Raparperi ja tosca, mikä mainio pari

Raparperi kuuluu alkukesään. Ja raparperipiirakka tottahan toki niin ikään. Etsiskellessäni sopivaa vaihtoehtoa raparperipiirakkareseptien valtavasta tarjonnasta törmäsin seuraavaan raparperi-toscapiirakkaan, jossa makea tosca ja sopivasti kirpeä raparperi tasapainottivat oivallisesti toisiaan. Ja olipas muuten hyvää, aivan erinomaista. Reseptistä kiitän Kääpiölinnan köökissä -blogia ja mikäli raparperipiirakoista noin ylipäätään innostuu, kehotan kurkistamaan myös niin sanotun Maisemakahvilan raparperipiirakan reseptiikkaa. Se saattaa olla vielä hiukan tätäkin parempaa.

IMG_2958

Raparperi-toscapiirakka

Vuoallinen (ø noin 24 cm)

4 dl raparperia kuutioina

Pohja:
150 g voita
1,5 dl sokeria
2 kananmunaa
3,25 dl vehnäjauhoja
2 tl leivinjauhetta

Toscaseos:
100 g voita
1,5 dl sokeria
2 rkl vehnäjauhoja
2 rkl kermaa (tai maitoa)
100 g mantelilastuja

Tarjoiluun:
vaniljakastiketta tai -jäätelöä

Kuori ja paloittele raparperit. Vatkaa huoneenlämpöinen voi ja sokeri vaahdoksi. Lisää munat yksitellen, jokaisen jälkeen nopeasti vatkaten.
Sekoita leivinjauhe vehnäjauhojen joukkoon ja lisää seos taikinaan. Sekoita nopeasti tasaiseksi.
Levitä taikina kevyesti voideltuun piirakka- tai irtopohjavuokaan. Taikina on melko paksua, mutta levittyy kyllä. Levitä raparperikuutiot pohjan päälle. Paista 200-asteisessa uunissa noin 12 min.
Mittaa toscaseoksen voi ja sokeri kattilaan. Kuumenna sekoitellen, kunnes sulavat. Lisää loput ainekset ja anna kiehua pari minuuttia hiljalleen. Kaada toscaseos piirakan päälle ja kypsennä vielä noin 14 min.
Piirakka maistuu hyvin sellaisenaan, mutta voit aateloida sen vaniljakastikkeella tai -jäätelöllä.

Kevään kakkuprojekti osa 6: Maisemakahvilan kuuluisa raparperipiirakka

Koska yksi alkukesän ehdottomia kausituotteita ruokamaailmassa on tietysti raparperi, päätin sisällyttää myös kevään kakkukavalkadini jotakin raparperiherkkua. Valinnan teki helpoksi sieltä sun täältä vastaantullut resepti, niin sanottu maisemakahvilan raparperipiirakka, joka houkutteli maineensa vuoksi kokeilemaan. Yli kolmenkymmenen vuoden takainen hittipiirakka juontaa juurensa hämeenkyröläiseen Maisemakahvilaan, jonka omistaja Katariina Pylsy antoi reseptinsä Kotilieteen jo noin kaksi vuosikymmentä sitten. Nykyisin sitä googlaillaan keväisin vimmatusti ja siitä on kasvanut jonkinlainen leivontailmiö. Itse kuulin piirakasta vasta tänä keväänä, mutta olihan sitä heti päästävä testaamaan.

Ja aivan totta! Vaikka en täydellistä makutestiä vielä päässytkään tekemään piirakan sujahdettua pakastimeen juhlia odottelemaan, onnistuin nappaamaan siitä hiukan maistiaisia ja todettakoon, että piirakka tulee varmasti olemaan hyvää. Koostumus on todella mehevä, piirakka paksu ja hauskalla tavalla kerrostunut. Yleensä se tavataan tehdä pellille, mutta minä puolitin annoksen ja tein piirakan irtopohjavuokaan, jossa se onnistui myös hyvin.

Kannattaa napata resepti talteen; kohta on raparperiaika parhaimmillaan.

IMG_2532

Maisemakahvilan raparperipiirakka

Pellillinen (Mikäli puolitat annoksen, se on sopiva ø 24 cm:n irtopohjavuokaan.)

