Vegaaninen omenapiirakka

Satokausiajattelua uhmaten valmistin omenapiirakkaa. Tästä tuli oikein hyvää, sellaista sopivasti kaurapaistosmaista, mutta tuorejuuston ansiosta hiukan tavallisesta poikkeavaa. Resepti on vegaaninen ja tulin samalla ensi kertaa testanneeksi myös kauratuorejuustoa – tai eihän se tietenkään juustoa ole, vaan levitettä, mutta kuitenkin – ja todenneeksi, että se toimii leivonnassa ihan hyvin, vaikka maku muuten hiukan erikoinen onkin.

Siis suosittelen. Periaatteessa tätä voisi nautiskella ihan ”raakanakin”, mutta kyllä vaniljakastike aina kaksinkertaistaa herkullisuuden…

Reseptistä osoitan kiitokseni Viena K -blogin suuntaan.

IMG_3313

Vegaaninen omenapiirakka

Vuoallinen (ø 24 cm)

Pohja:
1 dl sokeria
1,5 dl kaurahiutaleita
1,5 dl vehnäjauhoja
1 tl leivinjauhetta
100 g vegaanista margariinia

Täyte:
150 g kasvipohjaista ”tuorejuustoa”
2-3 pientä omenaa
vaniljasokeria
kanelia
50 g vegaanista margariinia
1 dl sokeria
1,5 dl kaurahiutaleita

Tarjoiluun:
kauravaniljakastiketta tai -jäätelöä

Valmista ensin pohja. Sekoita keskenään sokeri, kaurahiutaleet, vehnäjauho ja leivinjauhe. Lisää joukkoon sulatettu margariini ja sekoita tasaiseksi massaksi. Taputtele taikina tasaisesti piirakkavuoan pohjalle.
Notkista tuorejuusto ja levitä se pohjataikinan päälle.
(Kuori) ja pilko omenat, levitä ne tuorejuustokerroksen päälle. Ripottele pinnalle vaniljasokeria ja kanelia.
Sulata täytteeseen tuleva margariini. Sekoita margariini, sokeri ja kaurahiutaleet murumaiseksi seokseksi. Levitä seos omenoiden päälle.
Paista piirakkaa 200-asteisessa uunissa noin 20-25 min. Meidän uunissamme piirakka tosin vaati kypsyäkseen reilut 40 min. eli kannattaa tarkkailla paistosta ja varautua reseptissä olevaa paistoaikaa pidempään odotteluun.
Tarjoile sellaisenaan tai valitsemasi lisukkeen kera.

Vallan maukas vegaaninen mutakakku

Jos jostakin huomaa, että on kesäloma, niin ainakin siitä, että blogissa on kovasti hiljaista. Vaikka Kotikolossa toki ruokaa valmistuukin, ei se usein ehdi kuvauspöydälle asti, ja toisaalta kesätouhujen lomassa tulee tehtyä enemmän sellaista tuttua ja turvallista, jo aiemminkin kokattua ja blogattua ruokaa. Nyt, kun Aleksikin on lomalla olen myös saanut nauttia siitä, että arkiruoatkin usein valmistuvat hänen toimestaan ja saan istua miltei valmiiseen pöytään. Ihastuttavaa!

Niin tai näin, siitä ei kuitenkaan pääse yli tai ympäri, että leipomaan minun on päästävä säännöllisin väliajoin. Ei niin terapeuttista asiaa kuin kakkutaikina taida ollakaan. Näinpä olenkin innoissani, kun pääsen taas oikein syyn kanssa leipomaan kakun jos toisenkin, kun kuukauden välein meillä juhlitaan; ensin kolme- ja sitten yksivuotiasta.

IMG_3210

Koska vieraiden joukosta löytyy vegaaneja, päätin aloittaa kakkukimarani leipomalla vegaanisen mutakakun. Tämän monestakin syystä; ensinnä siksi, että lähes kaikki pitävät mutakakusta ja toiseksi sen takia, että edellisenä päivänä olin valmistanut vegaanista suolaista piirakkaa, johon en ollut oikeastaan ollenkaan tyytyväinen. Nyt halusin jotakin varmasti hyvää. Ja hyväähän tästä tulikin, ihan ”tavallisen” mutakakun tyylistä, sopivasti tahmeaa ja ihanan suklaista.

