Puolukka-leipäjuustopiirakka

Puolukka-aika on parhaimmillaan, joten puolukkareseptille lienee tarvetta. Tässäpä siis hauska piirakkaidea, jossa suolainen ja makea yhdistyvät suloiseksi makupaketiksi, eikä lopputulos ole liian makea ja sopii näin ollen monenlaiseen herkkusuuhun. Tätä ihanasti pullasta muistuttavaa pohjareseptiä kannattaa muuten kokeilla muihinkin piirakoihin. Tästä piirakasta se ainakin teki ihan erityisen valloittavan. Käytännön vinkkinä mainittakoon, että mikäli vaan mahdollista, tämä piirakka kannattaa tarjoilla tuoreena, hetken uunista oton jälkeen levänneenä, jolloin juuston rakenne on mehevimmillään. Toinen vaihtoehto on lämmittää sitä hiukan ennen tarjoilua.

Itse en pahemmin puolukan mausta sellaisenaan perusta, mutta varsinkin Pikku-Kokki tykkää popsia niitä esimerkiksi puuron päällä. Neiti-Kokki sen sijaan innostui marjastuksesta ja saimmekin kokoon ihan mukavan saaliin. Ulkoilua aivan parhaimmillaan.

Puolukka-leipäjuustopiirakka

Vuoallinen (ø 28 cm)

Pohja:
75 g voita
0,5 dl sokeria
1 kananmuna
1,5 dl vehnäjauhoja
1 tl leivinjauhetta
1 tl kardemummaa

Täyte:
200 g leipäjuustoa
200-250 g puolukoita
2 kananmunaa
200 g kermaviiliä
1 dl sokeria
2 tl vaniljasokeria

Vatkaa pehmeä voi ja sokeri vaahdoksi. Lisää kananmuna edelleen vatkaten. Yhdistä kuivat aineet ja sekoita ne taikinaan.
Taputtele taikina voideltuun tai leivinpaperoituun (suosittelen muuten testaamaan kestoleivinpaperia, joka toimii aivan erinomaisen hyvin juuri piirakoiden kohdalla) piirakkavuokaan jauhoja apuna käyttäen.
Leikkaa leipäjuusto pieniksi kuutioiksi. Levitä puolet juustopaloista ja puolukoista piirakkapohjan päälle.
Vatkaa täytteen kananmunat, kermaviili ja sokerit vispilällä keskenään. Valuta seos vuokaan. Ripottele päälle loput juustot ja puolukat.
Paista uunin toiseksi alimmalla tasolla 30–35 min. kunnes täyte on hyytynyt ja kauniin värinen.
Anna piirakan hiukan jäähtyä ja tarjoa vaniljakastikkeen kanssa tai sellaisenaan.

Mustikkasuosikkini kesällä 2023

Juuri nyt somen pullistellessa mustikkareseptejä päätin itsekin esitellä tämän kesän mustikkasuosikkini. Superhelppo piirakka syntyy nopeasti, eikä sen valmistukseen vaadita edes sähkövatkainta, joten sen voi leipoa alkeellisemmassakin mökkikeittiössä. Erityismaininnat ansaitsevat piirakan rapea pohja – tätä taikinareseptiä tulen varmasti soveltamaan muissakin makeissa piirakoissa – sekä mehevä tuorejuustotäyte, jonka ansiosta piirakkaa voi huoletta tarjoilla ihan sellaisenaan. Jäätelöä tai muitakaan lisukkeita ei tarvita.

Tällä(kin) kertaa yksinkertainen on kaunista. Nappaa ohje talteen, et varmasti tule pettymään. Kuvan piirakan leipoi äitini, mutta olen itsekin jo ehtinyt sitä leipomaan. Jos mustikkakukkoa ei lasketa, tässä lienee oma suosikkini mustikkaleivonnaisten saralla.

