Kun lumettomat mustat kadut syövät kaiken vähäisenkin valon, on kiva tuoda lautaselle pirteyttä, unelmoida hetki tulevasta keväästä ja kesästä.
Yksinkertaisista aineksista nopeasti syntyvä savulohipasta on juuri tällainen, makumaailmaltaan sitruksisen pirteä, mutta kuitenkin täyttävä, ihanan makuinen lounas- tai päivällisruoka. Tämä vaihtoehto kannattaa lisätä vaikka jo alkavan viikon ruokalistalle.
Savulohipasta
4 annosta
300 g pastaa 1 punasipuli 2 valkosipulinkynttä 1 sitruunan kuori ja mehu 2 rkl (oliivi)öljyä 300 g savulohta 0,5-1 prk kapriksia suolaa mustapippuria myllystä
Tarjoiluun: parmesaania sitruunaa tuoretta tilliä
Laita pasta ohjeen mukaan kattilaan kiehumaan. Kun pasta on valmis ja valutettu, lorauta siihen hieman öljyä. Kuori ja siivuta ohueksi sipuli ja valkosipulinkynnet. Pese sitruuna, raasta siitä kuori ja purista mehu. Kuullota sipulia pannulla öljyssä ja lisää piakkoin valkosipuli. Lisää sitten kaprikset, sitruunankuori ja puristettu mehu. Lisää pannulle savulohta paloina niin että kala hieman lämpenee, mutta älä kuitenkaan paista. Mausta ripauksella suolaa ja pippuria. Sekoita kastike pastan joukkoon.
Yksi suosikki pastoistani on sitruunainen inkiväärin ihanasti kyllästämä Pollo Limonello. Niinpä innostuin kovasti ideasta, jossa niin ikään sitruunainen kanakastike saa erilaista makumaailmaa muun muassa kurkumasta. Resepti, jossa huomioni ensimmäisenä kiinnittyi siinä käytettyyn orzo-pastaan on peräisin Kulinaari-blogista ja suosittelen ilman muuta kokeilemaan sitä. Kastikkeen täyteläinen maku valloittaa ja riisinjyvää muistuttava orzo sopii tähän täydellisesti.
Jos muuten et ole vielä testannut orzoa, tai risonia, kuten sitä myös kutsutaan, suosittelen ilman muuta ottamaan sen kokeilulistalle. Orzon koostumus on aivan omanlaisensa, yksi ehdottomia pastalaatusuosikkejani.
Koska kaipasin annokseen tapani mukaan myös jotakin tuoretta, kruunasin sen pikaisesti paistetuilla broccoliineilla. Nam! Tämä ateria tuo kevään lautaselle.
Sitruunainen kana-orzopasta ja paistetut broccoliinit
3 annosta
250 g orzo-pastaa vettä ja suolaa pastan keittämiseen 500 g broilerin fileetä 1 sitruunan kuori ja mehu (0,75 dl) (puolikas punainen paprika) 2 rkl öljyä 1,5 tl kurkumaa 1 tl umamia mustapippuria myllystä 2 tl suolaa 1 tl sokeria 2-2,5 dl ruoka- tai kuohukermaa
Lisäksi: parmesaaniraastetta
Broccoliinit: 150 g broccoliinia 2 rkl öljyä suolaa pippuria
Keitä orzo-pasta pakkauksen ohjeen mukaan suolalla maustetussa vedessä. Valmista pastan kiehuessa kastike. Paloittele fileet suupaloiksi. Pese sitruuna hyvin, raasta sen kuori ja purista mehu. Pilko mahdollinen paprika pieniksi kuutioiksi. Kuumenna öljy kasarissa ja ruskista broileripalat. Lisää pannulle sitruunankuoriraaste, kurkuma, umami, pippuri, suola ja sokeri. Sekoittele hetki. Sekoita joukkoon sitruunamehu, kerma sekä mahdollinen paprika. Anna hautua hetki, maista ja säädä maku. Valuta pasta hyvin ja sekoita kastikkeen joukkoon. Huuhtele broccoliinit. Lämmitä paistinpannulla öljy ja lisää joukkoon broccoliinit. Mausta suolalla sekä pippurilla ja paista käännellen noin kolme minuuttia. Tarjoile pasta parmesaaniraasteen sekä paistettujen broccoliinien kera.