Vegaaniset suklaakakut ylipäätään ovat todellista herkkua, usein jopa tavallisia parempia, tuli taas todettua. Reseptistä, jota muokkasin hieman lisäämällä taikinaan aavistuksen lakritsin makua, kiitän tällä kertaa Viimeistä murua myöten -blogia. Suositan suuresti kokeilemaan!

IMG_3203

Vegaaninen mutakakku

Vuoallinen (ø noin 20 cm)

2 dl vehnäjauhoja
1 dl makeuttamatonta kaakaojauhetta
0,5 tl leivinjauhetta
0,5 tl ruokasoodaa
0,33 tl suolaa

2,25 dl kaurajuomaa
1 dl rypsiöljyä
50 g sulatettua maidotonta margariinia
1,5 dl fariinisokeria
1 tl vaniljasokeria
0,5 tl valkoviinietikkaa (Myös kaikki muut viinietikat lukuun ottamatta väkiviinaetikkaa sopivat.)
50-100 g vegaanista tummaa suklaata
1 rkl lakritsijauhetta (Mikäli haluat kakkuun hiukan lakritsin makua.)

Sekoita kuivat aineet keskenään: Lisää kulhoon vehnäjauhot, siivilöi mukaan kaakaojauhe ja lisää leivinjauhe, ruokasooda ja suola. Sekoita tasaiseksi.
Sekoita toisessa kulhossa kaurajuoma, rypsiöljy, sulatettu margariini, fariinisokeri, vaniljasokeri ja valkoviinietikka.
Kaada kuivat aineet kosteiden joukkoon ja sekoita nopeasti tasaiseksi lusikalla. Älä vatkaa.
Pilko suklaa palasiksi ja sekoita taikinan joukkoon. Taikinan kuuluu olla löysää. Mausta halutessasi lakritsijauheella.
Paista uunin keskitasolla 175 asteessa noin 25 min.
Huom! Paistoaika vaihtelee uunista riippuen. Meidän uunissamme aika taisi olla himpun verran liian pitkä, vaikka 20 minuutin kohdalla kakku oli vielä liian raakaa. Tämä on siis tarkkaa minuuttipeliä. Kakku on valmista, kun reunat näyttävät jähmettyneeltä ja kakkumaiselta noin 3 cm reunasta, mutta keskeltä kakku on vielä tahmeaa (ei juoksevaa). Mutakakku jähmettyy jäähtyessään ja parhaaseen lopputulokseen pääset, kun jätät sen jääkaappiin jäähtymään ja nostat huoneenlämpöön pari tuntia ennen tarjoilua.

Kevään kakkuprojekti osa 4: Annin päärynäpiirakka murupäällisellä

Kakkuprojektini liikahti taas eilen yhden askeleen kohti valmistumistaan, kun leipaisin aamupuuhikseni seuraavan päärynäpiirakan. Reseptiikka kyseiseen piirakkaan löytyi jo kerran aiemmin testailemastani Annin uunissa -blogistin uudesta leivontakirjasta. Kirjassa piirakka oli tehty omenoista, mutta sitä kehotettiin kokeilemaan myös päärynän makuisena, joten koska jääkappissa nökötti päärynärasia, päätin valita piirakalleni hieman harvinaisemman makumaailman. Ja ehkäpä tämä sopii ylioppilasjuhlien tunnelmaan hieman syksyistä omenapiirakkaa paremmin.

Mitä nyt onnistuin piirakkaa pikkuisen maistemaan se vaikutti supermehevältä ja hyvänmakuiselta. Tein piirakasta gluteenittoman ja vegaanisen, joten siitä, kuinka tämä vaikutti sen koostumukseen, en osaa sanoa, mutta ei ainakaan negatiivisesti. Laitan alle kuitenkin ohjeen ”normaalina” versiona ja oheen omat muutokseni.

Suosittelen vallan paljon, vaikkapa pääsiäisen jälkiruokapöytään mämmille vastapainoksi. Täyden kympin tästä varmasti saa, kun rinnalle asettaa vaniljakastiketta tai -jäätelöä.