Muruseos:
250 g voita
8 dl vehnäjauhoja
2,5 dl sokeria
2 tl leivinjauhetta
2 tl vaniljasokeria
1 tl ruokasoodaa

Lisäksi pohjataikinaan:
2 dl piimää
1 kananmuna

Täyte:
1 l raparperia
250 g maitorahkaa
200 g kermaviiliä
1,5 dl sokeria
2 kananmunaa
3 tl vaniljasokeria

Sulata voi. Sekoita muruseoksen kuivat aineet keskenään ja lisää voisula. Nypi murumaiseksi.
Siirrä neljännes muruseoksesta pintaa varten toiseen kulhoon.
Lisää loppuun muruseokseen piimä ja kananmuna. Sekoita taikinaksi. Jos taikinaan jää paakkuja, ne häviävät paistamisen aikana.
Levitä taikina leivinpaperin päälle uunipellille (35×42 cm). Levitä raparperit pilkottuna pohjataikinan päälle.
Sekoita loput täytteen ainekset keskenään. Kaada seos raparperinpalojen päälle.
Ripottele pinnalle loppu muruseos.
Paista 175-asteisessa uunissa noin 45 min.

Taaperotallustelua ja raparperipiirakkaa

IMG_9344Minä ja Pikku-Kokki tulemme viettämään seuraavan puolitoista viikkoisen niin sanotusti keskellä ei-mitään, paikassa josta ette todennäköisesti aiemmin ole kuulleet halaistua sanaa. Tällä pienellä etelä-pohjanmaalaisella sivukylällä, Kätkänjoella, asuu oma mummini. Koska monet lapsuuteni kesämuistoista kumpuavat juuri täältä, on huippuhienoa kerätä nyt samoista maisemista muistoja myös Pikku-Kokin elämän aarreaittaan.

Koska ulkoiset puitteet täällä ovat sangen vaatimattomat, niin leikkipuistot kuin kaikki muukin ”valmiiksi rakennettu” loistaa poissaolollaan, on ollut mielenkiintoista vain seurata pienen ihmisen reaktioita asioihin, joihin ei valmiimmissa ja yksinkertaisemmissa ympäristöissä edes tule kiinnitettyä huomiota. Kuinka paljon iloa voivat tuottaa yksin puhalluskukat, kuinka mahtavaa on löytää muuten tyhjältä hiekkakentältä metallinen vieteri? Kyllä pienen pojan maailma vaan on ihmeellinen paikka, siitä jos saisi edes osasen itselleen. Tai saahan siitä, kun vaan jaksaa taapertaa tunteella perässä ❤

Ja jotta otsikon lupaus tulee täytetyksi, liitän loppuun vielä reseptiikan raparperipiirakalle, jonka väkersimme kolmen sukupolven voimin Pikku-Kokin tällä kertaa tosin keskittyessä lähinnä maistelupuoleen. Mutta onhan taikina hyvää, kuka sitä voisikaan kieltää. Ja niin siinä vaan käy, että vähiin käyvät omat herkkuhetket vispilöiden ja taikinakulhojen parissa, kun paikalla onkin yhtäkkiä nuorempi herkkusuu, jonka silmistä loistavaa iloa ei voi mikään maku voittaa. Aika aikaansa kutakin; täytyy vaan toivoa, että hyvin alkanut yhteinen keittiöharrastuksemme jatkuisi mahdollisimman pitkään.

Piirakasta tuli mainiota ja sitä voi suositella sellaiseksi helpoksi kesäherkuksi, jonka leipomiseen ei tarvita sen kummempia vempeleitä tai raaka-aineita. Oivallinen päätös vaikkapa juhannusaterialle tai yllättävien kesävieraiden kestitsemiseen. Vielä parempaa muuten tulee, jos piirakan pukee vaniljajäätelöön. Pikku-Kokin sanoin: Hyvää!

Raparperipiirakka

Vuoallinen

125 g voita
1 dl sokeria
1 kananmuna
2 dl sämpylä- tai vehnäjauhoja
1 tl kanelia
0,5-1 tl leivinjauhetta
0,5 l raparperinpaloja
200 g kermaviiliä
1 kananmuna
1 dl sokeria
1 tl vanilliinisokeria

Vaahdota voi ja sokeri. Lisää kananmuna ja jauhot, joihin on sekoitettu kaneli ja leivinjauhe. Levitä taikina vuokaan.
Kaada raparperinpalat taikinan päälle.
Sekoita kermaviili, kananmuna, sokeri ja vanilliinisokeri keskenään. Kaada seos vuokaan.
Paista 200-asteisessa uunissa noin 30-40 min.

