Persikka cobbler: superhelppo jenkkiherkku

Askartelin ihan kokeilumielessä – ja koska jääkaapissa majaili joukko parhaat päivänsä nähneitä persikoita sekä nektariineja – yhdysvaltalaista alkuperää olevan persikka cobblerin. Koskaan ennen en ollut cobblerista kuullutkaan, mutta reseptiin törmättyäni ja sitä nyt testattuani, tulen varmasti tekemään sitä uudemmankin kerran. Persikoiden sijaan paistoksessa varmasti toimisivat myös marjat tai muut hedelmät maun mukaan.

Cobbler oli vallattoman hyvää, kunnolla makeaa sekä tahmaista. Ja niin helppo valmistaa, että tämän taitaa, vaikka ei niin leipuri olisikaan. Hauska efekti syntyy siitä, kun vuokaan päällimmäiseksi asetellut persikkaviipaleet jäävät uunissa kohoavan taikinan alle ja paistokselle syntyvä keksimäinen kuori lukitsee mehevät hedelmät sokeriliemessä sisälleen. Nam ja maiskis!

Tyyliltään cobbler on vähän aikaa sitten valmistamani italialaisen omenakakun tapainen, joskin tuo oli vielä astetta tahmaisempi versio. Suosittelen suunnattomasti kokeilemaan molempia. Harva näiden kohdalla varmasti jää kylmäksi.

IMG_0792

Persikka cobbler

6 annosta

5 dl persikka- ja/tai nektariiniviipaleita (noin 5 kpl)
1,25 dl sokeria
3 rkl vettä
50 g voita

Taikina:
1,25 dl sokeria
1,85 dl vehnäjauhoja
2 tl leivinjauhetta
1,25 dl maitoa

Pinnalle:
kanelia

Kuori ja viipaloi tuoreet persikat. Sekoita pannulla tai kattilassa sokeri, vesi ja persikkaviipaleet. Kiehauta ja anna muhia keskilämmöllä noin 10 min.
Lämmitä uuni 175 asteeseen. Uunin lämmetessä laita voi vuokaan ja vuoka uuniin. Anna voin sulaa ja ota vuoka uunista.
Sekoita taikinan sokeri, vehnäjauho ja leivinjauhe kulhossa. Lisää maito pienissä erissä kuiviin aineisiin ja sekoita tasaiseksi haarukalla. Kaada taikina sulan voin päälle vuokaan. Älä sekoita.
Lusikoi päälle persikkaviipaleet ja kaada myös sokeriliemi varovasti persikoiden päälle. Ripottele halutessasi päälle hiukan kanelia.
Paista noin 20-30 min.
Tarjoile lämpimänä jäätelön tai vaniljakastikkeen kera.

Erikoisen epäilyttävää, oivallisen originellia: omenapaistos kääriytyy nachohuntuun

IMG_7557Illallisvieraillemme sopivannäköistä jälkiruokaa valikoidessani ja samalla erinäisille ainesosille käyttökohdetta etsiskellessäni törmäsin Eilistä & Paistoa -blogissa joitakin vuosia sitten jaettuun reseptiin. Kyseessä oli sangen erikoiselta kuulostava nacho-omenapaistos. Hetken aikaa ohjetta tarkasteltuani päätin rohkaista mieleni, koska a) meillä nyt sattui olemaan kotona miltei pussillinen nachoja, b) omenapaistos vaan on niin herkkua ja c) minua kiehtoi ajatus suolaisen ja makean yhdistämisestä.

Kokeilu kannatti. Kaikki me neljä ruokailijaa, mukaan lukien hän, joka ei nachoista sellaisenaan edes välitä, pidimme yhdistelmää oivallisena. Nachot säilyttivät rouskeutensa, mutta muuttivat hiukan makuaan, suola ei puskenut niin selvästi esiin. Makean ja suolaisen vastapari oli kuitenkin aistittavissa. Myös pohjan murotaikina, jonka toteutin tavallisena, en Eilistä & Paistoa -tyylin tattarisena, sopi mielestäni kokonaisuuteen mainiosti. Vaniljajäätelö kruunasi lämpimänä nautitun herkun.

