Kun lihapata ei ollutkaan tylsää: Rostockin lihapata

Jostakin syystä lihapadat ja -kastikkeet eivät koskaan ole olleet minun juttuni, paitsi stroganov – ja varsinkin se annos, jonka nautin reilut kymmenen vuotta sitten Pietarissa. Voi, paljon smetanaa ja suolakurkkuja! No, kyllä äitikin sen hyvin tekee, ja Aleksi. Ja tekevät he hyvin muitakin vastaavia, mutta joku jännä juttu noissa lihakastikkeissa kuitenkin on, että itse en tule niitä koskeviin reseptiikkoihin tarttuneeksi. Aina tulee vaan mieleen karjalanpaisti, tuo yksi tylsimpiä ruokalajeja, joita tähän hätään keksin nimetä. Ja jotkut poloiset kun syövät sitä joulupöydässään…

Joitakin aikoja sitten valmistimme stifadoa, kreikkalaista lihapataa. Odotukset olivat korkealla, mutta kun lopputulos monen tunnin hauduttelun jälkeen oli mitäänsanomaton, saivat lihapadat taas silmissäni hallaa osakseen. No, syyttääkö reseptiä, huonoa lihavalintaa vai mitä, tiedä häntä, mutta niin siinä taas kuitenkin kävi. Miinusta lihapadoille.

img_0561Niin tai näin, Pikku-Kokille oli ostettava sopivaa lihaa. Koska pikku-ukkelimme annoskoot ovat sen verran pieniä, yhdestä lihapaketista hän olisi syönyt niin monta ateriaa, että päätin valmistaa lopusta lihasta ruokaa meille suuremmille kokeille. Liha oli naudan palapaistia ja tästä syystä ajattelin taas uhmata kohtaloa ja valmistaa mitäpäs muutakaan kuin lihapataa. Nyt saisivat saksalaiset näyttää, mitä heillä olisi tällä saralla tarjota. Maku.fi -sivuston ohjeistuksella valmistui Rostockin lihapata ja arvatkaapa mitä: harmitti, että lihaa oli niin vähän. Tätä olisi ehdottomasti pitänyt tehdä suurempi annos, meillä kun oli lihaa jäljellä vain muutama sata grammaa.

Siis plussaa lihakastikkeille, hyvä Rostock!

P.S. Ei tämä ensimmäinen Kotikolossa hyväksi todettu lihapata siltikään ole. Käykääpä tutustumassa vaikkapa artikkeliin Anopin tulikokeesta, mikäli kermainen liha-kasvispata kiinnostaa.

Rostockin lihapata

4 annosta

img_05581 sipuli
2 valkosipulinkynttä
500 g naudanpaistia
1 rkl rypsiöljyä
3 dl vettä
1 laakerinlehti
1 tl suolaa
2 dl demi-glace -kastikepohjaa (Puljongin versiota voin suosittaa.)
1 rkl lihafondia
125 g smetanaa
100 g maustekurkkuja
(3 rkl tuoretta tilliä) Vaikka itse en noihin lukuisiin kouluaikojen tillilihavihaajiin kuulunutkaan, en kokenut tillin tuovan tähän ruokaan lisäarvoa, pikemminkin päinvastoin, joten jätin sen lisäämättä.

Kuori ja hienonna sipuli ja valkosipulinkynnet.
Kuutioi liha. Ruskista kuutiot pannulla öljyssä kahdessa erässä. Lisää lopuksi sipulit ja anna kuullottua. Kumoa ainekset pieneen pataan tai kasariin.
Kaada pannulle lopuksi vesi, kiehauta ja kaada pataan. Lisää laakerinlehti ja suola. Hauduta miedolla lämmöllä kannen alla reilu tunti. Tarkista lihojen mureus.
Lisää kastikepohja ja fondi. Kuumenna, mutta älä keitä. Liuota lihapadan joukkoon smetana. Lisää kuutioitu maustekurkku (ja tilli) juuri ennen tarjoilua.
Tarjoile esimerkiksi riisin tai ohrahelmien kera.

Isomummi, Pikku-Rouva ja Pikku-Kokki vol. 2: liharuukkua perinnepadasta käsin

Äidin ja poikasen mukavat päivät maaseudulla sen kun jatkuvat. Toissa yön tosin vietimme tätini luona, tämän sivukylän ulkopuolella, ”kirkolla”, kuten täällä päin tavataan sanoa. Pikku-Kokki oli taas innoissaan; nautti sydämensä kyllyydestä, lirkutteli päivän, lirkutteli miltei yönkin. Ah, maalaisilma tekee hyvää päiväunille, heikkoa yöunille – ainakin mitä noihin aloitteleviin ihmisyksilöihin tulee. Mutta unista viis, itselläni riittää täällä virtaa aamusta iltaan. Parhaiten tunnen akkujeni latautuvan, kun pääsen toteuttamaan itseäni, vaikkapa keittiön puolelle.