Mustikkapiirakka tuorejuustotäytteellä

Vuoallinen (ø noin 24 cm)

Pohja:
100 g voita
2,5 dl vehnäjauhoja
0,75 dl kauraleseitä
0,5 dl sokeria
1 tl leivinjauhetta
1 kananmuna

Täyte:
400 g mustikoita (pakaste)
180 g maustamatonta tuorejuustoa
1 kananmuna
0,75 dl sokeria
2 rkl sitruunamehua
1 tl vaniljasokeria

Sulata voi ja anna sen hieman jäähtyä. Sekoita kulhossa kuivat aineet. Lisää jauhoseoksen joukkoon kananmuna ja voi. Painele taikina voidellun piirakkavuoan pohjalle ja reunoille.
Levitä jäiset mustikat piirakkapohjalle.
Sekoita tuorejuuston joukkoon kananmuna, sokeri, sitruunamehu ja vaniljasokeri. Kaada täyte mustikoiden päälle.
Paista 200-asteisessa uunissa noin 25-30 min. Tarjoa jäähtyneenä.

Supertäyteläinen valkosuklaa-raparperipiirakka, raparperisuosikkini, joka todistetusti toimii myös omenaversiona

Valikoidessani sopivaa tarjottavaa tulevalle kahvitteluseurallemme törmäsin pakasteessa rasiaan edellisvuotista raparperia. Näin parhaan kauden ollessa jo takana päin päädyin tekemään vuoden ensimmäisen raparperipiirakkani. Mutta tämäpä ei olekaan mikä tahansa raparperipiirakka vaan supermehevä ja maukas, ihanan tahmainen valkosuklaa-raparperipiirakka, johon tällä kertaa laitoin raparperin ohella myös omenaa. Uskaltaisin sanoa, että kyseessä on paras maistamani raparperipiirakka, joka ei jäätelöä tai vaniljakastiketta kaipaa, vaan maistuu mainiosti sellaisenaan.

Tämä resepti kannattaa ilman muuta laittaa talteen. Ja jos kesän raparperisato on jo käytetty, raparperin voi mainiosti korvata omenalla, jolloin lopputulos on tietysti vielä himpun verran makeampi, omenalajikkeesta riippuen.

Valkosuklaa-raparperipiirakka

Vuoallinen (ø 24 cm)

600 g raparperia/omenaa, tai sekoitelma molempia

Pohja:
2 kananmunaa
2,5 dl sokeria
1 tl vaniljasokeria
4 dl vehnäjauhoja
2 tl leivinjauhetta
1 dl maitoa
1 dl kuohukermaa
100 g voita

Kuorrutus:
50 g voita
1,5 dl vehnäjauhoja
0,5 dl ruokokidesokeria
1 tl vaniljasokeria
100 g valkosuklaata

Huuhtele, kuori ja pilko raparperit viipaleiksi.
Vatkaa kananmunat ja sokerit vaahdoksi.
Lisää keskenään sekoitetut vehnäjauhot ja leivinjauhe siivilän läpi taikinaan käännellen.
Kuumenna maito ja kerma ja sulata joukkoon voi. Vatkaa seos pienissä erissä taikinaan.
Voitele joko 30×30 cm piirakkavuoka tai vaihtoehtoisesti halkaisijaltaan noin 24 cm irtopohjavuoka ja kaada taikina siihen. Ripottele pinnalle raparperinpalat tasaisesti.
Valmista sitten kuorrute. Sulata voi. Sekoita joukkoon vehnäjauhot ja sokerit. Raasta valkosuklaa karkeaksi ja sekoittele joukkoon. Nypi seosta sormin kunnes se on murumaista. Ripottele seos piirakan pinnalle tasaisesti.
Paista uunissa 200 asteessa noin 30 min. Peitä piiras foliolla tai leivinpaperilla paiston aikana, jos pinta uhkaa ruskistua liikaa.
Tarjoa haaleana tai täysin viilenneenä.

Supertäyteläinen sitruunamutakakku

Pääsiäinen meni, mutta kohta ovella kolkuttelee jo vappu, eikä keväästä usein muutenkaan juhlintaa puutu. Superhelppo tapa miellyttää niin itseä kuin vieraita on leipoa tahmainen sitruunamutakakku, jossa maistuvat kirpeä sitruuna ja liki syntinen täyteläisyys.