IMG_7547Siis hyvää ja helppoa. Kohtahan se syksykin omenoineen saapuu ja ainakin teillä monipuisilla saattaa silloin tällöin ilmetä jopa ongelmia valtaisten satojenne käyttämisessä. Tässä siis yksi vaihtoehto, mikäli ideoita ja vaihtelua kaipaa. Ja niin, maistui tämä hyvältä ihan tuontiomenoistakin tehtynä…

Nacho-omenapaistos

Vuoallinen, noin 12 annosta

IMG_7543Pohja:
100 g voita
0,5 dl (intiaani)sokeria
1 kananmuna
1,5 dl jauhoja (taisin käyttää ruis- ja hiivaleipävehnäjauhoja)
0,5 dl kaurahiutaleita
1 tl leivinjauhetta

Täyte:
10 pientä / 5 isompaa omenaa
1-2 l nachoja
kanelia
(vaahtera)siirappia
voita

Lisäksi:
vaniljajäätelöä / -kastiketta

Vaahdota sähkövispilällä huoneenlämmin voi ja sokeri. Vatkaa sekaan kananmuna ja lopuksi jauho-kaurahiutale-leivinjauheseos.
Levitä taikina irtopohjavuokaan, jonka pohjalle on asetettu leivinpaperi.
Pyöräytä nachot murumaisiksi sauvasekoittimen kipossa (tai murskaa käsin pussissa). Pyöräytä nachoja vain pari sekuntia, ne saavat jäädä noin 1 cm palasiksi.
Poista omenoista omenaporalla siemenkota, lohko kuorineen sopiviksi paloiksi ja valmista niistä sauvasekoittimella raaste.
Lado vuokaan kerroksittain omenaraastetta ja nachorouhetta niin, että omenakerrosten päälle ripotellaan kanelia ja valutetaan hiukan siirappia, nachokerrosten päälle taas vedetään juustohöylällä muutama voisiivu kylmää voita. Vuokaan tulee kolme kerrosta kumpaakin, omenaraastetta ja nachorouhetta, pinnalle reilumpi kerros nachorouhetta ja hiukan reilummin voisiivujakin.
Paista 175-asteisessa uunissa noin tunnin ajan.
Tarjoile lämpimänä vaniljajäätelön tai vaniljakastikkeen kera.

Syökää lammasta!

IMG_4125Pääsiäinen on ihastuttava juhla; kevät on käsillä, ruohonvihreää ja tipusenkeltaista kaikkialla, päivä päivältä käymme kohti kesää, heräämme aurinkoiseen eloon, energisoidumme.

Pääsiäinen on tottahan toki myös perinteiden aikaa; on rairuohoa, noitia ja suklaisia munia erikoisiin piilopaikkoihin kuljettavia pupuja, ehkä kokkokin. Ja sitten on se kaikkein tärkein, pääsiäisen todellinen sanoma, ylösnousemuksen sanoma. Juhlimme kristinuskon vanhinta juhlaa.

Mutta koska olemme täällä, makumatkailun kehdossa, palatkaamme asiaan, siis Ruokaan! Lammasta, mämmiä ja pashaa, siinäpä ne perinteisimmät. Me valitsimme tuon ensimmäisen. Mämmiäkin maistelimme, kaupan, sekä eri hyvää pashaa, äitiliinin.

Ulkonäkö hieman karu, maku mukavan murea.
Ulkonäkö hieman karu, maku mukavan murea.

Mutta se lammas. Viime vuonna onnistuimme järjettömän hyvin (reseptiikkoja tuohon kokonaisuuteen voit tarkastella täältä), joten myös tällä kertaa odotukset olivat korkealla. Ohje nyt valmistuneeseen paahdettuun lampaan lapaan, joka sai rinnalleen rosmariiniperunoita löytyi jo vuodenvaihteen tienoilla Vera Jordanovan keittokirjasta Don’t Miss a Bite, mutta toteutukseen se pääsi vasta nyt, tuntui istuvan hyvin tähän juhlaan. Ja hyväähän se olikin, mureaa kuin mikä. Ihan viime vuoden tasolle emme tosin yltäneet, mutta silloin puhuttiinkin yhdestä kaikkien aikojen parhaiten onnistuneista aterioistamme…

Suosittelemme siis ehdottomasti kokeilemaan lammasta tähän yrttiseen tyyliin, mutta muutama asia huomioiden. Käytä reilusti mausteita, älä säästele suolaa ja rosépippuria. Oliiviöljyä sen sijaan voi käyttää hiukan reseptin ohjeistamia määriä niukemmin, nyt lopputulos oli hiukan yliöljyinen. Muista myös, että marinoitumisaika on vähintään yön yli, ajan salliessa jopa pidempään.

