Paahdettu tomaattikeitto

Vaikka päiväkotiruoka – tai voihan se olla ikäkin – sinänsä onkin vaikuttanut perheemme pikkuruokailijoihin hieman negatiivisella tavalla tehden heistä huomattavasti entistä nirsompia, on se myös opettanut jotain. Nimittäin syömään sosekeittoja, joita Neiti-Kokki ei vielä joitakin aikoja sitten suostunut edes maistamaan. Näinpä olen innostunut keittelemään niitä viikottain ja jopa hieman tottunut omaan tapaani syödä ihan itseksenikin usein kahden ruokalajin lounas etätöitä tehdessäni. Pieni annos keittoa alkuun saa ihan tavallisenkin aterian tuntumaan jotenkin erityislaatuiselta.

Tällä kertaa keittelin paahteisen tomaattikeiton, olisiko seassa ollut yksi paprikakin, jonka maustoin yksinkertaisesti balsamicolla, suolalla ja pippurilla. Halukkaat voivat toki ripauttaa annokseensa sopivasti chiliä, mutta lasten takia minä suosin tällä hetkellä chilitöntä ruokaa. Sitä on sitä paitsi niin helppo lisätä jälkikäteen.

Sosekeitot ovat muuten siitäkin syystä mainio juttu, että niissä hieman nuhjaantuneetkin kasvikset pääsevät näyttämään parhaat puolensa. Itseni kaltainen ekologinen kokki myös ajoittaa tällaisten paahdettuja kasviksia sisältävien keittojen teon aina jonkin toisen uuniruoan yhteyteen. Ei, minä en lämmitä uunia vain tomaatteja paahtaakseni. Paahdetut kasvikset säilyvät muutenkin jääkaapissa päivän pari, jolloin aikaa vievin osuus on valmiiksi tehty ja sopivan ajan tultua keitto on nopeasti saateltavissa lopulliseen muotoonsa. Siis mainiota monella tapaa.

Paahdettu tomaattikeitto

4 annosta

1 kg tuoreita tomaatteja
1 sipuli
3 valkosipulinkynttä
2 rkl oliiviöljyä
1 tl suolaa
2 tl sokeria
mustapippuria myllystä

2-4 dl vettä
1 kasvisliemikuutio
1 tl sokeria
0,5-1 tl paprikaa
1 rkl balsamicoa
(chiliä)
0,5-1 dl kaurakermaa
(suolaa)

Pese tomaatit ja leikkaa ne lohkoiksi. Leikkaa myös sipuli isoiksi lohkoiksi. Kuori valkosipulinkynnet, mutta jätä ne kokonaisiksi.
Kuumenna uuni 200 asteeseen. Laita tomaatit, sipulit ja valkosipulit uunipellille tai vuokaan. Lorauta tomaattien ja sipulien päälle oliiviöljyä ja mausta vihannekset suolalla, sokerilla ja mustapippurilla. Paahda uunin keskitasolla noin 30 min.
Siirrä paahtuneet vihannekset ja niiden nesteet kattilaan. Soseuta ne sauvasekoittimella.
Kiehauta keitto kattilassa. Lisää 2-4 dl vettä, kunnes keitossa on mielestäsi sopiva koostumus. Mausta keitto liemikuutiolla, sokerilla, paprikajauheella ja balsamicolla sekä mahdollisella chilillä. Voit halutessasi antaa keiton poreilla miedolla lämmöllä puolisen tuntia, mutta keiton voi tarjoilla myös heti kun se on lämmennyt.
Lisää lopuksi noin dl kaurakermaa. Maista ja lisää tarvittaessa mausteita ja suolaa.

