Ei se kaunein mutta maukas silakkamureke

Erikoinen ajatus silakkamurekkeesta alkoi kiehtoa mietiskellessäni, kuinka saisin muunkin perheen syömään silakoita edes maistelutasolla. Koska lapset pitävät silakkapihveistä, mutta jättävät ne periaatteesta syömättä, päätin olla ovela ja piilottaa kalat. Temppu onnistui mielestäni hyvin, kaksi kolmesta juonen kohteesta söi mureketta mukisematta, ainoastaan Pikku-Kokki kompastui sen epäilyttävään ulkonäköön.

Silakkamureke onnistui siis mainiosti. Siitä tuli hyvää, se maistui ihan kalalta, mutta totta puhuakseni en itsekään olisi tiennyt, miltä kalalta. Murekkeen ehdoton miinus on kuitenkin sen harmaa ja jopa luotaantyöntävä ulkonäkö, josta syystä en ihmettele tarkan Pikku-Kokkimme vastareaktiota. Ainesosat näyttivät joka tapauksessa kivalta tehosekoittimen kulhossa, joten päätin ikuistaa tämän hiukan houkuttelevamman hetken.

Jos kalaruoat miellyttävät, kannattaa ilman muuta ottaa tämäkin kokeiluun.

Silakkamureke

6 annosta

500 g silakkafileitä
1 dl kermaa
100 g tuorejuustoa
1 dl katkarapuja
2 viipaletta paahtoleipää
2 kananmunaa
kourallinen tuoretta tilliä
1-2 tl yrttisuolaa
mustapippuria myllystä

Lisäksi:
perunamuusia
jogurtti- tai tartarkastiketta

Laita kaikki ainekset tehosekoittimen kulhoon ja aja tasaiseksi massaksi.
Kaada taikina leivinpaperoituun uunivuokaan, esimerkiksi leipävuokaan, ja paista 200-asteisessa uunissa noin 35 min.
Kumoa hetken vetäytynyt mureke vuoasta ja tarjoile perunamuusin ja jogurtti- tai tartarkastikkeen kera.

Suolainen ja makea kanapannu kauden kasviksilla

Teki mieli kanaa. Jääkaapissa syöjäänsä odottelivat pieni nippu tankoparsaa sekä puolikas pussi broccoliinia. Näinpä valmistui superhelppo ja nopea kiinalaishenkinen kanapannu, jonka suolaisen makea makumaailma syntyi soija- ja hoisinkastikkeita sekä valkosipulia ja inkivääriä yhdistelemällä. Nam, mitä tahmeaa herkkua!

Suosittelen ilman muuta kokeilemaan. Ja jos parsa tai broccoliini sattuvat uupumaan, kokeile jotakin muuta. Tätä reseptiä voi ilman muuta muokata mieltymystensä tai satokauden mukaan, kunhan muistaa huomioida kasvisten kypsymisnopeuden ja pilkkoa niitä tarpeen mukaan melko pieniksikin palasiksi.

Kiinalaishenkinen kanapannu kauden kasviksilla

4 annosta

400 g broilerinfileetä
2-3 rkl soijakastiketta
1 rkl riisiviinietikkaa
250 g vihreää tankoparsaa
200 g broccoliinia
2-3 valkosipulinkynttä
pieni pala tuoretta inkivääriä
3 rkl Hoisin-kastiketta
1 rkl soijakastiketta
1 tl seesamiöljyä
1 rkl riisiviinietikkaa
2 tl sokeria
öljyä paistamiseen
kanalientä
1 rkl maissitärkkelystä
0,5 dl kylmää vettä