Kevään ensimmäiset oikeasti aurinkoiset päivät ovat tänä vuonna tehneet ihan erityisen hyvää. Kun ulkona on kirkasta ja ihanaa, mielikin rentoutuu, on helpompi katsoa toivottavasti entistä aurinkoisempaan tulevaisuuteen.
Seuraava supersimppeli lohikastike, jonka reseptin nappasin Maku-lehdestä, sopi niin ulkonäkönsä kuin pirteän sitruksisen makunsa puolesta mitä mainioimmin edellä kuvatunlaiseen kevätpäivään. Kun keitin kastikkeen rinnalle vielä jättikokoista fusillipastaa, onnistuin kerrankin saamaan päiväkodin kuraleikeistä kotiutuneet lapsetkin päivällispöydän ääreen heti ensimmäisellä kutsukerralla.
Tälle iisille arki-illan pelastajalle siis ehdoton suositukseni.
Leikkaa lohi nahattomiksi paloiksi. Kuori ja hienonna sipuli ja valkosipulinkynnet. Pese sitruuna, raasta kuori ja purista mehu. Kuullota sipulit öljyssä pannulla. Lisää lohi ja ruskista palat varovasti käännellen. Lisää kerma ja jäiset herneet. Kuumenna. Mausta kastike sitruunanmehulla ja -kuorella, pippurilla ja suolalla. Lisää lopuksi hienonnettu tilli. Tarjoile valitsemasi pastalajin kera.
Omaksi suosikikseni viimeviikkoisista kesäkurpitsakokeiluistani valikoituivat kreikkalaishenkiset kesäkurpitsa-broileripyörykät, joissa simppeleihin palleroihin pyöriteltiin pääraaka-aineiden lisäksi fetaa, kapriksia sekä sitruunankuorta. Koska uuni sai tällä kertaa hoitaa paistamisen, valmistui kastike samanaikaisesti ja aterian saatteleminen syöntikuntoon tapahtui nopeasti.
Tätä Glorian Ruoka&Viini -lehden esittelemää reseptiä kannattaa siis ehdottomasti kokeilla, itse tulen varmasti tekemään näitä pyöryköitä uudestaankin. Kaiken muun hyvän lisäksi mainio juttu on myös se, että lisäämällä näin paljon kasvista taikinaan, yhdestä jauhelihapaketista saa huomattavasti suuremman annoksen valmista ruokaa. Ja kesäkurpitsanirsoilijallekin nämä muuten maistuivat, ihan hänen huomaamattaan. Mainiota.
Kesäkurpitsa-broileripyörykät ja sitruunainen kermakastike
Noin 24 kpl
Pyörykät: 400 g kesäkurpitsaa 400 g broilerinjauhelihaa 1 dl panko- tai korppujauhoja 200 g fetajuustoa 3 rkl tuoretta oreganoa 2 rkl pieniä kapriksia 1 valkosipulinkynsi 1 rkl sitruunan kuoriraastetta 1 rkl sitruunamehua 1 tl suolaa 0,5 tl mustapippurirouhetta (0,5 tl kuivattua chilirouhetta)
Raasta kesäkurpitsa lävikköön. Puristele siitä hetken kuluttua ylimääräinen neste ja laita raaste kulhoon jauhelihan ja korppujauhojen kanssa. Murustele feta ja hienonna oreganonlehdet ja kaprikset. Kuori ja hienonna valkosipulinkynsi. Lisää feta, oregano, kaprikset, valkosipuli, sitruunankuori ja -mehu taikinaan mausteiden kanssa. Muotoile taikinasta kostutetuin käsin pieniä lihapyöryköitä ja asettele ne leivinpaperoidulle uunipellille. Paista 225-asteisessa uunissa noin 15 min. Valmista pyöryköiden kypsyessä kastike. Sulata voi kattilassa. Lisää jauhot ja ruskista niitä sekoitellen hetki, kunnes ne saavat hiukan väriä. Kaada kerma joukkoon ohuena nauhana, koko ajan sekoittaen. Huuhtaise kermapurkki tilkalla vettä ja lisää vesi kattilaan. Keitä kastiketta välillä sekoitellen miedohkolla lämmöllä noin 5 min. Mausta lopuksi sitruunamehulla, suolalla ja valkopippurilla.
