Uunilohi pukeutuu välimerelliseen viittaan

Kesällä on oikeastaan todella virkistävää jättää keittiöpuuhat omaan arvoonsa ja keskittyä muihin asioihin, kuten ulkoiluun, retkeilyyn tai vaikkapa vain loikoiluun ja lomailuun. Kun keittiössä tulee muuten vietettyä vähintäänkin paljon aikaa, on nyt mukava hiukan oikaista ja valmistaa supersimppeleitä aterioita.

Yksi tällainen on uunilohi, joka tällä kertaa pukeutui välimerelliseen asuun, sitruksista ja tomaateista koostuvaan viittaan. Ruoasta tuli mukavan raikasta, kiitos tuon värikkään pinnan, joka maistui hauskasti kesäiseltä. Voin suositella kokeilemaan.

IMG_2827-1

Uunilohi Välimeren tapaan

4 annosta

500 g lohifileetä
ripaus mustapippuria
ripaus suolaa
1 pieni appelsiini
250 g tomaattia
1-2 valkosipulinkynttä
0,5 dl basilikaa hienonnettuna
1 rkl öljyä
ripaus suolaa
ripaus mustapippuria

Nosta kalafilee uunivuokaan nahkapuoli alaspäin. Mausta pippurilla ja suolalla. Leikkaa hyvin pesty appelsiini ohuiksi viipaleiksi. Levitä viipaleet fileen päälle.
Kuutioi tomaatit, hienonna kuoritut valkosipulinkynnet ja sekoita ne keskenään. Lisää basilika, öljy, suola ja pippuri. Lusikoi seos kalan päälle.
Paista 200 asteessa 20-25 min. Anna vetäytyä 5-10 min. ennen tarjoamista.

Curry-broilerikeitto, maukas ja mutkaton

Toissapäivänä aamu valkeni Kotikolossa melko maanantaintuntuisena ja lounas oli vielä valmistamatta – yleensä juuri tästä syystä teen sen aina valmiiksi etukäteen – joten oli keksittävä jotakin todella helppoa. Näinpä päätin kokeilla curry-broilerikeittoa, joka yksinkertaisuudessaan valloittikin koko pöytäseurueemme puolelleen.

Eipä tässä tällä kertaa sen kummempia. Suosittelen testaamaan. On se hassua, kuinka paljon yksi onnistunut lounasruoka voikaan piristää hiukan matalapaineisen päivän keskellä. Hyvä ruoka, parempi mieli. Jopa väsyneen, vahvasti uhmaisen leikki-ikäisen mieli. Ja se on paljon se.

IMG_2800

Curry-broilerikeitto

4 annosta

300 g broilerinfileetä
1 omena
1 sipuli
1 rkl rypsiöljyä
1-3 tl punaista currytahnaa toivotun tulisuusasteen mukaan
1 tl kurkumaa
8 dl vettä
2 rkl kanafondia / 1 kanaliemikuutio
400 g kookosmaitoa
1 levy (noin 80 g) nuudeleita
3 rkl sitruunamehua
0,5 tl suolaa
0,5 tl mustapippuria
(1 dl tuoretta korianteria)

IMG_2808

Suikaloi broilerinfileet ja kuorittu omena. Kuori ja silppua sipuli.
Kuumenna öljy kattilassa ja paista siinä broilerinsuikaleet. Lisää currytahna, kurkuma, omena ja sipuli. Kuullota pari minuuttia.
Lisää vesi, kanafondi ja kookosmaito. Kun neste kiehuu, lisää nuudelit. Keitä muutama minuutti.
Mausta sitruunamehulla, suolalla ja pippurilla.
(Viimeistele halutessasi korianterilla.)

Kesäaamun yön yli sämpylät

Kumma juttu, että sämpylöitä tulee leivottua niin tavattoman harvoin – siitäkin huolimatta, että jos homma olisi vielä hitusenkin helpompaa, sitä ei enää leivonnaksi kehtaisi kutsuakaan. Varsinkin, jos näistä vaivaamattomista niin sanotuista yön yli sämpylöistä puhutaan. Tässä siis resepti, jossa taikina sekoitetaan illalla valmiiksi ja lusikoidaan aamulla pellille paistumaan. Mukaan saa raastettua juureksia oman mielen mukaan, joten terveellisiäkin nämä ovat.

Aurinkoinen kesäaamu ja uunituore lämmin sämpylä, nam. Uunituoreet sämpylät retkieväinä, ekstranam.

