Kuka saa Kiss-Kiss -karkin?!

Lapsena mummolat olivat kyllä huippujuttu – tai ovat toki edelleen, joskin hieman eri syistä. Meillä kävi hyvä tuuri; meillä oli kaksi täysin erilaista mummolaa, maalaismummola ja kaupunkilaismummola, molemmissa omat parhautensa. Mummoloiden ja mummolatarinoiden ympärille olisi toki mahdollista perustaa vaikka omaa bloginsa, mutta koska tämän blogin tarkoitus on kuitenkin yhä edelleen esitellä reseptejä, hyppään pidemmittä puheitta asiaan. Aivan kohta.

Tässä kohtaa en kuitenkaan malta ohittaa pientä kertomusta toisesta mummistani, siitä kaupunkilaisesta. Mummilla nimittäin oli kaappi, ihmeellinen runsaudensarvi, aina pullollaan makeisia ja muita houkutuksia. No, olivathan ne usein sellaisia mummo-herkkuja; kettukarkkeja, vohvelikeksejä ja pumpernikkeleitä, mutta siitä viis, herkkuja joka tapauksessa. Ja usein oli myös pussi Fazerin Parhaita – sekä siitä seurannut tyypillinen kiista: Kuka saa Kiss-Kiss -karkin?! Sillä niinhän se taisi meidän perheessämme olla, että ainakin meillä lapsilla suosikki oli tottahan toki sama. No, se Jääkarhu oli ihan hyvä kakkosvaihtoehto…

IMG_7754Mietiskellässäni leipomusta veljeni esikoispojan ristiäisiin – kyseessä on muuten vielä kissalla varustettu talous – ei siis valinta ollut vaikea, kun satuin löytämään tämän ohjeen, jossa Kinuskikissa taikoo Kiss-Kiss -karkista jättisuuren, siis kokonaisen tortun. Hauskaa!

Harmikseni ajanpuutteen vuoksi omaa torttuani en tällä kertaa onnistunut kuvaamaan, joten lainasin tässä esiintyvän kuvan reseptin laatineen Kinuskikissan Kinuskikissa taikoo -teoksen kuvituksesta. Uskokaa tai älkää, oma tuotokseni muistutti kovasti alkuperäisversiota tassunjälkineen kaikkineen. Kannattaa siis ehdottomasti testata tätä innovatiivista reseptiikkaa, joka tuottaa maukkaan ja hauskannäköisen lopputuloksen.

Kiss-Kiss -torttu

12 annosta

Huom! Sekä täytettä että tassutaikinaa tulee reilusti. Tassutaikinan lopusta paistoin muutaman muffinssin lisäämällä ylimääräiseen taikinaan hieman jauhoja. Täytteelle en sen sijaan vielä keksinyt uutta sijoituspaikkaa, joten laitoin sen pakastimeen. Uskaltaisin kuitenkin neuvoa, että täytettä voi tätä kakkua varten huoletta tehdä alla olevasta määrästä vain kaksi kolmasosaa.

IMG_7750Täyte:
250 g Kiss-Kiss -karkkeja (ainakin CandyTownista löytyi erikseen myytävinä, mikäli et halua ostaa ”muutamaa” Fazerin Parhain -pussia kotikokoelmiin…)
4 dl kuohukermaa

Tassutaikina:
1 valkuainen
0,5 dl sokeria
0,5 dl vehnäjauhoja
0,25 dl kaakaojauhetta
25 g huoneenlämpöistä voita

Rullataikina:
0,75 dl vehnäjauhoja
0,75 tl leivinjauhetta
50 g voita
3 kananmunaa
1,25 dl sokeria
pinkkiä pastaväriä