IMG_1646

Mehevä päärynäpiirakka murupäällisellä

8-12 annosta

5 pientä tai 3 isoa päärynää (tai omenaa)
150 g voita (Mikäli teet vegaanisena valitse maidoton margariini.)
1,5 dl fariinisokeria
3,5 dl vehnäjauhoja (Gluteenittomaan versioon käytä gluteenittomia jauhoja ja sekoita maitoon 1 tl psylliumia, mikäli et käytä jauhoseosta, joka tätä jo sisältää. Omasta piirakastani puuttuu psyllium, mutta tämä ei tuntunut haittaavan lopputulosta.)
1 kananmuna (Jätä tämä pois vegaanisesta versiosta.)
0,75 dl maitoa (Vegaaniseen versioon valitse kaurajuoma.)
0,5 tl ruokasoodaa
1 tl vaniljasokeria
1-2 tl kanelia

Tarjoiluun:
vaniljakastiketta tai -jäätelöä

Kuori ja pilko päärynät kuutioiksi.
Sulata voi kattilassa tai mikrossa, jäähdytä ja sekoita sokerin kanssa kulhossa.
Lisää jauhot pienissä erissä sekaan.
Ota reilu 1 dl taikinaa sivuun murupäällistä varten.
Lisää isompaan taikinaan kananmuna, maito, sooda ja vaniljasokeri. Kääntele taikina nuolijalla tasaiseksi. Taikina jää melko löysäksi.
Kaada taikina voideltuun piirakkavuokaan ja lisää päälle päärynäpalat. Sirottele päärynöiden päälle kanelia ja taikinamuru.
Paista piirakkaa uunin keskitasolla 200 asteessa noin 30 min.
Anna piirakan jäähtyä ja vetäytyä ennen tarjoilua.
Tarjoile vaniljakastikkeen tai -jäätelön kera.

IMG_1654-2

Kevään kakkuprojekti osa 2: Supermehevä vegaaninen Marianne-tökkäyskakku

Viime viikolla aloittamani kakkuprojekti eteni eilen toiseen osaansa, kun leivoin Fazerin innoittamana Marianne-tökkäyskakkua. Koska satuin Urbaani vegenda -blogissa törmäämään samaisen kakun vegaaniversioon, päätin Fazerin tarjoaman gluteenittoman variaation sijaan tehdä kakustani vegaanisen.

Kakusta tuli mainio, supermehevä ja taatusti suklainen. Mariannen minttuisuus tuo siihen omanlaistaan pirteyttä ja juhlapäivänä pinnalle levitettävä Marianne-kaurakerma hieman kontrastia.

Postaukseen liittämäni kuva – joka tosin kuvaa kakkua puolitiessä – kertoo hyvin siitä, että ainakin oma versioni oli sangen hajoilevainen, eikä mikään kakkupöydän kauneuspilkku. Tiedä sitten johtuneeko kananmunan puutteesta vai mistä. Hyvä vinkki muuten kakun veganisoimiseksi on korvata kananmunat banaani- tai omenasoseella.

Näin. Tällaisia kakkujuttuja tällä kertaa.

IMG_1294

Marianne-tökkäyskakku

12 annosta

Pohja:
4,5 dl jauhoja
4,5 dl sokeria
2 dl kaakaojauhetta
2 tl vaniljasokeria
2 tl leivinjauhetta
1,5 tl ruokasoodaa
1 tl suolaa
2 dl kasvimaitoa
1 dl rypsiöljyä
2 dl vahvaa kahvia
1 dl omenasosetta

Marianne-ganache:
2 dl kasvikermaa
1 dl Marianne Crushia
100 g tummaa suklaata

Pinnalle:
2 dl vaahtoutuvaa kasvikermaa
0,5 dl Marianne Crushia

Tee ensin kakkupohja. Sekoita kuivat aineet keskenään isossa kulhossa. Lisää joukkoon kasvimaito, öljy, kahvi sekä omenasose. Sekoita taikina tasaiseksi. Kaada taikina leivinpaperilla vuorattuun irtopohjavuokaan (ø 22-24 cm) ja paista 175-asteisessa uunissa noin 50 min. Jäähdytä hyvin.
Tee sitten ganache. Kiehauta kerma ja lisää Marianne Crush. Sekoita kunnes crushit ovat liuenneet kermaan. Paloittele suklaa ja lisää kerma-crush seokseen. Sekoita tasaiseksi.
Aseta kakkupohja tarjoiluvadille. Töki kakkupohjaan reikiä. Valuta Marianne-ganache koloihin ja kakun pinnalle. Kopauta kakkua pöytää vasten, jotta ganache valuu pohjalle asti.
Vaahdota kerma ja lisää Marianne Crush joukkoon. Levitä kermavaahto kakun pinnalle.