Tämän kakun leipomiseen ei tarvita edes vatkainta, eikä siinä onnistuakseen tarvitse olla kovinkaan kokenut jauhopeukalo. Lisäksi voisin väittää, että täyteläisyytensä vuoksi tätä ei moni pysty kovin suurta palaa kerralla syömään, joten siinä mielessä se toimii mainiona vierasvarana, jos sattuu, että leipomiselle ei jostain syystä riitä niin paljon aikaa tai voimavaroja. Muista kuitenkin, että kakun on hyvä antaa vetäytyä kunnolla ja sen voikin mainiosti leipoa jo vaikka edellisenä päivänä.

Tämä Suklaapossun blogista löytämäni resepti kannattaa ilman muuta korvamerkitä tulevan kevään juhlakautta ajatellen.

Sitruunamutakakku

Vuoallinen (ø noin 20 cm)

150 g voita
1 sitruunan kuori
0,5 dl sitruunamehua
2,75 dl sokeria
1 tl vaniljasokeria
2 kananmunaa
0,25 tl suolaa
2,5 dl vehnäjauhoja

Sulata voi mikrossa ja jätä sivuun jäähtymään.
Pese sitruuna hyvin ja raasta sen uloin keltainen kuori hienoksi raasteeksi. Purista mehu.
Mittaa kulhoon sitruunan kuori, sitruunan mehu, sokerit, kananmunat ja suola. Sekoita kunnolla sekaisin. Sekoita joukkoon voi. Lisää joukkoon vielä vehnäjauhot ja sekoita vain sen verran, että aineet juuri ja juuri sekoittuvat keskenään.
Vuoraa irtopohjavuoan pohja ja reunat leivinpaperilla. Reunasuikaleet saa parhaiten pysymään, kun reunat sivelee ensin kevyesti ruokaöljyllä.
Paista 170-asteisessa uunissa toiseksi alimmalla tasolla noin 25 min. kunnes kakku on keskeltä juuri ja juuri hyytynyt. Anna kakun jäähtyä ensin huoneenlämmössä ja nosta sitten jääkaappiin. Koostumus kiinteytyy ja maut tasaantuvat jäähtymisen aikana.

Tahmea keksipiirakka pohjoismaisilla klassikkomauilla

Yksi ehkä mielestäni parhaista helpoista leivonnaisista on amerikkalaisen cookien isompi versio, keksipiirakka. Tällä kertaa valitsin piirakkaan pohjoismaisuutta henkiviä makuja, kirpeää omenaa ja puolukkaa, jotka tasapainottivat mainiosti taikinan makeutta.

Leivonta-aikaa tämän piirakan kanssa ei saa kulumaan kovinkaan paljon, ainesosat lähinnä sekoitetaan keskenään, joten se toimii mainiona tekemisenä vaikkapa arki-iltaan lasten kanssa. Makumaailmaltaan tämä tahmea ihastuttavuus miellyttää varmasti kaikkia makean ystäviä ja sitä on myös helppo säätää omia mieltymyksiään vastaavaksi. Ensimmäisenä tulevat mieleen erilaiset pähkinät, suklaat ja marjat, joita nyt ainakin sopii kokeilla.

Siis suosittelen testaamaan. Vaniljajäätelön tai kinuskikastikkeen – ehkä jopa molempien – kanssa.

Omenan ja puolukan makuinen keksipiirakka

Vuoallinen (ø 25 cm)

200 g pehmeää voita
3 dl fariinisokeria
1 tl vaniljasokeria
1 kananmuna
4 dl vehnäjauhoja
1 tl ruokasoodaa
1 tl kanelia
1 tl suolaa
2 dl kaurahiutaleita
2 dl pieniä omenakuutioita
2 rkl tummaa siirappia
1 dl puolukoita

Lisäksi:
vaniljajäätelöä ja kinuskikastiketta

Voitele ja jauhota tai leivinpaperoi valurautapannu tai piirakkavuoka.
Vatkaa pehmeä voi ja sokerit kuohkeaksi. Lisää kananmuna vatkaten sekaan.
Sekoita keskenään jauhot, sooda, kaneli, suola ja 1 dl kaurahiutaleita. Vatkaa taikina kiinteäksi lisäämällä jauhoseosta vähän kerrallaan. Kääntele lopuksi 1 dl omenapaloja ­taikinaan.
Levitä taikina pannulle ja ripottele päälle loput omenapalat ja kaurahiutaleet.
Valuta päälle tummaa siirappia ja ripottele puolukat päällimmäiseksi.
Paista keksipiirakkaa 175-asteisen uunin alatasolla noin 45-50 min. Peitä piirakan pinta paiston loppuvaiheessa, jotta se ei tummu liikaa.
Anna piirakan jäähtyä kokonaan. Maut tiivistyvät, jos tarjoat sen vasta seuraavana päivänä.
Tarjoa jäätelön ja kinuskin kanssa.