Jälleen kerran elämme sitä aikaa vuodesta, jolloin Koko Suomi leipoo – tai ainakin ne kaksitoista oman elämänsä tähtileipuria, jotka on valittu MTV:llä jo kuudetta kertaa nähtävään Koko Suomi leipoo -kilpailuun tavoittelemaan Suomen parhaan kotileipurin titteliä.
Myös minulle tämä marraskuun puolivälistä helmikuun alkupuolelle kestävä ”kilpailukausi” on jo muutamana vuonna tarkoittanut aktivoitumista leivontasaralla, kun olen haastanut itseni toteuttamaan ohjelmassa kilpailijoilta vaaditut tekniset tehtävät. Viime vuonna kisakuntoni ei tosin riittänyt loppuun asti, joten katsotaan kuinka tänä vuonna käy. Joka tapauksessa haasteeni on antanut ja opettanut minulle paljon ja haluan ehdottomasti ainakin yrittää. Sitä paitsi on erittäin tervetullutta upottaa kätensä vaihteeksi taikinaan, sillä jostakin syystä leipomiseni on tällä hetkellä vähentynyt liki olemattomiin. Olenpas taas innoissani!
Kuten niin ikään viime vuonna aloitettiin uusi kausi pullan parissa. Pehtoorin pusupulla oli itselleni täysin uusi tuttavuus. Ja kuten vuosi sitten tähtikranssia leipoessani, jännitin pusujenkin kohdalla oikeastaan vain pullataikinan onnistumista. Mutta onnistuihan se, aivan kuten viimeksikin. Taitaa muuten olla, että sitten tuon tähtikranssin en ole pullaa leiponutkaan. Ehkäpä vihdoin voisi siis päästää irti tästä hiiva ja minä emme tule toimeen -ajattelusta, sillä ihan hyvinhän meillä kuitenkin menee. Ja onhan pulla joka tapauksessa yksi ehdottomia herkkusuosikkejani.
Pehtoorin pusupullat onnistuivat mielestäni ihan hyvin. Pullien rakenne oli pehmeä, ne kohosivat mukavasti ja olivat melko tasakokoisia. Täytteet onnistuivat mainiosti. Muutamat huulet tosin aukesivat uunissa ja täyte tursusi pellille, mutta kokonaisuudessaan selvisin odottamaani paremmin. Kilpailijoille annettuun puolentoista tunnin leivonta-aikaan en kyllä olisi tainnut yltää, mutta ainakaan toistaiseksi en olekaan lähtenyt haasteessani kilpailemaan kelloa vastaan.
Mielestäni pusupulla ei ylipäätään leivonnaisena ole kovinkaan kaunis, mutta ainakin näillä täytteillä se sopii mainiosti omaan makeaan makumaailmaani. Näistä pullista ei sokerihiirikään varmasti jää kylmäksi.
Ja niin, aiempia suorituksiani voit käydä tutkimassa täällä.
Pehtoorin pusupullat
10 kpl
25 g tuorehiivaa 175 g täysmaitoa 1 kananmuna 70 g kidesokeria 6 g suolaa 8 g rouhittua kardemummaa 400 g vehnäjauhoja 70 g voita huoneenlämpöisenä
Lemoncurd: 1 sitruunan mehu ja kuoriraaste 160 g tomusokeria 0,5 rkl maizenaa 1 kananmuna 40 g voita
Vadelmahillo: 125 g pakastevadelmia 2 tl vettä 60 g hillosokeria
Voiteluun: 1 kananmuna (Tulin testanneeksi, että maito-sokeriseos toimii tässä tehtävässä niin ikään mainiosti.)