Toissapäivänä mummin kaappeja kolutessani satuin törmäämään ihastuttavaan esineeseen, yksinäiseen, kannettomaan pataan. Kun mummi kertoi sen kuuluneen hänen äidilleen, minulle tuli pakottava tarve saada valmistaa siinä jotakin. Näinpä sopivia pataruokareseptejä etsiskellessäni törmäsin seuraavaan liharuukkureseptiin, jonka jakamisesta kiitän Manteliunelmia-blogia.

img_9245Liharuukusta tuli hyvää ja tätä yksinkertaista reseptiä voinkin lämpimästi suositella. Valmistus ei sinänsä vie paljoakaan aikaa, ruoka kun hautuu kypsäksi itsekseen uunin lämmössä. Tätä makustellessa mieleen tuli heti erilaisia yhdistelmiä täyttää pata ja päästä käsiksi täysin erilaisiin makumaailmoihin. Itse ajattelin ainakin kreikkalaistyylistä vaihtoehtoa, johon sujauttaisin kesäkurpitsan ohella vaikkapa lampaanlihaa, fetaa ja paprikaa tai jonkinlaista kanapataa. Varioikoon kukin tavallaan.

Alkuperäisreseptiikassa ei lisäkkeitä mainittu, mutta me keitimme ruukun oheen riisiä, joka mielestäni täydensi ateriaa sopivasti. Vallan mainio kylmän ja pimeän loppusyksyisen päivän päivällinen, jonka voi muuten mainiosti koota myös neljään pienempään ruukkuun.

Lihaisa uuniruukku

4-6 annosta

img_92522 sipulia
2 salottisipulia
3-6 valkosipulinkynttä
voita
1 kesäkurpitsa
soijakastiketta
500 g lihaa makusi mukaan, esimerkiksi porsaanlihasuikaleita tai naudan sisäpaistia
1 tl suolaa
paprikajauhetta
chilijauhetta
basilikaa
timjamia
2 dl ruokakermaa
juustoraastetta

Lisäksi:
riisiä

Pilko sipulit ja valkosipulit. Kuullota ne voissa paistinpannulla. Laita kuullotetut sipulit pataan.
Kuutioi kesäkurpitsa pieniksi paloiksi. Lisää kesäkurpitsat sipulien seuraksi pataan ja sekoita. Mausta soijakastikkeeella.
Mikäli käytät paistia, kuutioi liha. Ruskista lihakuutiot tai -suikaleet voissa paistinpannulla. Mausta suolalla, paprikajauheella ja chilijauheella.
Kaada lihat lihanesteineen vihannesten joukkoon. Laita joukkoon basilikaa ja timjamia.
Mikäli teet pieniä ruukkuja, lusikoi liha-kasvissekoitusta ruukkuihin, jokaiseen yhtä paljon.
Kaada ruokakerma joko pataan tai ruukkuihin ja ripottele pinnalle reilusti juustoraastetta.
Paista 150-asteisessa uunissa noin 2 tuntia.
Tarjoile sellaisenaan tai riisin kera.

Onnea on oma grilli(mestari)

Kuten varmasti jo kaikille on tullut selväksi, emme oikeastaan voisi olla tyytyväisempiä vuoden takaiseen espoolaistumiseemme, jota olemmekin hehkuttaneet vähintäänkin toisillemme jos ei päivittäin niin ainakin viikoittain. Yksi nykyisen Kotikolomme parhaista puolista on ehdottomasti oma kesähuoneemme, pieni kesäkeitaamme grilleineen ja muine ihanuuksineen. (Juuri tänään huomasin ensimmäisten pienten vihreiden kurkistavan yrttiviljelmissäni mullan alta.) Näinpä siis kesäruokailumme Kotikolossa sijoittuvat lähes yksinomaan grillin ääreen tai ainakin ulkotiloihin – satoi tai paistoi, kiitos lasituksen ja lämpölamppujen.

Itse en grilliin kajoa; en oikeastaan perinteiseen palloonkaan, saatikka tähän kaasulliseemme, mutta onneksi toinen meistä on kovastikin grillipuuhien perään. Minä sen sijaan nautin aterioiden suunnittelusta ja syömispuuhat sopivat meille molemmille.