Lisäksi:
basmati- tai jasminriisiä

Pilko kanafileet suupaloiksi ja laita kulhoon.
Sekoita keskenään 2-3 rkl soijakastiketta ja 1 rkl riisiviinietikkaa. Kaada kanapalojen päälle, sekoita ja anna marinoitua jääkaapissa noin puolen tunnin ajan.
Huuhtele parsat, napsauta kova tyvi pois ja pilko jäljelle jäänyt osa noin 3 cm pituisiksi paloiksi. Huuhtele ja siisti myös broccoliinit.
Kuori ja hienonna valkosipulinkynnet, kuori ja raasta inkivääri.
Sekoita pienessä kulhossa Hoisin-kastike, 1 rkl soijakastiketta, seesamiöljy, 1 rkl riisiviinietikkaa ja sokeri.
Paista kanat kuumalla pannulla öljyssä. Nosta kypsät kanat lautaselle odottamaan.
Paista hetki parsoja, broccoliineja, valkosipulia ja inkivääriä.
Lisää hieman kanalientä ja anna kiehua sekoitellen muutaman minuutin ajan.
Lisää kanat takaisin pannulle. Kaada joukkoon Hoisin-kastike -seos, sekoita ja anna kiehua hetki.
Suurusta kastike kylmän veden ja maissitärkkelyksen seoksella.
Tarjoile valitsemasi riisin kera.

Sopivasti mausteinen linssikeitto

Koska lämpimät kevätsäät antavat yhä odottaa itseään, lienee ihan paikallaan jakaa ihanasti lämmittävä keittoresepti. Tämä sopivasti mausteinen linssikeitto on juuri tällainen, mukavasti lämmittävä, täyteläinen ja täyttävä. Tulisuudesta nauttivat voivat lisätä omaan annokseensa chilihiutaleita, joten keiton sovittaminen moneen makuun on helppoa. Helppoa tämän keiton kanssa on muutenkin ja se sopii näin ollen vähän hektisempäänkin arkiruoanlaittoon. Myöskään uudelleenlämmitys tai pakastaminen eivät tee sille pahaa, päinvastoin, joten kannattaa samalla vaivalla tehdä kunnon annos. Kerrassaan mainiota!

Sopivasti mausteinen linssikeitto

4 annosta

1 sipuli
4 valkosipulinkynttä
1 rkl inkivääriraastetta
1 tl (tuore)kurkumaa
2 rkl öljyä
1 tl paprikaa
1 rkl punaviinietikkaa
800 g tomaattimurskaa
8 dl kasvislientä
3 dl punaisia linssejä
2,5 dl kookosmaitoa
0,5-1 rkl suolaa
mustapippuria
tuoretta basilikaa ja/tai ruohosipulia
chilirouhetta

Kuori ja hienonna sipuli ja valkosipulinkynnet. Kuori ja raasta inkivääri (sekä kurkuma, jos käytät tuorekurkumaa).
Kuumenna öljy kattilassa ja kuullota sipulia muutama minuutti. Lisää sitten valkosipuli, inkivääri, kurkuma ja paprika. Kuullota hetki ja lisää punaviinietikka. Anna sihistä hetken.
Huuhtele linssit. Lisää kattilaan tomaattimurskat sekä kasvisliemi ja sekoita joukkoon linssit. Kuumenna kiehuvaksi ja anna muhia kevyesti poreillen noin puoli tuntia, kunnes linssit ovat kypsiä.
Sekoita lopuksi keiton joukkoon kookosmaito. Jos keitto tuntuu liian paksulta, lisää joukkoon hieman vettä, mutta muista kuitenkin, että sen on tarkoituskin olla melko paksua. Mausta keitto suolalla (tämä vaatii sitä yllättävän paljon) ja mustapippurilla. Viimeistele halutessasi tuoreilla yrteillä ja tarjoile tulisuudesta nauttiville lisäksi chilirouhetta.

Balsamicoperunat

Erilaiset perunalisäkkeet ovat usein helppo ja maukas vaihtoehto. Ne soveltuvat seuralaiseksi monelle tai vaikkapa osaksi noutopyötää. Seuraavat runsaassa balsamicossa kylpevät ja uunissa paahtuvat perunat ovat kerrassaan maukkaita ja tahmaisuudessaan viettelivät ainakin itseni kaltaisen balsamicofanin ensipuraisusta.