Kolmen tomaatin keitto

Alkuviikosta minun ei pitänyt puuhastella keittiössä. Minun piti pakata, valmistautua tulevaan juhannukseen. Kun huomasin kuitenkin kantaneeni kaupasta kotiin kaksi hyvikkihevilaatikkoa, ei auttanut muu kuin ruveta suunnitelmistani poiketen keittiöpuuhiin. Eipä haitannut yhtään siirtää itselleni ei niin mieluinen pakkauspuuha tulevaisuuteen ja keskittyä siihen, mitä rakastan, loihtimaan ruokaa hyvikkikasviksista ja ruokavarastoistamme löytyvistä raaka-aineista.

Käytettävyydeltään kiireisimmiltä vaikuttivat tomaatit, joten päädyin tomaattikeittoon, jonka väriä ja tomaattimaisuutta syvensi pyree, makua kermaisemmaksi pyöristi tuorejuusto. Minulla tuorejuuston makuna oli aurinkokuivattu tomaatti, joten keitosta tuli niin sanotusti kolmen tomaatin keitto. Maku twistasikin melko voimakkaasti aurinkokuivatun tomaatin suuntaan, joten voit hyvin valita keittoosi myös maustamattoman tuorejuuston. Meillä joka tapauksessa tykättiin tästäkin.

Tomaattikeitto on aina mainio aloitus aterialle, joten tällähän voisi starttailla juhannuksenakin. Kevyenä kesälounaana se toimii myös mainiosti. Tai ripotteiden kanssa vaikka juhlien buffeepöydän lämpimänä vaihtoehtona. Kannattaa kokeilla.

Kolmen tomaatin keitto

4 annosta

800 g tomaattia
1 sipuli
2 valkosipulinkynttä
öljyä kuullottamiseen
3 dl vettä
1 kasvisliemikuutio
3,5 rkl tomaattipyreetä
2 tl kuivattua basilikaa
ripaus mustapippuria
ripaus suolaa
50 g (aurinkokuivattu tomaatti)tuorejuustoa

Aloita kalttaamalla eli kuorimalla tomaatit. Laita pari litraa vettä kiehumaan. Tee kuhunkin tomaattiin ristiviilto leikkuuveitsellä. Upota kaikki tomaatit varovasti kiehuvaan veteen. Nosta tomaatit vedestä heti, kun niiden kuoret alkavat rypistyä ja irrota. Kuoren pitäisi nyt irrota helposti. Pilko kaltatut tomaatit pienemmiksi, samankokoisiksi paloiksi leikkuulaudalla.
Silppua sipuli ja valkosipuli. Kuullota sipulisilppua ja puserrettua valkosipulia hetken ajan paistinpannulla öljyssä.
Lisää joukkoon paloitellut tomaatit – muista myös leikkuulaudalle tomaattien paloittelusta jäänyt ”tomaattimehu” – ja anna seoksen kiehua keskilämmöllä kymmenisen minuuttia.
Lisää joukkoon vesi, kasvisliemikuutio ja tomaattipyree.
Lisää lopuksi joukkoon mausteet sekä tuorejuusto.
Anna keiton kiehua hiljalleen vielä 15-20 min.
Soseuta kypsynyt tomaattikeitto tehosekoittimessa tai sauvasekoittimella.

Paahdettu valkosipulikeitto

Talvipäivän päivälliseen sopivaa alkuruokaa valikoidessani mieleeni ajautui resepti vuosien takaa. Paahdetuista valkosipuleista valmistettu keitto oli jäänyt mieleen pehmeän koostumuksensa, kermaisuutensa sekä epäilemättä herkullisuutensa takia. Ja näinpä vain muistoni oli oikea; keitto oli kerrassaan maukasta, aivan mainio aterian aloitus, jota suosittelen ilman muuta kokeilemaan.

P.S. Me halusimme tarjota vieraillemme vähän monipuolisemman alkuruoan, joten tällä kertaa tarjolla oli kahta erilaista keittoa, kun valkosipulikeiton rinnalle nostettiin pienet kulhot uutta suosikkiani salaattikeittoa. Tämä kahden keiton idea toimi mainiosti ja valittu viinikin pääsi esittelemään eri puoliaan, kun sitä maisteltiin kahden erilaisen keiton makuparina.