IMG_6665Tällä kertaa grillissämme tirisi pääruoaksi herkkua, jota voisin suositella erityisesti kaikille kovan luokan lihansyöjille, siis ”pulled pork” -pihvejä savuviski-pekoniglaseerauksella. Mums! Lisäkkeinä toimivat mainiosti baskityyliset perunat sekä kylmä romesco-kastike, Katalonian lahja grillaajille ympäri maailman. Kastiketta suosittelenkin lähes grilliruoalle kuin grilliruoalle. Lisäksi erityismaininnan arvoinen on glaseerauskastike, joka teki lihasta todella helposti todella hyvää. Oheen vielä sipulirenkaita ja kesäkurpitsaa niin melko täydellinen grillilautanen alkaa olla siinä. Alkuruoaksi tai muuten lautasta raikastamaan syntyi parsa-tomaattisalaatti, johon lisäsin kesän kunniaksi tuoreita mansikoita, tosin espanjalaisia, kun vasta toukokuun alkupuolta elellään. No, kesältä maistuivat nämäkin. Suositus salaatille kokonaisuudessaan.

Salaattia lukuun ottamatta reseptit helatorstain herkkuihimme löytyivät Herlevi liekeissä! -grillausopuksesta, jossa Suomen ensimmäinen Top Chef, kokki Akseli Herlevi johdattelee lukijoita eri tyylisten grilliherkkujen pariin. Tämän aterian perusteella kirjaa uskaltanee jo suositella ja paluu Herlevin seuraan lienee kohdallamme väistämätön.

Tämä oli tällä kertaa tässä; siis kippis alkavalle kesälle, grilleille ja liekeille!

Mansikkainen parsa-tomaattisalaatti

4 annosta

IMG_6662nippu vihreitä parsatankoja
erilaisia salaatteja
kirsikka- /miniluumutomaatteja
mansikoita
1 rkl pinjansiemeniä

Kastike:
1 tl sitruunaöljyä / 0,5 tl sitruunamehua
1 rkl oliiviöljyä
1 tl sinappia
2 rkl balsamietikkaa
suolaa
mustapippuria

Käsittele ensin parsat. Taivuta yksitellen parsoja tyviosasta, jolloin varsi katkeaa rapsahtaen jättäen kuivahtaneen osan pois. Kuori varret latvasta tyveen. Kuumenna suolalla maustettu vesi kiehuvaksi ja keitä parsoja niin, että ne jäävät napakoiksi. Ohuille vihreille parsoille keittoajaksi riittää muutama minuutti, paksummille viitisen minuuttia. Jätä viilentymään.
Paahda pinjansiemenet kevyesti paistinpannulla.
Viipaloi tomaatit ja mansikat.
Levitä salaatit tarjoiluastiaan pediksi. Asettele tomaatti- ja mansikkaviipaleet lehtien päälle ja parsat päällimmäisiksi. Ripottele pinnalle pinjansiemenet.
Tee sitten kastike. Pane kaikki ainekset kierrekannelliseen purkkiin, ravista kunnolla ja kaada salaatin päälle.

BBQ-kastike

1 dl HP-maustekastiketta
1 dl tummaa siirappia
1 dl Pepsiä
0,5 dl tuoretta timjamia
0,5 dl valkosipulia
1 rkl liquid smoke -savutiivistettä

Hienonna timjami sekä valkosipuli.
Sekoita kaikki ainekset keskenään kattilassa ja kiehauta.

”Pulled pork” -pihvit ja savuviski-pekoniglaze

4-5 kpl

1 kg possun niskaa
1 iso sipuli
2 porkkanaa
4 valkosipulinkynttä
4 oksaa tuoretta timjamia
suolaa

Glaze:
2 dl BBQ-kastiketta (ohje yllä)
100 g pekonia
0,5 dl savuisen makuista viskiä

Aloita lihan valmistus hyvissä ajoin, mahdollisesti jo edellisenä päivänä.
Laita niskapala uunipataan. Kuori ja pilko vihannekset rouheiksi paloiksi ja ripottele lihojen päälle. Laita mukaan myös kuoritut ja murskatut valkosipulinkynnet sekä timjami.
Kiehauta kattilassa vettä ja mausta se reippaasti suolalla. Kaada vettä lihan päälle, niin että se peittyy.
Peitä pata kannella ja laita 85-90 asteiseen uuniin yöksi tai ainakin 6 tunniksi.
Kun liha on kypsynyt, ota pata uunista ja nosta niska pois liemestä. Anna jäähtyä ainakin tunnin verran, jotta niskasta voi leikata veitsellä 4-5 pihviä.
Lihan jäähtyessä valmista glaseerauskastike.
Paista ja hienonna pekoni.
Lämmitä BBQ-kastike kattilassa ja lisää joukkoon pekoni. Anna kiehua hetki. Lisää viski ja ota kattila pois liedeltä.
Grillaa pihvejä grillissä sivellen kastiketta lihan pintaan.

