Vallan maukas vegaaninen mutakakku

Jos jostakin huomaa, että on kesäloma, niin ainakin siitä, että blogissa on kovasti hiljaista. Vaikka Kotikolossa toki ruokaa valmistuukin, ei se usein ehdi kuvauspöydälle asti, ja toisaalta kesätouhujen lomassa tulee tehtyä enemmän sellaista tuttua ja turvallista, jo aiemminkin kokattua ja blogattua ruokaa. Nyt, kun Aleksikin on lomalla olen myös saanut nauttia siitä, että arkiruoatkin usein valmistuvat hänen toimestaan ja saan istua miltei valmiiseen pöytään. Ihastuttavaa!

Niin tai näin, siitä ei kuitenkaan pääse yli tai ympäri, että leipomaan minun on päästävä säännöllisin väliajoin. Ei niin terapeuttista asiaa kuin kakkutaikina taida ollakaan. Näinpä olenkin innoissani, kun pääsen taas oikein syyn kanssa leipomaan kakun jos toisenkin, kun kuukauden välein meillä juhlitaan; ensin kolme- ja sitten yksivuotiasta.

IMG_3210

Koska vieraiden joukosta löytyy vegaaneja, päätin aloittaa kakkukimarani leipomalla vegaanisen mutakakun. Tämän monestakin syystä; ensinnä siksi, että lähes kaikki pitävät mutakakusta ja toiseksi sen takia, että edellisenä päivänä olin valmistanut vegaanista suolaista piirakkaa, johon en ollut oikeastaan ollenkaan tyytyväinen. Nyt halusin jotakin varmasti hyvää. Ja hyväähän tästä tulikin, ihan ”tavallisen” mutakakun tyylistä, sopivasti tahmeaa ja ihanan suklaista.

Vegaaniset suklaakakut ylipäätään ovat todellista herkkua, usein jopa tavallisia parempia, tuli taas todettua. Reseptistä, jota muokkasin hieman lisäämällä taikinaan aavistuksen lakritsin makua, kiitän tällä kertaa Viimeistä murua myöten -blogia. Suositan suuresti kokeilemaan!

IMG_3203

Vegaaninen mutakakku

Vuoallinen (ø noin 20 cm)

2 dl vehnäjauhoja
1 dl makeuttamatonta kaakaojauhetta
0,5 tl leivinjauhetta
0,5 tl ruokasoodaa
0,33 tl suolaa

2,25 dl kaurajuomaa
1 dl rypsiöljyä
50 g sulatettua maidotonta margariinia
1,5 dl fariinisokeria
1 tl vaniljasokeria
0,5 tl valkoviinietikkaa (Myös kaikki muut viinietikat lukuun ottamatta väkiviinaetikkaa sopivat.)
50-100 g vegaanista tummaa suklaata
1 rkl lakritsijauhetta (Mikäli haluat kakkuun hiukan lakritsin makua.)

Sekoita kuivat aineet keskenään: Lisää kulhoon vehnäjauhot, siivilöi mukaan kaakaojauhe ja lisää leivinjauhe, ruokasooda ja suola. Sekoita tasaiseksi.
Sekoita toisessa kulhossa kaurajuoma, rypsiöljy, sulatettu margariini, fariinisokeri, vaniljasokeri ja valkoviinietikka.
Kaada kuivat aineet kosteiden joukkoon ja sekoita nopeasti tasaiseksi lusikalla. Älä vatkaa.
Pilko suklaa palasiksi ja sekoita taikinan joukkoon. Taikinan kuuluu olla löysää. Mausta halutessasi lakritsijauheella.
Paista uunin keskitasolla 175 asteessa noin 25 min.
Huom! Paistoaika vaihtelee uunista riippuen. Meidän uunissamme aika taisi olla himpun verran liian pitkä, vaikka 20 minuutin kohdalla kakku oli vielä liian raakaa. Tämä on siis tarkkaa minuuttipeliä. Kakku on valmista, kun reunat näyttävät jähmettyneeltä ja kakkumaiselta noin 3 cm reunasta, mutta keskeltä kakku on vielä tahmeaa (ei juoksevaa). Mutakakku jähmettyy jäähtyessään ja parhaaseen lopputulokseen pääset, kun jätät sen jääkaappiin jäähtymään ja nostat huoneenlämpöön pari tuntia ennen tarjoilua.

