Koko Suomi leipoo – ja minä myös – osa 1, kausi 6: pehtoorin pusupullat

Jälleen kerran elämme sitä aikaa vuodesta, jolloin Koko Suomi leipoo – tai ainakin ne kaksitoista oman elämänsä tähtileipuria, jotka on valittu MTV:llä jo kuudetta kertaa nähtävään Koko Suomi leipoo -kilpailuun tavoittelemaan Suomen parhaan kotileipurin titteliä.

Myös minulle tämä marraskuun puolivälistä helmikuun alkupuolelle kestävä ”kilpailukausi” on jo muutamana vuonna tarkoittanut aktivoitumista leivontasaralla, kun olen haastanut itseni toteuttamaan ohjelmassa kilpailijoilta vaaditut tekniset tehtävät. Viime vuonna kisakuntoni ei tosin riittänyt loppuun asti, joten katsotaan kuinka tänä vuonna käy. Joka tapauksessa haasteeni on antanut ja opettanut minulle paljon ja haluan ehdottomasti ainakin yrittää. Sitä paitsi on erittäin tervetullutta upottaa kätensä vaihteeksi taikinaan, sillä jostakin syystä leipomiseni on tällä hetkellä vähentynyt liki olemattomiin. Olenpas taas innoissani!

Kuten niin ikään viime vuonna aloitettiin uusi kausi pullan parissa. Pehtoorin pusupulla oli itselleni täysin uusi tuttavuus. Ja kuten vuosi sitten tähtikranssia leipoessani, jännitin pusujenkin kohdalla oikeastaan vain pullataikinan onnistumista. Mutta onnistuihan se, aivan kuten viimeksikin. Taitaa muuten olla, että sitten tuon tähtikranssin en ole pullaa leiponutkaan. Ehkäpä vihdoin voisi siis päästää irti tästä hiiva ja minä emme tule toimeen -ajattelusta, sillä ihan hyvinhän meillä kuitenkin menee. Ja onhan pulla joka tapauksessa yksi ehdottomia herkkusuosikkejani.

Pehtoorin pusupullat onnistuivat mielestäni ihan hyvin. Pullien rakenne oli pehmeä, ne kohosivat mukavasti ja olivat melko tasakokoisia. Täytteet onnistuivat mainiosti. Muutamat huulet tosin aukesivat uunissa ja täyte tursusi pellille, mutta kokonaisuudessaan selvisin odottamaani paremmin. Kilpailijoille annettuun puolentoista tunnin leivonta-aikaan en kyllä olisi tainnut yltää, mutta ainakaan toistaiseksi en olekaan lähtenyt haasteessani kilpailemaan kelloa vastaan.

Mielestäni pusupulla ei ylipäätään leivonnaisena ole kovinkaan kaunis, mutta ainakin näillä täytteillä se sopii mainiosti omaan makeaan makumaailmaani. Näistä pullista ei sokerihiirikään varmasti jää kylmäksi.

Ja niin, aiempia suorituksiani voit käydä tutkimassa täällä.

Pehtoorin pusupullat

10 kpl

25 g tuorehiivaa
175 g täysmaitoa
1 kananmuna
70 g kidesokeria
6 g suolaa
8 g rouhittua kardemummaa
400 g vehnäjauhoja
70 g voita huoneenlämpöisenä

Lemoncurd:
1 sitruunan mehu ja kuoriraaste
160 g tomusokeria
0,5 rkl maizenaa
1 kananmuna
40 g voita

Vadelmahillo:
125 g pakastevadelmia
2 tl vettä
60 g hillosokeria

Voiteluun:
1 kananmuna (Tulin testanneeksi, että maito-sokeriseos toimii tässä tehtävässä niin ikään mainiosti.)

