Avainsana: sweet chili -kastike

Vegaaninen sweet chili -kaalilaatikko maistuu niillekin, jotka periaatteessa sanovat kaalilaatikolle ei

Kirjoitettu by Kaisa

Yksi kotiruokien klassikoista, kaalilaatikko, maustetaan tällä kertaa hieman tavallisesta poikkeavalla tavalla, kun meirami vaihtuu yrttisekoitukseen ja siirappi makeaan chilikastikkeeseen. Riisin tilalta lisäsin laatikkoon ohrahelmiä ja tein siitä soijarouheella vegaanista.

Tässäpä mainio resepti, jota kannattaa ilman muuta testailla. Tiskiäkin syntyy mukavan vähän, kun koko seos kypsennetään yhdessä paistinpannussa.

Meillä tästä tykkää koko perhe ja viimeistään siinä vaiheessa, kun pöydälle nostetaan puolukkahillopurkki, jäävät viimeisetkin empimiset sikseen. Kaalilaatikko nam!

Vegaaninen kaalilaatikko

6 annosta

1 kg valkokaalia
1 iso sipuli
2 valkosipulinkynttä
2 rkl rypsiöljyä
1,5 dl tummaa soijarouhetta
1,5 dl ohrahelmiä
8-9 dl vettä
0,5 dl soijakastiketta
0,5 dl makeaa chilikastiketta
2 tl yrttisekoitusta
0,5 tl mustapippuria
0,5 tl suolaa

Vuoan voiteluun:
öljyä tai maidotonta margariinia

Pinnalle:
2 rkl korppujauhoja
2 rkl maidotonta margariinia

Poista kaalin uloimmat lehdet ja suikaloi kaali. Kuori ja hienonna sipuli ja valkosipulinkynnet.
Kuullota sipulit öljyssä isossa paistokasarissa. Lisää kaali ja jatka kuullottamista noin 5 min. pöyhien kaalia kahdella lastalla.
Mittaa päälle soijarouhe, ohrahelmet, vesi, soija- ja chilikastike. Mausta vielä yrteillä, mustapippurilla ja suolalla. Kuumenna kiehuvaksi ja hauduta kannen alla noin 10 min. välillä sekoitellen.
Voitele iso uunivuoka (vetoisuus 2 l). Kaada kaaliseos vuokaan ja tasoita pinta. Ripottele päälle korppujauhoja ja margariininokareita.
Kypsennä 200-asteisessa uunissa noin 50 min. Tarkkaile laatikkoa ja lisää tarvittaessa hiukan vettä, jos se kuivuu liikaa.

Sweet chili -kaalilaatikko haastaa hienosti perinteisen

Kirjoitettu by Kaisa

Kaaliruoat lukeutuvat monesti suosikkeihini, niin perinteiset kuin uudetkin muunnelmat. Vielä kun varhaiskaaliaikaa taitaa olla hitunen jäljellä, jaan teille kivan kaalilaatikkoidean, jossa kaali saa rinnalleen makeaa paprikaa ja joka maustetaan perinteisten makujen sijaan sweet chili -kastikkeella. Olen ennenkin todennut, että sweet chili ja kaali muodostavat mainion makuparin, joka toimii tälläkin kertaa. Jauhelihan sijaan käytin laatikkoon soijarouhetta ja tein siitä muutenkin vegaanisen version.

Suosittelen kokeilemaan; perinteinen kaalilaatikko on tietysti aina ykkönen, mutta tämä vaihtoehto haastaa hienosti.

Sweet chili -kaalilaatikko

4 annosta

0,5 dl rypsiöljyä, lisäksi kuullottamiseen
2 dl soijarouhetta
2 dl + 2 dl vettä
2 rkl soijakastiketta
0,5 rkl savupaprikajauhetta
1 kg kaalia
1 rkl margariinia
1-2 suippopaprikaa
1 sipuli
0,5 dl sweet chili -kastiketta
mustapippuria myllystä
1 rkl (vaahtera)siirappia
0,5-1 kasvisliemikuutio