Kepeä näkymätön omenakakku vaikkapa joulun kahvipöytään

Neiti-Kokki on pikkuhiljaa innostunut keittiöpuuhista. Miten iloinen olenkaan saadessani taas touhuta rakkaan harrastukseni parissa pikkuapulainen rinnallani! Oli nimittäin niin, että esikoisemme, Pikku-Kokki, jaksoi puuhastella keittiökumppaninani noin ikävuodet yksi-kolme, jonka jälkeen innostus pikkuhiljaa hiipui ja lopulta lakkasi kokonaan. Nykyään saan enää silloin tällöin hänestä leivontaseuraa, joka sekin perustuu lähes täysin mahdollisuuteen päästä puhdistamaan käsistä laskemani taikinakulhot. Pettymys oli suuri, kun tajusin, että ilmiselvästä keittiölahjakkuudesta ei ehkä tulisikaan seuraavaa MasterChef Junioria.

Neiti-Kokki sitä vastoin ei ennen nykyistä neljättä ikävuottaan ole oikeastaan esittänyt minkäänlaista kiinnostusta ruoanlaittoa kohtaan. Mutta nyt vihdoin olemme saaneet viettää kivoja keittiöhetkiä yhdessä. Toivottavasti näitä tulisi paljon, paljon lisää.

Runsaan omenainen kakku, gâteau invisible, on ranskalaista alkuperää oleva leivonnainen, joka kätkee sisäänsä aimo määrän omenaa. Kakku on oivallinen valinta lapsen kanssa leipomiseen, kun pilkottavaa on paljon ja taikina valmistuu helppoakin helpommin. Lopputulos on omenaisuudessaan melko kevyt, joten kakku on sopiva valinta, vaikka joulun jälkiruoaksi, kun ateria mitä todennäköisimmin on keveyden vastakohta. Jouluversiossahan vaniljan voisi korvata vaikkapa sekoituksella glögimausteita.

Kannattaa siis ilman muuta kokeilla tätä ”näkymätöntä” omenakakkua, joka nimensä mukaisesti kätkee omenaviipaleet kuorensa alle paljastaen hedelmäisen salaisuutensa vasta sitä leikattaessa.

Näkymätön omenakakku

8 annosta

800 g omenoita
puolikkaan sitruunan mehu
25 g voita
2 kananmunaa
1 dl sokeria
2 tl vaniljasokeria (jouluiseen versioon ehkä sekoitus kanelia, kardemummaa, pomeranssinkuorta, inkivääriä ja neilikkaa)
1 dl maitoa
1 dl vehnäjauhoja
1 tl leivinjauhetta

Pinnalle:
1 dl mantelilastuja
1 rkl sokeria

Lisäksi:

Kuori ulkomaiset omenat, kotimaiset voit käyttää pestyinä kuorineen. Leikkaa omenat siemenkodan vierestä neljäksi palaksi. Leikkaa palat noin 2 mm:n viipaleiksi. Purista sitruunanmehua omenaviipaleihin tummumisen estämiseksi.
Tee taikina. Sulata voi ja anna jäähtyä. Vatkaa kananmunat ja sokerit vaaleaksi vaahdoksi. Lisää voisula ja maito.
Sekoita leivinjauhe vehnäjauhoihin. Siivilöi jauhot taikinaan ja sekoita tasaiseksi.
Lisää puolet omenaviipaleista taikinaan ja sekoita niin, että taikina tarttuu viipaleisiin. Lisää loput omenat ja sekoita, kunnes kaikki omenat ovat ohuesti taikinan peitossa.
Kaada taikina leivinpaperilla vuorattuun tai huolellisesti voideltuun leipä- tai kakkuvuokaan (1,5 l). Tasoita pinta. Ripottele pinnalle mantelilastuja ja sokeria.
Paista 175-asteisessa uunissa keskitasolla noin 45 min. Tarkista kypsyys tikulla.
Jäähdytä kakku ensin huoneenlämpöiseksi ja laita sitten jääkaappiin. Tarjoa kylmänä.

