Where the Magic Begins…

IMG_2946Siitä asti kun kesällä maistoin maissileipää niinkin taianhohtoisessa paikassa kuin Pariisin Disneylandissa, Silver Spur -nimisessä ravintolassa, olen halunnut tehdä sitä itse. Maissileipää olen syönyt toki muulloinkin mutta juuri tuo teki vaikutuksen. Syitä on monia, joista varmasti suurin lienee se, että koko päivän tuossa ”taikamaailmassa” seikkailtuamme odotimme illallista kuin kuuta nousevaa. Sadekuuron yllättämäksi jouduttuamme meillä oli myös kylmä ja ilman ennakkovarausta jouduimme tyytymään ravintolaan, jonne emme olleet suunnitelleet menevämme. Oletimme tiedossa olevan kallista pikaruokaa. Mutta ei: saimme erittäin makoisan ja laadukkaan aterian, muistaakseni melko huokeasti. Ja se lämmittävä alkukeitto kera niin ikään lämpimän maissileivän; se jäi mieleen…

Ensisijainen tahtotilani oli siis leipoa maissileipää – ja samalla saatella upouusi leipävuokamme neitsytmatkalleen uunimme sisuksiin. Kumppaniksi leivälle, jonka reseptin nappasin useasti mainitsemastani Amerikan keittokirjasta, valmistin K-ruoka -sivuston ohjeella Lempeää broilerikeittoa, jota kuitenkin itse luonnehtisin pikemminkin kasvissosekeitoksi broileripalasten kera. Ihan mukava idea syödä nämä komponentit näinkin, mutta jälkikäteen ajateltuna olisin ehkä lisännyt soseutettuun keittoon vielä hieman enemmän pureskeltavaa, esimerkiksi maissi ja hiukan paistettu punainen paprika olisivat varmasti toimineet mainiosti, miksei paloiteltu banaanikin, jota silloin tällöin olen broilerikeitossa menestyksekkäästi käyttänyt.

Maissileipä maistui maissileivältä ja oli hyvää, juuri tällaista keiton rinnalla popsittavaa. Suosittelen kokeilemaan.

Maissileipä etelävaltioiden tapaan

8 annosta
(tämä annos tehdään pyöreään halkaisijaltaan 20 cm vuokaan, omassa 25×12 cm suorakaiteisessa vuossa valmistui annoksesta kolme neljäsosaa)

IMG_3739150 g vehnäjauhoja
150 g polenta- / maissijauhoja
2 tl leivinjauhetta
1 tl suolaa
ripaus sokeria
2,5 dl piimää
1 kananmuna
0,6 dl öljyä
voita

Kuumenna uuni 220-asteiseksi.
Sekoita kulhossa vehnäjauhot, polenta- / maissijauhot, leivinjauhe, suola ja sokeri. Lisää joukkoon piimä, vatkattu kananmuna ja öljy ja sekoita tasaiseksi.
Kaada taikina voideltuun vuokaan ja tasoita.
Paista uunissa noin 25 min tai kunnes pinta on kullanruskea. Anna jäähtyä hieman ja tarjoa lämpimänä voin kera, esimerkiksi keittojen rinnalla.

Lempeä broilerikeitto

6 annosta

IMG_3743400 g porkkanaa
300 g perunaa
100 g sipulia
pieni pala lanttua / selleriä
7 dl vettä
1 kana- / kasvisliemikuutio
1 dl kermaa
1 tl rakuunaa
500 g marinoimattomia broilerin fileesuikaleita
1 rkl öljyä
1 tl currya
1 tl kurkumaa
tuoretta persiljaa

Pese, kuori ja paloittele porkkanat, perunat, sipuli ja lanttu.
Kiehauta vesi. Lisää liemikuutio ja kasvikset. Keitä miedolla lämmöllä noin 20 min. tai kunnes kasvikset ovat kypsiä.
Soseuta keitto esimerkiksi sauvasekoittimella. Sekoita joukkoon kerma ja mausta rakuunalla.
Kuumenna paistinpannulla öljy ja sekoita siihen curry sekä kurkuma. Paista broilerisuikaleet mauste-öljyseoksessa kypsiksi.
Tarjoile keitto broilerisuikaleiden ja hienonnetun persiljan kera.

