Avainsana: leipä

Ihanasti makea ja tulinen kurpitsaleipä sopii jouluun sekä joulunodotukseen – ja saa miettimään, miksi leipää ei tule leivottua useammin

Kirjoitettu by Kaisa

Oletko sinä niitä, jotka tykkäävät joka joulu kokeilla jotain uutta: tarjoilla laatikoiden sijaan perunakakkuja tai juuresmuffinsseja, korvata rosollin pikkelöidyillä punajuurilla tai jättää koko kinkun kauppaan? Minä en. Olen joulun suhteen vankkumaton – siitä kinkusta tosin olisin valmis luopumaan – ja meillä syödään aina sangen perinteinen jouluateria. Aika lailla samanlainen, johon olen lapsesta asti tottunut. Lähes joka joulu haluan kuitenkin tuoda pöytään yhden uuden kokelaan. Useimmiten ne tulevat ja menevät, hyvin harva on päässyt seuraavalle kierrokselle. Mutta aina on hauska antaa mahdollisuus.

Tänä vuonna ajattelin kutsua jouluvieraaksemme kurpitsaleivän, jonka testiversion leivoin pyhäinpäivän alkukeittomme kumppaniksi. Leipä on kurpitsan ansiosta ihanan pehmeä ja mehevä, kauniin värinen ja hiukan makea. Paahdetut siemenet tuovat siihen aivan erityistä makua. Alkuperäisessä, Viimeistä murua myöten -blogista löytämässäni ohjeessa, jota hieman toki muokkailin, taikinaan oli lisätty vielä chilihiutaleita, mutta jätin ne pois, koska halusin lastenkin pääsevän nauttimaan leivästä. Pinnalle uskalsin niitä kuitenkin jonkin verran ripotella.

Lopputulos hurmasi ja sai jälleen kerran ajattelemaan, miksi ihmeessä leivon leipää niin harvoin. Suosittelen siis ilman muuta kokeilemaan reseptiä. Nyt eletään parhaimman kurpitsakauden loppua, joten kokeilu kannattaa suorittaa piakkoin. Tai vaikka keittää leipään tuleva kurpitsasose valmiiksi ja pakastaa. Jos sitten jouluna haluaa tarjoilla uunituoretta.

Kurpitsaleipä

Huom! Voit valmistaa leivän joko kohottamalla sitä tunnin huoneenlämmössä tai yön yli hitaammin kohottamalla.

500 g kurpitsasosetta (noin 600 g pala kurpitsaa)
3 rkl auringonkukansiemeniä
1 pussi (11 g) kuivahiivaa (Jos valmistat yön yli taikinan, käytä vain puoli pussia.)
0,9 dl oliiviöljyä
3 rkl siirappia
11 dl vehnäjauhoja
(1 tl chilihiutaleita)
1,5 tl suolaa
3-4 rkl vettä

Pinnalle:
1 rkl seesam- tai oliiviöljyä
2 rkl tummaa siirappia
chilihiutaleita
kurpitsan- ja seesaminsiemeniä

Jos teet itse kurpitsasoseen, aloita sen valmistamisesta. Kuori ja paloittele kurpitsa. Keitä kypsäksi, valuta vesi ja soseuta.
Rouhi auringonkukansiemeniä hieman pienemmäksi veitsellä. Paahda kuumalla kuivalla pannulla, kunnes siemenet hiukan ruskistuvat. Varo kuitenkin polttamasta niitä.
Sekoita kurpitsasose, hiiva, öljy, siirappi ja jauhot leivontakulhossa. Vaivaa hetki ja lisää sitten auringonkukansiemenet, mahdolliset chilihiutaleet ja suola. Vaivaa taikinaksi käsin tai yleiskoneella. Vaivaa 5-10 min, kunnes taikina on kimmoisaa. Lisää vettä 1 rkl kerrallaan. Taikinan kuuluu olla melko pehmeää, ei liian jämäkkää.
Jätä taikina kohoamaan noin tunniksi pöydälle. Jos valitset yön yli taikinan ja käytät vähemmän hiivaa, nosta se jääkaappiin.
Letitä tai muotoile kohonnut taikina valintasi mukaan. Voit tehdä taikinasta myös sämpylöitä, mutta muista tällöin lyhentää paistoaikaa huomattavasti.
Peittele liinalla ja anna kohota vielä noin 20 min. huoneenlämmössä.
Sekoita öljy ja siirappi yhteen. Voitele leipä siirappi-öljyseoksella. Ripottele pinnalle siemeniä ja halutessasi chilihiutaleita.
Paista leipää 180-asteisen uunin keskitasolla noin 40 min.

Omenavarkaissa osa 3: Omena-leipävanukas

Kirjoitettu by Kaisa

Kun jälkiruoista puhutaan, oma bravuurini ovat varmasti erilaiset ”tähteistä tähdiksi” -viritelmät. Kun yhdistelee leivonnaisten tai muiden herkkujen loppuja, paistaa ne vaikka uunissa ja nauttii esimerkiksi vaniljajäätelön kera, tuloksena on yleensä vielä entistäkin suussa sulavampi kokonaisuus. Kaiken muun lisäksi hyvä puoli on vielä sekin, että näitä keitoksia voi soveltaa täysin mielivaltaisesti ja joka kerta saa kokea jotakin uutta ja erilaista. Suosittelen testaamaan.