Paahdettu valkosipulikeitto

4 annosta

200 g kokonaista valkosipulia
200 g keltasipulia
350 g jauhoista perunaa
1 rkl voita
6 dl vettä
1 tl suolaa
2 dl kuohukermaa

Kypsennä kokonaisia valkosipuleita kuorineen 200-asteisessa uunissa pellillä leivinpaperin päällä noin 30 min.
Hienonna kuoritut keltasipulit. Kuori perunat ja paloittele ne. Kuullota keltasipuleita ja perunoita voissa noin 5 min. Lisää vesi ja suola ja kuumenna kiehuvaksi. Keitä noin 5 min.
Kuori valkosipulit kynsistään ja lisää keittoon. Keitä vielä hetki, kunnes perunat ovat kypsiä.
Soseuta keitto sauvasekoittimella. Lisää kerma ja kiehauta. Kuohkeuta keitto lopuksi vielä sauvasekoittimella.

Paahdettu paprikakeitto

Paahdettu paprikakeitto on täyteläinen kasvissosekeitto, jossa tällä kertaa maistuvat Ranskan Provencen alueen perinteiset mausteyrtit. Keitto on superhelppo valmistaa, kun kasvikset pomppaavat uuniin paahtumaan, jonka jälkeen tehosekoitin hoitaa homman loppuun. Pinnalle kannattaa ehdottomasti rakentaa jonkinlainen ripote tai nautiskella keitto leivän kera riippuen siitä, mihin kohtaan ateriaa keitto asetetaan. Tämä toimii nimittäin mainiosti niin juhlallisemman aterian alkuruokana, kevyenä lounaana kuin ihanasti lämmittävänä pääruokana. Ruokakerman voi totta kai vaihtaa vegaaniseen vaihtoehtoon, jolloin keitosta tulee sopiva myös vegaanista ruokavaliota noudattavalle.

Paahdettu paprikakeitto

4 annosta

850 g punaista paprikaa
1 sipuli
2 valkosipulinkynttä
1 rkl öljyä
kuivattuja yrttejä: timjamia, rosmariinia, oreganoa ja salviaa, ripaus kutakin
ripaus mustapippuria
1 tl suolaa
500 g paseerattua tomaattia
1 dl ruokakermaa (Valitse halutessasi vegaaninen vaihtoehto.)
1 dl vettä

Lisäksi:
leipää ja/tai ripotetta, kuten paahdettuja siemeniä ja rouhittua hyvin paistettua pekonia

Halkaise huuhdellut paprikat ja poista niistä siemenet ja kanta. Levitä paprikanpuolikkaat pellille leivinpaperin päälle kuori ylöspäin. Lisää pellille myös kuorittu, lohkottu sipuli sekä kuorimattomat valkosipulinkynnet.
Sivele paprikoiden ja sipulin pinnalle öljyä ja ripottele pintaan yrttejä, pippuria ja puolet suolasta. Paahda 225-asteisessa uunissa noin 25 min. kunnes kasvikset ovat pehmeitä ja saaneet hieman väriä.
Nosta kuumat paprikat kannelliseen rasiaan. Näin kuoret irtoavat niistä hetken kuluttua kuin itsestään. Kuori paprikat ja soseuta ne sipulin ja kuorittujen valkosipulinkynsien kanssa sauvasekoittimella kattilassa. Lisää loput suolasta ja paseerattu tomaatti. Kuumenna kiehuvaksi, hauduta noin 5 min. Lisää ruokakerma ja vesi. Kiehauta keitto.
Tarjoile valitsemasi lisukkeen kera.

Rucola-tuorehernekeitto

Koska jääkapissa nökötti parhaat päivänsä nähnyt rucolarasia, jota ei enää tehnyt mieli syödä sellaisenaan, lähdin etsiskelemään reseptiä sen hyödyntämiseksi. Päädyin upottamaan rucolan keittoon, joka kantoi nimeä rucolakeitto.