Sopat!

Marc Aulén: Sopat!
sopat94226Kuvat: Jaeseong Park
Gummerus, 2014

Marc Aulénin Sopat! -kirja on päätynyt testikeittiömme tulikokeeseen jo useita kertoja, mutta vasta nyt olen saanut aikaiseksi raapustaa kirjallisen käsitykseni tästä keittokirjasta. Niinpä niin, kyseessä on kirjaimellisesti keittokirja ja uskaltaisinpa väittää, että paras sellainen pitkään aikaan. Onkin sanalla sanoen huonoa käytöstä kanssakeittäjiäni kohtaan, että vasta nyt, kun kylmä talvi alkaa vihdoin olla selätetty, esittelen tämän mieltä ja ruumista lämmittävän opuksen. No, parempi myöhään kuin ei milloinkaan. Ja toisaalta: eivät ne hevillä lopu, siis kylmät päivät. Ja toisaalta toisen kerran: näitä keittoja kyllä popsii säästä riippumatta, niin makoisia ne ovat.

Sitä, että Aulénin teosta on mahdollista pitää luokassaan erityisen toimivana, perustelisin kolmella tapaa.
1) Kaikki sen sivuilta löytämämme reseptiikat ovat johtaneet maukkaisiin lopputuloksiin, erityisen maukkaisiin.
2) Sen avulla kaksi miltei täysin eri tavalla keittoihin suhtautuvaa henkilöä – yksinkertaisesti sanottuna voidaan puhua minusta kirkasliemisten ja miekkosestani täyteläisliemisten keittojen ystävänä – on onnistunut loihtimaan molempia miellyttäviä makuelämyksiä.
3) Reseptit ovat monipuolisia niin raaka-aineiltaan kuin valmistustavoiltaan: On lihaa, kalaa ja kasvista, simppeliä ja hieman vähemmän simppeliä, nopeaa ja aikaa vievää, varmasti jokaiselle jotakin.
Siinäpä syitä tarttua teokseen.

Marc Aulén, belgialaissyntyinen helsinkiläisravintoloitsija, yksi ravintola Qulman perustajista, tunnettiin aiemmin Hakaniemen hallin suositun Soppakeittiön pyörittäjänä. Tämän kirjan sivuilla salatut soppareseptit pääsevät vihdoin yleisön pyynnöstä julkisuuteen ja jokaisen kotikokin käsittelyyn. Tämän lisäksi Marc, suurpiirteinen ja sotkuinen ”perfektionistin painajainen”, esittelee keittojensa kannalta tärkeimmät mausteet sekä keittiövälineet ja antaa lukijalle myös vinkkejä keittojensa lisukkeiksi. Lopuksi ääneen päästetään kymmenkunta tuttua tähtikaartilaista aina europarlamentaarikko Tarja Cronbergista oopperalaulaja Juuso Hemminkiin ja elokuvaohjaaja Claes Olssoniin, jotka kukin kertovat suhteestaan ruokaan, Marc Auléniin, Qulmaan ja Soppakeittiöön laskien lukijan samalla oman suosikkisoppareseptinsä lähteille.

Tähän mennessä kokeiluumme ovat Marcin omista resepteistä päässeet lihasoppa valkosipulisaaren kanssa sekä se hyvä kanasoppa, tähtikaartilaisten ehdotuksista sopraanon mustajuurisoppa. Makoisia kaikki tyynni. Kun kaikkeen edellä kirjoitettuun lisätään Marcin ruokafilosofia: ”keep it simple!” ja jatketaan ajatusta hänen omilla sanoillaan ”makujen balanssi on kaikki kaikessa”, taitaa suositukseni olla selvä. Siis suuri sellainen sopille.