IMG_2707

Yön yli juuressämpylät

10 kpl

2 dl porkkana- tai punajuuriraastetta (Miksei vaihtoehtoisesti esimerkiksi raastettua palsternakkaa tai kurpitsaa.)
0,25 palaa tuorehiivaa
5 dl haaleaa vettä
1,5 tl suolaa
1,5 dl kaurahiutaleita
1 dl graham- tai ruisjauhoja
6-7 dl vehnäjauhoja

(Pinnalle:
kurpitsan- tai auringonkukansiemeniä)

IMG_2707 - Versio 2

Kuori ja raasta juurekset.
Murenna hiiva veteen. Lisää juuresraaste, suola, kaurahiutaleet, graham- tai ruisjauhot ja sen verran vehnäjauhoja, että taikinasta tulee puuromaisen kosteaa. Sekoita reippaasti, mutta älä vaivaa taikinaa. Peitä kulho kelmulla ja pyyhkeellä. Anna taikinan kohota jääkaapissa noin 12 tuntia.
Kuumenna uuni 225-asteiseksi. Peitä pelti leivinpaperilla ja nostele taikinasta kahden lusikan avulla isoja kokkareita pellille. (Painele siemeniä sämpylöiden pintaan.)
Paista uunin keskitasolla 25–30 min.

Lohilaatikko arkeen tai juhlaan, sinä päätät

Teki mieli valmistaa jotakin lohesta. Koska muut ruokavarastosta löytyneet ainesosat olivat suhteellisen kortilla, päädyin lohilaatikkoon; perinteistä ja oletettavasti hyvää. Reseptin, jota muovasin hiukan korvaamalla osan perunoista bataatilla nappasin Sikke Sumarilta. Lopputulos oli maukas ja ruoka itsessään sangen moniulotteinen, tätä voisi tarjoilla oikeastaan aterialla kuin aterialla, arkisesti tai juhlavasti, ihan sellaisenaan tai osana laajempaa kokonaisuutta.

Hyvä ruoka on hyvää ruokaa; voilla ja kuohukermalla kruunattuna vielä kaksinverroin parempaa. Mums.

IMG_2592-2

Lohilaatikko

4 annosta

480 g lohta
suolaa
800 g perunoita (Minä korvasin noin kolmasosan bataatilla, joka toimi mainiosti.)
2 keltasipulia
40 g voita
3 kananmunaa
1,5 dl kuohukermaa
suolaa ja mustapippuria
puolikkaan sitruunan raastettu kuori
pieni nippu tilliä silputtuna

IMG_2587

Suolaa lohi kevyesti ja leikkaa se sentin paksuisiksi viipaleiksi.
Keitä perunat ja anna niiden jäähtyä. Leikkaa ne sitten puolen sentin paksuisiksi viipaleiksi.
Kuori ja siivuta sipulit ohuelti. Kuullota voissa pehmeäksi ja anna jäähtyä.
Vispaa keskenään kananmunat ja kerma. Mausta seos suolalla ja pippurilla ja lisää sitruunankuori.
Aloita lohilaatikon kokoaminen latomalla kerros perunoita vuoan pohjalle. Lusikoi muutama lusikallinen muna-kermaseosta perunoiden päälle ja lado sitten vuokaan lohiviipaleet ja niiden päälle jälleen hiukan munakermaa. Paina kevyesti kädellä, jotta kerrokset tiivistyvät. Lisää sitten sipuli, jälleen hiukan munakermaa ja sitten tillisilppu.
Lado loput perunaviipaleet päällimmäiseksi. Lusikoi loppu munakerma perunoiden päälle ja tiivistä paistosta vielä kerran kädelläsi, ennen kuin panet sen 175-asteiseen uuniin noin tunniksi.
Tarkista laatikon kypsyyttä 45 min. kohdalla, ettei se pääse kuivumaan.

IMG_2583

Kevään kakkuprojekti osa 6: Maisemakahvilan kuuluisa raparperipiirakka

Koska yksi alkukesän ehdottomia kausituotteita ruokamaailmassa on tietysti raparperi, päätin sisällyttää myös kevään kakkukavalkadini jotakin raparperiherkkua. Valinnan teki helpoksi sieltä sun täältä vastaantullut resepti, niin sanottu maisemakahvilan raparperipiirakka, joka houkutteli maineensa vuoksi kokeilemaan. Yli kolmenkymmenen vuoden takainen hittipiirakka juontaa juurensa hämeenkyröläiseen Maisemakahvilaan, jonka omistaja Katariina Pylsy antoi reseptinsä Kotilieteen jo noin kaksi vuosikymmentä sitten. Nykyisin sitä googlaillaan keväisin vimmatusti ja siitä on kasvanut jonkinlainen leivontailmiö. Itse kuulin piirakasta vasta tänä keväänä, mutta olihan sitä heti päästävä testaamaan.

