Kinuskikissa taikoo klassikot uuteen muotoon

Sini Visa: Kinuskikissa taikoo klassikot uuteen muotoon
Tammi, 2016

kansi_kinuskikissataikoo_v08.inddSini Visa eli tuttavallisemmin Kinuskikissa on kuulunut jo vuosia luottoleipureihini. Syystä tai toisesta hänen kirjansa ovat kuitenkin jääneet minulta pitkälti huomioimatta, olen keskittynyt häneen blogistina. Joitakin aikoja sitten kuitenkin törmäsin hänen uusimpaan kirjamuotoiseen teokseensa, Kinuskikissa taikoo klassikot uuteen muotoon, ja innostuin toden teolla. Idea siitä, että kaikkien tuntemat herkut toteutetaan toisella tavalla, sekoitetaan leivonnaiset ja leivontatekniikat keskenään on minusta herkullinen, innovatiivisuudessaan omaa luokkaansa, enkä muista kenenkään muun tehneen vastaavaa, ainakaan aiheesta kokonaista kirjaa.

Jotta ajatus tulisi paremmin selitetyksi annan muutaman esimerkin: kaneliässät Kinuskikissa leipoo pulliksi, jaffakeksit piirakaksi, laskiaispullat kakuksi ja minttu- sekä metrilakut leivoksiksi. Dominoista ja korvapuusteista tehdään muffinsseja, kakkupalat tarjoillaan konvehteina ja teoksen loppuosan suolainen tarjonta esittelee muiden muassa Toast Skagen -voileipäkakun, hampurilaispiirakan ja suolaiset lusikkaleivät. Mielenkiintoisia ideoita on sen verran, että tästä opuksesta on todella vaikea irrottaa näppejään, saatikka valita toteutuksen kohdetta.

Reseptien lisäksi kirja sisältää parinkymmenen sivun mittaisen koristelutekniikoita ja vinkkejä esittelevän osion, jossa pääpaino on selkein kuvin varustetussa koristeluohjeistuksessa.

Tämän laajemmin teosta taitaa olla turha lähteä sanallisesti kuvailemaan, kehotan tarttumaan siihen itse, sillä uskaltaisinpa väittää, että on sangen haastavaa, jos ei jopa mahdotonta, löytää leivontakärpäsen puraisemaa, joka ei kokisi mielenkiintoa lähteä toteuttamaan vähintään muutamaa tämän kirjan antamista ideoista. Itse tartuin ensitöikseni leivontatassuineni Murueskimo– sekä pizzakakkuihin, joista kumpainenkin tuotti sangen miellyttävän lopputuloksen. Seuraavaksi aion kokeilla Kiss-Kiss-torttua, jossa Fazerin parhaiden ehdoton suosikkini, Kiss-Kiss-karkki, taiotaan kääretortun muotoon.

Taikapölyllä maustettuja leivontahetkiä toivotellen.

Emman makeat piirakat

Emma Iivanainen: Emman makeat piirakat 
Kuvat: Emma Iivanainen
Docendo, 2016

emman_makeat_piirakat_1Kakkutaiteilija ja blogisti Emma Iivanainen on tehnyt menestyksekästä uraa kakkujen ja niiden kuvaamisen parissa jo joitakin vuosia. Mainetta ja kunniaa on kertynyt niin kansainvälisesti kuin kotimaassakin. Nyt ilmestynyt Emman makeat piirakat on kuitenkin oma ensikosketukseni kyseiseen taiteilijaan; ihme sinänsä onhan tämä Emmalta kirjojenkin alalla jo kolmas. No juu, aikaisempiin täytyy tutustua jälkijunassa.

Ihan ensimmäiseksi on todettava, että Emmalla taitaa olla minun makuni. Vaikka minä melko kaikkiruokainen herkkujen suhteen olenkin, on minulla kuitenkin suolaisiin ruokiin nähden paljon ronkelimpi herkkusuu. Kuivakakut ja keksit eivät ole minua varten, myös kaikki lehtitaikina- tai ”hedelmäkiille” -asiat, kuten myös viinerit voin surutta ohittaa. Mutta onneksi nämä ovatkin mielestäni melko pitkälti taaksejäänyttä aikaa, sellaisia mummoherkkuja.

Emman piirakat eivät ole mummo-osastoa. On paljon keksipohjaisia, marenki-, tuorejuusto-, kinuski- ja suklaa-asioita, siis juuri sellaisia makuja, joista minä pidän. Melko pitkälti hyvin hyvin makeita herkkuja vaahtokarkkeineen, vaniljoineen ja Nutelloineen. Sellaista nam ja maiskis -kategoriaa. Harvoin kohtaa leivontakirjaa, josta löytyisi näin paljon otollista toteutettavaa.

Mitä itse reseptiikkoihin tulee, olen kokeillut kolmea, kuningatarjäätelötorttua, vaniljaista mansikkatorttua ja sitruunamarenkipiiraita. Kaikki olivat todella maukkaita, melko helppoja toteuttaa ja kahden kohdalla saavutin jopa kauniin ulkonäön – yhden pilasin johtuen koristeluvälineitteni puutteellisuudesta. Mielestäni Emma neuvoo lukijoitaan kiitettävästi, hänen kirjaan valitsemansa piirakat eivät tavoittele tekniikoiltaan taivaita ja tekeleet ovat ennen kaikkea kauniita. Teoksen alusta löytyy myös melko kattava tekniikkaosio. Tämä on kirja, joka nostaa leipomishalut ylimmilleen.

Jotta kaikki ei olisi ihan niin täydellistä, on mainittava eräs seikka, joka teoksessa häiritsi. Kokosivun kuvat, vaikka toki näyttäviä ovatkin, on usein asemoitu siten, että ainesosaluettelot ja itse reseptit sijoittuvat eri aukeamille. Tämä taas aiheuttaa sen, että sivua on käänneltävä alati, kun taas ainakin itseni kaltainen kirjojen rakastaja mieluusti pitäisi leivontanäppinsä irti kauniista kirjasta, kinkkistä.

Ehdoton suositus kaikille oman elämänsä kakkutaiteilijoille. Tämä kirja tulee jäämään hyllyyni ja mieluusti perehtyisin Emman aikaansaannoksiin ja reseptiikkoihin laajemminkin.