Meillä näitä nautittiin ensimmäisellä kerralla lehtikaali-linssipihvien kumppanina ja seuraavaksi ajattelin yhdistää ne osaksi grilliruokaa. Toisaalta, jos vapun ruokasuunnitelma on vielä vaiheessa, mikseivät nämä istuisi siihenkin seuraan.

Tämänkin kivan reseptin nappasin Hannan sopasta.

Balsamicoperunat

4-6 annosta

1 kg perunoita
1 rkl öljyä
suolaa
mustapippuria myllystä
2 rkl voita
1 dl balsamicoa
1 tl kuivattua rosmariinia

Pese perunat, halutessasi voit myös kuoria ne.
Pilko perunat suupaloiksi ja laita uunivuokaan. Sekoita joukkoon öljy ja mausta suolalla ja mustapippurilla.
Paista perunoita 200-asteisessa uunissa 15 min.
Sekoita sitten perunoiden joukkoon voi, balsamico sekä rosmariini ja jatka paistamista vielä noin 20 min. Kääntele perunoita muutaman kerran paistamisen aikana. Perunat ovat valmiita, kun ne ovat kypsiä ja balsamicosta tahmeita, balsamicoa ei pitäisi jäädä lillumaan vuoan pohjalle.
Tarkista maku ja lisää tarvittaessa (sormi)suolaa.

Kasvisten ystävän Toad-in-the-Hole

Vaikka lantussa sinänsä ei mitään vikaa olekaan, tuntuu ajoittain vähän vaikealta keksiä sille sopivia reseptejä. Niinpä päätin heti tilaisuuden tultua tarttua Lyhyenä hetkenä -blogista aiemmin huomioimaani Toad-in-the-Hole juureksilla reseptiin, jossa yksi brittiläisistä hassunimisistä perinneherkuista esittäytyi mielenkiintoisena kasvisversiona. Alkuperäisessä versiossa suolaisesta pannukakkutaikinasta kurkistavat lihat ja makkarat, tässä taas paahdetut ihanasti vaahterasiirapin maustamat juurekset. Täytyykin tässä kohtaa todeta, että jos pannukakkutouhu ei tällä kertaa kiinnosta, nappaa talteen ainakin uunijuuresten resepti. Niitä voi valmistaa ihan sellaisenaankin.

Ihan lihaton minun Toadin-the-Hole -versioni ei kuitenkaan ollut, sillä kuorrutin valmiin paistoksen pannulla rapsakaksi paistetulla lehtikaali-pekoniseoksella. Kasvisruokaa suosivien on toki helppo unohtaa pekoni ja valita tilalle esimerkiksi sieniä.

Toad-in-the-Hole ei tämän perusteella lihaa kaipaa. Tämä hauska ruokalaji tullaan varmasti tapaamaan meidän keittiössämme uudestaankin.

Toad-in-the-Hole juureksista sekä rapsakka lehtikaali-pekonipaistos

4 annosta

Taikina:
2 munaa
2 dl maitoa
1,5 rkl Dijonia
2 dl vehnäjauhoja
0,5 tl suolaa

Vuokaan:
3 rkl rypsiöljyä

Täyte:
600 g juureksia (esim. punajuurta, porkkanaa, lanttua, juuriselleriä)
0,5 dl oliiviöljyä
0,5 tl suolaa
mustapippuria myllystä
1 tl rosmariinia tai timjamia
1,5 rkl tomaattipyreetä
1,5 rkl vaahterasiirappia
100 g kirsikkatomaatteja

