Jos minun pitäisi valita yksi jälkiruoka, taitaisi se olla jäätelö. Tai ei taitaisi, vaan olisi. Se sopii totta kai kesään, mutta myös talveen. Se toimii melko raskaankin menun päätöksenä, mutta kruunaa hyvin myös kevyen aterian. Vaihtoehtoja on yleensä monia ja erilaisilla lisukkeilla siitä saa vieläkin monikasvoisemman herkun. Se on hyvää sellaisenaan ja sen avulla on usein pelastettavissa jälkiruoka kuin jälkiruoka. Jäätelö on siis huippu juttu!
Mutta on yksi asia, jossa jäätelö eroaa miltei kaikista muista. Ainakaan henkilökohtaisen kokemukseni perusteella jäätelö ei saa maullista lisäarvoa siitä, että se on itse tehtyä. Meillä oli jäätelökone, mutta totesimme sen turhakkeeksi. Jäätelön valmistus sillä oli hankalaa ja lopputulos aina epätyydyttävä: jäätelön rakenne jotenkin kummallinen, ei koskaan pehmeä ja tasainen, vaan kivikova massa, joka sulaessaan muuttui vetiseksi. Annoimme koneen eteenpäin, sen uudet ”onnelliset” omistajat eivät vielä – lähes kahteen vuoteen – ole laitteeseen kajonneet. Hmm, miksiköhän näin…
Totta kai myönnän, että ravintoloissa saadut kotitekoiset jäätelöt ovat olleet hurmaavia ja aivan omaa luokkaansa, mutta se siitä, minä keskitän osaamiseni muuhun. Tai ainakin keskitin – sitten tutustuin glukoosisiirappiin. Ja näinpä vaan kävi, että tein ensimmäisen onnistuneen itsetehdyn jäätelökakkuni, pehmeän ja koostumukseltaan juuri oikeanlaisen. Tämä ei jää tähän, aivan varmasti kokeilen jotakin muutakin.
Murueskimo-kakun ohjeeseen törmäsin tutustumiskierrosta Kinuskikissan uusimpaan opukseen, Kinuskikissa taikoo klassikot uuteen muotoon, tehdessäni ja mainittakoon samalla, että jos glukoosisiirapin, niin myös tämän kirjan pariin aion varmasti vielä palata, niin monta herkullista reseptiä osui heti silmiini. Mitä tähän kakkuun tulee, jouduin oikeanlaisen astian puutteessa turvautumaan hieman modifioituun versioon, mutta maku oli joka tapauksessa hyvä ja vastasi varmasti Kinuskikissan versiota. Alla olevaan ohjeeseen laitan molemmat valmistustavat.
Lisäksi esittelen ohjeen kevyen keveään vesimelonisorbettiin, joka valmistui niin ikään glukoosisiirapin avulla ja josta pidimme myös, kun tarjoilin sitä eräänä iltana välijälkiruokana, tai suunraikastajana, kuinka asian nyt ilmaista tahtookin. Ehkä tämä Maistuis varmaan sullekin! -blogista bongattu pala raikkautta minun makuuni jäisi monella aterialla hieman pliisuksi ”pääjälkiruoaksi”, mutta kuumana kesäpäivänä tällainen raikastusruiske on erittäin suositeltava vaihtoehto; ja näin jälkiruokaan valmistauduttaessa. Kokeilkaa siis ihmeessä.
P.S. Kuten sorbetista näkee, testasin samalla ensi kertaa keltaista vesimelonia, joka mielestäni jää maullisesti hieman punaista laimeammaksi.
Murueskimo-kakku
8 annosta
Kuori:
145 g tummaa suklaata
0,75 dl hasselpähkinärouhetta
Täyte:
3 kananmunaa
3 dl vispikermaa
0,75 dl tomusokeria
1 rkl vaniljasokeria
1 dl glukoosisiirappia
150 g nougat’ta (esim. Dubbel Nougat -patukoita)
Voitele suorakaiteen muotoinen silikoninen leipävuoka (tilavuus 1,4 l) kevyesti öljyllä. Pyyhi ylimääräinen öljy pois talouspaperilla. Itselläni ei silikonista leipävuokaa ole, joten käytin keskikokoista irtopohjavuokaa, jonka pohjan leivinpaperoin ja reunat öljysin.
Sulata suklaa mikrossa miedolla lämmöllä. Sekoita joukkoon hasselpähkinärouhe. Anna seoksen jähmettyä jonkin aikaa, jotta siitä tulee vähemmän valuvaa.
Levitä suklaaseos silikonivuoan pohjalle ja reunoille. Jos käytät irtopohjavuokaa, kannattaa suklaaseos levittää vain vuoan pohjalle.
Nosta vuoka jääkaappiin täytteen valmistamisen ajaksi.
Erottele keltuaiset ja valkuaiset eri kulhoihin. Mittaa kolmanteen kulhoon vispikerma.
Tee vatkaaminen tässä järjestyksessä, niin vatkaimia ei tarvitse pestä välillä: Vatkaa ensin valkuaiset kovaksi vaahdoksi. Mittaa keltuaisten joukkoon tomu- ja vaniljasokeri ja vatkaa vaaleaksi vaahdoksi. Vaahdota lopuksi vispikerma. Sekoita kermavaahtoon glukoosisiirappi. Yhdistä kaikki vaahdot toisiinsa huolellisesti sekoittaen.
Sulata nougat mikrossa miedolla lämmöllä. Anna jäähtyä hetki.
Kaada puolet jäätelömassasta vuokaan. Valuta päälle nougat levymäiseksi kerrokseksi. Levitä sitten vuokaan loput jäätelömassasta.
Nosta pakastimeen jäätymään seuraavaan päivään.
Kumoa kakku tarjoilulautaselle. Jos käytät silikonivuokaa, irrota se varoen ”kuorimalla”.
Vesimelonisorbetti
4 isompaa / 8 suunraikastajakoon annosta
0,5 l kuorettomia ja siemenettömiä vesimelonikuutioita (minulla oli keltainen vesimeloni, mutta suosittelen punaista)
1 rkl sitruunamehua
0,5 dl sokeria
0,5 dl vettä
0,5 dl glukoosisiirappia
Mittaa kattilaan sokeri ja vesi. Kiehauta ja keitä, kunnes sokeri sulaa. Jäähdytä sokeriliemi.
Soseuta vesimeloni ja vatkaa joukkoon sitruunamehu, sokeriliemi ja glukoosisiirappi.
Kaada seos rasiaan ja laita pakastimeen. Sekoita hileistä seosta muutaman kerran pakastamisen aikana. Anna sorbetin sitten jäätyä kokonaan.
One thought on “Kaksi kertaa kylmää lusikoitavaa”