Lounaspiirakkaa taaperoystävälliseen tapaan

Kuten Tunnelmallisissa pyörineet tietävät, minä harrastan vahvasti tähteistä tähdiksi -ruoanlaittoa. Yksi parhaista tavoista käyttää erilaisia tähteitä ovat piirakat, joihin on helppo upottaa mitä oudoimpia asioita ja yhdistelmiä saaden silti aikaiseksi herkullisen lopputuloksen. Erityisesti piirakkapohjat ovat mainioita rippeiden viimeisiä sijoituspaikkoja ja minusta onkin usein alkanut tuntua, että tavalliset jauhopohjat ovat kovin kuivakoita näihin ripepohjiin verrattuna. Mikäli tällainen kiinnostaa, katsopa luottoreseptini ripepohjaan täältä.

Tällä kertaa ei kuitenkaan ole puhe ripepiirakasta vaan piirakasta, jonka kehittelin  sopivaksi jo melko pientenkin syöjien lounaslautasille. Itse nimittäin koen, että piirakoissa usein tuppaa olemaan huisin paljon suolaa ja muita ei niin terveellisiä asioita, jonka takia en viitsi ainakaan kovin usein tarjoilla niitä Pikku-Kokille juhlatilaisuuksia lukuun ottamatta. Seuraava piirakka kuitenkin soveltuu pohjiaan myöten myös pienten syötäväksi vaikka ihan tavallisena arkilounaana. Se on myös oivallinen sormiruoka. Resepti pohjataikinaan löytyi Ideakeittiö -ruokayhteisöstä, täytteen taas kehittelin itse lähinnä Pikku-Kokin mieltymyksiä sekä terveellisyyttä mielessä pitäen.

IMG_8569

Lopputulos oli täytteen osalta hyvä, pohjan osalta tarpeeseensa sopiva. Pikku-Kokille piirakka maistui hyvin, itse koin pohjan ehkä jonkin verran kuivaksi ja turhan terveellisen makuiseksi. Mutta hyvä näin, pääasia että taapero tykkäsi. Koska halusin piirakasta kasvisaterialle sopivan, valitsin täytteen pääraaka-aineeksi linssit, joiden ympärille oli helppo kehittää maukas kokonaisuus.

Siis suosittelen. Pohjan tuunatkoon jokainen mieleisekseen, mutta tässä hyvä vaihtoehto juuri pikkuruokailijoille tai miksikäs ei myös linjojaan tarkkaileville.

Linssi-kasvispiirakka

Vuoallinen (ø 25 cm)

IMG_8564Pohja:
1 dl ruisjauhoja
1,5 dl vehnäjauhoja
1,5 dl raejuustoa
25 g voita / margariinia

Täyte:
2 dl punaisia linssejä
1 punainen paprika
3 tomaattia
2 kevätsipulia
1,5 dl raejuustoa
1 tl basilikaa
(ripaus suolaa)
1 dl kuohukermaa + 0,5 dl maitoa / 1,5 dl ruokakermaa
1 kananmuna
(1 dl juustoraastetta)

Nypi pohjan aineet tasaiseksi. Anna taikinan levätä jääkaapissa 30 min. ja painele vuoan pohjalle. Esipaista pohjaa 200-asteisessa uunissa 15 min.
Huuhtele linssit ja keitä ne kypsiksi pakkauksen ohjeen mukaan. Valuta ylimääräinen vesi pois.
Paloittele paprika ja tomaatit. Leikkaa sipulit ohuiksi viipaleiksi.
Kuullota paprika ja sipulit kevyesti öljyssä paistinpannulla. Lisää tomaatit, linssit ja raejuusto. Mausta basilikalla ja mahdollisella suolalla.
Kaada linssi-kasvisseos esipaistetun piirakkapohjan päälle. Valuta päälle keskenään sekoitettu kerma-kananmunaseos. Ripottele halutessasi pinnalle juustoraaste.
Paista piirakkaa noin 30 min.

Pikku-Kokin (kesä)keittiöstä osa 19: palleroita ja pihvejä vaikkapa retkieväiksi

Kuten varmasti on tullut selväksi, elämme Kotikolossa vahvasti sormiruokailun aikaa. Itse pidän tätä hieman tylsänä; olisi niin mukava valmistaa päivä päivältä laajenevan ruokaympyrän piiriin pääsevälle Pikku-Kokille kunnollisia aterioita, sellaisia täysipainoisia kokonaisuuksia. Mutta ei, minäpä keittelen porkkanoita ja parsakaalia, siivuttelen avokadoa ja yritän pikkuherran sormeilun ohessa työntää suuhun lusikallisen kalaa tai lihaa. No, aika aikaansa kutakin.