Lehtikaali-pekonipaistos:
pekonia
valkosipulia
lehtikaalia
sokeria

Kuori juurekset ja paloittele ne reilun suupalan kokoisiksi. Laita juurekset kulhoon ja lisää joukkoon oliiviöljy, suola, pippuri, valitsemasi yrtti ja tomaattipyree. Sekoita hyvin ja levitä juurekset leivinpaperoidulle uunipellille.
Paahda juureksia 220-asteisessa uunissa noin 15 min. Sekoita sitten joukkoon vaahterasiirappi ja paahda juureksia vielä noin 15 min. tai kunnes ne ovat kypsiä ja saaneet kauniin värin.
Vispaa juuresten paahtuessa kananmunat, maito ja sinappi sekaisin. Lisää jauhot sekä suola ja sekoita taikina tasaiseksi. Anna taikinan turvota puolisen tuntia.
Kun juurekset ovat paahtuneet ja taikina turvonnut, ota noin 20×25 cm uunivuoka ja kaada sen pohjalle rypsiöljy. Laita vuoka 220-asteiseen uuniin 6 minuutiksi. Ota vuoka uunista ja kaada taikina sen pohjalle. Asettele taikinan pinnalle paahdetut juurekset ja kirsikkatomaatit.
Paista ensin 220-asteisessa uunissa 20 min. Laske sitten uunin lämpötila 200 asteeseen ja paista vielä noin 20 min. kunnes taikina on saanut kauniin värin.
Tee odotellessasi lehtikaali-pekonipaistos. Hienonna pekoni ja valkosipuli. Poista lehtikaalista kova lehtiruoti ja revi lehdet suupaloiksi.
Paista pekonia pannulla, lisää joukkoon valkosipuli ja jatka paistamista, kunnes pekoni on kauniin ruskeaa. Lisää joukkoon lehtikaali ja sopivasti sokeria.
Paista noin 10 min. ja tarjoile lämpimänä Toad-in-the-Hole -paistoksen seurana.

Sitruunainen kana-orzopasta ja paistetut broccoliinit

Yksi suosikki pastoistani on sitruunainen inkiväärin ihanasti kyllästämä Pollo Limonello. Niinpä innostuin kovasti ideasta, jossa niin ikään sitruunainen kanakastike saa erilaista makumaailmaa muun muassa kurkumasta. Resepti, jossa huomioni ensimmäisenä kiinnittyi siinä käytettyyn orzo-pastaan on peräisin Kulinaari-blogista ja suosittelen ilman muuta kokeilemaan sitä. Kastikkeen täyteläinen maku valloittaa ja riisinjyvää muistuttava orzo sopii tähän täydellisesti.

Jos muuten et ole vielä testannut orzoa, tai risonia, kuten sitä myös kutsutaan, suosittelen ilman muuta ottamaan sen kokeilulistalle. Orzon koostumus on aivan omanlaisensa, yksi ehdottomia pastalaatusuosikkejani.

Koska kaipasin annokseen tapani mukaan myös jotakin tuoretta, kruunasin sen pikaisesti paistetuilla broccoliineilla. Nam! Tämä ateria tuo kevään lautaselle.

Sitruunainen kana-orzopasta ja paistetut broccoliinit

3 annosta

250 g orzo-pastaa
vettä ja suolaa pastan keittämiseen
500 g broilerin fileetä
1 sitruunan kuori ja mehu (0,75 dl)
(puolikas punainen paprika)
2 rkl öljyä
1,5 tl kurkumaa
1 tl umamia
mustapippuria myllystä
2 tl suolaa
1 tl sokeria
2-2,5 dl ruoka- tai kuohukermaa

Lisäksi:
parmesaaniraastetta

Broccoliinit:
150 g broccoliinia
2 rkl öljyä
suolaa
pippuria

Keitä orzo-pasta pakkauksen ohjeen mukaan suolalla maustetussa vedessä.
Valmista pastan kiehuessa kastike. Paloittele fileet suupaloiksi. Pese sitruuna hyvin, raasta sen kuori ja purista mehu. Pilko mahdollinen paprika pieniksi kuutioiksi.
Kuumenna öljy kasarissa ja ruskista broileripalat. Lisää pannulle sitruunankuoriraaste, kurkuma, umami, pippuri, suola ja sokeri. Sekoittele hetki. Sekoita joukkoon sitruunamehu, kerma sekä mahdollinen paprika. Anna hautua hetki, maista ja säädä maku.
Valuta pasta hyvin ja sekoita kastikkeen joukkoon.
Huuhtele broccoliinit. Lämmitä paistinpannulla öljy ja lisää joukkoon broccoliinit. Mausta suolalla sekä pippurilla ja paista käännellen noin kolme minuuttia.
Tarjoile pasta parmesaaniraasteen sekä paistettujen broccoliinien kera.