Omenavarkaissa osa 1: Oikeastaan melko taivaallinen omenakakku

Kotikolossa vietetään kuukauden mittaista kauan ja hartaasti odotettua perhelomaa. Vaikka ajatuksissani uiskentelenkin tottahan toki syvällä vaaleanpunaisessa vauvakuplassani, olen siinä ohella päässyt mukavasti toteuttamaan itseäni keittiössä, kun perheen roolit ovat luonnollisesti jakautuneet niin, että Aleksi ja Pikku-Kokki ovat muodostaneet yhden tiimin, minä ja Neiti-Kokki toisen. Koska Neiti ei pienen kokonsa vuoksi vielä saa oikeammin lähteä Kotikolon ulkopuolelle retkeilemään, olemme me pitäneet huolta kotiasioista, kun Pikku-Kokki ja Aleksi ovat viettäneet kullanarvoista isä-poika -laatuaikaa. Luulen, että joukkueemme jokainen pelaaja on tyytyväinen omaan paikkaansa. Ja muutaman viikon päästä retkeilemme varmasti jo yhteisvoimin.

Koska kotona kerran ollaan, on mahdottoman mukava saada vieraita. Vielä kun on tällaista maailman ihaninta esiteltävää, ja tietysti Pikku-Kokki, joka nauttii joka solullaan, kun meitä tullaan tapaamaan. Ja minä pääsen leipomaan.

Mutta itse asiaan; tällä kertaa ajattelin aloittaa artikkeli-sarjan, jossa esittelen kokeilemiani omenaisia reseptejä. On nimittäin niin mukavasti, että vanhemmillani sattuu olemaan omenapuu, jonka runsaasta sadosta pääsemme nauttimaan aina, kun tuo päättää olla hedelmällinen. Nyt on taas sellainen vuosi.

Ensimmäisenä – muutaman jo purkitetun hilloerän jälkeen – kokeiluun päätyi seuraava omenakakkuresepti. Tämä italialainen omenakakku, torta di mele al burro, markkinoitiin Maku-lehdessä niin vakuuttavasti, että en malttanut olla tekemättä testiä. ”Omenakakku, joka räjäyttää tajuntasi – pinnalta rapea, sisältä tahmea ja täydellisen helppo.”, he kirjoittivat. Ja niin muuten oli. Tämä menee minulla ehdottomasti uusintakierrokselle.

IMG_0263

Omenakakku

8 annosta

500 g omenoita
130 g voita
1,5 dl vehnäjauhoja
0,5 tl leivinjauhetta
0,5 tl suolaa
2 kananmunaa
1 keltuainen
3 dl sokeria
1 tl vaniljasokeria

Voitele ja jauhota tai vuoraa leivinpaperilla irtopohja- tai piirakkavuoka (ø noin 20 cm).
Kuori ja leikkaa omenat puolen sentin viipaleiksi.
Sulata voi paistinpannulla miedolla lämmöllä. Ota 1 dl sulatettua voita talteen. Paista omenoita lopussa voissa miedolla lämmöllä 10 min. kunnes viipaleet pehmenevät.
Sekoita jauhot, leivinjauhe ja suola.
Vatkaa kananmunat, keltuainen ja sokerit kuohkeaksi vaahdoksi sähkövatkaimella.
Kääntele kuivat aineet ja 1 dl voisulaa kevyesti kananmuna-sokerivaahtoon nuolijalla.
Kääntele lopuksi omenaviipaleet (sekä voi, jossa omenaviipaleet on paistettu) taikinaan. Kaada taikina vuokaan.
Paista kakkua 180-asteisen uunin alaosassa noin 40 min.
Anna kakun jäähtyä vähintään pari tuntia ennen tarjoilua tai anna sen tekeytyä yön yli jääkaapissa.
Siivilöi kakun pinnalle tomusokeria ja tarjoa omenakakku kevyesti vatkatun kermavaahdon, vaniljakastikkeen tai -jäätelön kera.