Jotta saisin kuitenkin tehdä jotakin ja mikä tärkeintä, jotta saisin Pikku-Kokin syömään hieman porkkanoita laaja-alaisemmin, olen panostanut monipuolisen sormiruoan valmistukseen. Tässä minua on oman luovuuteni lisäksi auttanut suuresti jo useasti mainitsemani Simppeli sormiruokakeittiö, josta seuraavatkin reseptit jäivät haaviini.

Sekä couscous-porkkanapihvit että linssipyörykät ovat varsin suositeltavia vaihtoehtoja niin pienemmälle kuin isommallekin (sormi)ruokailijalle. Näihin saa helposti upotettua vaikkapa ylimääräisen couscousin tai linssit, nämä ovat helppoa syötävää myös tien päällä tai retkellä ja oikeiden lisäkkeiden kera näitä syö aikuinenkin ihan mielellään. Lisäksi hieman omaamme varttuneempi apukokki olisi varmasti jo hyvä lisä ainakin palleroiden pyörittelijänä.

Siispä suositukseni on suuri!

Vauvan couscous-porkkanapihvit

12 kpl

IMG_26441 dl vettä
1 dl couscousia
1 rkl öljyä
100 g porkkanaa (tai 1 dl porkkanasosetta)
1 tl tillisilppua
1 kananmuna
1 dl herneitä

Keitä vesi. Laita couscous kannelliseen astiaan ja kaada kiehuva vesi päälle. Anna tekeytyä viitisen minuuttia kannen alla. Lisää öljy ja sekoita.
Kuori, pilko ja keitä porkkanat kypsiksi. Soseuta.
Sekoita couscous ja porkkanasose keskenään. Lisää seokseen vielä tilli, kananmuna ja herneet.
Paista 200-asteisessa uunissa noin 15 min.

Vauvan linssipyörykät

30 kpl

2 dl kuivattuja punaisia linssejä
1 porkkana (noin 2 dl raastetta)
500 g kesäkurpitsaa (noin 5 dl raastetta)
1 sipuli
1 valkosipulinkynsi
1 rkl kuivattuja yrttejä
2 tl paprikajauhetta
öljyä paistamiseen
2,5 dl kaurahiutaleita

Valmista linssit pakkauksen ohjeen mukaan.
Kuori porkkana, pese kesäkurpitsa. Raasta molemmat karkeaksi raasteeksi. Kuullota raasteita öljyssä pannulla noin 5 min.
Kuori ja pilko sipulit. Kuullota niitä öljyn ja mausteiden kanssa pannulla noin 5 min.
Sekoita kuullotettu raaste sekä sipuli-mausteseos. Soseuta.
Lisää soseen joukkoon linssit sekä kaurahiutaleet. Anna turvota noin 10 min.
Muotoile taikinasta kostutetuin käsin pyöryköitä.
Paista 200-asteisessa uunissa noin 20 min.

Pikku-Kokin keittiöstä osa 18: Näitähän sormeilisi aikuinenkin

Meillä eletään nyt vaihetta, jossa sormiruokailu on enemmän kuin pop. Kaikki pitäisi saada suuhun omin avuin ja koska lusikkaa on vielä mahdoton saatella suuhun asti – ainakaan oikein päin – jäävät jäljelle ainoastaan sormet. Niinpä niin, makaronilaatikko lusikasta on pahaa, suu pysyy tiukasti kiinni, mutta pöydältä popsittuna se maistuukin hyvältä. Mikäs siinä, nyt voimmekin helposti syödä samanaikaisesti, kun minun roolini on vaihtunut syöttäjästä palastelijaan. Lisäksi pöydän ääressä viihdytään hyvin pitkän kaavan mukaan, mutta tuokin on ihan positiivista, syöminenhän on tunnetusti mukavaa puuhaa. No, ei tämä sormeilu ihan absoluuttista ole, todelliset herkut, puuro etunenässä, maistuvat edelleen ihan lusikastakin käsin.

IMG_2385IMG_2350Koska sormiruokailu kerran on niin hurjan hauskaa, olen lähiaikoina kokeillut melko monenlaisia sormiruokareseptejä. Tässä esiteltävät reseptit, vauvan kanapötköt ja puurorieskat, ovat peräisin Simppeli sormiruokakeittiö -blogista, jonka tarjontaa olen tutkinut laajasti. Ihan huippu blogi muuten!