Keittoa kaikille kanansyöjille

IMG_2398Me emme harrasta ruoanlaittoa päivittäin. Varmasti tästä johtuen käytämme viikonloppuaterioidemme valmistukseen keskimääräistä enemmän aikaa ja energiaa, eivätkä kolmen ruokalajin kokonaisuudet ole sunnuntaisin kotikolossamme harvinaisuus. On kuitenkin viikonloppuja, jolloin toiset rakkautemme kohteet: kirjallisuus, kirjoittaminen ja koodaaminen jyräävät sen neljännen koon, kokkaamisen, alleen. Tämä keitto syntyi juuri tuollaisena viikonloppuna.

Jälleen kerran saamme reseptiikasta kiittää Marc Aulénin Sopat! -kirjaa. Tämä mies todella tietää, miten synnyttää maukkaat keitot, niin maukkaat, että kaksi näinkin eri tavalla keittoihin suhtautuvaa henkilöä – yksinkertaisesti sanottuna voidaan puhua minusta kirkasliemisten ja Aleksista täyteläisliemisten keittojen ystävänä – nousee pöydästä tyytyväisyyttä uhkuen. Kyytipojaksi vielä leipää oman maun mukaan, tämänhetkisenä henkilökohtaisena suosikkinani Oululaisen Tosi tumma Reissumies, ja nautinto on miltei taattu.

Suosikaa simppeliä soppaa, sunnuntaisinkin.

Marc Aulénin Se hyvä kanasoppa

6 annosta

IMG_239580 g sipulia
50 g Granny Smith -omenaa
150 g kirsikkatomaatteja
400 g marinoimatonta kananrintaa
suolaa, pippuria
rypsiöljyä
140 g ituja

Liemi:
1,4 l kanalientä
0,5 dl kookosjauhoja / -pulveria
1 kanelitanko
1 tl limemehua
2 valkosipulinkynttä ohuina viipaleina
1 tl kurkumaa
1 rkl currytahnaa
10 g inkiväärimurskaa / tuoretta inkivääriä raastettuna
0,5 dl ananasmehua purkista
100 g ananaspaloja purkista
1 tl korianteria

Tarjoiluun:
smetanaa
basilikasilppua

Suikaloi sipuli, raasta omena ja halkaise kirsikkatomaatit.
Keitä liemi.
Paista tilkassa rypsiöljyä sipulisuikaleet, omenaraaste ja kirsikkatomaatit. Lisää liemikattilaan. Keitä lientä noin 15 min. Paista sinä aikana kanasuikaleet öljyssä, mausta ne suolalla ja pippurilla ja lisää keittoon. Keitä vielä 10-15 min. Lisää idut.
Tarjoile smetanan ja basilikasilpun kera.

Soppasunnuntai

IMG_2291Nyt kun lomamatkat ovat taas hetkeksi aikaa historiaa, on hyvä keskittyä hieman kotoisampiin asioihin, kuten kotoisiin kotiruokiin. Pitkästä aikaa on myös ilo ottaa kokeiluun ja käsittelyyn uusi keittokirja, tällä kertaa Marc Aulénin Sopat!

Sunnuntaipäivällisemme koostui valkosipulisaarella kruunatusta lihakeitosta, jota söimme ruisleivän kera. Ateria noudatteli siis sanasta sanaan ravintoloitsija Marc Aulénin ruokafilosofiaa ”Keep it simple!” ja tällä(kin) kertaa voi todeta, että yksinkertaisuus todella on kaunista – tai ainakin maukasta.

Itse olen keittonaisia – ollut koko ikäni – mutta Aleksin preferenssit ruokamaailmassa ovat toistaiseksi olleet hieman toisaalla, ainakin jos puhutaan kirkasliemisistä pääruokakeitoista. Sopat! -teokseen minulla on kuitenkin suuri luotto: kyllä Aleksista sen avulla ainakin hieman enemmän soppamies tehdään!

Kuten Marc toteaa, tämä on ronskia soppaa ja sopii hyvin vahvoista mauista nautiskeleville lihansyöjille. Itse olen Madridin vierailumme jälkimainigeissa viihtynyt viime viikot lähinnä kasvis- ja kalalautasten ympärillä (kyllä, tuo kaupunki oli todellinen lihansyöjien paratiisi ja itse taisin saada pienoisen yliannostuksen), mutta tämän keiton kautta oli hyvä tehdä taas paluu liharuokien ääreen…

Mainittakoon vielä, että valkosipulisaari antaa kivan lisän lihasopalle, mutta toimii varsin mainiosti myös muiden ruokien lisukkeena.