Baskityyliset perunat

4 annosta

IMG_6674600 g varhaisperunoita
2 valkosipulinkynttä
4 oksaa tuoretta timjamia
1 rkl savustettua paprikajauhetta
0,5 dl oliiviöljyä
suolaa
pippuria

Pese perunat. Kuori ja hienonna valkosipulinkynnet.
Sekoita kaikki ainekset kulhossa ja mausta suolalla ja pippurilla.
Kääri koko annos yhteen tai kahteen isoon foliopalaan ja käännä reunat kiinni.
Laita paketti grilliin kypsymään noin 30 min. perunoiden koosta riippuen.

Romesco-kastike

IMG_66562 tomaattia
1 punainen paprika
2 valkosipulinkynttä
0,5 dl oliiviöljyä
0,5 dl manteleita
1,5 dl kuivahtanutta leipää
1 rkl sokeria
2 rkl valkoviinietikkaa
suolaa
pippuria
(tuoretta persiljaa)

Pese ja pilko tomaatit sekä paprika, kuori ja hienonna valkosipuli. Hienonna myös leipä.
Paista tomaatteja, paprikaa ja valkosipulia oliiviöljyssä pannulla, niin että ne saavat hieman väriä. Lisää joukkoon mantelit, leipä ja mausteet. Hauduta pari minuuttia.
Sekoita sauvasekoittimella tasaiseksi tahnaksi. Tarkista maku ja lisää vielä tarvittaessa mausteita.
Nosta kastike jääkaappiin odottamaan tarjoilua, jotta sen maku syvenee.

Strutsi ja pata : osa 2

IMG_5943Viikkoa aikaisemmin padassa ylikypsäksi hauduttamamme strutsinfileen tarina sai viime viikonloppuna jatkoa, kun popsimme strutsiateriamme nro. 2. Tällä kertaa vuorossa oli riivittyä strutsia, siis mitäpä muutakaan kuin nyhtöstrutsia Tosi tumman Reissumiehen syleilyssä eli toisin sanoen strutsiburgereita Tunnelmallisten tyyliin.

Vaikka lopputulos ei vastaavien possupurilaistemme tasoa täysin pystynytkään tavoittamaan – joka tosin olisi ollut suoranainen ihme – olivat nämäkin sangen maukkaita tapauksia. Perinteisten juustojen, maustekurkkujen ja salaattien lisäksi strutsipurilaisemme kätkivät sisälleen puolukka-punasipulihilloketta sekä sherrykastiketta, johon sekoitimme riivityn lihamme kokonaisuudessaan. Lisäkkeenä toimivat mainiosti Copas y Tapas -opuksesta bongatut polentakiekot ja jälkiruoan roolia näytteli tällä kertaa perinteisestä omenapaistoksesta muokattu kaura-banaanipaistos. Sherrykastikkeesta kiitän Ruokasurffausta -blogin Annaa, jota ilman sherrypullomme olisi varmasti jäänyt käyttämättä. Kastike oli muutenkin maukasta ja suosittelen kokeilemaan, tykkäsi sitten sherrystä tai ei.

Makoisa burgeripäivällinen siis kokonaisuudessaan, josta syntyi vielä helposti ruokaa rippeistä -piirakka; polentasta pohja, sherrykastikkeesta ja riivitystä täyte, jota täydensivät punasipulihilloke, tomaatinviipaleet ja juustoraaste. Ylipäätään kannattaa kokeilla ylitse jäänyttä polentaa sellaisenaan piirakkapohjaksi, toimii ja tuo hyvää vaihtelua tavanomaisuuksiin.