Koristeluun: voisulaa kidesokeria
Aloita täytteistä, jotta ne ehtivät jäähtyä. Lemoncurdia varten yhdistä kattilassa sitruunan mehu ja kuori, tomusokeri, maizena ja kananmuna. Kuumenna kiehuvaksi koko ajan sekoittaen ja anna kypsyä, kunnes seos sakenee. Lisää joukkoon voi ja sekoita tasaiseksi. Jäähdytä. Sekoita rakenne auki ennen käyttöä (ja laita halutessasi pursotinpussiin). Kiehauta vadelmat kattilassa veden kanssa. Lisää hillosokeri koko ajan sekoittaen ja keitä hiljalleen poristen 15-20 min. Jäähdytä kylmäksi ennen käyttöä. Alkuperäisessä reseptissä pullataikina tehtiin yleiskoneella. Minä kuitenkin tein taikinan käsin, joten laitan oheen molemmat ohjeet. Käsin leivottaessa murenna hiiva kädenlämpöiseen maitoon. Sekoita. Lisää kananmuna, sokeri, suola ja kardemumma. Lisää jauhoja vähitellen ja vaivaa taikina hyvin. Lisää voi jauhojen lisäämisen loppuvaiheessa. Alusta taikinaa, kunnes se on tasaista ja irtoaa käsistä ja kulhon reunoista. Kohota leivinliinan alla. (Yhdistä kaikki pullataikinan ainekset yleiskoneen kulhossa ja vaivaa ensin 5 min. hiljaisella teholla. Nosta tehoja hieman ja vaivaa vielä noin 8-10 min. kunnes taikinassa on hyvä sitko. Siirrä taikina hetkeksi liinan alle lepäämään.) Jaa levännyt taikina kymmeneen osaan. Pyörittele palloiksi ja anna taas kohota. Kaulitse pallo soikeaksi ja keskeltä ohueksi siten, että etu- ja takareuna jäävät paksuiksi. Pursota tai laita lusikalla pullan keskelle lemoncurdia ja vadelmahilloa. Taita soikio kaksinkerroin. Voit kevyesti painaa reunan lautasella kiinni. Kohota vielä kerran. Voitele pullat kauttaaltaan kananmunalla ja paista 225-asteisessa uunissa noin 10 min. tai kunnes pullat ovat kypsiä ja kauniin värisiä. Kasta hieman jäähtyneiden pullien pusureunat voisulassa ja kidesokerissa.
Olisiko ollut vuosi 2012, kun vietimme viikon ystäväpariskunnan kanssa Portugalin Cascaisissa, Lissabonin liepeillä. Hotellin sijaan asustelimme lomahuoneistossa, josta johtuen jokailtaisen ravintolaruokailun sijaan laittelimme silloin tällöin ruokaa myös omassa keittiössämme. Yhtenä iltana ystävämme valmistivat pastaa, joka oli minulle ja Aleksille uusi tuttavuus. Hullaannuimme. Ja toimme monien muiden matkamuistojen rinnalla kotiimme reseptituliaisen, joka on säilynyt takuuvarmasti hyvää -listallamme aina tuosta matkasta asti.
Kyseinen resepti kantoi – ja kantaa toki yhä edelleen – pääraaka-aineidensa, broilerin ja sitruunan, mukaisesti nimeä Pollo Limonello. Sitä, mistä ystävämme olivat reseptin saaneet käsiinsä, en tähän hätään muista, mutta jo pienimuotoinen googlailu tekee hetimiten selväksi, että resepti on alun perin kotoisin helsinkiläisestä Cafe Bar No 9 -ravintolasta ja jossakin kohtaa julkaistu oikeaoppisin ohjein myös Helsingin Sanomien NYT-liitteessä. Näinpä ei ole lainkaan ihme, että se on jäänyt elämään niin blogimaailmaan kuin muotoutunut yhdeksi ravintolan klassikkoannoksista. Ja eipä tuo muutenkaan ihme ole; jogurtti, inkivääri, sitruuna ja hunaja taitavat olla yhdistelmänä yksi sellaisista, että siitä pitävänä ei tarvitse olla mieltymyksensä kanssa yksin. Kerrassaan hurmaavaa!