Itämaiset lammaspyörykät kirsikkatomaattikastikkeessa

Lähi-idän tyyliin maustetut lammaspyörykät sopivat mitä parhaiten pääsiäispöytään. Ne saavat mukavaa rouheutta siemenistä ja runsasta itämaista makua mausteista. Kun pyörykät lopuksi upotetaan vielä kirsikkatomaattikastikkeeseen, on ateria riisiä vaille valmis. Annoksen täydellistää nokare turkkilaista jogurttia ja korianterista pitävät hienontavat pinnalle vielä sitäkin.

Kannattaa ilman muuta kokeilla, vaikka pääsiäisen lammasreseptit olisivatkin jo suunniteltuna. Tällä reseptillä valmistetut pyörykät maistuvat kyllä muutoinkin.

Itämaiset lammaspyörykät kirsikkatomaattikastikkeessa

4 annosta

1 punasipuli
2 valkosipulinkynttä
1 dl auringonkukan- tai pinjansiemeniä
2 tl jauhettua juustokuminaa
0,5 tl kurkumaa
0,5 tl kanelia
1 rkl öljyä
1 kananmuna
400 g karitsan jauhelihaa
1 tl suolaa
ripaus rouhittua mustapippuria
2 rkl tuoretta lehtipersiljaa ja/tai korianteria
öljyä paistamiseen

Tomaattikastike:
1 punasipuli
1 valkosipulinkynsi
1 rkl öljyä
400 g säilykekirsikkatomaatteja
1 dl vettä
0,5 dl tomaattipyreetä
1 rkl fariinisokeria
ripaus suolaa ja rouhittua mustapippuria

Lisäksi:
riisiä
turkkilaista jogurttia
tuoretta korianteria

Kuori ja hienonna punasipuli ja valkosipulinkynnet. Hienonna siemenet.
Kuullota sipulit, siemenet ja mausteet öljyssä pannulla pehmeiksi. Laita seos kulhoon ja anna hieman jäähtyä. Lisää kanamuna, jauheliha sekä suola, pippuri ja hienonnetut yrtit. Sekoita tasaiseksi taikinaksi.
Pyörittele taikinasta pieniä lihapullia ja kypsennä 225-asteisessa uunissa noin 12 min. tai paista öljyssä pannulla käännellen.
Valmista seuraavaksi kastike. Kuori ja hienonna punasipuli ja valkosipulinkynsi. Kuumenna kattilassa öljy ja kuullota ensin punasipulia muutama minuutti. Lisää valkosipuli ja kuullota vielä hetki. Lisää joukkoon kirsikkatomaatit liemineen, vesi, tomaattipyree ja mausteet. Anna kastikkeen kiehua 10-15 min.
Painele tomaatteja haarukalla hieman murskaksi ja nostele kastikkeen joukkoon lihapullat.
Tarjoile riisin, turkkilaisen jogurtin ja tuoreen korianterin kera.

Blogini suosituin: lehtikaalipiirakka

Blogini suosituin resepti on muutaman vuoden takaa ja kantaa nimeä Lehtikaalipiirakka, joka teki minusta lehtikaalin ystävän. Nimi on totisinta totta; olenhan sittemmin valmistanut tuosta vihreästä terveysherkusta mitä ihastuttavampia asioita. Toisaalta usein vaan lisään lehden sinne, toisen tänne, niin hyvää makua lehtikaali tullessaan tuo. Ja se hetki, kun kuulee lehden rapsakan rasahduksen ruoan pinnalla – silloin tuntee onnistuneensa.