Täyteläinen sherrykastike lihalle, kalalle tai kasviksille

IMG_59604-5 salottisipulia / 2 pientä keltasipulia
3-4 dl sherryä (alkuperäisohje suositteli erityisesti makeaa, Valdespino Cream Sherryä)
1 liemikuutio (kala jos teet kalalle, liha jos lihalle, kana jos kanalle ja kasvis jos kasviksille)
4 dl (ruoka)kermaa
150 g ranskankermaa
mustapippuria

Kuori ja leikkaa salotit / keltasipulit pieneksi silpuksi ja kuullota ne öljyssä läpinäkyviksi.
Lisää sekaan sherry sekä liemikuutio ja anna kiehua 10 min. jotta kastike sakenee, maut tiivistyvät ja alkoholi palaa pois.
Lisää sekaan kerma ja ranskankerma. Anna kastikkeen kuplia kevyesti 15-20 min. kunnes koostumus on paksumpi ja kastikemainen.
Mausta mustapippurilla ja tarvittaessa suolalla.

Paistetut polentakiekot

noin 12 annospalaa / 4 lisäkeannosta

IMG_59331,5 dl polentajauhoja
1,5 dl tuorepuristettua appelsiinimehua
1 dl valkoviiniä
5 dl kasvislientä
1,5 rosmariininoksaa
0,5 tl suolaa
1,5 tl savupaprikajauhetta
1,5 rkl oliiviöljyä

Paistamiseen:
oliiviöljyä

Käytä polentan keittoliemenä appelsiineista puristettua mehua, valkoviiniä ja kasvislientä. Mausta neste aluksi rosmariininoksalla, suolalla ja paprikajauheella. Kuumenna liemi kiehuvaksi, poista rosmariini ja lisää polenta koko ajan sekoittaen. Lisää polentaan lopuksi oliiviöljy. Kun polenta on kypsää, noin muutaman minuutin keittelyn jälkeen, kaada se 2 cm paksuksi kerrokseksi leivinpaperilla vuorattuun vuokaan ja siirrä jäähtymään jääkaappiin muutamaksi tunniksi.
Leikkaa jäähtyneestä polentalevystä annospaloja esimerkiksi lasin avulla ja paista ne kuumalla pannulla oliiviöljyssä.

Banaanipaistokset

4 annosta

IMG_59502 banaania
0,5 dl vettä
50 g voita
0,5 dl sokeria
2 dl kaurahiutaleita
1 tl kanelia

Laita uuni kuumenemaan 200 asteeseen. Voitele neljä pientä tai yksi suurempi uunivuoka. Leikkaa banaanit siivuiksi ja laita ne voideltujen uunivuokien pohjille. Kaada päälle vesi. Sulata voi, lisää siihen sokeri, kaurahiutaleet ja kaneli. Sekoita tasaiseksi ja kaada seos banaanien pinnalle.
Paista uunin keskiosassa noin 25 min.

Neljäs kihlapäivä, joulun loppu ja pataan juossut strutsi osa 1

IMG_5871Menneenä viikonloppuna saimme pitkästä, pitkästä aikaa keskittyä vain ja ainoastaan siihen, mihin viikonloppuna kuuluukin; rentoiluun, kotoiluun ja itsemme hemmotteluun. Oli tähän kyllä syytäkin, vietimmehän jo neljättä kihlapäiväämme, ja hyvästelimme samalla tältä vuodelta virallisesti joulunkin. Enpä muuten ole ennen tavannutkaan näin karvatonta kuusta…

Lauantai-iltana tunnelmoimme ravintola Prestossa – josta tulen turinoimaan tuota pikaa tarkemmin – ja sunnuntaina jatkoimme juhlaa kotikolossa, jossa saattelimme viimeiselle matkalleen pakastimessamme majailleen strutsinfileen. Oiva lahja ystäväpariskunnalta, jolle kuitenkin valitsimme ehkä hiukan kyseenalaisen valmistustavan sen vähärasvaisuuteen nähden tehden siitä padassa hauduttamalla ylikypsää. No, lintua oli kuitenkin yli kilo, josta tällä tapaa natustimme vasta murto-osan ja meillä loppua varten lukuisia ideoita, joten jatkoa seuraa…

Joka tapauksessa strutsin liha, jota me molemmat maistelimme nyt ensi kertaa, oli maultaan melko mielenkiintoista, jonkin verran riistaan vivahtavaa ja ehdottomasti makumaailmaltaan enemmän punaiseen lihaan kuin esimerkiksi broileriin kallellaan olevaa. Tätä en ehkä olisi osannut odottaa.