Lihasoppa valkosipulisaaren kanssa

IMG_22874-6 annosta

500-800 g naudan- tai lampaanlihakuutioita
suolaa ja pippuria
150 g sipulia
400 g kiinteää perunaa
2 tl kuminansiemeniä
oliiviöljyä

Kehotamme kokeilemaan maukkaita saaria myös muiden ruokalajien kera.
Kehotamme kokeilemaan maukkaita saaria myös muiden ruokalajien kera.

300 g valkokaalia
150 g porkkanaa

Liemi:
3 oksaa tuoretta rosmariinia
3 oksaa tuoretta timjamia
3 dl valkoviiniä
3 dl olutta
1,2 dl lihalientä
2 rkl sitruunamehua
1 reilu tl sitruunankuorta
3 reilua tl sokeria

Saaret:
4 kokonaista valkosipulia (tai puolikas / ruokailija)
voita
sormisuolaa
kuivaa rosmariinia
juoksevaa hunajaa
oliiviöljyä

Paista lihapalat kevyesti öljyssä. Lisää suolaa ja pippuria.
Laita lihat kattilaan. Lisää liemen ainekset ja keitä lihoja noin tunnin verran.
Pese ja kuutioi perunat, älä kuori. Kuori ja suikaloi sipuli. Suikaloi valkokaali ja kuori ja viipaloi porkkanat.
Kun lihat kiehuvat, paista sipulit, perunat ja kumina suolan ja pippurin kanssa kauniin värisiksi. Kun liha alkaa tuntua murealta, lisää muut ainekset kattilaan ja anna kiehua vielä noin 20 min. Tarkista ennen tarjoilua, että liha on mureaa.

Uunivalkosipulisaaret:
Leikkaa valkosipulien päät irti, niin että halkaistut kynnet ovat näkyvästi esillä. Laita kokonaiset valkosipulit uunipellille. Päälle tulee oliiviöljyä, nokare voita, sormisuolaa, kuivaa rosmariinia ja hunajaa reippain ottein.
Paista uunissa 200 asteessa noin 20-25 min.

Muutama sangen suositeltava prologi

Hyvin onnistunut alkupala on kuin mielenkiintoinen prologi. Se nostattaa veden aterioitsijan kielelle ja ehkä johdattelee hänet oikeanlaiseen ruokatunnelmaan, mikäli on kyse teema-ateriasta. Jos sattuu käymään niin, että kokki jostain syystä epäonnistuu pääruoan kanssa, voi onnistunut alkuruoka parhaimmassa tapauksessa toimia erittäinkin pelastavana enkelinä.

Mielestäni tärkeintä kuitenkin on, että alkuruoka on. Vasta sen olemassaolo saa aterian tuntumaan ”oikealta” aterialta, hieman juhlallisemmalta, hieman hienommalta. Sen ei tarvitse olla mitään erikoista, yleensä tarpeet löytyvät kotikaapeista ilman erillistä kauppareissua. Riittää että se on – vähän ajatustasoa konkreettisemmassa muodossa.

Tässä muutamia erityyppisiä aterian aloituksia. Tomaatti-raejuustoleivät sopivat miltei ateriaan kuin ateriaankin, kanatikkuja sopii kokeilla myös osana juhlien buffetpöytää ja lombardialainen keitto toimii vallan mainiosti autenttisen keskiaikaisen aterian avaajana.

Aloitusonnea itse kullekin!

Tomaatti-raejuustoleivät

2 kpl

2 leipäviipalettaIMG_1622
punaista pestoa
rucolaa
raejuustoa

Täyte:
1-2 tomaattia
1-2 basilikanoksaa
1 valkosipulinkynsi
0,5 rkl oliiviöljyä
rouhittua mustapippuria

Halkaise täytteen tomaatit, koverra siemenet pois ja suikaloi malto. Revi basilikan lehdet. Kuori ja hienonna valkosipulinkynsi. Sekoita basilika, valkosipuli ja öljy tomaattien joukkoon, mausta pippurilla.
Paahda leivät. Sipaise alimmaiseksi pestoa, asettele päälle muutama rucolanlehti ja lusikoi päälle tomaattiseosta ja raejuustoa.