Koristeluun:
voisulaa
kidesokeria

Aloita täytteistä, jotta ne ehtivät jäähtyä.
Lemoncurdia varten yhdistä kattilassa sitruunan mehu ja kuori, tomusokeri, maizena ja kananmuna. Kuumenna kiehuvaksi koko ajan sekoittaen ja anna kypsyä, kunnes seos sakenee. Lisää joukkoon voi ja sekoita tasaiseksi. Jäähdytä. Sekoita rakenne auki ennen käyttöä (ja laita halutessasi pursotinpussiin).
Kiehauta vadelmat kattilassa veden kanssa. Lisää hillosokeri koko ajan sekoittaen ja keitä hiljalleen poristen 15-20 min. Jäähdytä kylmäksi ennen käyttöä.
Alkuperäisessä reseptissä pullataikina tehtiin yleiskoneella. Minä kuitenkin tein taikinan käsin, joten laitan oheen molemmat ohjeet.
Käsin leivottaessa murenna hiiva kädenlämpöiseen maitoon. Sekoita. Lisää kananmuna, sokeri, suola ja kardemumma. Lisää jauhoja vähitellen ja vaivaa taikina hyvin. Lisää voi jauhojen lisäämisen loppuvaiheessa. Alusta taikinaa, kunnes se on tasaista ja irtoaa käsistä ja kulhon reunoista. Kohota leivinliinan alla.
(Yhdistä kaikki pullataikinan ainekset yleiskoneen kulhossa ja vaivaa ensin 5 min. hiljaisella teholla. Nosta tehoja hieman ja vaivaa vielä noin 8-10 min. kunnes taikinassa on hyvä sitko. Siirrä taikina hetkeksi liinan alle lepäämään.)
Jaa levännyt taikina kymmeneen osaan. Pyörittele palloiksi ja anna taas kohota.
Kaulitse pallo soikeaksi ja keskeltä ohueksi siten, että etu- ja takareuna jäävät paksuiksi. Pursota tai laita lusikalla pullan keskelle lemoncurdia ja vadelmahilloa. Taita soikio kaksinkerroin. Voit kevyesti painaa reunan lautasella kiinni. Kohota vielä kerran.
Voitele pullat kauttaaltaan kananmunalla ja paista 225-asteisessa uunissa noin 10 min. tai kunnes pullat ovat kypsiä ja kauniin värisiä.
Kasta hieman jäähtyneiden pullien pusureunat voisulassa ja kidesokerissa.

Annin italialainen (kirsikka-)ricottakakku vadelmilla modifioituna

Nyt sen vasta tajusin, kuinka olen erästä asiaa kaivannut. Koronan mukanaan tuoma koko perheen kokoaikainen kotonaolo on vaatinut niin paljon normaalia enemmän ruoanlaittominuutteja, että toinen vähintään yhtä rakas keittiöpuuhani, leipominen, on jäänyt lähes kokonaan huomiotta. Mutta lauantaiaamuna, silloin oli pitkästä aikaa pakko päästä leipomaan.

Leipomisinnossani toteuttamani vadelma-ricottakakku syntyi oikeastaan liian helposti. Alkuperäisideani valmistaa kakun ricotta itse sai siitäkin huolimatta väistyä pienoisen aikatauluongelman vuoksi ja muuten kakku sitten syntyikin lähes yksinomaan ainekset sekoittamalla. No, makua se ei haitannut, sillä kakusta tuli hyvää, oikein hyvää! Pidin sen omalla tavallaan tiiviistä, mutta kuitenkin mehevän kuohkeasta rakenteesta ja mausta, joka oli sopivasti makea. Alkuperäisessä kakussa käytetyt kirsikat vaihdoin vadelmiin, jotka sopivat siihen mainiosti. Kakkua olisi hyvin voinut popsia ihan sellaisenaan, mutta me lorottelimme kruunuksi vielä kukin itselleen sopivaksi katsomansa määrän vaniljakastiketta. Nam!

Reseptin nappasin – jälleen kerran – Annin uunissa -blogista, jossa Anni itse nosti kakun omalla parhaiden kakkujen listallaan TOP3:seen. Itse en kakkua ihan näin täydelliseksi arvioisi, mutta tekemisen ja kokemisen arvoinen se ehdottomasti on. Ja jos kuivakakuista puhutaan, ehdotonta kärkikastia. Siispä suosittelen!

IMG_7818

Italialainen vadelma-ricottakakku

10 annosta

3,5 dl vehnäjauhoja
2 dl sokeria
2 tl leivinjauhetta
ripaus suolaa
350 g ricottajuustoa
3 kananmunaa
0,5 tl vanilja-aromia (tai 1 tl vaniljasokeria)
1 tl sitruunankuoriraastetta
100 g voisulaa
2 dl vadelmia (tai muita marjoja)
3 rkl mantelirouhetta

(Tarjoiluun:
vaniljakastiketta tai -jäätelöä)

Laita irtopohjavuoan (ø noin 22-24 cm) pohjalle leivinpaperi ja voitele vuoan reunat.
Sekoita kuivat aineet keskenään.
Vatkaa kevyesti toisessa kulhossa ricotta, kananmunat, vanilja ja sitruuna.
Lisää kuivat aineet ricottaseokseen ja sekoita nopeasti tasaiseksi.
Kääntele sekaan myös voisula ja kolme neljäsosaa vadelmista.
Kaada taikina valmisteltuun vuokaan ja ripottele päälle loput vadelmat sekä mantelirouhe.
Paista kakkua 175-asteisen uunin keskitasolla noin 50-60 min. kunnes pinta on kullanruskea ja tikkuun ei jää taikinaa.
Tarjoile sellaisenaan tai valitsemasi vaniljalisukkeen kera.