Valmista täyte tortun täyttämistä edeltävänä päivänä. Leikkaa tai väännä sormilla karkit kahtia, jotta ne sulavat nopeammin.
Laita karkit ja kerma kattilaan. Kuumenna lieden keskilämmöllä sekoitellen, kunnes karkit ovat sulaneet. Älä keitä tämän kauempaa.
Kaada karkkikerma kulhoon ja jäähdytä kylmässä vesihauteessa. Nosta sitten jääkaappiin jäähtymään yön yli.
IMG_7720Seuraavana päivänä tee ensin tassutaikina. Laita kulhoon valkuainen, sokeri, vehnäjauhot ja kaakaojauhe. Sekoita vatkaimella tasaiseksi massaksi. Sekoita joukkoon pehmeä voi. Laita taikina pursotuspussiin, jossa on pyöreä tylla.
Vuoraa pelti (30 x 38 cm) leivinpaperilla ja pursota päälle tassuja. Laita pelti jääkaappiin pariksi tunniksi, kunnes kuviot ovat jähmettyneet. Jos pelti mahtuu pakastimeen, jähmettyminen tapahtuu nopeasti.
Vatkaa sillä välin jääkaappikylmä karkkikerma napakaksi vaahdoksi. Laita takaisin jääkaappiin muiden valmisteluiden ajaksi.
Yhdistä vaaleanpunaisen rullataikinan vehnäjauhot ja leivinjauhe keskenään. Sulata voi ja anna jäähtyä.
Erottele keltuaiset ja valkuaiset eri kulhoihin. Vaahdota ensin valkuaiset ja lisää vatkaamisen aikana joukkoon puolet sokerista pieni määrä kerrallaan. Älä vatkaa valkuaisia ”tönköksi” vaahdoksi, vaan jätä vaahto notkeaksi ja kiiltäväksi.
Laita keltuaisten joukkoon loput sokerista. Vatkaa vaaleankeltaiseksi, kuohkeaksi vaahdoksi.
Yhdistä keltuais- ja valkuaisvaahdot keskenään. Sekoita joukkoon ensin vähän jauhoseosta nuolijalla käännellen. Lisää sitten voisulaa pienissä erissä vuorotellen lopun jauhoseoksen kanssa. Sekoita huolellisesti kulhon pohjaa myöten. Värjää taikina pastavärillä vaaleanpunaiseksi.
Kaada taikina pellille tassujen päälle ja levitä nopeasti tasaiseksi. Paista 200 asteessa noin 7 min.
Kumoa torttupohja leivinpaperille. Irrota leivinpaperi pohjasta. Kumoa levy uudestaan toisen leivinpaperin päälle, jotta kuviopuoli tulee alaspäin. Anna jäähtyä.
Täytä kääretorttu heti, kun pohja on jäähtynyt huoneenlämpöiseksi. Levitä täyte levyn pinnalle. Kääri leivinpaperilla auttaen rullaksi.
Nosta rulla jääkaappiin jähmettymään.

Rommi ja rusina toivottavat hyvää isänpäivää!

Koska kahdelle on paljon tylsempää tehdä kakkuja – annokset ovat liian suuria, täytyy syödä samaa jälkiruokaa monta kertaa – on pikku hiljaa alkanut muodostua tavaksi, että kun kokoonnumme vanhempiemme luokse päivälliselle, minä usein valmistan jälkiruoan. Näin pääsen kokeilemaan koottuja kakkureseptejäni ja koska koekaniineina toimivat suuri ja kokemukseni mukaan melko suorapuheinen perhe, saan samalla helposti todettua joutaako resepti arkistointiin vai roskakoriin.

IMG_3242Tällä kertaa päivällistapaamisemme perimmäinen syy oli isänpäivä. Näinpä halusin makuvalinnoissani ensisijaisesti huomioida oman rakkaan, jo kunnioitettavat 33 vuotta isäuraansa hyvin hoitaneen isäni mieltymyksiä. Päädyin siis rommirusinacharlottaan, sillä muistan hänen useita kertoja jäätelökioskilla valinneen juuri rommirusinan lipomisensa kohteeksi. No, ajattelin minä tietysti myös omaa aviomiestäni, jonka mieltymys rommiin taitaa olla jo yleisesti tunnettu tosiasia, ja totta kai itseäni, joka saatan keittää glögiäkin vain saadakseni syödä rusinoita… Rommi ja Rusina ovat siis löytäneet toisensa, ei ihme että meillä menee niin hyvin!