Kaksi rikollisen helppoa kakkua

Kun lauantaina juhlistimme Pikku-Kokin kaksivuotisuutta, oli tarjolla tottahan toki kakkua. Osa vieraskunnasta oli vegaaneja, joten toinen kakuista noudatteli heidän ruokavaliotaan. Vegaaninen suklaakakku – elämäni toinen sellainen – onnistui mainiosti ja oli paljon parempaa, kuin uskalsin odottaa. Nämä vegaaniset kakut ovat kyllä jänniä; ainesosaluetteloa tutkiessaan ei uskoisi lopputuloksen olevan välttämättä se paras mahdollinen ja aivan kuten edelliselläkin kerralla taikina olikin miltei loppusuoralle asti hieman kummallista, kunnes tuli viinietikan vuoro ja kaikki muuttui. Tämä vasta ruokakemiaa, mainiota.

Suklaakakun ohjeistuksesta kiitän Kamomillan konditoriaa ja kehotan ehdottomasti tarttumaan reseptiin, mikäli vegaaninen leivonta kiinnostaa, tai yhtä hyvin myös ihan muuten vaan. Nämä ovat hyviä leipomuksia myös tilanteisiin, joissa vieraslistalla on henkilöitä, jotka ovat allergisia maidolle tai kananmunalle. Lisäbonuksena tämä kakku oli niin helppo valmistaa, että edes päivänsankarin suhteellisen innokas keittiötouhuaminen ei haitannut menoa…

Toiseksi esittelen jäätelökakun, joka syntyi yksinkertaisesti tarpeesta päästä tekemään jotakin. Meille oli tulossa päivällisvieraita, joille oli tarkoitus tarjota jälkiruoaksi mansikoita ja vaniljajäätelöä, mutta sitten päätinkin hiukan soveltaa ja syntyi hauska jäätelökakku. Suosittelen testaamaan tätäkin, vaikka mansikat ja jäätelö toimivat tietysti vallan mainiosti ihan sellaisenaankin. Hauskaa vaihtelua tälle kesän sesonkiherkulle. Lisäksi pohja”taikinaan” saa upotettua kaappiin unohtuneet keksipakettien tähdeyksilöt – tai vaikka epämieluisat aamiaismurot. Itse tulin epähuomiossa joitakin aikoja sitten ostaneeksi muroja, joihin oli ujutettu sokerikuorrutus. Nyt löytyi niillekin vihdoin viimeinen leposija, kun äkkäsin, että ne sopivat kakkujen keksipohjiin – paljon paremmin kuin aamiaislautaselle.

Tällaista siis tällä kertaa; kaksi superhelppoa kakkua, jotka ovat varmasti ainakin yltiömakeuksien ystäville mieluisia. Mums!

Vegaaninen suklaakakku

15 annosta

IMG_97594 dl vehnäjauhoja
2,5 dl sokeria
0,75 dl kaakaojauhetta
1 rkl vaniljasokeria
1 tl ruokasoodaa
0,75 tl suolaa
2,5 dl vettä
1 dl miedonmakuista öljyä
1 rkl omenaviini- tai valkoviinietikkaa

Kaakaokuorrute:
50 g vegaanista margariinia
hyppysellinen suolaa
0,5 dl kaakaojauhetta
2 dl tomusokeria
1 rkl kaura-, soija- tai muuta kasvimaitoa

Pinnalle:
keksimurskaa tai muuta sopivaksi katsomaasi

Rasvaa ja jauhota noin 24-senttinen irtopohjavuoka. Laita uuni kuumenemaan 175 asteeseen.
Sekoita kuivat aineet. Lisää nesteet ja sekoita tasaiseksi.
Kaada taikina vuokaan tasaiseksi kerrokseksi ja paista esilämmitetyn uunin keskitasolla noin 35 min. Kakku on kypsä, kun siihen työnnetty tikku tulee ulos puhtaana.
Anna kakun jäähtyä vuoassa kymmenen min. ennen irrottamista. Halutessasi kuorruta ja koristele hyvin jäähtynyt kakku. Voit toki tarjoilla sen myös tällaisenaan.
Mikäli teet kuorrutteen, sekoita kaikki kuorrutteen ainekset tasaiseksi haarukalla ja levitä jäähtyneen kakun pinnalle.