Chai-maustetut omenat ja syksyn 2022 paras omenapiirakka

Omenakausi innostaa vuosi vuodelta tarttumaan erilaisiin omenapiirakkaresepteihin. Tällä kertaa kokeilin piirakkaa, jonka täyte rakenneltiin tuorejuustosta ja kondensoidusta maidosta ja johon tulevat omenat aateloin aiemmin valmistamallani chai”siirapilla”.

Innostukseni kokeilla chain makuja leivonnassa kumpusi Teekauppa Chayan minulle tarjoamasta mahdollisuudesta päästä maistelemaan erilaisia teelaatuja. Chaya on kauppakeskus Triplassa sijaitseva teen erikoiskauppa, jonka valikoima pitää sisällään yli 250 eri teelaatua. Itse olen näin aluksi tutustunut erityisesti lempiteeheni chaihin, mutta lisääkin teeaiheista jutustelua lienee syksyn mittaan kylmeneviin päiviin luvassa.

Piirakasta tuli sekä makeaa, koska kondensoitu maito, maukasta, koska ihastuttava chai ja rapeaa, koska murupinta. Eli juuri sitä, mitä täydelliseltä omenapiirakalta on lupa odottaa.

Mitä omenoiden maustamiseen tulee, sen voi toki tehdä helpomminkin, mutta jos chain makumaailma miellyttää, suositan ilman muuta kokeilemaan käyttämääni chai-siirappia. Myönnettäköön tosin, että itse keitin siirappiani siinä määrin liikaa, että se jäähdyttyään kovettui, mutta siitä viis, hyvää se oli joka tapauksessa ja aion pian kokeilla uudestaan. Ja mikä parasta, kovettunut siirappi pääsi näin osaksi piirakkaa tehden siitä vieläkin maukkaamman. Sivumennen sanoen näitä omenoita voisi popsia ihan sellaisenaan vaikkapa vaniljajäätelön kera.

Tälle piirakalle ja näille chai-omenoille siis ehdoton suositukseni.

Omenapiirakka chai-omenatäytteellä

Vuoallinen (ø 20 cm)

Chai-siirappi:
Huom! Jos haluat tehdä piirakasta helpomman version, jätä siirappi valmistamatta ja mausta omenat alla olevan ohjeen mukaan. Mikäli taas päädyt pidemmän kaavan versioon, valmista chai-siirappi hyvissä ajoin, mieluiten jo edellisenä päivänä. Tällä reseptillä siirappia tulee runsaasti enemmän, mitä piirakkaomenoihin tarvitaan, mutta lopulle siirapille on helppoa keksiä muita käyttötarkoituksia ja tarvittaessa sitä voi jopa pakastaa.

5 tl chai-teen lehtiä
1 rkl rouhittua kardemummaa
ripaus rouhittua mustapippuria
1,5 dl vettä
100 g tummaa muscovadosokeria

Mittaa kattilaan chai-tee, kardemumma ja mustapippuri. Lisää vesi ja kiehauta seos. Vähennä hieman lämpöä ja keitä miedolla lämmöllä 4 min. Siivilöi tee ja mausteet liemestä ja kaada neste takaisin puhtaaseen kattilaan.
Lisää teen joukkoon muscovadosokeri. Kiehauta seos, vähennä lämpöä ja keitä siirappia noin 3 min. tai kunnes seos hiukan paksunee. Älä keitä liikaa, ettei seos jäähtyessään kovetu liikaa vaan pysyy siirappimaisena. Jätä chai-siirappiseos jäähtymään huoneenlämpöön.