Myös tällä kertaa esittelemäni omena-leipävanukas sopii hyvin edellä mainitsemaani tähteistä tähdiksi -kategoriaan, ovathan erilaiset leipä- ja pullavanukkaat varmasti niitä kaikista klassisimpia hävikkiruoan käyttökohteita. Perinteisistä tähdetähtösistä tämä kuitenkin eroaa siinä, että valmistin sen reseptin mukaan; yleensähän tähdemuona on pitkälti oman mielen mukaan sävellettyä. Tähän paistokseen kuitenkin päädyin törmättyäni mukavan näköiseen ohjeeseen, olisiko ollut Me Naiset -lehdessä. Myös pöydällä käyttöä odotteleva vaalea leipäpahanen vaikutti valintaani.

Leipävanukkaasta tuli hyvää, joskin leipää siinä olisi saanut olla hiukan vähemmän – tai vaihtoehtoisesti nestettä jonkin verran enemmän. Itse en lisännyt kuorrutteeseen kaikkia ehdotettuja ainesosia, kurpitsansiemenet ja pekaanipähkinät jäivät odottamaan seuraavaa kertaa.

Kannattaa kokeilla, vallan maukas tapa käyttää kuivahtaneet leivänkannikat.

IMG_0291-1

Omena-leipävanukas

6 annosta

200 g kuivahtanutta vaaleaa leipää (leipää voisi ehkä olla hieman vähemmän tai vastaavasti munamaitoa hiukan enemmän)
voita vuoan voiteluun
2 omenaa
1 tl kanelia
1 kananmuna
3 dl maitoa
sokeria
1 tl vaniljasokeria

Pinnalle:
100 g sulatettua voita
3 dl kaurahiutaleita
1 dl pekaanipähkinöitä
kurpitsansiemeniä
0,5-1 dl fariinisokeria
kardemummaa

Tarjoiluun:
vaniljakastiketta tai -jäätelöä

Leikkaa leipä 2–3 sentin kuutioiksi. Voitele laakea uunivuoka voilla ja levitä leipäpalat vuokaan.
Kuori omenat, poista siemenkodat ja leikkaa hedelmät noin sentin kuutioiksi. Kaada omenakuutiot vuokaan. Ripottele kaneli omenoiden päälle.
Vatkaa kananmuna, maito ja sokerit sekaisin. Kaada seos vuokaan.
Sulata voi ja sekoita se kaurahiutaleisiin. Lisää pähkinät, siemenet, fariinisokeri ja kardemumma. Ripota seos vuokaan.
Paista uunin keskiosassa 200 asteessa 25 ­min.
Tarjoa valitsemasi lisukkeen kera.

Kuivahtaneen leivän vähän parempi viimeinen leposija

Kirjoitettu by Kaisa

IMG_9806Tuijottaessani silmästä silmään sämpyläpussia, jonka sisältö uhkasi väistämättä päätyä kuivahtaneiden kirjaan, laadin sotasuunnitelman. Ensimmäisenä mieleeni purjehti jonkinnäköinen leipäpaistos ja hetken asian tiimoilta reseptiikkoja metsästettyäni päädyin kokeilemaan seuraavanlaista vaihtoehtoa. Alkuperäisidea taisi olla Kodin Kuvalehden, mutta muokkasin sen omia ruokavarastojamme vastaavaksi.

Paistoksesta tuli maukasta ja ilomielin voin suositella kokeilemaan vastaavaa, mikäli leivälle uhkaa käydä köpelösti. Oivallinen vaihtoehto vaikkapa brunssi- tai iltapalapöytään. Hyvä juttu on myös se, että paistoksen voi koota hyvissä ajoin, vaikkapa jo edellisenä iltana, ja antaa uunin hoitaa viimeistelyn vasta juuri ennen tarjoilua. Täytteitä voi valikoida omien mieltymysten ja sen hetkisten ruokavarastojen mukaan. Mainio hävikkiherkku, joka sopii kesäkokkailuun, jos keittiössä ei halua viettää turhan pitkää pätkää kauniista kesäpäivästä.

Pekoni-pinaatti-leipäpaistos

6 annosta

IMG_98011 sipuli
4 valkosipulinkynttä
170 g pekonia/savuporoa/kinkkua (itse laitoin noin puolet pekonia ja puolet savuporoa)
100 g tuoretta pinaattia (minulla osa korvautui rucolalla)
1 rkl rypsiöljyä
300 g vaaleaa leipää
75 g parmesaania
jotakin toista juustoa oman mieltymyksen mukaan
5 dl maitoa
5 kananmunaa
(suolaa)
mustapippuria myllystä

Kuori ja hienonna sipuli ja valkosipulinkynnet. Paloittele pekoni. Huuhdo ja valuta pinaatti.
Laita pekoni paistinpannulle ja kuumenna pannu. Ruskista pekoni omassa rasvassaan rapeaksi. Nosta pekoni talouspaperin päälle ja anna rasvan valua paperiin.
Kuullota sipulia ja valkosipulia muutaman minuutin ajan tilkassa öljyä. Lisää pinaatti ja jatka paistamista, kunnes pinaatti kutistuu.
Kuutioi leipä. Raasta juustot.
Kokoa paistos voideltuun uunivuokaan latomalla leipäkuutioita, pekonia, pinaattipaistosta ja juustoraasteita sekaisin.
Sekoita maito, kananmunat ja mausteet keskenään. Kaada seos leipävuokaan ja anna imeytyä vähintään puoli tuntia tai jääkaapissa seuraavaan päivään.
Paista vuokaa 200-asteisen uunin keskitasolla noin puoli tuntia, kunnes munamaito on hyytynyt ja pinta ruskistunut.