Matkailu avartaa osa 8: Argentiina

Tavoitteeni vierailla jokaisessa maailman itsenäisessä valtiossa maalle tyypillistä ruokaa valmistaen on jälleen yhtä askelta valmiimpi. Homma siis edistyy ja tällä tahdilla valmista pitäisi tulla noin 148 vuoden kuluttua. No, mikäs kiire tässä, valmiissa maailmassa.

Niin tai näin, ensimmäinen Etelä-Amerikkaan sijoittuvista kohteistani on tietysti Argentiina. Minulle maan ruokakulttuuri tuo mieleen lähinnä naudanlihan ja viinin. Väärässä en tässä olekaan, josta kertonee esimerkiksi se, että Argentiinassa naudanlihaa syödään vuodessa henkeä kohden 74 kiloa, joka on maailman ehdotonta huippua. Eurooppalaisten maahanmuuton myötä kulinaristisia vaikutteita on tullut erityisesti Italiasta ja Espanjasta. Kotiruoka onkin monin tavoin välimerellistä, joskin ravintoloissa tarjoillaan enemmän Keski-Amerikalle tyypillistä ruokaa.

Minun valintani on locro, tuhti pataruoka, jota pidetään yhtenä Argentiinan kansallisruoista. Toukokuun 25. päivänä sitä tarjoillaan monissa perheissä Toukokuun vallankumouksen juhlistamisen kunniaksi. Heti alkuun todettakoon, että minun locroni ei ole autenttista. Oikeanlaista locroa valmistaakseen olisi nimittäin käytettävä tiettyä, ”papa chola” -nimistä perunalajiketta sekä erityisellä tavalla käsiteltyjä maissinjyviä, joita alueen ulkopuolelta ei ole mahdollista löytää. Uskon kuitenkin, että vaikka maissini olivatkin väärin käsiteltyjä ja juurekset reseptistä poikkeavia, sain kyhäelmälläni melko lailla oikean kuvan siitä, mitä locro on. Paljon ainesosia, paljon lihaa ja melko paljon makuakin – vaikka totta puhuakseni pitkälle valmistusvaiheen loppuun saakka olin melko lailla sitä mieltä, että padasta tuskin tulisi kovinkaan kummoista. Monien pataruokien tapaan se ei ollutkaan parhaimmillaan heti uunista tultuaan, vaan vasta seuraavana päivänä, jääkaapissa sopivasti makua keräiltyään. Seuralaiseksi kannattaa ehdottomasti napata kasa avokadoja ja ainakin itse koin padan siinä määrin lihaisaksi, että jonkinlaiset lisäkekasvikset ovat ilman muuta paikallaan. Yksi sopiva vaihtoehto ovat paahdetut ruusukaalit, joiden reseptin löydät locro-reseptin alta.

Suosittelen siis kokeilemaan, niin locroa kuin tätä makumatkailuakin. Jokaisella etapilla oppii aina jotain uutta. Ja vaikka matka onkin pitkä, on se silti jokaisen askelen jälkeen aina jonkin verran lyhyempi.

Locro

6 annosta

750 g haudutettavaksi sopivaa naudanlihaa
voita ja/tai öljyä paistamiseen
2 keltasipulia
4 valkosipulinkynttä
1 pienehkö purjo
2 chorizoa
140-170 g pekonia
1-2 tl juustokuminaa
2 tl paprikaa
5 dl myskikurpitsaa
1 iso peruna (kiinteä lajike)
muutama kourallinen Pimientos de Padrón -paprikoita (oma väriä tuova lisäni)
2,5 dl maissia
400 g cannellinipapuja
mustapippuria myllystä
suolaa

Lisäksi:
avokadoa
paahdettua ruusukaalia (ohje alla)