Jäätelökakku

8 annosta

IMG_9728200 g keksejä (tähän sopivat mainiosti lähes keksit kuin keksit)
75 g voita
1,5 l (vanilja)jäätelöä
0,5 l mansikoita
pehmeää toffeeta (fudge) ja/tai suklaata maun mukaan

Pinnalle esimerkiksi sopivaksi katsomasi kombo joitakin näistä:
muutama rivi sulatettua (tummaa)suklaata
kinuski-, suklaa- tai lakritsikastiketta
karkkeja tai keksejä maun mukaan

Murskaa keksit ja sulata voi. Sekoita voisula keksimurskan joukkoon ja painele taikina leivinpaperoidun irtopohjavuoan pohjalle.
Levitä litra jonkin verran sulanutta jäätelöä pohjan päälle.
Siivuta mansikat ja paloittele toffee ja/tai suklaa. Levitä jäätelön päälle.
Lisää vuokaan vielä 0,5 litraa jäätelöä.
Koristele mielesi mukaan ja nosta pakastimeen kylmenemään.
Kakku kannattaa ottaa huoneenlämpöön sulamaan hieman ennen tarjoilua, mutta joka tapauksessa kannattaa muistaa, että se saattaa olla hiukan hankalasti leikattavissa riippuen sekä kakun sisällyksestä että pohjan paksuudesta.

Taatelikakku kuuluu jouluun – ja miksei juhannukseen

Harmaa ja hiukan sateinen aamu sai minut keittiöpuuhastelutuulelle. Ulos ei nimittäin huvittanut lähteä ja viideltä sekä itsensä että minut ylösnostanut Pikku-Kokkikin alkoi jo vaikuttaa hieman kyllästyneeltä. Mutta leipominen; se piristää mukavasti mieltä ja saa Pikku-Kokinkin syttymään.

IMG_9407Koska ainekset olivat pahemman kerran kortilla, oli tyydyttävä mummin ehdotukseen ja leivottava taatelikakku. Itse olen kaikista leivonnaisista vähiten juuri kuivakakkujen ystävä. Tämän takia en suuremmin innostunut tästäkään, mutta onneksi tekemisen haluni vei voiton; kakusta tuli todella hyvää ja päätin heti, että päiväni rengasvuoattomana saavat olla luetut. Kuivakakkuja minä haluan tehdä enemmänkin ja mitä luultavammin jatkojalostaa niitä esimerkiksi erilaisin täyttein naked cake -tyyliin. Hienoa, että odottelemme sopivasti muutamia juhlia saapuviksi.

Tällä kertaa tämä taisi olla tässä. Kokeilkaa tekin reseptiikkaa ja ihan rohkeasti vaikka näin keskikesän juhlaa odotellessa. Täytyy myöntää, että itsekin hiukan ihmettelin näin selkeästi jouluherkuksi mielletyn kakun leipomista juhannusjuhlaan, mutta mikäs tässä, ei se mielestäni liikaa joululta maistunut. Kun kumppaniksi ottaa vielä vähän vaniljajäätelöä ja koristukseksi jotakin kesäistä, on joulu jo lähes tiessään.

Taatelikakku

IMG_9419 - Versio 2250 g taateleita
3 dl vettä
200 g voita
2 kananmunaa
2 dl sokeria
3,5 dl vehnäjauhoja
1 tl ruokasoodaa
1 tl leivinjauhetta
1 tl vaniljasokeria

Vuoan leivitykseen:
voita ja korppujauhoja

Kiehauta vesi ja taatelit kattilassa. Sulata voi.
Lisää voisula taateliseokseen ja anna jäähtyä. Oikein kuohkea kakku tulee, kun kiehautetut taatelit jäähdytetään sähkövatkaimella sekoittaen. Lisää kananmunat yksitellen ja sekoita kauhalla. Sähkövatkainta ei mahdollista taatelien jäähdyttämistä lukuun ottamatta tarvita.
Lisää taikinaan sokeri sekä vehnäjauhot, joihin on sekoitettu sooda, leivinjauhe ja vaniljasokeri. Sekoita varovasti tasaiseksi taikinaksi.
Kaada taikina korppujauhoilla leivitettyyn kakkuvuokaan.
Paista 175-asteisen uunin alatasolla noin tunti.