Kana-nektariinitikut pestokastikkeen kera

2 annosta

Kanatikut kruunaavat pestokastikkeen – tai toisin päin...
Kanatikut kruunaavat pestokastikkeen – tai toisin päin…

100 g (itse)marinoitua broilerinfileetä
1 nektariini
(parmesaani)juustoraastetta
basilikanlehtiä
6 cocktailtikkua

Pestokastike:
0,5 rkl pestoa
3 rkl kermaviiliä
ripaus yrttisuolaa

Marinoi broileri ja anna maustua jääkaapissa muutaman tunnin ajan.
Valmista pestokastike: sekoita pesto, kermaviili ja yrttisuola keskenään. Aseta jääkaappiin tekeytymään tarjoilua varten.
Paloittele broilerinfilee ja paista pannulla kypsäksi. Tikuttele jokaiseen cocktailtikkuun kaksi palaa broileria ja kaksi palaa nektariinia ja asettele vadille. Ripottele päälle juustoraastetta ja hiukan silputtua basilikaa.

Lombardialainen keitto

4 annosta

500 g porkkanoita
50 g voita
5 dl lihalientä
2 tl timjamia
1 tl suolaa
pippuria
50 g raastettua juustoa (emmental)
1 tl neilikkaa
1 tl kanelia
50 g sahramia
1 tl muskottia
5 dl (vaaleaa) rypälemehua
3-4 kananmunankeltuaista

Kuullota puhdistetut, viipaloidut porkkanat voissa. Kaada sekaan lihaliemi ja mausta suolalla, timjamilla ja pippurilla. Anna keiton kiehua noin 15 min.
Kun porkkanat ovat kypsiä, lisää keittoon juusto, mausteet ja rypälemehuun sekoitetut keltuaiset. Anna keiton vielä kuumeta, mutta varo kiehumista.

Entisen nakininhoajan herkkunakkikeitto

Tässäpä oiva resepti arjen keskelle! Nakkikeitto, joka on todistetusti tehnyt nakin inhoajasta (siis Kaisasta) entisen nakininhoajan.

Keiton ehdoton suola ovat monipuoliset juurekset, etunenässä bataatti, jotka saavat siihen erilaista, ainaisesta perunakeitosta poikkeavaa makua. Lisäksi on syytä panostaa hieman tavallista laadukkaampiin nakkeihin, me käytimme Wigrenin herkkunakkeja.

Suosittelemme muuten lämpimästi hankkimaan maustehyllyyn Santa Marian Pasta Rossa -mausteseosta. Kuten toinen suosikkimme viispippuri, myös tämä seos toimii sangen monipuolisena maustajana.

Nakkikeitto

Hämähäkkimies kohtaa nakin.
Hämähäkkimies kohtaa nakin.

6 annosta

2,5 l vettä
1,5-2 lihaliemikuutiota
1 laakerinlehti
10 mustapippuria
3 isoa porkkanaa
200 g juuriselleriä
200 g palsternakkaa
1-2 sipulia
700 g bataattia
100 g pastaa
500 g nakkeja
Santa Maria Pasta Rossa -mausteseosta
persiljaa tai muuta yrttiä silppuna

Kuori ja kuutioi juurekset, silppua sipuli.
Mittaa kattilaan vesi. Lisää joukkoon liemikuutiot, laakerinlehti ja mustapippurit. Kiehauta.
Lisää kiehuvaan liemeen ensin porkkanat, juurisellerit, palsternakka ja sipuli, anna kiehua viitisen minuuttia.
Lisää sitten bataattikuutiot ja hetken päästä pasta.
Kun juurekset ovat lähes kypsiä, laita joukkoon nakit.
Mausta Pasta Rossa -mausteseoksella. Tarkista maku. Lisää tarvittaessa suolaa.
Silppua keiton pinnalle persiljaa tai muuta tuoretta yrttiä.