Kuutioi naudanliha ja ruskista palat muutamassa erässä padassa voissa ja/tai öljyssä. Siirrä ruskistetut palat lautaselle odottamaan.
Kuori ja pilko keltasipulit sekä valkosipulinkynnet. Huuhtele ja pilko myös purjo. Siivuta chorizot ja pilko pekoni.
Paista pekonia padassa, kunnes se alkaa rapsakoitua. Lisää sitten sipulit ja chorizot kuullottumaan.
Lisää seuraavaksi joukkoon juustokumina ja paprika. Sekoita ja lisää sitten lihakuutiot takaisin pataan.
Laita pataan sen verran vettä, että lihat peittyvät ja jätä hautumaan 1,5-2 tunniksi lihasta riippuen.
Kuori ja kuutioi myskikurpitsa ja peruna. Lisää kasvikset sekä mahdolliset Pimientos de Padrón -paprikat pataan ja hauduta 15-30 min. Lisää tarvittaessa vettä. Halutessasi voit murskata kurpitsaa ja perunaa hiukan, jotta padasta tulee paksumpaa.
Lisää vielä maissit sekä pavut ja mausta mustapippurilla ja suolalla. Hauduta noin 15 min.

Paahdetut ruusukaalit

4 annosta

300 g ruusukaalia
2 rkl rypsiöljyä
1 rkl hunajaa
1 rkl balsamiviinietikkaa
0,25 tl suolaa
0,25 tl mustapippuria myllystä
1 rosmariininoksa

Huuhtele ja siisti ruusukaalit. Halkaise ne niin, että molempiin puolikkaisiin jää pieni pala kantaa.
Laita ruusukaalit pieneen uunivuokaan. Valuta öljy, hunaja ja balsamiviinietikka kaaleille. Sekoita. Lisää mausteet ja rosmariininlehdet.
Paista 200-asteisessa uunissa noin 30 min. pari kertaa kypsentämisen aikana sekoitellen. Tarkista kypsyys ja jatka kypsentämistä tarvittaessa. Jos kaalit tummuvat liikaa, peitä vuoka foliolla.

Kermainen naudan suikalepasta

Teki mahdottomasti mieli tehdä ruokaa, aikaa arki-iltana oli rajallinen määrä. Ongelmaksi uhkasi kuitenkin muodostua se, että oikein mitään järkevästi yhteensopivia ainesosia ei kaapeista tuntunut löytyvän. Mutta onnistuipa vaan rakentaa kermainen ja maukas pasta-annos, jossa naudan suikaleet saivat seurakseen aimo määrän erilaisia yrttejä ja pikkuisen paprikaa. Ei vaatinut aikaa, ei vaivaa ja mikä tietysti tärkeintä, koko perhe tuli tyytyväiseksi.

Kermainen naudan suikalepasta

4 annosta

1 sipuli
4 valkosipulinkynttä
1 paprika
2 rkl oliiviöljyä
300 g naudan minuuttisuikaleita
2 rkl tomaattipyreetä
1 tl rakuunaa
1 tl meiramia
1 tl timjamia
1 tl suolaa
0,5 tl mustapippuria
1 dl vettä
3 dl ruokakermaa
pastaa

Kuori ja silppua sipuli ja valkosipulinkynnet. Kuutioi paprika.
Laita kasariin oliiviöljy ja kuullota sipuleita ja paprikaa hetki, kunnes sipulit ovat läpikuultavia. Lisää lihasuikaleet ja paista vielä noin 5 min.
Sekoita seuraavaksi joukkoon tomaattipyree ja mausteet, paistele hetki ja lisää vesi.
Lisää lopuksi vielä kerma ja anna hautua hiljalleen välillä sekoittaen noin 10 min.
Keitä kastikkeen hautuessa pasta ja sekoita se lopuksi kastikkeen joukkoon.

Libanolilainen jauhelihakastike

Perinteisten reseptien virkistäminen uusin ja erilaisin maustein sekä raaka-ainein on ainakin itseni kaltaiselle alati uusia makuelämyksiä etsiskelevälle ruoanlaittajalle yksi koko touhun perustavista elementeistä. Vaikka silloin tällöin jauhelihakastikkeen haluaakin ihan rehellisenä itsenään, on aina mukavaa kokeilla vaatettaa vanhaa ystävää uudella tavalla. Kun uusi kokeilu vielä tuottaa positiivisen lopputuloksen, eihän siitä voi kuin iloita. Ja kirjoittaa kokemuksesta tännekin.

Nyt esillä oleva jauhelihakastikkeen libanolilainen versio on oikeastaan aika pitkälti tavallinen. Erilaisuutta omaan perinteiseeni siihen tuovat lähinnä maustaminen kanelilla sekä kastikkeeseen lisättävät siemenet. Hieman enemmän erilaisen tästä olisi toki saanut, jos alkuperäisreseptin mukaisesti olisi käyttänyt lampaan jauhelihaa, mutta käyttämäni nauta toimi mielestäni myös mainiosti.