Kun piparkakkutaikinaa on maistellut tarpeeksi, on aika leipoa suklaakakku

Kaikkihan sen tietävät, että piparkakkujen paras puoli on taikina. Itse en niitä kypsänä oikeastaan syökään, varsinkaan jouluna, kun syömistä riittää muutenkin joka sormelle ja varpaalle. Tästä syystä taikinaakaan ei ole tullut tehtyä vuosiin; ei sitä kuitenkaan ihan syömistä varten kehtaa valmistaa…

Tänä vuonna tilanne oli kuitenkin toinen. Pikku-Kokki on tullut niin sanotusti piparkakkuleipurin ikään, joten päätin, että leipoisimme niitä yhdessä. No, tämä leipomishetki odottaa toistaiseksi vielä tuloaan, mutta taikinan joka tapauksessa tein. Ja teinkin sen verran kookkaan, että siitä kelpasi hyvin irrottaa osa johonkin muuhunkin. Varsinkin, kun piparitouhun ainoa tarkoitus oli nähdä Pikku-Kokin kaulitsevan ja odottaa, kuinka kauan kestää, ennen kuin herra ymmärtää jutun juonen, taikinansyömisen. Kun siis itse olin maistellut taikinaa tarpeeksi, oli sille toki järkevää keksiä hieman tähdellisempää käyttöä.

IMG_5913Tuo tähdellisempi tarkoitus löytyi suklaakakusta, jonka sisälle istutettiin piparkakkutaikinanoppia. Maistuva idea, joka toi kakulle mukavaa mehevyyttä, sellaista taikinaisuutta, josta ainakin itse pidän. Mieluummin himpun verran raaka, kuin ylikypsä ja kuiva, on neuvo, joka pitää mielestäni paikkansa miltei leivonnaisen kuin leivonnaisen kohdalla.

Siis vallan herkullinen kakku, jonka voi koristella yksinkertaisesti vaikkapa kermavaahtokerroksella. Kermakoristus on siinäkin mielessä oivallinen vaihtoehto, että mehukkuudestaan huolimatta kakku kaipaa tarjoiluvaiheessa jotakin rinnalleen ja juuri kermavaahto – tai vaniljajäätelö – taitaisi olla se vaihtoehdoista luontevin. Mitä tarjoiluajankohtaan taas tulee, sopii piparinen kakku tokikin joulun odotukseen, vaikkapa pikkujouluihin, mutta itse jouluaterialle se saattaa olla hiukan liian täyteläistä tavaraa. Tuolloin kun ainakin itse tykkäisin jälkiruoan olevan vastapainona ruhtinaalliselle ruoalle mahdollisimman kevyt.

Joulunodotuksellisin terveisin!

Pipari-suklaakakku

12 annosta

IMG_5911250 g (pakaste)piparitaikinaa + mahdollisesti pinnalle toiset 250 g (itse jätin tämän pois, mutta luultavasti kakku olisi ollut vieläkin parempaa pintataikinan kera)
150 g voita
150 g tummaa suklaata
2,5 dl sokeria
3 kananmunaa
3 dl vehnäjauhoja

Pinnalle:
2 dl vispikermaa
2 rkl tomusokeria
(50 g tummaa suklaata
7 piparkakkua)

Mikäli käytät pakastepiparitaikinaa, nosta se huoneenlämpöön sulamaan 15 min. ennen leipomista.
Pingota leivinpaperi irtopohjavuoan (Ø 24 cm) pohjalle ja voitele reunat. Laita uuni lämpenemään 175 asteeseen.
Paloittele voi ja suklaa kattilaan. Sulata keskilämmöllä sekoitellen.
Lisää voi-suklaasulaan sokeri ja jäähdytä seos huoneenlämpöiseksi.
Sekoita kananmunat ja jauhot suklaaseokseen samassa kattilassa. Paloittele puolet (eli 250 g) piparitaikinasta nopan kokoisiksi kuutioiksi ja sekoita taikinaan. Kaada taikina irtopohjavuokaan.
Revi loppu piparitaikina huolettomasti pinnalle.
Paista kakkua uunin keskitasolla noin puoli tuntia. Kakku saa jäädä keskeltä hieman kosteaksi. Anna kakun jäähtyä.
Vatkaa kerma vaahdoksi ja mausta tomusokerilla. Levitä kakulle.
Mikäli haluat käyttää koristeluun myös suklaata ja pipareita, sulata suklaa vesihauteessa tai mikrossa jaksoittain välillä sekoitellen. Asettele tai murustele pipareita kermavaahdon pinnalle ja valuta päällimmäiseksi suklaasulaa.

