehtikaalia
1 valkosipulinkynsi
2 kananmunaa
2 dl ruokakermaa
2 dl vahvaa juustoraastetta (esim. Emmental, Gruyère)
mustapippuria myllystä
ripaus suolaa

Valmista ensin pohja. Kuutio kylmä voi ja laita kulhoon. Lisää kulhoon jauhot ja suola. Nypi voi ja jauhot sekaisin. Lisää lopuksi kylmä vesi ja muotoile taikinasta pallo. Kääri taikina kelmuun ja nosta jääkaappiin puoleksi tunniksi.
Voitele irtopohjavuoka voilla. Painele taikina tasaisesti vuokaan, myös reunoille. Pistele taikina haarukalla ja paista pohjaa 200-asteisessa uunissa 10 min.
Kuutioi pekoni, kuori ja kuutioi sipuli. Poista lehtikaalin lehdistä lehtiruoti ja pilko sopivan kokoisiksi paloiksi. Kuori valkosipulin kynsi ja hienonna.
Paista pekonikuutiot rapeiksi pannulla, lisää sipulikuutiot ja kuullota muutama minuutti. Lisää lehtikaali ja valkosipuli, kuullota vielä muutama minuutti. Siirrä kaikki ainekset pannusta esipaistetun piirakkapohjan päälle.
Vatkaa kananmunien rakenne rikki kulhossa. Lisää joukkoon ruokakerma ja juustoraaste. Mausta mustapippurilla ja suolalla, sekoita hyvin. Kaada seos tasaisesti piirakkavuokaan.
Paista piirakkaa 200-asteisessa uunissa noin puoli tuntia tai kunnes pinta on saanut tarpeeksi väriä.

Vallan maukas vegaaninen mutakakku

Jos jostakin huomaa, että on kesäloma, niin ainakin siitä, että blogissa on kovasti hiljaista. Vaikka Kotikolossa toki ruokaa valmistuukin, ei se usein ehdi kuvauspöydälle asti, ja toisaalta kesätouhujen lomassa tulee tehtyä enemmän sellaista tuttua ja turvallista, jo aiemminkin kokattua ja blogattua ruokaa. Nyt, kun Aleksikin on lomalla olen myös saanut nauttia siitä, että arkiruoatkin usein valmistuvat hänen toimestaan ja saan istua miltei valmiiseen pöytään. Ihastuttavaa!

Niin tai näin, siitä ei kuitenkaan pääse yli tai ympäri, että leipomaan minun on päästävä säännöllisin väliajoin. Ei niin terapeuttista asiaa kuin kakkutaikina taida ollakaan. Näinpä olenkin innoissani, kun pääsen taas oikein syyn kanssa leipomaan kakun jos toisenkin, kun kuukauden välein meillä juhlitaan; ensin kolme- ja sitten yksivuotiasta.

IMG_3210

Koska vieraiden joukosta löytyy vegaaneja, päätin aloittaa kakkukimarani leipomalla vegaanisen mutakakun. Tämän monestakin syystä; ensinnä siksi, että lähes kaikki pitävät mutakakusta ja toiseksi sen takia, että edellisenä päivänä olin valmistanut vegaanista suolaista piirakkaa, johon en ollut oikeastaan ollenkaan tyytyväinen. Nyt halusin jotakin varmasti hyvää. Ja hyväähän tästä tulikin, ihan ”tavallisen” mutakakun tyylistä, sopivasti tahmeaa ja ihanan suklaista.

Vegaaniset suklaakakut ylipäätään ovat todellista herkkua, usein jopa tavallisia parempia, tuli taas todettua. Reseptistä, jota muokkasin hieman lisäämällä taikinaan aavistuksen lakritsin makua, kiitän tällä kertaa Viimeistä murua myöten -blogia. Suositan suuresti kokeilemaan!

IMG_3203

Vegaaninen mutakakku

Vuoallinen (ø noin 20 cm)

2 dl vehnäjauhoja
1 dl makeuttamatonta kaakaojauhetta
0,5 tl leivinjauhetta
0,5 tl ruokasoodaa
0,33 tl suolaa

2,25 dl kaurajuomaa
1 dl rypsiöljyä
50 g sulatettua maidotonta margariinia
1,5 dl fariinisokeria
1 tl vaniljasokeria
0,5 tl valkoviinietikkaa (Myös kaikki muut viinietikat lukuun ottamatta väkiviinaetikkaa sopivat.)
50-100 g vegaanista tummaa suklaata
1 rkl lakritsijauhetta (Mikäli haluat kakkuun hiukan lakritsin makua.)

Sekoita kuivat aineet keskenään: Lisää kulhoon vehnäjauhot, siivilöi mukaan kaakaojauhe ja lisää leivinjauhe, ruokasooda ja suola. Sekoita tasaiseksi.
Sekoita toisessa kulhossa kaurajuoma, rypsiöljy, sulatettu margariini, fariinisokeri, vaniljasokeri ja valkoviinietikka.
Kaada kuivat aineet kosteiden joukkoon ja sekoita nopeasti tasaiseksi lusikalla. Älä vatkaa.
Pilko suklaa palasiksi ja sekoita taikinan joukkoon. Taikinan kuuluu olla löysää. Mausta halutessasi lakritsijauheella.
Paista uunin keskitasolla 175 asteessa noin 25 min.
Huom! Paistoaika vaihtelee uunista riippuen. Meidän uunissamme aika taisi olla himpun verran liian pitkä, vaikka 20 minuutin kohdalla kakku oli vielä liian raakaa. Tämä on siis tarkkaa minuuttipeliä. Kakku on valmista, kun reunat näyttävät jähmettyneeltä ja kakkumaiselta noin 3 cm reunasta, mutta keskeltä kakku on vielä tahmeaa (ei juoksevaa). Mutakakku jähmettyy jäähtyessään ja parhaaseen lopputulokseen pääset, kun jätät sen jääkaappiin jäähtymään ja nostat huoneenlämpöön pari tuntia ennen tarjoilua.