Paahdettu juuressosekeitto à la Pipsa ja Meri-Tuuli

Olen lähipäivinä selaillut aktiivisesti Pipsa Hurmerinnan sekä Meri-Tuuli Väntsin keittokirjaa Samassa liemessä. Kyseinen opus päätyi tarkasteluuni seurattuani viime kevään kaksikon samannimistä TV-sarjaa. Tuolloin tosin alkuraskauden epämiellyttävät iltaolot vaivasivat lähes poikkeuksetta ja ohjelmasta mieleen tulevat harmillisesti juuri nuo tuntemukset. No, joka tapauksessa joka jakson jälkeen olisi tavallisessa tilanteessa ollut nälkä ja nyt kirjan kanssa on hyvä toteuttaa tuolloin tekemättä jääneitä herkullisuuksia. Kirjaa tulen vinkkaamaan lähiaikoina tarkemminkin.

Ensimmäisenä ladyjen resepteistä teon alle päätyi paahdettu juuressosekeitto, joka lukeutuu teoksen penninvenytys-osioon. Keittoon onkin hyvä upottaa lähes mitä vain jääkaapin vihannesosiosta löytyvää – vaikka vähän vanhaakin tavaraa. Siis mitä oivallisinta ekologisuutta.

img_0159

Keitosta tuli mielestäni mitä maukkainta, ja aivan ilman kermoja, juustoja tai mitä sosekeittoihin nyt yleensä tavataankin lisäillä. Maukkauden takaa löytyy paahtaminen, joka saa ainekset heräämään aivan toisella tapaa eloon tehden keitosta erittäin täyteläistä. Helppoakin tämä on, kun kuorimisen ja pilkkomisen lisäksi vaaditaan ainoastaan tehosekoittimen käyttelytaitoa. Sen kun nakkaa kasvikset ensin uuniin ja sitten tehosekoittimeen, siinäpä oikeastaan se.

Siis suositukseni; sekä keitolle että kirjalle.

Sosekeitto paahdetuista juureksista

4 annosta

img_0176-11,5 kg juureksia ja vihanneksia (esim. porkkanaa, kurpitsaa, fenkolia, parsakaalia, sipulia, valkosipulia, tomaattia)
muutama oksa tuoreita yrttejä (esim. rosmariinia, timjamia, persiljaa, salviaa, oreganoa)
2 rkl oliiviöljyä
suolaa
noin 8 dl vettä

Laita uuni kuumenemaan 180 asteeseen.
Kuori juurekset ja kasvikset. Pilko kaikki samankokoisiksi paloiksi, jotta ne kypsyvät yhtä aikaa.
Levitä palat uunipellille, lisää yrtit ja valuta päälle oliiviöljy. Ripottele päälle suolaa, sekoita ja levitä palat tasaisesti pellille.
img_0180-1Paahda uunin keskiosassa, kunnes juurekset ovat kypsiä. Vedä paahtuneista yrteistä kova oksa pois.
Anna ainesten jäähtyä hetki pellillä ja laita ne sitten tehosekoittimeen. Lisää 5 dl vettä ja soseuta. Lisää vettä, kunnes saat sileän ja lusikoitavan keiton.
Tarkista maku ja lisää halutessasi mausteita.

Jokaisen lautaselle sopiva kookos-linssikeitto

Sosekeittokavalkadini kasvoi taas yhtä suuremmaksi, kun testasin kookos-linssikeittoa. Uusi tulokas osoittautui sen verran pidetyksi, että paikka pysyväislistalla on taattu. Keittoa on helppo modifioida sekä lihaisammaksi tai muuten ruokaisammaksi ateriaksi että sangen kevyeksi ja täysin vegaaniseksi kasvisversioksi, kukin tavallaan.

Tällä kertaa meillä keiton sekaan upposi paketillinen broilerinsuikaleita, mutta esimerkiksi maissit olisivat niin ikään tuoneet siihen mukavaa purupintaa. Kuten sanottua maukas keitto toimii hyvin sellaisenaankin, ehkäpä tuolloin rinnalle kannattaa napata palanen leipää. Minä ripottelin valmiiden annosten pinnalle vielä aiemmin esittelemiäni paahdettuja linssejä, jotka toimivat tehtävässä mainiosti.

IMG_2277

Tästä siis resepti vaikkapa alkuvuoteen – tai joulun odotteluun.

