Tunnelmallinen lukutoukka osa 7: Uneton Jänö

Alkanut kirjavuosi vyöryy näinä päivinä päälle. Uutuuksia satelee, harva se päivä posti tuo aina niin ihanan ja yllättävän kirjapaketin. Oi voi, on tämä kirjavinkkailu ehdottomasti rakkaimpia harrastuksiani.

Tällä kertaa kerron teille kuvakirjasta, joka jätti minuun jäljen erityisesti kauneudellaan. Ei tarinakaan hullumpi ole, joten suositukseni on monialainen. Iltasatukirjana teos lienee oikeimmalla paikallaan.

uneton-janoNora Surojegin: Uneton Jänö
Minerva, 2018

Uneton Jänö on tarina siitä, kuinka Jänön uneton yö muuttuu omalaatuiseksi metsästysmatkaksi. Tuolla öisellä matkallaan Jänö metsästää, mitäpäs muutakaan kuin unta. On nimittäin päässyt käymään niin, että tuo retale on piiloutunut, piiloutunut pahemman kerran. Kotikonstit kokeiltuaan Jänö tuumii unen karanneen kuuhun. Alkaa matka avaruuteen, unenpalasia noukkimaan. Sitten tapahtuukin jotain omituista – ja taitaapa se unikin lopulta löytyä.

Nora Surojeginin piirrosjälki on kaunista, monet sivujen kuvista ottaisin mielellään koristamaan oman taapertajamme huonetta. Pidin myös teoksen tarinasta, eikä kielen riimimäisyyskään tällä kertaa häirinnyt. Tuli tunne, että Surojeginin muihinkin teoksiin olisi päästävä käsiksi.

Teemana nukkuminen sekä erityisesti siihen liittyvät ongelmat ovat lasten kuvakirjoissa sangen yleinen aihealue, mutta siitä viis; nukkuuhan meistä jokainen kolmasosan elämästään ja eri tavoin unen kanssa taistelevia löytyy ihmisistä aivan liikaakin. Miksipä emme siis keskustelisi aiheesta jo aivan pientenkin nukkujien kanssa.

Oiva satukirja, oivallisimmillaan ehkäpä iltasadun asemassa.

Tunnelmallinen lukutoukka osa 3: Pikku hiiren joulu

Näinä päivinä, kun lastenkirjoja tulee sattuneista syistä huomioitua vielä entistäkin suuremmin silmin, ovat hyvälle lastenkirjalle asettamani kriteerit luonnollisesti tiukentuneet. Tähän sen kummemmin tässä kohtaa pureutumatta haluan seuraavaksi esitellä yhden viimeaikaisista kotimaisista suosikeistani lastenkirjamaailmassa, Pikku hiiren eli Hiirun. Kun aiheena on tällä kertaa vielä joulu, sopii teos vallan mainiosti aloittamaan myös Tunnelmallisten joulunodotuksen.

9789513193898_frontcover_final_mediumRiikka Jäntti: Pikku hiiren joulu
Tammi, 2017

Hiiru, eli Pikku hiiri -kirjojen tuittupäinen keskushenkilö, on hauska hahmo. Monessa kohtaa pahimman luokan uhmaikäinen, mutta silti niin ihana, innostuva ja aito, sellainen kuin nuo lapset nyt ovat – hiirilapset niin ikään.

Tällä kertaa Hiiru valmistautuu äitinsä kanssa jouluun. Mutta miten pitkä odotus onkaan: ”Joko nyt on joulu? – – Joko nyt? – – Onko nyt?” Hiiru kyselee ja äidin vastaus on aina harmillisen samankaltainen, kunnes lopulta koittaa joulukuu. Tullessaan tuo maaginen kuukausi tuo joulukalenterin ja jälleen Hiirun hermoja koetellaan. ”Mutta minä haluan avata ne kaikki nyt!” Hiiru ilmoittaa, kun äiti kertoo, kuinka luukkuja avataan. Tästäkin kuitenkin selvitään ja lopulta koittaa tuo odotettu hetki, jouluaatto. Päivä on iloista puuhaa pullollaan ja myöhemmin juhlimaan saapuvat myös mummi- ja ukkihiiri, joiden kanssa Hiiru ja äiti viettävät mukavan jouluaaton.

Riikka Jäntin Pikku hiiri -kirjasarja on mielestäni todella oivallinen, täynnä pienen lapsen elämää osuvasti kuvailevia hetkiä. Ja on se osuva muutenkin: ”Kun Hiiru lähti aamuisin tarhaan, oli pimeää. Kun Hiiru palasi tarhasta kotiin, oli pimeää.” kuvataan Hiirun pitkää odotusta. Myös sarjan edellinen osa, Pikku hiiri saa vieraan, joka kuvaili yhtä tavallista päivää Hiirun elämässä, upposi minuun. Kun vielä kirjan kuvituskin miellyttää silmää, on tässä taas yksi sangen suositeltava lastenkirjasarja. Yksivuotiasta tämä ei vielä tunnu sytyttävän, mutta uskoisin, että vuoden päästä meilläkin jo luetaan ahkerasti Hiirulaisia. Nämä taidan haluta hyllyyn kaikki.