Siis kiva ja maukas vaihtoehto, jota kehotan kokeilemaan, kun seuraavan kerran miettii kaveria spagetille tai riisille.

Libanolilainen jauhelihakastike

4 annosta

1 iso keltasipuli
4-6 valkosipulinkynttä
tilkka oliiviöljyä
3 rkl pinjan- tai auringonkukansiemeniä
400 g lampaan- tai naudanjauhelihaa
0,5 tl suolaa
0,5 tl kanelia
0,5 tl jauhettua maustepippuria
0,5 tl rouhittua mustapippuria
3 rkl tomaattipyreetä
12-16 kirsikkatomaattia
5 dl lihalientä (Mielestäni hieman vähemmänkin, ehkä 3-4 dl, olisi ollut tarpeeksi.)

Kuori ja silppua sipulit. Kuullota sipulisilput öljytilkassa ja lisää sekaan pinjansiemenet ja hetken päästä jauheliha sekä mausteet. Paista kunnes jauheliha on kypsää.
Lisää sekaan tomaattipyree, kirsikkatomaatit koosta riippuen joko kokonaisina tai puolitettuina sekä lihaliemi. Kypsennä miedolla lämmöllä 10-15 min. välillä sekoittaen.
Tarjoile esimerkiksi pastan tai riisin kera.

Puolukkaiset jauhelihapyörykät

Puolukkaiset jauhelihapyörykät ovat kivaa vaihtelua ihan tavalliselle versiolle. Puolukkahillo tekee taikinasta sopivan mehevää ja puolukoita kannattaa tiputtaa niin ikään valmiiden pyöryköiden rinnalle kirpsakkuutta tuomaan. Helppoutta suosivien on aina mahdollista paistaa pyörykät uunissa, mutta mielestäni rapeapintaiset pannulla paistetut ovat aina omaa luokkaansa.

Puolukkaiset jauhelihapyörykät

6 annosta

0,75 dl kaurahiutaleita
1 rkl perunajauhoja
1 dl puolukkahilloa
0,5 dl vettä
2 tl pippurisekoitusta
1 tl suolaa
1 sipuli
500 g naudan jauhelihaa
1 kananmuna
0,5 dl tuoretta persiljaa
öljyä ja/tai voita paistamiseen (Itse tykkään paistaa voi-öljyseoksella.)

Tarjoiluun:
puolukoita
perunamuusia

Sekoita kaurahiutaleet, perunajauhot, puolukkahillo, vesi, pippurisekoitus ja suola. Anna seoksen turvota noin 10 min.
Kuori ja silppua sipuli. Kuullota se pannulla.
Lisää turvotettuun seokseen jauheliha, kuullotettu sipuli, kananmuna ja silputtu persilja.
Muotoile seoksesta kostutetuin käsin pienehköjä pyöryköitä. Paista ne pannulla voi-öljyseoksessa kypsiksi. Käytä keskilämpöä, jotta pinta ei pala ja pyörykät kypsyvät sisältäkin. Halutessasi voit paistaa pyörykät myös 225-asteisessa uunissa noin 15 min.
Tarjoile puolukoiden ja perunamuusin kera.

Ihastuttavan sakea gulassi

Vaikka paprika ei sinänsä lukeudu suosikkikasviksiini, tykkään siitä muutamassa yhteydessä. Eräs näistä on gulassi, yksi klassisista suosikkikeitoistani, jonka makuun pääsin kymmenisen vuotta sitten Budapestissä vierailtuani. Mielestäni hyvä gulassi on sakeaa ja sen liha ekstramureaa. Näin ollen, kun sekä keiton ainesosalista että valmistusprosessi ovat sangen yksinkertaisia, ainoa jota sen valmistukseen oikeastaan tarvitaan, on aika. Kun liha saa porista kattilassa ajan kanssa, on lopputulos niin maukas kuin mureakin.