Kahvia, kinuskia ja karkkia

Vappuaatto ja maa melkein valkoinen, sosiaalinen media vilisee lumikuvia, jotkut ovat viitsineet tehdä lumiukon. Me sen sijaan päätimme, että Manta saa saada lakkinsa ihan omassa rauhassaan, emme lähde rämpimään läpi tuulen ja sateen. Täytyykin tähän väliin sangen suurella mummomaisuudella todeta, että kaikenlaisia vappuja vanhat korvani ja silmäni muistavat, mutta näin lumista ei toista tule mieleen. Kauan ei-eläköön takatalvi!

IMG_2218Kotoiluvappuaatostamme johtuen minulla oli siis ruhtinaallisesti keittiöaikaa, josta osan päätin lohkaista Operaatio Ylioppilasjuhliin. Valmistunut kahvikinuskikakku oli kenenkäs muunkaan kuin Kinuskikissan käsialaa, sellainen amerikkalaisvaikutteinen vaahtokarkkien, kinuskin ja kahvin suloinen liitto. Saattaa kuulostaa äitelältä, mutta sitä se ei ole. Myöskään kahvin maku ei kakussa ole liian hyökkäävä, joten tätä uskaltaa suositella, vaikka maistelemassa olisi muitakin kuin kahvinjuojia, esimerkiksi lapsia.

Hauska kakku, joka on helppo ja kiva tehdä. Kannatan kokeilua!

Mokkakinuskikakku

Vuoallinen (ø 24 cm)

IMG_2215Pohja:
3 dl vehnäjauhoja
2 dl fariinisokeria
2 tl vaniljasokeria
1 tl leivinjauhetta
0,25 tl suolaa
0,75 dl vettä
1 rkl pikakahvijauhetta
125 g voita
2 kananmunaa
70 g tummaa suklaata

Täyte:
140 g minivaahtokarkkeja

Kahvikinuski:
2 dl kuohukermaa
1,5 tl pikakahvijahetta
2 dl fariinisokeria

Vuoraa irtopohjavuoan (ø 24 cm) pohja leivinpaperilla. Voitele reunat.
Yhdistä jauhot, sokerit, leivinjauhe ja suola keskenään.
Leikkaa suklaa pienehköiksi palasiksi.
Kuumenna vesi kattilassa kiehuvaksi ja liuota joukkoon kahvijauhe. Lisää voi ja siirrä kattila tarvittaessa takaisin liedelle, jotta voi sulaa.
Sekoita jauhoseoksen joukkoon kahvi-voi, kananmunat, ja suklaa. Kaada taikina vuokaan.
Paista 175 asteessa noin 20 min.
Levitä vaahtokarkit paistetun pohjan päälle. Nosta vuoka takaisin uuniin 175 asteeseen muutamaksi minuutiksi, jotta vaahtokarkit pehmenevät. Anna vaahtokarkkitäytteen jäähtyä.
Mittaa kerma kattilaan ja kuumenna kiehuvaksi. Liuota joukkoon kahvijauhe. Lisää fariinisokeri. Keitä kattilasta ja lieden tehosta riippuen 10-20 min. kunnes seos muuttuu paksummaksi. Tee tarvittaessa testi tiputtamalla pieni nokare kinuskia kylmään vesilasiin. Kaada vesi pois. Jos tippa jähmettyy nokareeksi lasin pohjalle, kinuski on valmista. Kaada kinuski vaahtokarkkitäytteen päälle. Nosta jääkaappiin jähmettymään.

Jättiläisen laskiaispulla: jotakin uutta, jotakin vanhaa, jotakin lainattua

img_0619Yksi ainaisista makuasioista, joista riidellä, lienee laskiaispullan sisältö. Hilloa vai mantelimassaa, kermavaahtoa tottahan toki. Olenpa törmännyt sellaiseenkin vaihtoehtoon, jossa hillo-mantelimassa -dilemma oli ratkaistu tarjoilemalla pulla yksin kerman kera. Tylsää, sanon minä. No, minun kanssani tästä asiasta ei saa makukiistaa aikaiseksi, sillä minä pidän niin ikään mantelimassasta kuin hillostakin, enemmänkin olen itse joutunut solmuun itseni kanssa: kumpaa, kumpaa, KUMPAA?! Siispä ratkaisin pulman joitakin vuosia sitten: molempia. Ja runsaasti kermavaahtoa.