Rosmariiniperunoista todettakoon ainoastaan, että toimivat hienosti ja varmasti ovat lihan kuin lihankin ystäviä. Lisäksi minttuhyytelöä, pitkänäperjantaina hyväksi todettua kevätsipulista jogurttikastiketta ja lampaan paistoliemestä sekä kermasta kokoonkeiteltyä kastiketta. Siinä se, maukas lammaslautasellinen.

IMG_4140Meidät tuntien pääsiäisen pääateriamme ei tietenkään ollut yksiosainen, vaan lampaalla oli sekä edeltäjänsä että seuraajansa. Aloitimme punajuuren, lopetimme sitruunan seurassa, tietenkään jo viime vuonna hyväksi todettua pääsiäisalkujuomaa, Sandya, unohtamatta. Kylmään punajuurikeittoon, jonka ohjeistuksesta vastasi Mirja von Knorring löytyi resepti hänen kirjastaan Villiä ja kesyä lähiruokaa. Keitto oli hurmaavaa, kaunista ja raikasta. Aterian päättänyt sitruunapaistos sitä vastoin oli löydös K-ruokamaailmasta, sieltä k-ruoka.fi -reseptiarkistosta. Paistos oli hyvää, sopivan kevyehköä näinkin runsaan aterian päätteeksi.

Tällainen oli siis meidän pääsiäispäivän ateriamme tällä kertaa. Maukasta ja iloista juhlan jatkoa itse kullekin!

Kylmä punajuurikeitto

2 annosta

IMG_41360,5 l kefiiriä
1 keskikokoinen punajuuri
1 tl piparjuuriraastetta
neljäsosa sitruunan mehu
0,5 tl juoksevaa hunajaa
0,5 tl merisuolaa
mustapippuria myllystä
1 dl sileälehtistä persiljaa
4 viiriäisenmunaa

Keitä punajuuret melkein kypsiksi ja raasta hienoksi. Lisää raaste kefiirin joukkoon, samoin piparjuuri, sitruunanmehu, hunaja, merisuola ja pippuri.
Sekoita ainekset keskenään, peitä keitto kelmulla ja laita pariksi tunniksi jääkaappiin. Näin maku pääsee kehittymään.
Kaada keitto siivilän läpi puhtaaseen kulhoon ja painele loputkin mehut huolellisesti siivilästä lusikalla. (Siivilään jäävän raasteen voit sekoittaa vaikka jauhelihaan ja valmistaa punajuuripihvejä.)
Keitä viiriäisenmunat.
Annostele keitto lautasille ja laita pinnalle puolitettuja viiriäisenmunia. Viimeistele annokset silputulla persiljalla.

Paahdettu lampaan lapa

Onnellinen lammasselfie!
Onnellisen lammasselfie!

6 annosta

1,5 kg luullista lampaan lapaa
3-4 rkl oliiviöljyä
suolaa
rouhittua rosépippuria
1 kokonainen valkosipuli
1 nippu tuoretta minttua
1 nippu tuoretta rosmariinia
2 rkl kuivattua viherminttua
2,5 dl roséviiniä

Aseta lampaan lapa leikkuulaudalle luupuoli alaspäin. Jos lihakauppias ei ole viiltänyt sen pintaa, tee lampaan rasvakerrokseen ja lihaan ristiviillot terävällä veitsellä.

Viilleltynä.
Viilleltynä.