Kesän ensimmäinen raparperi-asia

Alkukesä on jälleen tuonut raparperit tullessaan. Viime vuonna puuhastelin niiden parissa melko paljon ja taas tuntuisivat lehdet olevan pullollaan raparperireseptejä, niin makeita kuin suolaisiakin. Siis raparperipuuhiin!

Tänä vuonna aloitin sen ehkä tavallisimman raparperiherkun, piirakan, valmistuksesta. Tulikin muuten vallan herkullista piirakkaa ja niin helpolla, että tätä ohjetta ei voi kuin suositella. ”Helppo, mutta myös maailman paras raparperipiirakka” kirjoitti reseptin blogissaan julkaissut Emma. Totta, tämä valmistui niin helposti, että sitä tuskin huomasi ja niin ikään lopputulos oli todella hyvä, erityisesti sen tavallisesta poikkeavan pehmeä pohja. Maailman parhaasta en kuitenkaan uskalla puhua, sillä vieläkin parempaa oli mielestäni viime kesänä leipomani valkosuklaalla kruunattu raparperipiirakka. Helppoudessaan tämä kuitenkin oli selkeä ykkönen ja aivan varmasti tulee päätymään teon alle uudestaankin. Ehkäpä seuraavaksi kokeilen omenoista…

Aloittakaa tekin raparperipuuhat viimeistään nyt, ennen kuin kausi pääsee hurahtamaan ohitse.

Raparperipiirakka

Pellillinen

IMG_3116arviolta 600 g raparperia
6 dl sokeria
6 dl piimää tai jotakin muuta hapanmaitotuotetta (käytin maustamatonta jogurttia)
200 g voita
10 dl vehnäjauhoja
2 tl ruokasoodaa
2 tl leivinjauhetta
kanelia ja fariinisokeria

Lisäksi:
vaniljajäätelöä tai -kastiketta

Kuori ja pilko raparperinvarret.
Sekoita sokeri ja piimä, lisää sulatettu voi sekä jauhot, joihin on sekoitettu sooda ja leivinjauhe.
Levitä taikina leivinpaperin päälle pellille ja ripottele päälle raparperinpalat. Viimeistele anteliaalla määrällä kanelia sekä fariinisokeria ja paista uunissa noin 40 min.
Tarjoile piirakka hieman lämpimänä vaniljajäätelön tai -kastikkeen kera.

Lauantain kanainen, risottoinen ja linssinen herkkudinner

IMG_7924Onpa taas vierähtänyt pitkä aika siitä, kun olemme viimeksi viettäneet lokoisaa viikonloppua kotikolossa. Grilli-parkakin on saanut seistä nököttää toimettomanana jo lähes kuukauden päivät ja pation pöytä on muuttunut ruokapöydän sijaan kukka- ja yrttitarhaksi. No, kesä on liikkuvaista aikaa – varsinkin tällaiselle itseni kaltaiselle ikiliikkujalle. Tämän viikonlopun Aleksin työt kuitenkin sitoivat meidät kotoilemaan ja niinpä minä valmistin meille lauantain kunniaksi päivällisen pidemmän kaavan mukaan. Ainakin ensimmäisen päivän osalta Aleksinkin päivystyspuhelin piti onneksemme mykkäkoulua, joten alkuillasta meillä oli sekä tyytyväisen täydet vatsat että putipuhtaat ikkunat. Kerrassaan hienoa! Ja huomenna vapautamme varmasti jo grillinkin toimettomuuden tilastaan.

Mutta se päivällinen. Alkuruoaksi söimme kookoksella maustettua linssikeittoa, jonka ohjeistuksen poimin uudesta Kasvisruokaa koko perheelle -opuksesta. Kiitos siis Sara Askille ja Lisa Bjärbolle tästä ensimmäisestä kosketuksestani kasvisruokien maailmaan heidän tavallaan, palaan teokseen varmasti mitä pikimmin uudelleen. Keitto oli siis hyvää, mitä nyt ulkonäköä hiukan haittasi se, että suositeltujen keltaisten linssien sijaan, minä käytin vihreitä. No, maku joka tapauksessa ratkaisee, joten tätä äärettömän helppoa keittovaihtoehtoa suosittelen ilman muuta kokeilemaan. Joko näin alkuruoaksi tai yhtä lailla pääruoaksikin esimerkiksi leivän kera.