Keitosta tuli hyvää, sitä en kiellä, mutta siitä kuinka suurella oikeutuksella keittoa on ”luvallista” kutsua rucolakeitoksi, voidaan olla montaa mieltä. Ainakaan tällä määrällä rucolaa, sitä ei oikeammin maistanut, vaan tämä oli ehdottomasti tuorehernekeittoa ripauksella aavistus rucolasta.

Joka tapauksessa tulen tekemään tätä uudestaankin, mutta laitan sekaan kaksi rasiaa rucolaa. Jos vielä tuolloinkaan ei keitossa maistu rucola, taidan kuitenkin suosiolla päätyä kutsumaan tätä ainoastaan tuorehernekeitoksi.

Päälle kannattaa muuten ehdottomasti veistellä vaikkapa parmesania tai muuta vahvaa juustoa. Tai sitten keittää rinnalle kananmuna, tämäkin toimi testattaessa ihan näppärästi.

Rucola-hernekeitto

4 annosta

1 sipuli
2 valkosipulinkynttä
voita
8 dl vettä
2 kanaliemikuutiota
600 g pakasteherneitä
100 g rucolaa (Harkitse toki suurempaa määrää.)
2 dl ranskankermaa
suolaa

Pinnalle:
parmesaania
kananmunia

Hienonna sipuli sekä valkosipuli ja kuullota niitä isossa kattilassa voissa. Lisää vesi ja liemikuutiot. Kaada joukkoon herneet ja keitä noin 15 min. Lisää keittoajan lopussa rucola ja jatka keittämistä vielä pari min.
Soseuta keitto sileäksi sauvasekoittimen avulla. Sekoita joukkoon ranskankerma ja mausta suolalla.
Tarjoile parmesanlastujen tai keitettyjen kananmunien kera.

Huijarin pinaattikeitto on tietysti lehtikaalikeitto

Kuten jotkut teistä lienevät huomanneen, on lehtikaali pikkuhiljaa vallannut keittiössämme alaa. Yhä useammin sille löytyy paikkansa, se rikastaa ja koristaa ruokia mitä erilaisimmin tavoin. Vaikka alun alkaen innostuin lehtikaalista lähinnä sen terveellisyyden tähden, olen nyttemmin rakastunut myös sen makuun. Vielä en kuitenkaan ole niin pitkällä, että osaisin syödä sitä raakana, tämän suhteen makuhermoni vaativat vielä totutteluaikaa.

Mitä lapsiin tulee, he eivät välttämättä ole lehtikaali-innostuksestani aivan samaa mieltä. Lehtikaalisipsejä he tosin popsisivat vaikka pääruokana, mutta muuten vihreät lehdet päätyvät ruoasta huolimatta lautasen reunalle.

Näinpä päätin hiukan huijata ja markkinoida seuraavan lehtikaalikeiton lapsille pinaattikeittona, ulkonäkö nimittäin sopi tähän yhtälöön mitä parhaiten. Mitä makuun tulee, jäin toki petoksestani kiinni, mutta keitto hupeni silti lautasilta mallikkaasti. Lehtikaalin vahva maku olikin maidossa keittämisen myötä taittunut sangen miedoksi, joten lopputulos oli kaiken kaikkiaan hyvin pitkälti pinaattikeittomainen.

Suositan siis kokeilemaan – vaikka ei lehtikaalista muuten erityisemmin innostuisikaan.