Tässä siis oiva resepti kiireettömään päivään – eikä sen päivän toki kiireetönkään tarvitse olla, kattila ja liesihän ne homman hoitavat. Gulassin voi sitä paitsi hyvin keittää valmiiksi jo edellisenä päivänä, se ei lämmittämisestä pahastu, pikemminkin päinvastoin. Ja oikein mainio alkuruokakin tämä pienenä annoksena on, kuten Budapestissä liki joka ilta tuli todettua. Kun edellä mainittuun lisätään vielä se, että pienellä tai suurella chililisällä jokainen voi säätää keiton voimakkuusastetta itselleen sopivaksi, lienee reseptiä helppo suositella. Siis suosittelen.

Gulassikeitto

4 annosta

1 sipuli
3 valkosipulinkynttä
500 g kuutioitua naudan keittolihaa
1,5 rkl voita tai öljyä
1 rkl vehnäjauhoja
2 rkl paprikajauhetta
0,5 tl mustapippuria
8 dl vettä
1,5 lihaliemikuutiota
6 keskikokoista perunaa
2 paprikaa
400 g kokonaisia kuorittuja tomaatteja
1 rkl tomaattipyreetä
(suolaa)

Tarjoiluun:
smetanaa
persiljaa

Hienonna kuorittu sipuli ja valkosipulinkynnet.
Ruskista lihakuutiot kuumassa rasvassa kattilan pohjalla.
Lisää kattilaan sipulit ja kuullota hetki.
Sekoita joukkoon vehnäjauhot, paprikajauhe ja mustapippuri.
Kaada päälle 5 dl vettä ja lisää liemikuutiot.
Hauduta keittoa kannen alla miedolla lämmöllä noin 1,5-2 tuntia, kunnes liha alkaa olla mureaa.
Kuori ja lohko perunat. Puhdista ja suikaloi paprikat.
Lisää kasvikset ja loppu vesi kattilaan. Anna kiehua edelleen noin 10 min.
Lisää lopuksi kuoritut tomaatit liemineen sekä tomaattipyree.
Jatka kypsennystä vielä noin 10 min.
Tarkista maku ja lisää tarvittaessa suolaa.
Tarjoile pinnalle hienonnetun persiljan ja smetanasilmän kera.

Kohti kylmeneviä aikoja: burgundinpata

Kun lämpömittari ei aamu-ulkoilulle lähdettäessä suostuttelusta huolimatta enää nouse montaakaan astetta nollan yläpuolelle, kääntyvät ateriavalinnatkin helposti täyteläisempiin vaihtoehtoihin. Mikäpä olisikaan tummempaa ja täyteläisempää kuin ranskalaisklassikko burgundinpata, jota valmistin oman muistini mukaan nyt toista kertaa.

Tällä kertaa pata hautui uunin sijaan liedellä, joka epäilyksistäni huolimatta toimi lopulta ihan mainiosti. Itse tosin pidensin haudutusaikaa alkuperäiseen reseptiin nähden liki puolella, joka ei sekään ehkä ollut aivan riittävästi. Mureutuakseen liha olisi vaatinut vieläkin pidemmän kypsyttelyn, varmasti ainakin puolisentoista tuntia. Siitäkin huolimatta lopputulos oli vallan maukas, ensimmäistä burgundinpataani voimakkaampi. Pekoni, timjami ja täyteläinen punaviiniliemi tekivät kokonaisuudesta ehdottomasti suosituksen arvoisen, mahtavan vaihtoehdon pimeneviin ja viilentyviin loppusyksyn illallishetkiin.

Burgundinpata

4 annosta

2 sipulia
2 valkosipulinkynttä
2 porkkanaa
200 g herkkusieniä
100 g hillosipuleita
400 g naudanpaistia
öljyä paistamiseen
70 g pekonia
200 g tomaattimurskaa
2 tl sokeria
3 dl punaviiniä
2 laakerinlehteä
1 tl timjamia
1 tl suolaa
0,5 tl mustapippuria
2,5 dl lihalientä

Tarjoiluun:
perunamuusia

Kuori ja silppua sipulit ja valkosipulinkynnet, suikaloi kuoritut porkkanat.
Suikaloi herkkusienet ja valuta hillosipulit.
Kuutioi naudanpaisti ja ruskista kuutiot pekonin kanssa hyvin joka puolelta isossa padassa.
Lisää sipulit sekä herkkusienet ja paista hetki.
Lisää tomaattimurska ja sokeri ja kuullota vielä 5 min. keskilämmöllä.
Kaada päälle punaviini, jotta maut irtoavat pannusta.
Lisää mausteet ja lihalientä niin, että lihat juuri peittyvät.
Anna hautua hiljalleen 30-90 min. kunnes liha on täysin mureaa.