Ja aivan totta! Vaikka en täydellistä makutestiä vielä päässytkään tekemään piirakan sujahdettua pakastimeen juhlia odottelemaan, onnistuin nappaamaan siitä hiukan maistiaisia ja todettakoon, että piirakka tulee varmasti olemaan hyvää. Koostumus on todella mehevä, piirakka paksu ja hauskalla tavalla kerrostunut. Yleensä se tavataan tehdä pellille, mutta minä puolitin annoksen ja tein piirakan irtopohjavuokaan, jossa se onnistui myös hyvin.

Kannattaa napata resepti talteen; kohta on raparperiaika parhaimmillaan.

IMG_2532

Maisemakahvilan raparperipiirakka

Pellillinen (Mikäli puolitat annoksen, se on sopiva ø 24 cm:n irtopohjavuokaan.)

Muruseos:
250 g voita
8 dl vehnäjauhoja
2,5 dl sokeria
2 tl leivinjauhetta
2 tl vaniljasokeria
1 tl ruokasoodaa

Lisäksi pohjataikinaan:
2 dl piimää
1 kananmuna

Täyte:
1 l raparperia
250 g maitorahkaa
200 g kermaviiliä
1,5 dl sokeria
2 kananmunaa
3 tl vaniljasokeria

Sulata voi. Sekoita muruseoksen kuivat aineet keskenään ja lisää voisula. Nypi murumaiseksi.
Siirrä neljännes muruseoksesta pintaa varten toiseen kulhoon.
Lisää loppuun muruseokseen piimä ja kananmuna. Sekoita taikinaksi. Jos taikinaan jää paakkuja, ne häviävät paistamisen aikana.
Levitä taikina leivinpaperin päälle uunipellille (35×42 cm). Levitä raparperit pilkottuna pohjataikinan päälle.
Sekoita loput täytteen ainekset keskenään. Kaada seos raparperinpalojen päälle.
Ripottele pinnalle loppu muruseos.
Paista 175-asteisessa uunissa noin 45 min.

Kehtaako tätä edes blogata : ajatuksia äitiydestä ja bloggaamisesta

Alle kahden kuukauden kuluttua juhlitaan Pikku-Kokin kolmatta syntymäpäivää. Ja siitä reilun kuukauden päästä Neiti-Kokin ensimmäistä. Niin, kolme vuotta äitinä, vuosi tuplaäitinä; omaa aikaa enintäänkin rajallisesti, useimmiten ei ollenkaan. Näinpä ihmettelen monesti itsekin, kuinka blogi siitä huolimatta elää ja vielä näinkin aktiivista elämää. No, selityksiä on muutama:

Meitä on siunattu tyytyväisillä, itseohjautuvilla ja innokkailla lapsilla. Joskus koen jopa huonoa omaatuntoa siitä, kuinka mainiosti jälkikasvumme viihtyy omissa oloissaan. Pikku-Kokin keskittyminen häntä kiinnostaviin asioihin on täysin omaa luokkaansa, Neiti-Kokki tutkii itsenäisesti maailmaa lattiatasosta jo nyt todella pitkiä aikoja. En tiedä, mikä tähän on syynä, itse olen ollut täysin toisenlainen lapsi. Toisaalta, mikäli lapset ovat päässeet pitkästymään, olen hetimiten napannut heidät osaksi omia puuhiani, ensin kantoliinassa katselemaan, sitten pikkuhiljaa hieman aktiivisemmiksi osallistujiksi. Ja nyt, hiukan alle kolmevuotiaana, Pikku-Kokkia voi pitää jo innokkaana ja alati uutta oppivana keittiöapulaisena, joka tuntee maut, eikä koskaan kieltäydy maistamasta uusia. Olen otettu.

IMG_2389

IMG_2388

Toinen selitys blogini hengissä selviämiselle näinkin hektisinä aikoina on tapani laittaa ruokaa. Meillä ei ole kiertäviä ruokalistoja tai edes kovinkaan monia suosikkeja, joita valmistasimme aina uudestaan. No, toki joitakin, mutta vähän, sillä pyrin aina kokeilemaan jotakin uutta, jotakin mahdollista blogattavaa. Ainakin tähän mennessä tämä on toiminut hyvin; katsotaan kuinka käy, kun lapset oppivat esittämään toivomuksia. Tähän kohtaan olen jo kaavaillut viikottaista toiveruokapäivää.