IMG_7911Pääruokareseptin sen sijaan vakoilin ihastuttavasta Kaikki äitini reseptit -blogista ja täytyykin todeta, että tällä ohjeistuksella broilerin koipireidet makoisine nahkoineen muuttuivat vielä tavallistakin paremmiksi. Muuttelin ainesosaluetteloa himpun verran korvaten punaiset viinirypäleet raparperilla sekä kuivan Rieslingin varastostamme löytyneellä alkoholittomalla valkoviinillä. Raparperi ja rypäleet sopivat mallikkaasti yhteen ja uskon, että korvikeviinimmekin oli tarkoitukseensa ihan passeli. Ainoa kohta, jonka ohjeesta muuttaisin poistamalla ne kokonaan ovat mantelit. Ne tekivät muuten raikkaaseen risottoon paikka paikoin hiukan tunkkaisen maun. Ja vielä viinirypäleistä; kuten reseptin laatijakin toteaa, uunissa paahdetut rypäleet toden totta maistuvat broilerin kanssa vähintäänkin ihanilta. Muutenkin ajattelin vastaisuudessa lisätä niitä risottoihin.

Siis nam ja maiskis jälleen kerran! Kyllä tämä ruoanlaitto vaan on niin mukavaa puuhaa – ja syöminen vielä ehkä hiukan mukavampaa…

Kookoksella maustettu linssikeitto

4 annosta

IMG_78981 keltasipuli
1 iso porkkana
2-3- tl currya
1 tl kurkumaa
öljyä paistamiseen
4 dl kookosmaitoa
2 dl kuivattuja linssejä (valitse värisi itse)
7-8 dl vettä
suolaa ja pippuria
1 sitruunan tai limetin mehu

Pinnalle:
esim. paprikaa / krutonkeja oman maun mukaan
korianteria – sen ystäville

Silppua kuorittu sipuli. Kuori ja raasta porkkana karkeaksi. Kuullota ne kattilassa curryn ja kurkuman kera.
Lisää kookosmaito, linssit ja suurin osa vedestä ja keitä kannen alla 15-20 min. kunnes linssit pehmenevät.
Soseuta keitto sileäksi ja ohenna vielä vedellä tarpeen mukaan. Mausta suolalla, pippurilla sekä sitruunalla tai limetillä.
Tarjoa valitsemiesi lisukkeiden kera.

Rapeanahkainen viinikana

4 annosta

IMG_7921IMG_79174 broilerin maustamatonta koipireisipalaa
2 rkl oliiviöljyä
2 rkl voita
2 isoa valkosipulinkynttä
muutama timjaminoksa
suolaa
mustapippuria
3 dl risottoriisiä
2,5 dl kuivaa Rieslingiä (tai muuta valkoviiniä)
1,5 l kanalientä
1 sitruuna
1 dl kuorittuja manteleita (mielestäni nämä voi myös jättää pois)
2 dl vihreitä viinirypäleitä
2 dl punaisia viinirypäleitä (toisen puolen rypäleistä voi korvata raparperilla)
tuoretta timjamia

Kuivaa koipireisipalat huolellisesti talouspaperilla. Suolaa ja pippuroi reilusti molemmin puolin.
Kuori valkosipulinkynnet. Kuumenna öljy ja voi pannulla kuumaksi, murskaa valkosipuleita hiukan veitsen lappeella, heitä öljy-voiseoksen sekaan yhdessä timjamin kanssa. Ruskista kuumalla pannulla reisipalat kaksi kerrallaan molemmin puolin, niin, että nahka rapeutuu ja saa kauniin syvän kullanruskean värin. Valele paloja niiden ruskistuessa öljy-voiseoksella.
Laita reilun (Huom! nestettä tulee paljon, joten vuoan on oltava oikeasti suuri) uunivuoan pohjalle riisi ja sekoita siihen mahdolliset mantelit. Raasta joukkoon sitruunan kuori ja purista mehu.
Asettele koipireisipalat riisin päälle ja kaada vuokaan sekä viini että kanaliemi.
Paista 200 asteessa 30 min. Lisää vuokaan sitten rypäleet ja anna paahtua uunissa vielä 20 min.
Viimeistele tuoreella timjamilla.

Raparperipuuhia osa 7: viimeisiä viedään eli hillokauha kuumaksi

IMG_7886Taitaapi olla, että tämä jäänee viimeiseksi raparperipostauksekseni tänä kesänä. Varret nimittäin käyvät vähiin ja se paras raparperiaika taitaa muutenkin olla jo ohitettu. No, vielä esittelen ainakin tämän, makean mausteisen hillon, jota itse ajattelin kumppaniksi lähinnä rahkalle, jäätelölle tai letuille, jonka lisäksi jo suoritettu testaus aamupuuron pinnalla osoittautui toimivaksi vaihtoehdoksi. Mielestäni hillosta tuli hyvää, tokikin melko makeaa, mutta kardemumma ja kaneli taittavat mukavasti siltä sen terävimmän makeuspiikin.