Varttitunnin tavallista maukkaampi stifado

Joskus vähemmän on todellakin enemmän. Tämä tuli jälleen kerran todettua, kun nappasin naudan minuuttisuikaleitani varten reseptin nopeaan stifadoon eli kreikkalaiseen lihapataan.

Muutama vuosi sitten valmistimme kyseistä stifadoa pitkän kaavan mukaan. Ostimme oikeaoppisen lihan, jonka lisäksi tilasimme pataa varten annoksen häränhäntiä ja lorautimme joukkoon vielä pullollisen punaviiniä. Ruoka hautui uunissa noin neljä tuntia. Lopputulos oli mitäänsanomaton, stifado ei mennyt meidän perheessämme jatkoon.

Näinpä lähdin mielenkiinnosta kokeilemaan, mitä syntyisi, jos samantyyppistä makumaailmaa lähtisi tavoittelemaan vartissa ilman sen kummempia aineksia ja haudutteluja. Syntyi vallan hyvä kastike, jossa maut ovat kohdallaan ja valmistusprosessiin käytetty aika todellakin yllättää tekijänsä. Parasta tähän mennessä syömääni stifadoa eli ehdottomasti jatkoon!

Nopea stifado

4 annosta

1 sipuli
2 valkosipulinkynttä
300 g naudan (minuutti)suikaleita
2 rkl rypsiöljyä
0,5 tl mustapippuria 
0,5 tl jauhettua neilikkaa
0,5 tl jauhettua kanelia 
1 tl kuivattua oreganoa
1 tl suolaa 
3 rkl punaviinietikkaa
1 dl punaviiniä
400 g tomaattimurskaa
2 rkl fariinisokeria

Lisäksi:
riisiä/uuniperunoita/perunamuusia

Kuori ja silppua sipuli ja valkosipulinkynnet.
Ruskista suikaleet nopeasti kuumalla pannulla öljyssä. Pienennä lieden lämpöä ja lisää joukkoon sipuli ja valkosipuli sekä mausteet. Jatka sekoittelua muutama minuutti ja kaada joukkoon punaviinietikka sekä punaviini. Anna kiehahtaa ja lisää tomaattimurska ja sokeri. Kuumenna kiehuvaksi.
Tarjoile esimerkiksi riisin, uuniperunoiden tai perunamuusin kera.

Ex tempore -suikalepata

Vaellellessani taas yhtenä päivänä kaupassa ilman sen suurempia päämääriä – kyllä, minä viihdyn vallan mainiosti ruokakaupan hyllyjen välissä vaikka ihan muuten vaan – ruokakoriini eksyi paketti naudanlihasuikaleita. Koska jo samana päivänä oli tarve myös saattaa nuo suikaleet syötävään muotoon, kehittelin niiden ympärille eräänlaisen pataruoan, sellaisen kermaisen ja juustoisen, hieman stroganoffin makumaailmaa henkivän.

Padasta tuli hyvää, suosittelen kokeilemaan. Tätä on myös tarpeen mukaan helppo varioida erilaisin ainesosin; mieleen tulevat esimerkiksi maustekukku, punasipuli tai aurinkokuivatut tomaatit, mitä nyt ruokavarastoista sattuu löytymään. Lihan hauduttelu vie hiukan aikaa, joten mikään kaikista nopein arkiruoka tämä ei ole, mutta vallan simppeli kuitenkin, monenlaiseen tilanteeseen sopiva.

IMG_1374

Suikalepata

4 annosta

400 g naudanlihasuikaleita
rypsiöljyä kuullottamiseen
2 sipulia
2 valkosipulinkynttä
1 tl suolaa
0,5 tl mustapippuria
3 dl vettä
1 punainen paprika
hillosipuleita
leipäjuustoa
1 rkl tomaattipyreetä
200 g ranskankermaa

Tarjoiluun:
esimerkiksi riisiä

IMG_1381

Kuullota lihasuikaleet kahdessa osassa öljyssä padassa. Siirrä sivuun ja kuullota kuoritut ja hienonnetut sipulit ja valkosipulit. Lisää pataan lihat, suola, mustapippuri ja vesi. Anna kiehua tunnin verran.
Pilko paprika. Lisää pataan paprika, hillosipuleita ja juustoa maun mukaan sekä tomaattipyree. Anna hautua vielä noin 20 min.
Lisää ranskankerma, kuumenna ja tarkista maku.
Tarjoile esimerkiksi riisin kera.