Lehtikaalikeitto

4 annosta

200 g lehtikaalia
1 l maitoa
50 g voita
5 rkl vehnäjauhoja
1-1,5 tl suolaa
1 tl sokeria
1 tl raastettua tai jauhettua muskottipähkinää

Tarjoiluun:
keitettyjä kananmunia

Huuhtele lehtikaalit ja leikkaa suikaleiksi.
Lämmitä maito. (Lämmitetty maito estää jauhoja paakkuuntumasta, kun maito lisätään voi-jauhoseoksen joukkoon ja keitosta tulee sileämpää.)
Kuumenna voi pinnoitetussa kattilassa ja lisää jauhot. Kypsennä sekoitellen noin minuutti. Lisää maito voi-jauhoseoksen joukkoon ohuena nauhana koko ajan sekoitellen.
Lisää maidon joukkoon lehtikaalisuikaleet, suola, sokeri ja muskottipähkinä. Keitä miedolla lämmöllä välillä sekoitellen 10 min.
Soseuta lehtikaalikeitto sileäksi tehosekoittimessa tai sauvasekoittimella. Maista ja lisää tarvittaessa suolaa.
Tarjoile esimerkiksi keitettyjen kananmunien kera pinaattikeiton tapaan.

Punajuuri-linssikeitto; voiko kauniimman väristä keitosta ollakaan?!

Joulun jälkimainingeissa teki mieli valmistaa kasvisruokaa. Ei suinkaan siitä syystä, että olisin popsinut kinkkua liikaa – päinvastoin, huomaan vuosi vuodelta maistelevani sitä yhä niukemmin – vaan oikeastaan siitä syystä, että jouluna rakkaat lapset, Pikku- ja Neiti-Kokki tuntuivat syövän vähän mitä sattuu. Palan kinkkua, lusikallisen laatikkoa, toisen lusikallisen rosollia. Ja Pikku-Kokki aivan liikaa herkkuja. Nyt haluan panostaa heidän täysipainoiseen ravitsemiseensa.

Seuraava punajuuri-linssikeitto tuntui juuri sopivalta tarkoitukseeni. Kun jouluksi oli tullut ostettua vielä melko runsaasti ylimääräisiä punajuuria, löytyivät aineksetkin sopivasti omista varastoista, eikä ruoanvalmistus edellyttänyt sen kummempia hankintoja.

Keitosta, jonka johdin Ruoka-alkemisti -blogin punajuurilasagnen reseptiikasta, tuli omasta mielestäni hyvää, joskin joitakin muutoksia ohje mielestäni kaipaisi. Sipulin lisääminen keitokseen raakana epäilytti ja ensi kerralla tulenkin varmasti kuullottamaan sen etukäteen. Nyt sipulista jäi keittoon hiukan epätasainen suutuntuma, jota varsinkin lapset kritisoivat.

Joka tapauksessa ihan kiva ja linssien ansiosta ruokaisakin keitto, sellainen mukavasti erilainen linssiruoka, jonka kaunis väri piristää harmaintakin päivää ja josta kaurakermaa käyttämällä saa helposti myös vegaanisen.

Tällaisin tunnelmin toivottelen onnellista Uutta vuotta, rakkaat lukijani, ja jään innolla odottelemaan, mitä se tuokaan tullessaan…

IMG_6005

Punajuuri-linssikeitto

4 annosta

3-6 punajuurta koosta riippuen
1 dl punaisia linssejä
1 sipuli
1 valkosipulinkynsi
öljyä kuullottamiseen
2 dl (kaura)kermaa
1 rkl omenaviinietikkaa
1 tl yrttisuolaa
1 tl basilikaa
0,5 tl rosmariinia
0,5 tl mustapippuria

IMG_5997

Kypsennä punajuuret esimerkiksi keittämällä. Varaa tähän riittävästi aikaa, suurten punajuurten kypsyminen voi viedä reilusti yli tunninkin. Huuhtele ja keitä linssit kypsäksi pakkauksen ohjeen mukaan. Kuori kypsät punajuuret.
Kuori ja pilko sipulit. Jos haluat niiden sulautuvan pehmeämmin keittoon, kuullota niitä hetki öljyssä pannulla.
Laita punajuuret, linssit, sipulit ja (kaura)kerma kattilaan ja soseuta sauvasekoittimella. Keitä sosetta 5-10 min. lisää viinietikka ja mausteet. Tarkista maku ja lisää tarvittaessa jotakin.