Hiero lampaan pintaan 2-3 rkl oliiviöljyä ja reilusti suolaa ja rouhittua rosépippuria. Sivele lihalle sopivan uunivuoan pohja oliiviöljyllä.
Kuori valkosipulin kynnet ja murskaa ne veitsen lappeella. Levittele puolet murskatuista valkosipulinkynsistä, tuoreesta mintusta ja rosmariinista vuoan pohjalle ja nosta liha niiden päälle. Laita loput murskatut valkosipulinkynnet ja loput mintusta sekä rosmariinista lampaan pinnalle. Painele niitä myös viiltoihin.

Marinoitumaan matkalla.
Marinoitumaan matkalla.

Peitä vuoka tiiviisti kelmulla ja anna maustua jääkaapissa yön yli.
Ota vuoka jääkaapista ja nosta liha hetkeksi leikkuulaudalle. Poimi rosmariini ja minttu pois lihan päältä ja pane ne vuoan pohjalle. Jätä murskatut valkosipulinkynnet paikoilleen.
Yhdistä 1 rkl oliiviöljyä ja kuivattu viherminttu pienessä kulhossa. Hiero seos kauttaaltaan lampaan pintaan. Nosta liha vuokaan yrttien ja valkosipulinkynsien päälle ja anna sen lämmetä huoneenlämpöiseksi, noin 2 tuntia.

Ennen uunin lämmintä kosketusta.
Ennen uunin lämmintä kosketusta.

Laita uuni kuumenemaan 175 asteeseen. Kaada roséviini vuokaan, peitä vuoka foliolla ja paista lihaa 4 tuntia. Ota liha uunista, anna jäähtyä 15 min. ja tarjoa lämpimänä.

IMG_4133IMG_4149

Rosmariiniperunat

4 annosta

suolaa
4 isoa perunaa
2,5 rkl oliiviöljyä
1-2 tuoretta rosmariininoksaa

Laita uuni kuumenemaan 200 asteeseen.
Kuumenna vesi ja 1,5 rkl suolaa kiehuvaksi isossa kattilassa. Kumoa veteen perunalohkot. Keitä niitä 3-4 min. siitä hetkestä, kun vesi alkaa uudelleen kiehua. Kaada lohkot lävikköön, kuivaa ne ja pane syrjään.
Kuumenna oliiviöljy (valurauta)pannulla keskilämmöllä. Nakkaa joukkoon perunalohkot ja rosmariininoksat. Paista 5-10 min. välillä käännellen, kunnes lohkot ovat kullanruskeita.
Kumoa perunalohkot uunivuokaan ja paista niitä 15-20 min. tai kunnes ne ovat pehmenneet. Tarjoa lämpiminä valitsemasi lihan kera.

Sitruunapaistos

4 annosta

IMG_41600,5 dl sitruunamehua
1 tl sitruunan raastettua kuorta
25 g voita
0,9 dl sokeria
1,5 kananmunaa
0,4 dl vehnäjauhoja
1,25 dl maitoa
tomusokeria

Tarjoiluun:
vaniljajäätelöä / -kastiketta

Voitele uuninkestävä vuoka.
Pese sitruuna hyvin. Raasta tarvittava määrä kuorta ja purista mehu.
Vatkaa sähkövatkaimella kulhossa keskenään pehmeä voi, sokeri ja sitruunankuoriraaste. Jatka kunnes seos on tasaista ja väri vaalentunut.
Erottele keltuaiset ja valkuaiset. Vaahdota valkuaiset napakaksi vaahdoksi. Lisää keltuaiset voiseokseen hyvin vatkaten.
Mittaa jauhot, maito sekä sitruunamehu keltuais-voiseoksen joukkoon. Sekoita, kunnes taikina on tasaista. Nostele valkuaisvaahto varovasti joukkoon. Kaada taikina vuokaan.
Nosta vuoka uunipellille ja lisää pellille kiehuvaa vettä niin, että se yltää puoleen väliin vuokaa.
Paista vesihauteessa 175 asteessa 35-40 min. Paistoksen pinta muuttuu kakkumaiseksi ja pohjalle muodostuu sitruunakiisseli. Siivilöi päälle tomusokeria. Tarjoa paistos lämpimänä sellaisenaan tai vaniljajäätelön / -kastikkeen kera.