Jos tämä siis vielä on kokematta, neuvon ehdottomasti tarttumaan tuumasta toimeen. Tuskin tulet pettymään. Itse sen sijaan ajattelin lähiaikoina toteuttaa oman Pollo Limonello -ajatukseni ja lähteä maistelemaan sitä reseptin alkulähteille, siis osoitteeseen Uudenmaankatu 9. Tuota retkeä odotan jo vähintäänkin innolla!
Leikkaa broilerinfileet sopiviksi suupaloiksi ja ruskista ne pannulla voissa ja/tai öljyssä.
Kuori ja silppua sipuli. Lisää sipuli sekä cayennepippuri pannulle, kuullota hetki.
Kaada joukkoon kerma sekä kanafondi ja anna kypsyä muutaman minuutin ajan.
Lisää kurkuma, valkosipuli, inkivääri, sitruunamehu ja hunaja. Vähennä lämpöä ja hauduttele vielä hetki. Lisää lopuksi jogurtti.
Maista ja lisää tarvittaessa suolaa.
Tarjoile pastan kera parmesaanilla ja tuoreilla yrteillä kruunattuna.
Kesällä, kun ruoanlaitosta haluaa livistää, tuntuvat erilaiset helpot ratkaisut usein niiltä houkuttelevimmilta. Vieraita käy yleensä paljon ja aikaa vietetään hiukan tavallista askeettisimmissa olosuhteissa, kuten mökeillä.
Tämä supersimppeli rahka-murupiirakka syntyy ilman sähkövatkainta, joten sen valmistus lähes paikassa kuin paikassa lienee mahdollista. Rahkan makua muuttamalla siitä saa luotua eri variaatioita, joten siinäkin mielessä se on hauska tuttavuus. Tämä kolmikerroksinen herkku on yhtä aikaa mehevä sekä rapea ja tekijänsä valintojen mukaan joko raikas tai makea. Itse valitsin tällä kertaa sitruunarahkan, joten saimme maistella melko raikasta kakkua. Ensi kerralla tekisi mieli kokeilla jotakin marjaista, ehkä testata vielä kinuskia tai suklaatakin…
Sitruunainen rahka-murupiirakka
Vuoallinen (ø 24 cm)
Jos haluat tehdä uunipellillisen, kaksinkertaista annos.
Täyte:
250 g sitruunarahkaa (Voit käyttää myös maustamatonta maitorahkaa, mutta lisää tällöin täytteeseen yhden sitruunan kuori sekä mehu ja nosta sokerin määrää 1 dl:aan.)
0,75 dl sokeria
1 tl vaniljasokeria
1 kananmuna
Sulata voi ja anna jäähtyä. Yhdistä kuivat aineet ja sekoita joukkoon voisula.
Jaa taikina kahtia. Säästä toinen puoli pinnalle tulevaan muruseokseen. Sekoita pohjaksi tulevaan taikinaan piimä ja kananmuna. Älä huoli, vaikka taikinaan jää pieniä paakkuja, ne häviävät paistamisen aikana. Levitä pohjataikina leivinpaperoituun kakkuvuokaan.
Valmista sitten täyte. Sekoita rahka, sokerit ja kananmuna keskenään. Levitä rahkatäyte pohjan päälle ja ripottele muruseos pinnalle.
Paista 200-asteisen uunin keskitasolla noin 30 min.
Joku kerta kaupasta kotiin kulkeutunut paketti viljaporsaan minuuttisuikaleita johdatti minut seuraavan pastareseptin äärelle. Tuolloin odotukseni eivät olleet tavanomaista hyvää korkeammalla, mutta kastike osoittautuikin sen verran maukkaaksi, että sitä oli tehtävä pian uudestaan ja jaettava resepti tännekin. Erityisesti rosmariini toi makumaailmaan kiehtovuutta, juusto täyteläisyyttä ja sitruuna sitä oivallisesti tasapainottavaa raikkautta.