Ateriamme ei suinkaan jäänyt yksinomaan tähän pysähtyneeseen strutsinjuoksuun, vaan koristelimme sen melko hienoinkin hepenein, Copas y Tapas : erilaisia tapoja -kirjan avuin. Täytyykin sanoa että nämä tapakset, jotka asettelimme sekä alkuruoan että lisäkkeiden asemaan olivat tällä kertaa ateriamme kruunu. Erityisesti makuhermoja hivelivät porkkana-sahramikeitto sekä karamellisoitu sipulipyree, mutta myös yksinkertaiset paahdetut maa-artisokat istuivat ateriakokonaisuuteen mainiosti ja ansaitsevat ehdottomasti tulla tehdyiksi uudelleenkin. Edellä mainittu opus, joka pohjautuu samannimisen helsinkiläisravintolan tarjoilemiin annoksiin, tulee takuuvarmasti esittelyyn tuota pikaa, enkä olisi niinkään ihmeissäni, mikäli pujahtaisimme jo hyvinkin pian kyseiseen Helsingissä sijaitsevaan ravintolaan.

Siis paljon ihastuttavia asioita samassa viikonlopussa; me tykkäsimme – monta kertaa   ❤

Porkkana-sahramikeitto

4 annosta

IMG_5863500 g porkkanoita
2 rkl voita
1 valkosipulinkynsi
3 banaanisalottia tai 6 tavallista salottisipulia
0,25 tl sahramia
2 dl valkoviiniä
1 appelsiinin mehu
1 l kasvislientä
1 dl kuohukermaa
suolaa
valkoviinietikkaa (Alkuperäinen ohje suositteli 4 rkl, mutta itse laitoin vain 1 rkl, joka oli mielestäni tarpeeksi. Käytä siis makusi mukaan, mutta me olemme viinietikoilla onnistuneet pilaamaan suhteellisen monia ruokia.)

(Tarjoiluun alkuperäisen ohjeen mukaan:
kapriksia
rypsiöljyä friteeraamiseen
tuoretta rakuunaa)

Me käytimme tarjoiluun itse tehtyjä krutonkeja sekä timjamia.

Kuori pestyt porkkanat ja keitä niiden kuoria ja kantoja puolessa litrassa vettä 15 min.
Kuutioi porkkanat. Kuori ja silppua valko- sekä salottisipulit. Kuullota sipulisilppua ja porkkanakuutioita sahramin kanssa voissa. Kaada viini kattilaan ja anna sen kiehua kunnes neste on huvennut puoleen.
Lisää appelsiinimehu, porkkanan kuorista keitetty liemi ja kasvislientä, kunnes kasvikset peittyvät kunnolla. Hauduta keittoa miedolla lämmöllä, kunnes porkkanat ovat läpikypsiä.
Hienonna keitto sauva- tai tehosekoittimella tasaiseksi ja lisää lopuksi kuohukerma. Mausta suolalla ja valkoviinietikalla.

Mikäli valmistat friteerattuja kapriksia, nosta kaprikset hetkeksi kuivumaan talouspaperille ja painele kuiviksi ennen friteerausta.
Uppopaista pieniä kapriksia keiton kypsyessä 190-asteisessa rypsiöljyssä, kunnes ne poksahtelevat hieman auki.
Koristele keittoannokset kapriksilla ja tuoreilla rakuunanlehdillä tai esimerkiksi krutongeilla.

Karamellisoitu sipulipyree

4 annosta

IMG_58861 kg keltasipulia
5 valkosipulinkynttä
50 g voita
5 timjaminoksaa
1 pieni laakerinlehti
1 dl valkoviiniä
suolaa

Kuori sipulit ja leikkaa ne puolen sentin paksuisiksi viipaleiksi. Kuori ja hienonna valkosipulinkynnet. Sulata voi laakeassa kattilassa, kuullota sipuleita hetki ja lisää sitten timjami ja laakerinlehti. Anna sipulien ruskistua rauhassa.
Laske lämpöä ja sekoittele sipuleita harvakseltaan pohjaa myöten, jotta ne karamellisoituvat hitaasti ja tasaisesti. Karamellisointi vaatii kärsivällisyyttä ja aikaa. Voit varata työhön ainakin 30 min. Kun sipulit ovat kauttaaltaan kullanruskeita, lisää valkoviini. Kiehauta, mausta suolalla ja nosta yrtit pois. Soseuta sipulit pyreeksi teho- tai sauvasekoittimella.