Osa hillosta päätyi pakastimeen ja yksi mahdollinen käyttötapa olisi loihtia siitä esimerkiksi raparperikukkoja, aiemmin värkkäämieni mustikkakukkojen tyyliin. Talvisella aterialla nämä lämpimät herkut toisivat varmasti myös ihastuttavan kesän muiston mukanaan. Mutta talvesta ei puhuta vielä pitkään aikaan, nyt nautitaan kesästä!

Raparperihillo

Noin 6 dl

IMG_7881500 g raparperia
1,5 dl hillosokeria
0,25 dl fariinisokeria
0,25 dl vettä
1 tl kardemummaa
1 tl kanelia
1 tl vaniljasokeria

Kuori ja pilko raparperit.
Laita raparperit, sokerit, vesi ja mausteet kattilaan ja keittele aineita noin 10 min. tai kunnes raparperit ovat pehmeitä.
Purkita puhtaisiin lasipurkkeihin ja säilytä jääkaapissa.

Raparperipuuhia osa 6: piirakkaa, vihdoinkin!

IMG_7842Tässä on tullut jo hyvän aikaa puuhasteltua erilaisten raparperitoimien parissa. Kuitenkin se kaikista tyypillisin raparperiherkku, piirakka, on toistaiseksi jäänyt toteuttamatta. Tai oli. Eilen nimittäin valmistui kesän ensimmäinen sellaiseni – ehkä paras koskaan leipomani raparperipiirakka.

Ohjeen tähän nimensä mukaiseen ”Ihanaan raparperipiirakkaan” löysin Pullantuoksuisesta kodista. Mielestäni piirakka oli niin muhevan pehmeää, että sitä popsisi muitta mutkitta ihan sellaisenaankin, mutta mikäli nautinnosta haluaa täydellisen, suosittelen tarjoilemaan sitä yhdessä vaniljakastikkeen tai jäätelön kera. Me maistelimme toistaiseksi vasta pienet palaset ilman lisämausteita, loput piirakasta sujahtivat pakastimeen vierasvaraksi odottelemaan niitä lähitulevaisuuden hetkiä, kun leivonnalle ei välttämättä liikene ihan näin paljon aikaa…

Mikäli piirakkahammasta kolottaa, suosittelen ehdottomasti ottamaan tästä reseptiikasta vaarin. Ja jos raparperi ei napusta, uskoisin että esimerkiksi omena passaisi tilalle vallan mainiosti.

Raparperipiirakka valkosuklaalla kruunattuna

Vuoallinen

IMG_7860IMG_7853Pohja:
2 kananmunaa
2,5 dl sokeria
1 tl vaniljasokeria
4 dl vehnäjauhoja
2 tl leivinjauhetta
1 dl maitoa
1 dl kuohukermaa
100 g voita
600 g raparperia

Kuorrutus:
50 g voita
1,5 dl vehnäjauhoja
0,5 dl ruokokidesokeria
1 tl vaniljasokeria
100 g valkosuklaata

Huuhtele, kuori ja pilko raparperit viipaleiksi.
Vatkaa kananmunat ja sokerit vaahdoksi.
Lisää keskenään sekoitetut vehnäjauhot ja leivinjauhe siivilän läpi taikinaan puuhaarukalla käännellen.
Kuumenna maito ja kerma ja sulata joukkoon voi. Vatkaa seos pienissä erissä taikinaan.
Voitele 30×30 cm piirakkavuoka (minä käytin halkaisijaltaan 25 cm:n irtopohjavuokaa, joka toimi hyvin myös) ja kaada taikina siihen. Ripottele pinnalle raparperinpalat tasaisesti.
Valmista kuorrute. Sulata voi. Sekoita joukkoon vehnäjauhot ja sokerit. Raasta valkosuklaa karkeaksi ja sekoittele joukkoon. Nypi seosta sormin kunnes se on murumaista. Ripottele seos piirakan pinnalle tasaisesti.
Paista uunissa 200 asteessa noin 30 min. Peitä piiras foliolla tai leivinpaperilla paiston aikana, jos pinta uhkaa ruskistua liikaa.
Tarjoa haaleana tai täysin viilenneenä vaniljakastikkeen tai jäätelön kera.