Pastapata, oivallisesti chorizolla maustettu

Jos juhannuksena ei sattunut popsimaan liikaa makkaraa, saattaisi seuraava pastapata houkutella kokeilemaan. Ja jos sattui ostamaan grilliin mausteista makkaraa jopa liikaa, voi ylimääräiset helposti upottaa tähän pastapataan, joka alkuperäisessä reseptissään valmistettiin chorizosta. Minä käytin juuri mainitsemiani ylimääräisyyksiä, lammaskrakovanmakkaroita, ja vaikka nämä eivät maultaan tietysti vastaakaan voimakasta chorizoa, pidin yhdistelmästä kovasti. Hieman tavallista kepeämpi broilerin jauheliha ja tirisevä makkara täydensivät toisiaan oivallisesti.

Kannattaa siis kokeilla, ihan oman makkaramaun mukaan varioiden.

IMG_2879

Chorizolla maustettu pastapata

4 annosta

1 sipuli
2 valkosipulinkynttä
2 rkl oliiviöljyä
400 g broilerin jauhelihaa
2 (chorizo)-tuoremakkaraa
2 rkl tomaattipyreetä
1 dl punaviiniä
400 g tomaattimurskaa
4 dl vettä
200 g pennepastaa kuivana
2 tl sokeria
1 tl suolaa
1 tl mustapippuria
1 tl basilikaa
1 tl oreganoa

Tarjoiluun:
juustoraastetta, esim. pecorino tai parmesaani

Kuori ja hienonna sipuli sekä valkosipulinkynnet.
Kuumenna öljy suuressa (valurauta)padassa liedellä. Paista jauheliha kahdessa erässä.
Purista chorizot kuoristaan joukkoon pieniksi palloiksi.
Alenna lämpöä ja lisää sipulisilppu. Kääntele 3-5 min. Lisää valkosipuli ja tomaattipyree, kääntele vielä 2 min.
Käännä lämpö kovemmalle. Lisää punaviini ja anna sen kiehahtaa. Lisää tomaattimurska, vesi, kuiva pasta ja mausteet. Sekoita.
Anna padan kypsyä liedellä kannella peitettynä noin 25 min. niin, että seos hiljalleen kuplii. Sekoittele välillä.
Annostele ja viimeistele juustoraasteella.

Raparperi ja tosca, mikä mainio pari

Raparperi kuuluu alkukesään. Ja raparperipiirakka tottahan toki niin ikään. Etsiskellessäni sopivaa vaihtoehtoa raparperipiirakkareseptien valtavasta tarjonnasta törmäsin seuraavaan raparperi-toscapiirakkaan, jossa makea tosca ja sopivasti kirpeä raparperi tasapainottivat oivallisesti toisiaan. Ja olipas muuten hyvää, aivan erinomaista. Reseptistä kiitän Kääpiölinnan köökissä -blogia ja mikäli raparperipiirakoista noin ylipäätään innostuu, kehotan kurkistamaan myös niin sanotun Maisemakahvilan raparperipiirakan reseptiikkaa. Se saattaa olla vielä hiukan tätäkin parempaa.

IMG_2958

Raparperi-toscapiirakka

Vuoallinen (ø noin 24 cm)

4 dl raparperia kuutioina

Pohja:
150 g voita
1,5 dl sokeria
2 kananmunaa
3,25 dl vehnäjauhoja
2 tl leivinjauhetta

Toscaseos:
100 g voita
1,5 dl sokeria
2 rkl vehnäjauhoja
2 rkl kermaa (tai maitoa)
100 g mantelilastuja

Tarjoiluun:
vaniljakastiketta tai -jäätelöä

Kuori ja paloittele raparperit. Vatkaa huoneenlämpöinen voi ja sokeri vaahdoksi. Lisää munat yksitellen, jokaisen jälkeen nopeasti vatkaten.
Sekoita leivinjauhe vehnäjauhojen joukkoon ja lisää seos taikinaan. Sekoita nopeasti tasaiseksi.
Levitä taikina kevyesti voideltuun piirakka- tai irtopohjavuokaan. Taikina on melko paksua, mutta levittyy kyllä. Levitä raparperikuutiot pohjan päälle. Paista 200-asteisessa uunissa noin 12 min.
Mittaa toscaseoksen voi ja sokeri kattilaan. Kuumenna sekoitellen, kunnes sulavat. Lisää loput ainekset ja anna kiehua pari minuuttia hiljalleen. Kaada toscaseos piirakan päälle ja kypsennä vielä noin 14 min.
Piirakka maistuu hyvin sellaisenaan, mutta voit aateloida sen vaniljakastikkeella tai -jäätelöllä.