Murutaikina:
3,5 dl jauhoja
1,75 dl fariinisokeria
75 g voita

Täyte:
2 omenaa
(0,25 tl kanelia
ripaus inkivääriä
1 rkl sokeria)
100 g maustamatonta tuorejuustoa
100 g kondensoitua maitoa
1 kananmuna
1 rkl vehnäjauhoa
1 tl vaniljasokeria

Tarjoiluun:
vaniljajäätelöä tai -kastiketta

Sekoita murupohjan ainekset nyppien.
Aseta leivinpaperi irtopohjavuoan pohjan ja reunan väliin sekä halutessasi reunoille. Painele 2/3 murutaikinasta tasaisesti vuoan pohjalle. Säästä loput taikinasta pintaa varten.
Paista 175-asteisen uunin keskitasolla noin 15 min. Anna jäähtyä.
Kuori ja kuutioi omenat. Sekoita sopivaksi katsomasi määrä chai-siirappia – tai vaihtoehtoisesti kaneli, inkivääri ja sokeri – omenakuutioiden joukkoon.
Vispaa tuorejuusto sähkövatkaimella pehmeäksi ja lisää kondensoitu maito. Lisää vispaten myös kananmuna. Sekoita lopuksi joukkoon vehnäjauhot ja vaniljasokeri.
Kaada tuorejuustotäyte pohjan päälle ja ripottele omenakuutiot tasaisesti sen pinnalle. Ripottele päällimmäiseksi vielä loput murutaikinasta.
Paista uunin keskitasolla noin 20-30 min. kunnes täyte on jähmettynyt.
Ota uunista ja anna jäähtyä kunnolla ennen tarjoilua.
Tarjoile vaniljajäätelön tai -kastikkeen kera.


Supermehevä valkosuklaa-raparperipiirakka (kokeile myös omenaversiota)

Vaikka raparperikausi ei enää olekaan kuumimmillaan, löytyy varmasti muitakin, jotka minun tapaani ovat pilkkoneet pakastimeen sitä parasta, alkukesän raparperisatoa. Näinpä esittelen teille nyt oman suosikkiraparperipiirakkani, sopivasti tahmaisen valkosuklaa-raparperipiirakan.

Resepti on kulkenut mukanani aina siitä asti, kun ensikerran leivoin sitä juuri ennen Pikku-Kokin syntymää. Silloin piirakka sujahti pakastimeen ja sitä tarjoiltiin reilua kuukautta myöhemmin ristiäisissä, tällä kertaa sitä tullaan tarjoilemaan Pikku- ja Neiti-Kokin kuusi- ja nelivuotissyntymäpäivillä.

Koska piirakka on ihanan mehevää ja pehmeää, sitä voi hyvin tarjoilla ihan sellaisenaan, mutta todellinen herkkuhetki syntyy, kun piirakan päälle annostelee lorauksen vaniljakastiketta tai palan vaniljajäätelöä.

Ja hei, ensimmäiset omenat kypsyvät juuri nyt, joten kokeile ihmeessä vaihtaa raparperi omenaan. Kirpsakat kotimaiset omenat toimivat tässä varmasti ihan raparperin lailla. Muistaakseni olen tällaistakin versiota joskus kokeillut.

Raparperi-valkosuklaapiirakka

Vuoallinen (ø 24 cm)

600 g raparperia

Pohja:
2 kananmunaa
2,5 dl sokeria
1 tl vaniljasokeria
4 dl vehnäjauhoja
2 tl leivinjauhetta
1 dl maitoa
1 dl kuohukermaa
100 g voita

Kuorrutus:
50 g voita
1,5 dl vehnäjauhoja
0,5 dl ruokokidesokeria
1 tl vaniljasokeria
100 g valkosuklaata

(Lisäksi:
vaniljakastiketta / -jäätelöä)