Lehtikaalipiirakka, joka johdatteli minut lehtikaalin maailmaan ei alun alkaen ole omaa aikaansaannostani, joskin jo ensimmäisessä versiossani muokkasin sitä hiukan omaa piirakkatyyliäni vastaavaksi. Ensimmäisen kerran maistoin piirakkaa äitini tekemänä, resepti siihen oli napattu Keittiössä, kotona ja puutarhassa -blogista. Yksinkertaisuudessaan lehtikaalin ja pekonin liitto on muutenkin tähtiin kirjoitettu, voimakas juusto täydellistää lopputuloksen. Eipä siinä sitten paljon muuta tarvitakaan.

Tällä kertaa hain piirakkaan uutta twistiä hauskasta kukkakaalipohjasta, jolloin syntyi aika hauska kahden kaalin kohtaaminen. Mantelijauhoa käyttämällä saa piirakasta helposti gluteenittoman version. Perinteisempää pohjaratkaisua etsiskelevät voivat toki kurkistaa alkuperäisen lehtikaalipiirakkani reseptin. Koska olen viime vuosina kallistunut pikkuhiljaa yhä enemmän kasvisruoan puoleen, suosittelen lämpimästi kokeilemaan pekonin tilalta esimerkiksi aurinkokuivattuja tomaatteja, jolloin piirakasta saadaan helposti luotua kasvisversio.

Itse olen ollut tämän piirakan kanssa tuttu jo vuosien ajan ja innostun siitä aina uudelleen. Suosittelen siis ilman muuta kokeilemaan. Valitsetko sinä perinteisen, kaalinystävän vai kasvisversion?

Lehtikaalipiirakka kukkakaalipohjalla

Vuoallinen (ø 24 cm)

Pohja:
1 pienehkö kukkakaali
2 dl vehnä- tai mantelijauhoja
ripaus suolaa
1 tl kuivattua timjamia
2 kananmunaa
0,5 dl oliiviöljyä

Täyte:
140 g pekonia (kasvisversioon esim. aurinkokuivattuja tomaatteja)
1 sipuli
100 g lehtikaalia
1 valkosipulinkynsi
2 kananmunaa
2 dl ruokakermaa
2 dl vahvaa juustoraastetta (esim. Emmental, Gruyère)
mustapippuria myllystä
ripaus suolaa

Pilko kukkakaali nupuiksi ja keitä nuppuja muutaman minuutin ajan. Voit hyvin käyttää myös kukkakaalin varsiosaa, joka kannattaa pilkkoa melko pieniksi paloiksi.
Laita tehosekoittimen kulhoon hieman jäähtyneet kukkakaalit sekä muut pohjan ainesosat. Aja tasaiseksi taikinaksi ja taputtele leivinpaperoidun piirakkavuoan pohjalle ja reunoille.
Esipaista pohjaa 200-asteisessa uunissa noin 10 min.
Kuutioi pekoni, kuori ja kuutioi sipuli. Poista huuhdelluista lehtikaalin lehdistä lehtiruoti ja pilko sopivan kokoisiksi paloiksi. Kuori ja hienonna valkosipulinkynsi.
Paista pekonikuutiot rapeiksi pannulla, lisää sipulikuutiot ja kuullota muutama minuutti. Lisää lehtikaali ja valkosipuli, kuullota vielä muutama minuutti.
Vatkaa kananmunien rakenne rikki kulhossa. Lisää joukkoon ruokakerma ja juustoraaste. Mausta mustapippurilla ja suolalla, sekoita hyvin. Kaada seos tasaisesti piirakkavuokaan.
Sirottele lehtikaali-sipuliseos piirakan pinnalle.
Paista piirakkaa 200-asteisessa uunissa noin puoli tuntia tai kunnes pinta on saanut tarpeeksi väriä.

Kevättä lautasella: mehevä yrttinen uunilohi sekä kauden kasvikset

Kun takatalvi kurittaa, voi kevään toivottaa tervetulleeksi ainakin lautaselle. Seuraava supersimppeli uunilohi, jonka voi kuorruttaa juuri itselleen mieleisellä yrtillä syntyy helppoakin helpommin ja kalan kypsyessä ehtii valmistella kasvikset. Minä valitsin tällä kertaa omaan uuniini parsaa, broccoliinia ja varhaiskaalia. Voisiko tämän keväisempää ollakaan!