IMG_3343Charlotta, joka ei tosin ulkonäöllisesti onnistunut nousemaan viimevuotisen isi-kakkuni tasolle, oli kuin olikin makoisa, vaikka ehdin jo pelätä toisin. Täytteen koostumus ei mielestäni nimittäin ollut yhtä miellyttävän pehmeä kuin perinteisemmissä juustokakuissa johtuen varmasti siinä käytetystä mascarponejuustosta. Ehkä suosittelisin kokeilemaan tavallista maustamatonta tuorejuustoa. Lisäksi kehotan ehdottomasti tarjoilemaan kakun jonkin sortin marjakastikkeen kera – itse käytin mansikkaa – josta se saa sangen suotavaa raikkautta.

Huomioithan lisäksi, että tämän kakun valmistus tulee aloittaa jo kaksi päivää ennen h-hetkeä, sillä rusinat vaativat marinoituakseen yhden päivän, itse charlotta toisen.

P.S. Valmistus onnistuu myös valmiista 400 gramman suklaakääretortusta, mikäli kääretortun paistaminen ei syystä tai toisesta tunnu sopivan kuvioon.

Rommirusinacharlotta

10 annosta

IMG_3317Kääretorttu:
4 kananmunaa
1 dl sokeria
1 dl vehnäjauhoja
1 tl leivinjauhetta
0,5 dl kaakaojauhetta
2 dl hilloa maun mukaan (itse käytin 1 dl:n omena- ja 1 dl:n puolukkahilloa)

Täyte:
1,5 dl rusinoita
0,5 dl tummaa rommia
7 liivatelehteä
2 dl kuohu- / vispikermaa
250 g mascarpone-tuorejuustoa (tai maustamatonta ”tavallista” tuorejuustoa?)
100 g rouhittua (tummaa) suklaata
2 rkl sitruunamehua

Lisäksi:
tuoreita marjoja tai hedelmiä / marjakastiketta
tomusokeria

Anna rusinoiden maustua rommissa vuorokauden ajan.
Tee kääretorttu. Vaahdota munat ja sokeri, lisää vaahtoon jauhot, joihin on sekoitettu leivin- ja kaakaojauhe. Kaada taikina voidellulle leivinpaperille uunipellille ja paista 200-asteisessa uunissa 7-10 min. kauniin väriseksi.
Kumoa kypsä torttu toiselle leivinpaperille, jolle on ripoteltu hieman sokeria. Anna jäähtyä. Levitä hillo torttulevylle ohueksi kerrokseksi. Itse käytin kahta eri hilloa ja levitin toiselle puolelle omena- toiselle puolukkahilloa. Rullaa tiukaksi kääretortuksi ja jätä sauma alaspäin.
Tee sitten täyte. Laita liivatelehdet likoamaan runsaaseen kylmään veteen noin viideksi minuutiksi.
Vaahdota kerma. Sekoita tuorejuustoon rouhittu suklaa ja rommirusinat. Kääntele seos kermavaahtoon.
Kuumenna sitruunamehu ja sulata liivatelehdet kuumaan mehuun. Kaada liivateliemi ohuena nauhana koko ajan sekoittaen juustoseokseen.Ota pyöreäpohjainen, noin kolmen litran muovikulho ja vuoraa se tiiviisti kääretorttuviipalein. Kaada täyte keskelle ja tasoita pinta viipaleiden tasolle. Anna kakun hyytyä jääkaapissa mieluiten seuraavaan päivään.
Kumoa kakku kulhosta tarjoiluvadille. Koristele tuoreilla marjoilla tai tee marjakastike kakun rinnalle ja puuteroi kakku lopuksi tomusokerilla.