Huuhtele, kuori ja pilko raparperit viipaleiksi.
Vatkaa kananmunat ja sokerit vaahdoksi.
Lisää keskenään sekoitetut vehnäjauhot ja leivinjauhe siivilän läpi taikinaan käännellen.
Kuumenna maito ja kerma ja sulata joukkoon voi. Vatkaa seos pienissä erissä taikinaan.
Voitele joko 30×30 cm piirakkavuoka tai vaihtoehtoisesti halkaisijaltaan noin 24 cm irtopohjavuoka ja kaada taikina siihen. Ripottele pinnalle raparperinpalat tasaisesti.
Valmista sitten kuorrute. Sulata voi. Sekoita joukkoon vehnäjauhot ja sokerit. Raasta valkosuklaa karkeaksi ja sekoittele joukkoon. Nypi seosta sormin kunnes se on murumaista. Ripottele seos piirakan pinnalle tasaisesti.
Paista uunissa 200 asteessa noin 30 min. Peitä piiras foliolla tai leivinpaperilla paiston aikana, jos pinta uhkaa ruskistua liikaa.
Tarjoa haaleana tai täysin viilenneenä (vaniljakastikkeen tai jäätelön kera).

Matkailu avartaa osa 7: Antigua ja Barbuda

Valtiolta valtiolta hitaasti – sangen hitaasti – etenevä kulinaarinen maailmanvalloitukseni otti jälleen yhden askelen eteenpäin, kun matkustin Karibianmerelle, saarivaltio Antigua ja Barbudaan. Totta puhuakseni tällaisen valtion olemassaolo tuli itselleni uutena tietona, joten sen kummempia ennakko-oletuksia en sen ruokaakaan kohtaan osannut asettaa.

Pikaisen googlailun perusteella sain käsityksen Karibian saarivaltioille tyypillisestä kalaa suosivasta ruokakulttuurista, josta löytyy toki niin kansallisruokia kuin muitakin perinteitä, mutta jonka tärkein ominaisuus on kuitenkin ruokailutapahtuman rentous ja sosiaalisuus. Antigua ja Barbuda tunnetaankin yhdestä maailman rennoimmista ruokailukulttuureista, jossa tärkein sääntö on varata ruokailulle aikaa, eikä pyrkiä lähtemään liian aikaisin. Täällä ei tunneta kiirettä.

Minulle Karibian alue tuo mieleen ihanat eksoottiset hedelmät ja näinpä ensimmäistä kertaa tällä matkallani valitsin valmistettavakseni jälkiruoan, papaijapiirakan. Koska papaija kuitenkin kuuluu niihin harvinaisiin hedelmiin, joista en pidä, päätin jälleen antaa itselleni luvan hieman soveltaa. Valmistin piirakan mangosta, joka niin ikään kuuluu alueelle tyypillisiin hedelmiin. Näin ollen voi olla, että minun piirakkani oli autenttista makeampi ja näin jälkikäteen ajateltuna reseptistä poikkeamiseni hiukan harmittaa. No, tätähän voi aina kokeilla uudestaan.

Tylsästä ulkonäöstään huolimatta piirakka oli ihan hyvää. Ei mitään maailmoja mullistavaa, ei kakkupöydän kuningatar, vaan hieman arkisemman aterian makea päätös. Itse jouduin hieman pettymään odotellessani ihanasti tahmeaa täytettä, joka olikin enemmän kohokasmaista, joskin kivasti ilmavaa. Minä tosin unohdin laskea uunin lämpötilaa esipaistettuani pohjan, mikä saattoi tehdä täytteestä hieman toivottua tiiviimmän.

Näin. Parista kömmähdyksestä huolimatta koen suorittaneeni tämän rastin. Aakkosmatkani seuraava kohde, Argentiina, odottelee jo kulman takana. Kiva projekti tämä tällainen.

Papaijapiirakka (mangoversiona)

Pohja:
Huom! Näillä määrillä taikinasta tulee hieman kuivakka ja hankalasti muotoiltava. Itse lisäisin voin määrää melko huomattavastikin, ainakin 125 grammaan.
3,5 dl jauhoja
90 g voita
0,6 dl sokeria
2 keltuaista
0,5 tl vanilja-aromia

Täyte:
3 papayaa (tai kaksi mangoa)
voita paistamiseen
2 tl limemehua
ripaus kanelia
(tilkka appelsiiniuutetta)
4 rkl jauhoja
8 rkl sokeria
4 valkuaista