Aloita turvottamalla soijarouhe. Lisää pannulle 0,5 dl öljyä ja paista soijarouhetta pari minuuttia. Lisää 2 dl vettä muutamassa osassa välillä sekoittaen. Vesi imeytyy soijarouheeseen ja rouhe turpoaa. Mausta soijakastikkeella ja savupaprikajauheella. Siirrä soijarouhe sivuun odottamaan.
Leikkaa kaali suikaleiksi. Kuumenna kasarissa margariini ja paista kaalit pehmeiksi.
Kaada kaalit suureen astiaan.
Pilko paprikat, kuori ja silppua sipuli. Kuullota kasvikset öljyssä ja sekoita ne kaalin joukkoon. Lisää seokseen myös turvotettu soijarouhe. Annostele öljyttyyn uunivuokaan.
Mittaa pannulle 2 dl vettä, sweet chili -kastike, mustapippuri ja siirappi. Murustele joukkoon kasvisliemikuutio. Kiehauta ja kaada liemi vuokaan kaaliseoksen seuraksi. Tarkista, että lientä imeytyy joka paikkaan.
Paista kaalilaatikkoa 190-asteisessa uunissa 45-60 min.

Jotakin makeaa, jotakin kirpeää, jotakin suolaista ja jotakin tulista

Kirjoitettu by Kaisa

Näin omenakauden kynnyksellä haluan jakaa reseptin, johon itse suhtauduin ensialkuun pienellä varauksella, mutta jonka rikas makupaletti todella vietteli. Omenan makeus, raparperin kirpsakkuus, pekonin suolaisuus ja chilin sopivasti lempeä puraisu saavat aikaan mitä maukkaimman kokonaisuuden, jota kannattaa ilman muuta testailla esimerkiksi erilaisten liharuokien kumppanina. Ihan ainoana lisäkkeenä en tätä välttämättä suosittele, rinnalle kannattaa parhaimman balanssin saavuttamiseksi tehdä vielä esimerkiksi jogurttikastike.

Raparperit paistokseen voi mainiosti napata pakastimesta, joten jo ohimennyt raparperiaika ei muodostu esteeksi. Samoin tätä ei kannata jättää kokeilematta, vaikka liha ei kuuluisikaan ruokavalioon, sillä myös pekoniton lopputulos on varmasti maittava. Tilalle voisivat sopia esimerkiksi sienet. Olen muutenkin sitä mieltä, että raakana vuokaan lisätyt pekonit eivät kypsy tarpeeksi, joten ne kannattaa ehdottomasti paistaa kunnolla etukäteen ja lisätä sitten vuokaan suolaista rapsakkuutta tuomaan. Samoin voisi tehdä sienille.

Siis varsin oivallinen kausiresepti, jota kannattaa ilman muuta lähteä kokeilemaan.

Omena-raparperi-pekonipaistos

6 annosta

5-6 omenaa
2 raparperinvartta
3-6 kevät(puna)sipulia koosta riippuen
140 g pekonia
1,5 dl valmista sweet chili -kastiketta
1 rkl soijaa
1 sitruunan mehu (noin 0,5 dl)
0,25 tl suolaa
mustapippuria myllystä

Pese omenat, poista niistä siemenkodat ja leikkaa lohkoiksi. Kuori ja siivuta raparperit. Pese ja halkaise nippusipulit jättäen varret pois. (Osalla varsista voit halutessasi koristella valmiin paistoksen.)
Laita raa’at pekoniviipaleet uunivuoan pohjalle. Huom! Jos minun tapaani pidät ainoastaan rapeaksi paahtuneesta pekonista, ota tässä vaiheessa esiin paistinpannu ja paista pekoniviipaleet pannulla kypsiksi.
Levitä raparperit, omenat ja sipulit joko raakojen pekoniviipaleiden päälle tai kevyesti voideltuun uunivuokaan. Jos olet valinnut paistaa pekonit etukäteen pannulla, rouhi paistetut pekoniviipaleet vuokaan kasvisten joukkoon.
Valmista sitten kastike. Yhdistä sweet chili -kastike, soija ja sitruunamehu. Kaada kastike vuokaan tasaisesti. Lisää päälle hieman suolaa ja mustapippuria.
Paista 225-asteisessa uunissa noin 30 min. Nostele paistamisen aikana varovasti paistolientä omenoiden ja raparperien päälle, jotta ne eivät kuivahda. Pyri kuitenkin olemaan musertamatta niitä, jotta paistos säilyisi pureskeltavampana.