Tykkäsin kovasti ja suosittelen ilman muuta kokeilemaan. Maukkaita ja helppoja arkiruokia ei kai koskaan ole reseptiarkistoissa liikaa.
Pese sitruuna huolellisesti ja raasta siitä kuori sekä purista mehu. Kuori ja hienonna sipuli.
Kuumenna öljy pannulla ja paista minuuttisuikaleet. Siirrä suikaleet sivuun.
Lisää pannulle voi. Anna sulaa ja lisää sipulit ja kuullota niitä miedolla lämmöllä noin 3 min. tai kunnes sipulit ovat läpikuultavia mutta eivät ruskistuneita. Lisää minuuttisuikaleet takaisin pannulle. Lisää myös sitruunan kuori ja -mehu, viini sekä timjami ja rosmariini. Keitä hetki, niin että nesteestä haihtuu noin kolmannes pois. Poista sitten yrttien oksat.
Lisää kerma ja hauduta kastikkeeksi. Mausta kastike lopuksi suolalla ja pippurilla. Lisää puolet parmesaanista ja pidä kastike lämpimänä, mutta älä anna sen enää kiehua.
Keitä pasta pakkauksen ohjeen mukaan. Valuta pasta ja nosta se kastikkeen joukkoon, sekoita varovasti. Lisää myös basilika. Tarkista annoksen maku ja lisää tarvittaessa suolaa, pippuria tai basilikaa. Ripottele pinalle loput parmesaanista (ja koristele kirvelin lehdillä).
Jääkaapin alalaatikossa jo joitakin aikoja majailleet maa-artisokat saivat minut tarttumaan seuraavaan yrtti-sitruunapaahdetun broilerin reseptiin. Alun alkaen Helsingin Sanomissa esitelty ohje osui silmiini Mama Gastro -blogista.
Melkolaisesta öljyisyydestään huolimatta lopputulos oli mielestäni oikeinkin maukas, joskin suolaa oli edelleenkin liikaa, vaikka sitä oli alkuperäiseen ohjeeseen verrattuna jo vähennetty. Rakuuna, jota tulee harvemmin käytettyä, oli tervetullut poikkeus. Lihaksi valitsin kananpojan nahallisia ja luullisia rintaleikkeitä, jotka säilyvät mehevinä pitkästä uunikypsennyksestä huolimatta. Lisäksi kehotan ehdottomasti jättämään väliin alkuperäisissä ohjeistuksissa mainitun maa-artisokkien esikeittämisen, ne kypsyvät tässä ajassa mainiosti pelkällä uunikypsennykselläkin.
Siis suosittelen ja kehotan muistamaan, että maa-artisokkia ei tällaisissa tapauksissa tarvitse – tai kannatakaan – kuoria, mikäli tuo puuha ei erityisemmin kiinnostele.
Paahdettua maa-artisokkaa ja broileria yrtti-sitruunakastikkeessa
4 annosta
4 kananpojan rintaleikettä
voita ja/tai öljyä paistamiseen
500 g maa-artisokkaa
suolaa
5 banaanisalottisipulia
puolikas sitruuna
2 tl kokonaisia roseepippureita
Paista rintaleikkeisiin pannulla nopeasti kaunis pinta. Nosta uunipellille.
Pese maa-artisokat huolellisesti ja halkaise ne. Kuori ja halkaise sipulit, viipaloi sitruuna ohuelti. Nosta maa-artisokat, sipulit ja sitruunaviipaleet niin ikään pellille.
Hienona kaikki maustekastikkeen ainekset sauvasekoittimella.
Sekoita kastike broilerin ja vihannesten sekaan, ripottele päälle roseepippurit.
Paista 225-asteisessa uunissa noin 45-60 min.