IMG_2379

IMG_2376

Viimeinen, eikä suinkaan vähäisin, syy ehtivyyteeni on tietysti kotiäitiys. Tuo ihastuttavan ihana – ja välillä kamalakin – ammatti, joka kuitenkin lienee vain ohimenevä ilo. Tässä työssä ei ruoka- saatikka kahvitauoista puhuta ja useimmiten illalla on valmis nukkumaan jo aivan liian aikaisin, mutta silti: voisiko mikään olla palkitsevampaa? Tuskin. Ja kun on kotona miltei aina, on aikaa myös keittiöpuuhille. Taitaakin olla niin, että blogin kohtalo selviää sitten, kun tämä pesti päättyy, Pikku-Rouva palaa ihan ”oikeaan” työelämään.

Tämä kaikki hiipi oikeastaan mieleeni seuraavaksi esittelemääni broilerivuokaa pohdiskellessani. Siitä olivat kaikki krumeluurit ja erikoisuudet kaukana, eikä ulkonäkökään ollut oikein mistään kotoisin. Mutta maku, se oli hyvä. Ja eikös se kuitenkin ole tärkeintä. Kuvakin on mikä on, mutta joka tapauksessa päätin jakaa reseptin kanssanne. Maku ratkaisi. Ja taas tuli kirjoitettua yksi postaus.

Broileripaistos

6 annosta

400 g marinoituja broilerisuikaleita
500 g perunaa
1 sipuli
300 g bataattia
200 g fetajuustoa
5 aurinkokuivattua tomaattia
2 dl ruokakermaa
ripaus suolaa
1 tl basilikaa
1 tl oreganoa

IMG_2503

Paista broilerisuikaleet pannulla kevyesti.
Kuori ja suikaloi perunat, sipuli ja bataatti.
Laita uunivuokaan kerroksittain kasvissuikaleita, broilerisuikaleita, fetajuustoa murusteltuna ja aurinkokuivattuja tomaatteja pilkottuna.
Sekoita kerman joukkoon suola ja mausteet. Kaada kerma vuokaan.
Kypsennä 200-asteisessa uunissa noin 40-50 min.

Ei niin pikkutarkka – mutta maukas – papu-tomaattivuoka

Pavut, tomaatti ja juusto, siinäpä vasta oiva yhdistelmä. Kun näitä, sekä vähän muutakin, heitteli rennosti uunivuokaan, syntyi vallan maukas kasvisvuoka, joka maistuu joko ihan sellaisenaan tai vastaavasti esimerkiksi lihan rinnalla kasvislisäkkeenä. Resepti taisi olla jonkin sortin K-Ruoka -johdannainen, jota muokkasin hieman mieltymyksiämme ja sen hetkistä ruokavarastoamme paremmin vastaavaksi. Hyvää oli!

IMG_2439-1

Papu-tomaattivuoka

4 annosta

400 g tomaattia
1 tlk (380/230 g) papusekoitusta
1 tlk (380/230 g) kikherneitä
1-2 sipulia
3 valkosipulinkynttä
100 g purjoa
100 g parmesaania (Itse korvasin kermajuustolla, joka toimi sekin hyvin. Parmesaani varmasti nostaa tämän vielä korkeammalle tasolle.)
0,5 ruukkua basilikaa
öljyä kuullottamiseen
0,5 tl suolaa (Mielestäni ruoka ei kaipaa lisäsuolaa, jätin itse tämän pois.)
0,5 tl mustapippuria
1 kasvisliemikuutio
500 g tomaattimurskaa

Viipaloi tomaatit. Huuhtele ja valuta pavut ja kikherneet. Hienonna kuoritut sipulit ja valkosipulit. Suikaloi pesty purjo. Raasta parmesaani. Hienonna basilika.
Kuullota sipuleita, valkosipuleita ja purjoa hetki öljyssä.
Lado voideltuun uunivuokaan kerroksittain tomaattiviipaleita, papuja, kikherneitä ja sipulipaistosta. Ripottele väleihin parmesaaniraastetta, basilikaa, (suolaa) ja pippuria. Jätä neljäsosa juustoraasteesta vuoan päälle ripoteltavaksi.
Kiehauta tomaattimurska ja liuota siihen liemikuutio. Kumoa seos vuokaan kasvisten päälle. Ripottele päälle loppu juustoraaste.
Nosta vuoka 200-asteiseen uuniin noin 45 min. tai kunnes neste kiehuu reippaasti ja pinta on sopivasti ruskistunut.