Paahdetut maa-artisokat

4 annosta

IMG_5893500 g maa-artisokkaa
valkoviinietikkaa (Alkuperäisessä ohjeessa määrä oli taas meidän makuumme runsas, 3 rkl, tehkää siis makunne mukaan. Meille riitti 1 rkl.)
1 tl suolaa
1 rkl sokeria
3 rkl voita

Pese ja puolita (tai pilko suuret) maa-artisokat ja mausta ne valkoviinietikalla, sokerilla ja suolalla. Parhaiten tämä onnistuu, kun sekoitat ensin lautasella mausteet ja dippailet sitten artisokat siihen.
Aseta maa-artisokat leikkuupuoli ylöspäin uunipellille ja lisää päälle voinokareita.
Paista 185-asteisessa uunissa noin 15 min, kunnes juurekset ovat läpikypsiä. Tarvittaessa voit vielä antaa niille lisää väriä kaasupolttimella.

”Viimeinen ateria”

IMG_4285Koska espoolaiselämä on enää kiven heiton päässä, päätimme valmistaa sunnuntai-ateriamme teemalla Hyvästi Munkkivuori. No, ruoka sinänsä ei ollut mitenkään munkkivuorelaista, mutta nostimmepa maljan viimeiselle yhteiskokkaukselle tässä keittiössä. Seuraavat viikonloput tulevat nimittäin varmasti keskittymään vallan toisenlaiseen tekemiseen…

IMG_4275Päivällisemme ensimmäisessä osassa näytteli vanha tuttu klassikko, oluella maustettu sipulikeitto. Tämä makoisa keitto on muuten siinäkin mielessä huomionarvoinen tapaus, että sen resepti sijoittuu Tunnelmallisien makujen historian aamuhämärään, sinne aivan ensimmäiseen artikkeliin. Voi että, mikä elävä keittokirja tästä on meille kehkeytynytkään vuosien saatossa.

Ohjeistus pääruokaan sen sijaan napattiin Villiä ja kesyä lähiruokaa -kirjasta. Rakkaassa länsisaksalaisessamme porisi hyvän tovin palanen nautaa, kun valmistimme burgundinpataa. Sen kanssa hyvältä maistui parmesaanilla maustettu perunamuusi. Ruoka oli hyvää, joskin hiukan arkista. Puolustukseksi reseptille sanottakoon, että ehkä sitä vain odottaa jotain maan mainiota, kun hauduttelee näinkin pitkään. Joka tapauksessa kannattaa tätäkin kokeilla, ehkä maustaen hiukan reseptiä runsaammalla kädellä.

Eipä tällä kertaa muuta, kuin hyvää ruokahalua! Keittiöhetket Munkkivuoressa alkavat käymään vähiin, kiitos ja kumarrus tälle kodin sydämelle.

Burgundinpata

6 annosta

IMG_427960 g pekonia
700-800 g riistaa tai naudan sisäpaistia
0,5 rkl oliiviöljyä
1 porkkana
1 sipuli
suolaa ja mustapippuria
1 rkl vehnäjauhoja
3,5 dl punaviiniä tai tummaa olutta
Huom! Seuraavat maustemäärät tuottivat melko miedon lopputuloksen, joten maustemäärää kannattaa ehkä säätää hiukan runsaammaksi.
0,5 tl Dijonin sinappia
0,5 tl punaviinietikkaa
0,5 tl ruokosokeria
0,5 rkl tomaattipyreetä
3,5 dl lihalientä
1 valkosipulinkynsi
timjaminvarsi

Lisäksi:
18-24 hillosipulia (tai pieniä sipuleita)
0,5 dl lihalientä
suolaa ja mustapippuria
pieni laakerinlehti, timjaminvarsi, pari persiljanvartta
200 g herkkusieniä

IMG_0055Leikkaa liha suuriksi kuutioiksi ja paloittele pekoni. Kuori sipuli ja porkkana ja pilko ne.
Paista pekonia pannulla parin minuutin ajan ja siirrä lautaselle talouspaperin päälle. Lisää hiukan öljyä pekonirasvan joukkoon, ruskista lihakuutiot ja nosta uunipataan.
Kuullota pilkotut sipuli ja porkkana jäljelle jääneessä rasvassa ja lisää pataan pekonin kanssa. Mausta suolalla ja pippurilla ja siivilöi jauhot päälle.
Laita pata esilämmitettyyn, 200-asteiseen uuniin 4-5 minuutiksi. Sekoittele ja laske lämpöä 155 asteeseen.
IMG_0058Ota pata uunista, lisää viini ja sen verran lihalientä, että lihat peittyvät. Lisää tomaattipyree, viinietikka, sinappi, sokeri, valkosipuli ja timjami.
Laita pata liedelle, kuumenna kiehuvaksi, peitä kannella ja siirrä uuniin hautumaan 3-4 tunniksi.
Valmista lihan kypsyessä sipulit ja sienet. Kuullota hillosipuleita noin 10 min. rikkomatta niitä. Kaada joukkoon lihaliemi, mausta ja lisää yrtit ja laita kansi päälle. Keitä poreillen miedolla lämmöllä 35-45 min. jolloin neste on melkein haihtunut. Poista yrtit ja nosta sipulit odottamaan.
Pilko sienet ja paista niitä pannulla voin ja öljyn seoksessa noin 5 min. Kun ne ovat saaneet väriä, nosta pois liedeltä.
IMG_0063Kun liha on kypsää, nosta lihat, pekonit sekä kasvikset reikäkauhalla kulhoon ja siivilöi liemi. Keitä lientä kokoon. Jos liemi onkin liian paksua, lisää lihalientä tai vettä. Me lisäsimme kuohukermaa, joka toimi hyvin.
Huuhtele pata kuumalla vedellä ja laita lihat, pekonit sekä kasvikset hillosipulien ja sienien kanssa pataan. Tarkista liemen maku ja kaada se pataan.
Tarjoa perunoiden tai perunamuusin kera.