Kun lihapata ei ollutkaan tylsää: Rostockin lihapata

Jostakin syystä lihapadat ja -kastikkeet eivät koskaan ole olleet minun juttuni, paitsi stroganov – ja varsinkin se annos, jonka nautin reilut kymmenen vuotta sitten Pietarissa. Voi, paljon smetanaa ja suolakurkkuja! No, kyllä äitikin sen hyvin tekee, ja Aleksi. Ja tekevät he hyvin muitakin vastaavia, mutta joku jännä juttu noissa lihakastikkeissa kuitenkin on, että itse en tule niitä koskeviin reseptiikkoihin tarttuneeksi. Aina tulee vaan mieleen karjalanpaisti, tuo yksi tylsimpiä ruokalajeja, joita tähän hätään keksin nimetä. Ja jotkut poloiset kun syövät sitä joulupöydässään…

Joitakin aikoja sitten valmistimme stifadoa, kreikkalaista lihapataa. Odotukset olivat korkealla, mutta kun lopputulos monen tunnin hauduttelun jälkeen oli mitäänsanomaton, saivat lihapadat taas silmissäni hallaa osakseen. No, syyttääkö reseptiä, huonoa lihavalintaa vai mitä, tiedä häntä, mutta niin siinä taas kuitenkin kävi. Miinusta lihapadoille.

img_0561Niin tai näin, Pikku-Kokille oli ostettava sopivaa lihaa. Koska pikku-ukkelimme annoskoot ovat sen verran pieniä, yhdestä lihapaketista hän olisi syönyt niin monta ateriaa, että päätin valmistaa lopusta lihasta ruokaa meille suuremmille kokeille. Liha oli naudan palapaistia ja tästä syystä ajattelin taas uhmata kohtaloa ja valmistaa mitäpäs muutakaan kuin lihapataa. Nyt saisivat saksalaiset näyttää, mitä heillä olisi tällä saralla tarjota. Maku.fi -sivuston ohjeistuksella valmistui Rostockin lihapata ja arvatkaapa mitä: harmitti, että lihaa oli niin vähän. Tätä olisi ehdottomasti pitänyt tehdä suurempi annos, meillä kun oli lihaa jäljellä vain muutama sata grammaa.

Siis plussaa lihakastikkeille, hyvä Rostock!

P.S. Ei tämä ensimmäinen Kotikolossa hyväksi todettu lihapata siltikään ole. Käykääpä tutustumassa vaikkapa artikkeliin Anopin tulikokeesta, mikäli kermainen liha-kasvispata kiinnostaa.

Rostockin lihapata

4 annosta

img_05581 sipuli
2 valkosipulinkynttä
500 g naudanpaistia
1 rkl rypsiöljyä
3 dl vettä
1 laakerinlehti
1 tl suolaa
2 dl demi-glace -kastikepohjaa (Puljongin versiota voin suosittaa.)
1 rkl lihafondia
125 g smetanaa
100 g maustekurkkuja
(3 rkl tuoretta tilliä) Vaikka itse en noihin lukuisiin kouluaikojen tillilihavihaajiin kuulunutkaan, en kokenut tillin tuovan tähän ruokaan lisäarvoa, pikemminkin päinvastoin, joten jätin sen lisäämättä.

Kuori ja hienonna sipuli ja valkosipulinkynnet.
Kuutioi liha. Ruskista kuutiot pannulla öljyssä kahdessa erässä. Lisää lopuksi sipulit ja anna kuullottua. Kumoa ainekset pieneen pataan tai kasariin.
Kaada pannulle lopuksi vesi, kiehauta ja kaada pataan. Lisää laakerinlehti ja suola. Hauduta miedolla lämmöllä kannen alla reilu tunti. Tarkista lihojen mureus.
Lisää kastikepohja ja fondi. Kuumenna, mutta älä keitä. Liuota lihapadan joukkoon smetana. Lisää kuutioitu maustekurkku (ja tilli) juuri ennen tarjoilua.
Tarjoile esimerkiksi riisin tai ohrahelmien kera.

