Kaalikeittoresepti, joka kannattaa lukea – vaikka ei kaalista perustaisikaan

Kuten lähiaikoina olen useasti tullut maininneeksi, meillä syödään paljon sosekeittoja. Ne maistuvat Pikku-Kokille mainiosti ja ovat ehkä maailman helpoimpia valmistaa – miltei vauva kainalossa. Lisäksi niihin on kätevä upottaa hieman nahistuneet kasvikset tai kermojen ynnä muiden vastaavien rippeet. No, kasvikset eivät meillä periaatteessa nahistumisvaihettaan joudu kokemaan, minä ja Pikku-Kokki huolehdimme tästä. Säännön vahvistava poikkeus kuitenkin mahtuu meidänkin vihanneslaatikkoomme, keräkaali. Silloin tällöin nimittäin tulee mieliteko tehdä kaalisalaattia, mutta siihenpä ne kaaliruoat sitten melkein jäävätkin. Vaikka kaaliklassikoista pidänkin, ei niitä vaan tule valmistettua. Tiedä sitten miksi.

Näin ollen kun minua taas kerran jääkaapin alaosastosta katsoi silmästä silmään parhaat päivänsä nähnyt kaalinpää, päätin kokeilla muovata siitä, mitäpäs muutakaan kuin sosekeittoa. Tuli muuten hyvää. Sellaista, jota popsii, vaikka ei kaalista välittäisikään. Tämä ei nimittäin maistu kaalilta. Onko se sitten hyvä vai huono asia, sen päättäköön kukin itse. Kannattaa joka tapauksessa kokeilla.

Kaali-kikhernekeitto

4 annosta

500 g keräkaalia
300 g jauhoista perunaa
2 tlk (à 230 g) kikherneitä
1 sipuli
1 valkosipulinkynsi
2 rkl oliiviöljyä
1 l vettä
1-2 kasvisliemikuutiota
200 ml kookosmaitoa
mustapippuria myllystä

Paloittele kaali. Pese, kuori ja lohko perunat. Huuhtele ja valuta kikherneet. Kuori ja hienonna sipuli ja valkosipuli.
Kuumenna öljy kattilassa ja kuullota siinä ensin sipulit, lisää sitten kaali ja perunat. Kääntele kasviksia öljy-sipuliseoksessa muutama minuutti. Lisää vesi ja liemikuutiot.
Kuumenna keitto kiehuvaksi ja keitä, kunnes kasvikset ovat juuri ja juuri kypsiä. Lisää kikherneet ja keitä vielä 5 min.
Soseuta keitto sauvasekoittimella sileäksi.
Lisää kookosmaito ja kuumenna keitto uudelleen. Mausta mustapippurilla.