Palsternakkasosekeitto

Useimmiten, kun tapaan jääkaapista parhaimmat päivänsä nähneitä kasviksia, päädyn valmistamaan joko pyreetä tai vaihtoehtoisesti sosekeittoa. Tällä kertaa olimme kasvisaterian tarpeessa, joten valintani oli sosekeitto. Kuten sanottua, vaikka niitä tulee tehtyä paljon, taisi tämä olla ensimmäinen palsternakkasosekeittoni. Mukaan nakkasin perunaa, kukkakaalia ja juuriselleriä, maun pehmentäjäksi lisäsin sopivan lorauksen kaurakermaa. Ja tulipas taas hyvää, suosittelen!

IMG_5150

Ja kannattaa muuten tutustua palsternakkaan muutenkin tarkemmin, jos on sattunut mieltämään sen lähinnä osaksi liemijuuressekoitusta. Esimerkiksi uunissa paahdettuna siitä tulee vallan maukasta, soseena se on mainio lisäke joko sellaisenaan tai perunan kanssa sekoitettuna. Satokausi sillä on juurikin meneillään, joten aika erilaisille kokeiluille on oiva.

Palsternakkasosekeitto

5 annosta

300 g palsternakkaa
200 g jauhoista perunaa
pala juuriselleriä
puolikas pieni kukkakaali
1 sipuli
1-2 valkosipulinkynttä
0,5 dl oliiviöljyä
7,5 dl kasvislientä
1-2 dl (kaura)kermaa
(0,25-0,5 tl suolaa)

Kuori ja paloittele palsternakka, perunat ja juuriselleri. Paloittele kukkakaali. Kuori ja hienonna sipuli ja valkosipulinkynnet.
Kuullota sipuleita öljyssä kattilan pohjalla hetken aikaa. Lisää kasvikset ja kääntele 5 min.
Lisää kasvisliemi ja keitä, kunnes kasvikset ovat täysin kypsiä. Soseuta keitto tasaiseksi ja lisää sopiva määrä (kaura)kermaa.
Tarkista maku ja mausta tarvittaessa suolalla.

Paahdettu paprika-linssikeitto

Kannettuani kaupasta kotiin pussillisen pikkuhiukkasen nuhjaantuneita paprikoita, hiipi mieleeni ajatus valmistaa niistä keittoa. Koska kasvissosekeitot ovat mielestäni parhaimmillaan, jos kasvikset ensin malttaa paahtaa uunissa, tartuin seuraavaan Chocochili-blogista löytämääni ohjeeseen. Lopputulos oli maultaan oivallinen ja linssit toivat keittoon sopivasti ruokaisuutta. Suosittelen ehdottomasti kokeilemaan.

IMG_4733

Koska minusta tuntui suhteellisen epätaloudelliselta ajatukselta lämmittää uuni 250 asteeseen vain paprikoita paahtaakseni, paahdoin paprikat jo edellisenä päivänä toista uuniruokaa tehdessäni. Tämä toimi mainiosti ja seuraavana päivänä keitto syntyi mukavan nopeasti. Taidanpa harrastaa vastaavanlaista esipaahtamista jatkossakin.

Paahdettu paprika-linssikeitto

4 annosta

600 g punaista paprikaa
4 isoa tomaattia
2 dl punaisia linssejä
1 punasipuli
2 valkosipulinkynttä
öljyä kuullottamiseen
1 kasvisliemikuutio
4-8 dl vettä
1 rkl tomaattipyrettä
1 tl timjamia
0,5 tl (unkarilaista) paprikajauhetta
chilirouhetta
(suolaa
sokeria)