Aloita pohjataikinasta. Nypi kulhossa jauhot ja voi murumaiseksi seokseksi. Sekoita joukkoon sokeri. Vatkaa keltuaiset vanilja-aromin kanssa ja lisää ne jauhoseokseen. Sekoita taikinaksi, kääri muovikelmuun ja siirrä jääkaappiin noin tunniksi.
Tee seuraavaksi täyte. Kuori papaijat – tai mangot – ja poista siemenet tai kivi. Paloittele hedelmäliha keskikokoisiksi kuutioiksi ja paista kuutioita miedolla lämmöllä pienessä määrässä voita noin 5 min. Soseuta tehosekoittimessa tai sauvasekoittimella. Lisää limemehu, kaneli (ja appelsiiniuute). Sekoita hyvin ja anna jäähtyä.
Sekoita jauhot ja 6 rkl sokeria hedelmäseoksen joukkoon.
Vatkaa valkuaiset pehmeäksi vaahdoksi, lisää 2 rkl sokeria ja vatkaa kovaksi vaahdoksi. Sekoita valkuaisvaahto varovasti mutta hyvin hedelmäseokseen. Yritä saada valkuaiset säilyttämään kuohkeutensa.
Levitä levännyt taikina piirakkavuokaan, pistele siihen haarukalla reikiä ja esipaista pohjaa 180-asteisessa uunissa noin 10 min.
Alenna uunin lämpötila 160 asteeseen. Kaada hedelmäseos esipaistetulle piirakkapohjalle ja paista piirakkaa noin 40-45 min. Valmiin piirakan pinta on vaaleanruskea ja keskiosa vielä hieman heiluva, ei täysin kiinteä.
Anna piirakan vetäytyä hetki ennen tarjoilua.

Lisää kesäisen helppoa leivontaa: suussasulava, sopivasti tahmea italialainen omenakakku

Edellisen rahka-murupiirakkapostaukseni suosio innosti toteuttamaan lisää helppoa, kesäkeittiöihin sopivaa leivontaa. Tällä kertaa esittelemäni italialainen omenakakku tarttui reseptihaaviini, kun joitakin vuosia sitten haeskelin kaikkia mahdollisia omenaohjeita syksyn valtavaa omenasatoa kesyttämään. No, näin herkullista, sopivasti tahmeaa, liki suussasulavaa omenapiirakkaa ei minulle toista ihan heti tule mieleen, joten se on päässyt leivontalistalle melko useastikin.

Kannattaa siis testailla; joko helppona kesävierasvarana tai sitten syksyllä, kun omenoita vyöryy ovista ja ikkunoista. Minä surautin kumppaniksi ja kruunuksi vielä kermavaahtoa, mutta tätä voi popsia hyvin ihan sellaisenaankin. Kerrassaan herkullista!

IMG_8350

Italialainen omenakakku

Vuoallinen (ø 20-24 cm)

500 g omenoita
130 g voita
1,5 dl vehnäjauhoja
0,5 tl leivinjauhetta
0,5 tl suolaa
2 kananmunaa
1 keltuainen
3 dl sokeria
1 tl vaniljasokeria

Voitele ja jauhota tai vuoraa leivinpaperilla irtopohja- tai piirakkavuoka (ø noin 20 cm).
Kuori ja leikkaa omenat puolen sentin viipaleiksi.
Sulata voi paistinpannulla miedolla lämmöllä. Ota 1 dl sulatettua voita talteen. Paista omenoita lopussa voissa miedolla lämmöllä 10 min. kunnes viipaleet pehmenevät.
Sekoita jauhot, leivinjauhe ja suola.
Vatkaa kananmunat, keltuainen ja sokerit kuohkeaksi vaahdoksi sähkövatkaimella.
Kääntele kuivat aineet ja 1 dl voisulaa kevyesti kananmuna-sokerivaahtoon nuolijalla.
Kääntele lopuksi omenaviipaleet (sekä voi, jossa omenaviipaleet on paistettu) taikinaan. Kaada taikina vuokaan.
Paista kakkua 180-asteisen uunin alaosassa noin 40 min.
Anna kakun jäähtyä vähintään pari tuntia ennen tarjoilua tai anna sen tekeytyä yön yli jääkaapissa.
Siivilöi kakun pinnalle tomusokeria ja tarjoa omenakakku kevyesti vatkatun kermavaahdon, vaniljakastikkeen tai -jäätelön kera.