Kanapötköt, joista minä tein palleroita, olivat maukkaita niin Pikku-Kokin kuin meidän vanhempienkin kotikololaisten mielestä. Sama päti myös rieskoihin, mutta koska käytin niihin äidinmaitoa, niiden maistelu tuntui hiukan oudolta. Pikku-Kokki kuitenkin tykkäsi kovasti. Siis suuria suosituksia satelee näille reseptiikoille, kuten myös Simppelille sormiruokakeittiölle yleensä.

Kokeilkaa ja sormeilkaa, vauvasta vaariin!

Vauvan kanapallerot (tai -pötköt)

20 pötköä (siis huomattavasti enemmän palleroita)

IMG_2353400 g broilerin- / kananjauhelihaa
2 porkkanaa
1-2 omenaa
1 dl (kaura)hiutaleita
1 valkosipulinkynsi
1 rkl kuivattuja yrttejä
1 tl paprikajauhetta

Sekoita kaikki ainekset keskenään ja muotoile haluamallasi tavoin.
Paista 200-asteisessa uunissa noin 30 min.

Vauvan puurorieskat

9 kpl

IMG_23961 dl keitettyä puuroa
0,5 dl vauvallesi sopivaa maitoa
0,5 dl raastetta (esim. porkkana tai kesäkurpitsa)
1 kananmuna
1 rkl öljyä
1,5 dl jauhoja

Sekoita kaikki aineet keskenään. Nostele taikinaa uunipellille lusikalla.
Paista 250-asteisessa uunissa noin 10 min.

Pikku-Kokin keittiöstä osa 16: Kasviksia kahdella tapaa – ja pieniä paljastuksia

Lelut eivät meillä kuulu ruokapöytään. Ensin syödään ja sitten leikitään. Niinpä niin.

Tuollaisia ajatuksia viljelin – ja toteutinkin – vielä joitakin aikoja sitten Pikku-Kokin ottaessa ensiaskeleitaan ruokailutaipaleellaan. Vähän aikaa kaikki menikin juuri noin, mutta sitten tapahtui jotakin, ehkäpä ruoka ja syöminen eivät enää olleetkaan niin suurta ja ihmeellistä. Alkoi vaihe, jossa syödäkseen Pikku-Kokki vaati saada jotakin oheistekemistä ja tutkimista, muuten ei suu enää auennutkaan. Annoin pikkusormen ja hän vei koko käden. Nyt meillä syödään, ei leikkien, mutta lukien. No, tämä on vain väliaikaista; kunhan Pikku-Kokki oppii syömään itse, poistuvat ruokakirjat välittömästi pöydästä…

IMG_2251Pieniä viitteitä seuraavasta vaiheesta oli nähtävissä, kun tänään valmistin Ukkelille kasvis”keittoa”. Toisen osan ruoasta soseutin haarukalla karkeaksi, mutta toisen jätin sellaisekseen. Kun Pikku-Kokki sitten kyllästyi syömään soseutettua versiota, tarjosin hänelle kupillisen sormin syötäväksi ja niinpä vain hän viihtyi hyvinkin pitkään sormiateriansa parissa – ja sai paljon syötyäkin. Siinä me sitten istuimme vierekkäin omia lounaitamme popsien, ihan huippua! Eikä kirjaa muuten kaivattu kertaakaan.

Näinpä ne vaiheet vierivät. Täytynee ensi kerralla jättää liha-kala -puolikin hieman suurempaan muotoon, niin pääsee herra syömään koko aterian omin sormineen. Tämäkin keitto muovautuu helposti moneen muotoon lisäämällä sinne esimerkiksi kalaa tai lihaa. Mausteita suosittelen käyttämään ihan runsaasti, omastani tuli hieman mautonta, mutta mitä sormiruokailuun tulee, juuri nämä kasvikset toimivat hyvin. Tällainen liemiruoka tuntuu ehkä hiukan haasteelliselta vielä näin pienen syöjän kohdalla, mutta hyvähän keittoihinkin on pikkuhiljaa alkaa perehtyä, jotta saadaan Pikku-Kokista varmasti kunnon keittomies, itse kun lukeudun suuriin keittojen ystäviin.

Tällaista siis toukokuun alkuun. Aurinko, jee!

P.S. Tottahan tällaisen kirjojen rakastajan on vaikea lapseltaan kirjoja kieltää. Tärkeintähän on kuitenkin, että lapsi lukee.