Taannoin kokeilulistalleni päätynyt suukkokakku pääsi vihdoin vuoroon, kun mietiskelin sopivaa kuusikymppiskakkua äidilleni. Idean juustokakun sisälle upotetuista Brunbergin Suukoista nappasin Kulinaari-blogista ja nyt halusin toteuttaa sen, tosin omilla makuvalinnoillani. En muutenkaan sen kummemmin tutustunut alkuperäisreseptiin, vaan valmistin kakun täysin omien mieltymysteni mukaan tehden siitä sitruunan ja lakritsin makuisen. Suukoista parhaiten yhdistelmään tuntuivat istuvan vaniljaiset.
Ja hyväähän siitä tuli, aivan mainiota. Suukkojen murtuvat kuoret toivat kakkuun miellyttävää purutuntumaa ja pehmeät sisukset omaa lisäänsä niin ikään. Itse tulen varmasti tekemään vastaavia vielä tulevaisuudessakin, makuvariaatioitahan näihin riittää.
Siis suuri suositukseni lähteä kokeilemaan! Kohtahan ne joulun sesonkisuukotkin ovat jo markkinoilla…
Sitruuna-lakritsisuukkokakku
Vuoallinen (ø noin 20 cm)
6 vaniljasuukkoa (sekä muutama koristeluun)
Pohja:
200 g Digestivejä (tai muita vähemmän makeita keksejä)
75 g valkosuklaata
Lakritsimousse:
0,75 dl kuohukermaa
100 g lakritsifudgea (Alku yms.)
1,5 liivatelehteä
125 g tuorejuustoa
1,5 dl kuohukermaa
1 tl lakritsijauhetta
Sitruunamousse:
1,25 dl kuohukermaa
puolikkaan sitruunan mehu ja raastettu kuori
200 g tuorejuustoa
0,5-0,75 dl sokeria
Koristeluun:
Suukkoja, lakritsia ja/tai erilaisia hippusia
Tee ensin pohja. Rouhi keksit pienemmiksi. Täysin hienoksi niitä ei ole tarkoitus saada, sillä murskamaiseen keksiin jää mukavasti purutuntumaa ja rapeita sattumia.
Sulata valkosuklaa mikrossa varovasti välillä sekoitellen. Sekoita keksimurska sulan valkosuklaan joukkoon. Voitele noin 20 cm irtopohjavuoka kevyesti. Kaada keksi-valkosuklaamurska vuoan pohjalle ja levittele tasaisesti.
Asettele suukot pohjan päälle tasaisin välein.
Tee mousseista alimmaksi lakritsi, sillä se hyytyy nopeammin.
Mittaa 0,75 dl kuohukermaa ja lakritsifudget kattilaan. Lämmitä seosta, kunnes fudget ovat sulaneet. Jäähdytä kastike kylmäksi.
Laita liivatelehdet likoamaan kylmään veteen. Vaahdota tuorejuusto, 1,5 dl kuohukermaa ja lakritsijauhe kuohkeaksi vaahdoksi. Lämmitä pieni määrä lakritsikastiketta ja sulata siihen pehmenneet liivatteet. Kaada liivateseos ohuena nauhana lopun lakritsikastikkeen joukkoon koko ajan sekoittaen. Lisää kastike pehmeään tuorejuustovaahtoon ja kääntele hyvin sekaisin. Kaada täyte tasaisesti pohjan päälle ja suukkojen väleihin. Nosta kylmään sitruunamoussen valmistuksen ajaksi.
Tee sitten sitruunatäyte. Vatkaa kuohukerma vaahdoksi. Pese sitruunan kuori huolellisesti. Raasta puolet kuoresta pieneksi raasteeksi ja purista sitruunasta mehu talteen. Vatkaa joukkoon notkistettu tuorejuusto, hieman sokeria, noin 2 rkl sitruunan mehua ja kuoriraaste. Maista ja lisää sokeria makusi mukaan.
Kaada täyte vuokaan lakritsimoussen päälle ja tasoittele suukkojen väleihin ja päälle.
Laita vuoka jääkaappiin ainakin kuudeksi tunniksi, mielellään yön yli.
Kun täyte on hyytynyt, poista vuoan reunat.
Koristele vaikkapa suukoilla, lakritsilla ja erilaisilla hippusilla.
Tunnelmallisia makuja 