Loppujen lopuksi ihan tavalliseksi lounasateriaksi valmistunut annos olisi istunut vähän hienompaankin päivällispöytään, niin ihastuttavalta se vihreydessään näytti.

Uunilohi yrttikuorrutuksella

4 annosta

600 g lohifileetä
0,25 tl suolaa
0,5 tl mustapippuria

Yrttikuorrutus:
1 ruukku valitsemaasi yrttiä (esim. persiljaa)
1 rkl pieniä kapriksia
20 g juustoraastetta
2 rkl rypsiöljyä
1 rkl sitruunamehua

Laita fileepala uunivuokaan nahkapuoli alaspäin ja poista mahdolliset ruodot. Mausta suolalla ja pippurilla.
Hienonna yrtti ja yhdistä kaikki yrttitahnan ainekset sauvasekoittimen kulhossa. Soseuta tahnaksi ja levitä kalan päälle.
Kypsennä uunilohta 175-asteisessa uunissa 20-30 min. fileen paksuuden mukaan.

Uunikasvikset

4 annosta

1 kg kasviksia (Oma keväinen versioni syntyi parsasta, broccoliinista ja varhaiskaalista, mutta voit yhtä hyvin valita esim. perunaa, porkkanaa, bataattia, parsakaalia, sipulia, kukkakaalia, paprikaa tai kesäkurpitsaa.)
2 valkosipulinkynttä
2 rkl oliiviöljyä
1 rkl balsamicoa
1 rkl tuoretta / 1,5 tl kuivattua timjamia
0,5 tl (yrtti)suolaa
0,5 tl rouhittua mustapippuria

Valmistele kasvikset pesemällä ja mahdollisesti kuorimalla ne. Halutessasi voit kuoria esim. perunat ja porkkanat, mutta itse tykkään vain pestä ne huolellisesti.
Kuori ja hienonna valkosipuli.
Leikkaa kasvikset lohkoiksi ja pane ne isoon kulhoon. Ota huomioon, että mitä isompia lohkoja teet, sitä kauemmin kasvisten kypsyminen kestää. Jos sinulla taas on kasviksia, jotka vaativat kypsyäkseen eri ajan, jaa ne kahteen eri kulhoon.
Sekoita kasvisten joukkoon valkosipuli, öljy, balsamico ja mausteet niin, että kasvikset maustuvat kauttaaltaan.
Levitä kovat kasvikset (perunat, porkkanat, bataatit) leivinpaperilla peitetylle pellille. Kypsennä 225-asteisessa uunissa noin 10 min. Lisää loput kasvikset ja paista toiset 10 min. tai kunnes kasvikset ovat kypsiä. Kääntele kerran paistamisen aikana. Keväiset kasvikseni paistuivat kypsiksi noin 10 minuutissa.

Matkailu avartaa osa 6: Angola

Melko tarkalleen viisi ja puoli vuotta sitten sain idean lähteä kiertämään maailmaa valmistamalla ruokaa sen jokaisesta itsenäisestä valtiosta. No, tahti ei ole ollut erityisen nopea, sellainen vuosi/valtio, mutta siitä kai viis, pääasia lienee, että homma ylipäätään etenee ja mielenkiintoiset makumatkat seuraavat toinen toisiaan.

Hitaan junani kuudes pysäkki sijaitsee Angolassa, Atlantin valtameren rannalla eteläisessä Afrikassa. Vuonna 1975 itsenäistynyt Angola on Portugalin entinen siirtomaa ja näin ollen sen ruokakulttuurissa on paljon viitteitä portugalilaisesta keittiöstä. Vaikka angolalaisesta keittiöstä tulee monia ulkomaalaistenkin suosimia ruokalajeja, tuotti minulle jonkin verran ongelmaa löytää sopivaa reseptiä. Valitsin lopulta Moamba de Galinha -nimisen kanaruoan, josta on lukematon määrä erilaisia variaatioita ympäri Keski- ja Etelä-Afrikkaa ja joka tunnetaan myös mantereen ulkopuolella. Moamba de Galinhaa pidetään Angolan kansallisruokana.