Anopin tulikoe (eli kermainen liha-kasvispata)

IMG_3756Yksi makumatkailun tärkeimmistä elementeistä, ehkäpä se koko touhun kivijalka, ovat muistot. Kokemukset yhteisistä aterioista, onnistumiset ja epäonnistumiset, nopeistakin mielijohteista syntyneet yllätykset ja pitkään suunnitellut tarkoin harkitut kokonaisuudet. Ne jättävät jäljen.

Tällä kertaa jaettava resepti on nimenomaan tällainen, muistoista täyteläinen. Tämä oli nimittäin se ruoka, jota Aleksi sai syödäkseen ensi kertaa ”anoppilassaan” vieraillessaan. Hyvää oli; resepti siirtyi omaan käyttöömme ja anoppi sai heti kättelyssä ensimmäisen sulan kokinhattuunsa. Kun sitten ensimmäistä kertaa itse valmistimme tätä ruokaa – muuten päivää ennen, kun Aleksi ”popped the question” – lopputulos oli surkea, mutta muisto jäi siitäkin, onnellinen sellainen. Ja nykyään tämä sujuu jo hyvin.

Suosittelen kokeilemaan; tällä ruoalla on hyvä karma.

P.S. Tässä myös mainioksi todettu marinadiresepti lihalle, jota kannattaa testata myös kesän grillauspuuhissa.

Yleismarinadi lihalle (sekä naudalle että possulle sopiva)

Tämä määrä riittää noin 800 g:lle lihaa

IMG_16154 rkl balsamicoa
4 rkl soijaa
2 valkosipulinkynttä
1 tl raastettua inkivääriä (peukalon kokoinen pala)
1 rkl hunajaa
1 tl rosmariinia
1 tl timjamia
1 tl mustapippuria
0,5 dl oliiviöljyä
(loraus konjakkia)

Sekoita kaikki ainekset. Kaada marinadi lihan päälle. Sekoita niin, että lihan pinta saa marinadin kauttaaltaan. Marinoi vähintään pari tuntia mutta mielellään seuraavaan päivään. Jos marinoit lihaa grillaustarkoitukseen, sivele marinadia lihan pintaan grillauksen aikana ja rouhi halutessasi hieman suolaa päälle ennen tarjoilua.

Kermainen liha-kasvispata

6 annosta

IMG_3758400 g marinoituja porsaan fileepihvejä (voit käyttää myös marinoimattomia pihvejä ja marinoida ne esimerkiksi yllä olevan reseptin mukaisesti)
3­-4 porkkanaa
2 sipulia
3 tomaattia
3 dl ruokakermaa
3 rkl vehnäjauhoja
4 rkl ketsuppia
1 rkl mietoa sinappia
0,5 tl suolaa
0,5 tl mustapippuria
1,5 tl basilikaa
3 valkosipulinkynttä
1 dl lihan paistinlientä

Lisäksi:
makaronia

Paista pihvit kypsiksi pannulla.
Kuori porkkanat ja sipulit. Suikaloi porkkanat, lohko sipulit ja tomaatit. Asettele kasvikset uunivuokaan.
Sekoita vehnäjauhot ja mausteet sekä puristetut valkosipulinkynnet ruokakermaan. Lisää seokseen myös paistinliemi.
Asettele paloitellut lihat kasvisten sekaan vuokaan ja kaada ruokakermaseos komponenttien päälle.
Kypsennä 200 asteessa noin 45 min.
Tarjoile makaronin kera.