Kookos-linssikeitto

4-6 annosta

2 dl punaisia linssejä
1 l kasvislientä (Mielestäni hieman pienempikin määrä olisi voinut riittää, nyt keitosta tuli koostumukseltaan melko laihaa.)
1 sipuli
2 valkosipulinkynttä
1 rkl öljyä
1 rkl juustokuminaa
400 g yrttimaustettua tomaattimurskaa (Tämän voi korvata tomaattimurskalla sekä noin rkl:lla basilikaa ja oreganoa.)
3 rkl soijaa
400 ml kookosmaitoa
1 rkl sitruunamehua
(tuoretta minttua)

Lisäksi esimerkiksi:
broileria
paahdettuja linssejä (Linkki reseptiin löytyy yläpuolelta.)
maissia
leipää

Pane linssit siivilään ja huuhtele huolella. Keitä linssejä kasvisliemessä noin 10 min. kunnes ne ovat pehmeitä. Säästä linssit keitinliemessään. Käytä myös liemi keiton valmistukseen makua antamaan.
Mikäli teet keitosta broileriversion, paista broileri suikaleina öljyssä kypsäksi. Nosta sivuun ja kuullota myös kuorittu ja silputtu sipuli sekä valkosipuli. Lisää juustokumina. Kääntele seosta vielä hetki.
Pane pehmeiden linssien sekaan kuullotettu sipuli-juustokuminaseos, tomaattimurska ja soija. Keitä hetken aikaa ja soseuta keittopohja.
Lisää sekaan mahdolliset paistetut broilerisuikaleet, kookosmaito, sitruunamehu (ja silputtua minttua). Mikäli käytät keiton runsauttajana pakastemaissia, ne voi hyvin lisätä vasta tässä vaiheessa.
Anna hautua hetki ja nosta tarjolle. Ripottele annosten pinnalle paahdettuja linssejä.

Varsisellerikeitto – joka ei maistu varsiselleriltä

Varsiselleri, tuo useasti parjattu terveyspommi, on monesti tuottanut päänvaivaa myös meidän jääkaapissamme. Se ei ole hyvän makuista, turha tätä on kaunistella, mutta koska se tekee monille kastikkeille hyvää, on sitä silloin tällöin kuitenkin ostettava. Tarvittava määrä on lähes aina vain muutama varsi, mutta sitä on kuitenkin ostettava koko nippu, noin kymmenen vartta. Ärsyttävää; miksi niitä ei voida myydä vain tarpeeseen, jonka uskoisin monilla olevan pieni?!

No, pakastaminen on tietysti mahdollista ja sitä olenkin usein suosinut. Toiseksi selleri säilyy jääkaapissa pitkään, joten ongelma ei senkään suhteen ole kovinkaan suuri. Mutta kuitenkin.

Tällä kertaa päätin kuitenkin olla varastoimatta jäljelle jäänyttä nippua ja keittelin varsista sosekeittoa. Keitosta tuli varsin maukasta, ja mikä tärkeintä, se ei maistunut selleriltä. Hieno homma! Täytyy tehdä tätä toistekin.

IMG_2158-1

Varsisellerikeitto

4 annosta

350-400 g varsiselleriä
500 g perunaa
1 sipuli
25 g voita (mikäli haluat vegaanisen version, korvaa esimerkiksi parilla rkl:lla rypsiöljyä)
0,25 tl suolaa
5 dl kasvislientä
2 dl kookosmaitoa
1 dl tuoretta persiljaa

(Pinnalle:
ohuita omenaviipaleita)

Pese ja kuivaa varsisellerit ja pilko varret parin sentin paloiksi.
Kuori ja pilko perunat paloiksi. Kuori ja lohko sipuli.
Sulata voi kattilassa ja lisää varsisellerit, perunapalat ja sipulilohkot kattilaan. Kuullota kasviksia noin 5 min. ja ripottele päälle suolaa.
Lisää kasvisliemi sekä kookosmaito ja keitä, kunnes kasvikset ovat kypsiä, eli 5–10 min. palojen koosta riippuen.
Lisää lopuksi hienonnettu persilja ja soseuta keitto sauvasekoittimella.
(Alkuperäinen Kotivinkistä napattu resepti, jota tosin muokkasin esimerkiksi vaihtamalla kerman kookosmaitoon, suositteli keiton pinnalle ohuita omenasiivuja. Meillä tämä yhdistelmä on toistaiseksi kokeilematta…)