Sanalla sanoen sovelsin reseptin toteutuksessa melko paljon. Moamba de Galinha tarkoittaa kanaa palmuvoikastikkeessa eli toisin sanoen eräänlaista kanapataa, joka syntyy yhdistelemällä kanaa, mausteita ja palmuvoita tai -öljyä. Siitä, kuinka virallinen Moamba de Galinha minun valmistamani todella oli, sillä korvasin palmuöljyn rypsiöljyllä, en osaa sanoa, mutta hyvää se joka tapauksessa oli. Niin hyvää, että olen tehnyt sitä jo kahdesti. Myös padalle tyypillinen okra puuttuu, kurpitsan korvasin makumieltymyksistäni johtuen bataatilla, pinaatin lehtikaalilla.

Huolimatta omista modifiaatioistani tunnen suorittaneeni onnistuneen makumatkan Angolaan ja savottani toinen Afrikkaan sijoittuva rasti on nyt takataskussa. On siis aika kääntää katse kohti seuraavaa etappia, Karibianmerellä sijaitsevaa saarivaltio Antigua ja Barbudaa. Koittakaa te sillä välin Moamba de Galinhaa.

Moamba de Galinha

4 annosta

750 g kanafileitä
2 sipulia
3 valkosipulinkynttä
2 tomaattia
0,5-1 chili
6 lehtikaalinlehteä
250 g kurpitsaa (tai minun tapaani bataattia)
1,5 rkl rypsiöljyä
1,5 rkl palmuöljyä (tai lisää rypsiöljyä)
1 rkl tomaattipyreetä
2 rkl sitruunamehua
2 laakerinlehteä
0,5-1 tl suolaa
0,5 tl savupaprikaa
0,5 tl valkopippuria
0,5 tl timjamia
0,25 tl inkivääriä
0,25 tl korianteria
0,25 tl juustokuminaa
3-5 dl kanalientä
20 okraa (minulla korvautuivat Pimientos de Padron -paprikoilla)

Lisäksi:
riisiä (ja/tai maissijauho- tai maniokkimuusia)

Mausta kanafileet kevyesti suolalla ja pippurilla.
Kuori ja hienonna sipulit ja valkosipulit. Silppua tomaatit ja chili. Irrota lehtikaalinlehdistä kova lehtiruoti ja revi lehdet suupalan kokoisiksi. Kuutioi kurpitsa (tai bataatti) reilun sentin kokoisiksi kuutioiksi.
Kaada suureen kasariin rypsi- (ja palmuöljy). Ruskista kanafileet molemmin puolin ja nosta ne sitten sivuun odottamaan.
Kuullota kasarissa seuraavaksi sipulit. Lisää joukkoon lehtikaali ja vähän myöhemmin valkosipuli, jolle riittää pikainen, noin puolen minuutin maut avaava kuullotus.
Pyöräytä seuraavaksi joukkoon tomaattipyree ja silputut tomaatti hyvin sekoittaen. Lisää tämän jälkeen sitruunamehu, loput mausteet, 3 dl kanalientä, kurpitsa- tai bataattikuutiot, Pimientos ja Padron -paprikat ja ruskistetut kanafileet. (Mahdollinen okra voidaan lisätään myöhemmin.) Lisää lientä vielä niin paljon, että fileet juuri ja juuri peittyvät.
Kiehauta ja anna hautua kannen alla, kunnes kana on kypsää. Lisää okra noin viisi minuuttia ennen ruoan valmistumista tai jos haluat siitä pehmeämpää jo haudutteluvaiheessa yhdessä muiden ainesosien kanssa.
Tarkista maku ja tarjoile riisin kera. Usein Moamba de Galinhan rinnalla näyttäisi olevan myös jonkinlainen muusi, mutta itse en tällä kertaa lähtenyt etsimään sille reseptiä.