Vauvan kasviskeitto

6 annosta

IMG_22471,5 l vettä
2 perunaa
2 porkkanaa
puolikas sipuli
puolikas pieni paprika
pala kesäkurpitsaa
ruohosipulisilppua
paprikajauhetta
mustapippuria
kuivattuja yrttejä, esim. persiljaa

Pese kasvikset. Kuori perunat, porkkanat ja sipuli. Kuutioi kasvikset pieniksi kuutioiksi.
Lisää kiehuvaan veteen perunat, porkkanat ja sipuli. Anna kiehua noin 10 min. ja lisää paprika sekä kesäkurpitsa. Anna kiehua toiset 10 min. Mausta ja keitä vielä hetken, niin että kasvikset ovat pehmeitä.
Mikäli tarve vaatii, vähennä lientä ja soseuta keitto lopuksi sauvasekoittimella tai karkeammaksi haarukalla.
Vaihtelua keittoon saat lisäämällä joukkoon lihaa, kanaa tai kalaa, esimerkiksi kuutioiden muodossa.

Pikku-Kokin keittiöstä osa 13: Vauvan kvinoapihvit

IMG_1724Pikku-Kokin edistyessä elämäntaipaleellaan huimaa vauhtia – ryömiminen on jäänyt pikkuhiljaa konttaamisen varjoon, vaaka-asento vaihtunut pitkälti huojuviin seisontaharjoituksiin – on toki ruokailunkin suhteen otettava uusia askeleita. Pinsettiotetta olemme harjoitelleet jo pitkään, Talk-murot ja Herra Hakkaraisen xylitol-pastillien palaset sujahtavat suuhun ongelmitta, mutta sormiruokailu noin muuten on Pikku-Kokin kohdalla vielä lapsenkengissä. Taidan olla hiukan hysteerinen asian suhteen, mutta jo pienen pieni kakominen saa minut pelon valtaan. Toisaalta ensimmäiset hampaat antoivat odottaa itseään liki kahdeksan kuukautta, joten tästäkään syystä en ole liialti kiirehtinyt Pikku-Kokkia pureskelun pariin. Nyt kuitenkin sauvasekoitin on jäänyt pitkälti taka-alalle ja olen alkanut survomaan ruoan karkeammaksi haarukalla. Ja valmistanut ensimmäiset oikeat sormiruoat.

IMG_1744 - Versio 2Mitä sormiruokailuun tulee, löytyy aiheesta muutamia kirjoja, joihin en vielä ole päässyt käsiksi. Aikomuksenani on perehtyä teemaan myös noiden opusten kautta, mutta koska halusin päästä asiaan käsiksi heti, tutustuin monessa foorumissa esille tulleeseen Simppeli sormiruokakeittiö -blogiin. Sieltä otin ensimmäisenä kokeiluun vauvan kvinoapihvit.

Itselleni tähän asti tuntematon kvinoa osoittautui ihan mielekkääksi tuttavuudeksi, hyväksi vaihtoehdoksi riisille, jonka käyttöä niin eettisistä kuin terveydellisistäkin syistä olisi hyvä rajoittaa. Minä valitsin ensikokeiluuni Risellan Kvinoa Mix -sekoituksen, joka sisältää punaista, mustaa ja valkoista kvinoaa. Runsaan proteiinipitoisuutensa vuoksi kvinoa on myös oiva valinta vauvan kasvisaterian pääraaka-aineeksi.

Pihvit olivat ihan maukkaita minunkin mielestäni ja Pikku-Kokille ne maistuivat niin ikään. Aluksi ukkeli ei tosin ihan ymmärtänyt niiden käyttötarkoitusta, mutta pieninä palasina pihvit sujahtivat pian suuhun jo ihan ominkin sormin. Piakkoin täytyy askarrella muitakin pullia ja pötkylöitä. Hauskaa tämä vääjäämättömän kehityksen tarkkailutyö.

Vauvan kvinoapihvit

12 kpl

IMG_17521 dl kvinoaa (tai 2 dl kypsää kvinoaa)
1 rkl hienonnettua sipulia
1 dl hienoa porkkanaraastetta
1 rkl öljyä
ripaus mustapippuria
timjamia
2 rkl kylmää vettä
2 rkl perunajauhoja

Valmista kvinoa pakkauksen ohjeen mukaan.
Kuori ja hienonna sipuli, tee porkkanaraaste.
Sekoita valmiin kvinoan joukkoon sipuli, porkkanaraaste ja öljy. Lisää seokseen mustapippuri ja timjami.
Sekoita kylmä vesi ja perunajauhot keskenään. Lisää perunajauhoseos muiden ainesten joukkoon.
Muotoile taikinasta palloja, jotta ainekset tarttuvat toisiinsa. Litistä pallot pihveiksi.
Paista 200-asteisessa uunissa noin 15 min.