Edellisen alustuksen myötä lienee helppo ymmärtää, että seuraava laskiaispullakakku puhutteli minua. Mantelimassaa, hilloa ja kermaa, vieläpä vaniljalla maustettuna, se on siinä.

img_0612Idea tähän jättiläisen laskiaispullaan, jossa vanha perinne saa uuden muodon lainautui Kinuskikissalta. Resepti löytyi hänen useasti käyttämästäni teoksestaan Kinuskikissa taikoo klassikot uuteen muotoon. Samoin tällä kertaa joudun nolona myöntämään, että kuvat valmiista leivonnaisesta ovat peräisin samaisesta opuksesta, itselleni kun sattui pieniä kuvausteknisiä ongelmia. Mutta kakun toteutin kuitenkin alusta loppuun, sen vannon.

Laskiaispullakakku oli hyvää ja toteutukseltaan sangen yksinkertainen. Pientä säätöä aiheutti ainoastaan se, että kaupasta en löytänyt paksua vaniljakastiketta. Jouduin ostamaan vaahdotettavaa, josta syystä vaahdotuksen jälkeen minulla oli täytettä liikaa suhteessa liivatteen määrään. No, ihan hyvin täyte näinkin kiinteytyi, mutta suosittelen silti reseptissä mainittua paksua vaniljakastiketta. Toinen hiukan kinkkinen kohta oli mantelimassahunnun asettelu kakun päälle, mutta siitä saan syyttää itseäni ja sitä, että kaulitsin mantelimassan liian ohueksi ja suureksi levyksi.

Maukas kakku siis, hyvä aloitus laskiaispullakaudelle!

Laskiaispullakakku

12 annosta
Huom! Kakun voi tehdä koristelua myöten valmiiksi ja edellisenä päivänä ja minusta tämä myös kannattaa, sillä kakku maistui vieläkin paremmalta pullan imettyä kunnolla itseensä ympäröiviä ainesosia.

img_0613Pohja:
noin 600 g pullapitkoa

Kostutus:
2 dl maitoa
2 tl vaniljasokeria
0,75 tl kardemummaa

Täyte:
5 liivatelehteä
4 dl kuohukermaa
1 vaniljatanko
500 g paksua vaniljakastiketta
0,5 dl vettä
230 g vadelmamarmeladia

Kuorrutus:
500 g mantelimassaa

Koristelu:
kaakaojauhetta
raesokeria / valkoista sokerimassaa

Valitse pyöreäreunainen kulho (lasinen tai muovinen), jonka tilavuus on noin 3 litraa. Vuoraa kulho tuorekelmulla.
Laita liivatelehdet likoamaan kylmään veteen.
Mittaa kulhoon kerma. Halkaise vaniljatanko pituussuunnassa ja kaavi sisältä siemenet kerman joukkoon. Vatkaa vaahdoksi.
Kaada toiseen kulhoon vaniljakastike. Kuumenna vesi kiehuvaksi ja sulata joukkoon liotetut ja kuivaksi puristetut liivatteet. Sekoita liivatevesi vaniljakastikkeeseen. Yhdistä seos kermavaahdon kanssa.
Yhdistä kostukkeen ainekset keskenään.
Leikkaa pullasta viipaleita ja muotoile niistä sopivia paloja kulhon pohjan peittämiseksi. Älä kuitenkaan peitä kulhon reunoja. Kostuta maustetulla maidolla. Levitä päälle vadelmamarmeladia ja vaniljatäytettä. Tee kaksi seuraavaa kerrosta samaan tapaan.
Laita päällimmäiseksi pullakerros ja kostuta. Peitä kelmulla ja nosta jääkaappiin hyytymään noin kolmeksi tunniksi.
Kakun hyydyttyä poista päällä oleva kelmu ja kumoa kakku tarjoilulautaselle. Poista kelmu ympäriltä.
Kauli mantelimassa tomusokeria apuna käyttäen 2 mm paksuksi levyksi. Nosta levyn kakun päälle ja muotoile sen ympärille. Leikkaa ylimääräinen kuorrute pois alareunasta.
Siivilöi kakun päälle kaakaojauhetta ja ripottele pinnalle raesokeria. Voit myös muotoilla sokerimassasta kulmikkaita paloja ”raesokeriksi” kakun päälle.