IMG_4722

Aloita paprikoiden paahtamisesta. Lämmitä uuni 250 asteeseen. Poista paprikoista kanta ja siemenet. Leikkaa paprikat lohkoiksi ja levitä ne uunipellille nahkapuoli ylöspäin. Laita pelti uuniin ylimmälle tasolle, aivan vastuksen alle ja paahda paprikoita uunissa kunnes niiden kuori on mustunut. Kääräise kuumat paprikat folioon tai laita kannelliseen rasiaan; kosteus helpottaa kuoren irrottamista. Anna paprikoiden jäähtyä sen verran, että ne ovat käsiteltävissä ja kuori sekä pilko ne.
Kalttaa ja pilko tomaatit sekä huuhtele ja valuta linssit.
Kuori ja silppua sipuli ja valkosipulinkynnet. Kuullota niitä öljyssä kattilan pohjalla hetki, lisää sitten tomaatit, paprikat, linssit, kasvisliemikuutio ja noin puolet vedestä. Lisää hetken kuluttua tomaattipyree, timjami, paprikajauhe sekä chilirouhe.
Anna keiton kiehua, kunnes linssit ovat kypsiä. Lisää vettä keittoon pikkuhiljaa tarpeen mukaan.
Soseuta keitto sauvasekoittimella. Lisää tarpeen mukaan suolaa ja tasapainota makua sokerilla.

Kohti kurpitsakautta: myskikurpitsakeittoa ihan kaikille

Kun erilaisten kurpitsojen satokaudet pikkuhiljaa taas lähenevät, nappasimme Pikku-Kokin kanssa kaupasta myskikurpitsan. Syntyi kurpitsakeitto, joka sosekeittojen tapaan oli valmistusprosessiltaan helppoakin helpompi, ainoastaan kurpitsojen paahtaminen vei hiukan aikaa. Lisäksi se oli yksinkertaisesti muokattavissa jokaisen perheemme jäsenen ruokavalioon sopivaksi, siis toisin sanoen Neiti-Kokille suolattomaksi versioksi. Ja mikäli tarvetta löytyy, saa siitä helposti myös vegaanisen, eli tätä tarjoilee halutessaan heterogeenisemmallekin porukalle.

Vuosien saatossa on myskikurpitsasta tullut tehtyä keitto jos toinenkin, mutta kyllä tämäkin koostumukseltaan ihanan samettinen versio ehdottomasti ansaitsee paikkansa Tunnelmallisten reseptien kirjassa. Suosittelen.

IMG_4447

Myskikurpitsakeitto

6 annosta

500 g myskikurpitsaa
1,5 rkl oliiviöljyä
1 sipuli
1 valkosipulinkynsi
2 porkkanaa
4 jauhoista perunaa
1 rkl öljyä
8 dl kasvislientä
1 dl kermaa (Mikäli haluat keitosta vegaanista korvaa esimerkiksi kaurakermalla.)
(1 tl suolaa)
0,25 tl muskottipähkinää
0,25 tl sokeria

(Pinnalle:
basilikaa, persiljaa
paahdettuja kurpitsansiemeniä)

Halkaise ja kuori kurpitsa. Kaavi siemenet pois, mutta mikäli haluat paahtaa niitä keiton päälle, säästä ainakin osa. Paloittele kurpitsa ja laita palat pellille . Pirskottele päälle oliiviöljyä. Paahda uunissa 200 asteessa noin 30 min. Kurpitsa on kypsää kun haarukka menee siitä helposti läpi. Jäähdytä.
Kuori ja hienonna sipulit. Kuori porkkanat ja leikkaa paloiksi. Kuori perunat ja leikkaa neljään osaan. Kuullota kasviksia kattilassa öljyssä muutaman minuutin ajan. Laita kurpitsan palat joukkoon. Kaada kasvisliemi päälle ja keitä kasvikset kypsiksi.
Soseuta sauvasekoittimella. Lisää kerma ja kuumenna. Mausta (suolalla), muskottipähkinällä ja sokerilla.
(Ripottele halutessasi tarjoiluvaiheessa pinnalle hienonnettuja yrttejä ja kuivalla pannulla paahdettuja kurpitsansiemeniä.)