Matkailu avartaa osa 2: Alankomaat

alankomaidenHitaasti mutta varmasti etenevä kulinaarinen maailmanvalloitustaipaleeni eteni vihdoin toiseen etappiinsa, kun eilen valmistui arki-illallinen alankomaiseen tyyliin. Nimenomaan arki-illallinen. Kyseiseen keittiöön päällisin puolin tutustuessani sain nimittäin sellaisen käsityksen, että mitä tuohon tulppaanien ja tuulimyllyjen maahan tulee, ruoka on nimenomaan arkista ja yksinkertaista, ruokailu välttämättömyys ilman sen kummempaa ylellisyyden tavoittelua. Päivällisvieraita kutsutaan niukasti ja yleisemmin harjoitettu kahvittelu hoituu yhden keksin voimin. Tylsää, sanon minä!

Arkisia tai ei, reseptejä alankomaisiin aterioihin oli kuitenkin jonkin verran tarjolla – huomattavasti runsaammin kuin afgaaniruokiin, joita viimeksi metsästin. Kuten sanottua puukenkäkansa annostelee lautasilleen tavanomaista murkinaa; erilaisia kasvismuhennoksia ja -patoja erilaisten lihojen ja makkaroiden kera, hernekeittoa ja suolaisia sekä makeita ohukaisia noin joitakin mainitakseni.

img_8955Minä valitsin valmistettavakseni todellista perinneruokaa, hutspot-nimistä porkkana-sipuli-perunamuhennosta, joka on ollut 440 vuoden ajan vapauden symbolina Leidenin kaupungin asukkaille. Tässä versiossa hutspot tarjoiltiin naudanlihan kera. Hutspotista vielä sen verran, että se on stamppot-ruokalajin alalaji ja stamppotilla taas tarkoitetaan mitä tahansa sattumia sisältävää kasvismuhennosta.

Mutta minun versiooni, joka löytämäni artikkelin mukaan oli perinteinen ”perhe resepti”. Muhennosta valmistaessani tuntui lähinnä siltä, että mikäli lopputulos olisi edes menettelevä, olisin tyytyväinen. Mutta toisin kävi; valmistamani ruoka oli hyvää. Siskoni sekä hänen miehensä, jotka pääsivät kanssamme alankomaiselle illalliselleni tykkäsivät niin ikään ja annos katosi padastaan kerta heitolla. Mitä lihaan tulee, sen kohdalla kuitenkin poikkesin alankomaisesta tavasta tarjota se sellaisenaan padasta noston jälkeen ja muokkasin sen kermaiseksi kastikkeeksi suomalaiseen Valio-tyyliin. Mikäli kurkistatte alkuperäistä reseptiikkaa, voitte toki toimia haluamallanne tavalla ja valmistaa kermakastikkeen sijaan vaikkapa siellä esitellyn ruskeankastikkeen. Minusta liha kuitenkin tuntui liian kuivalta tuolla tavalla nautittavaksi.

No niin, eipä siis muuta kuin puukengät jalkaan, tulppaanit pöydälle ja Heineken kouraan. Tätä arkimuonaa voi suositella testattavaksi. Ja tuo Heineken sopi kumppaniksi muuten vallan mainiosti.

Hutspot-muhennosta ja naudanlihaa

4 annosta

img_8944img_8937voita tai öljyä paistamiseen
2 sipulia
5 porkkanaa
6 perunaa
1 litra kanalientä
500 g naudanlihaa (minulla oli sisäpaistia)
3 katajanmarjaa
2 laakerinlehteä
rakeista sinappia (reseptissä puhuttiin Zaanse-sinapista, minä käytin Dijonia)
suolaa ja pippuria

img_8954Kuori ja viipaloi sipulit, kuullota niitä miedolla lämmöllä voissa tai öljyssä padassa tai suuressa kattilassa. Nosta sipulit pois padasta odottamaan myöhempää käyttöä.
Lämmitä kanaliemi padassa. Lisää liha, katajanmarjat ja laakerinlehdet ja anna kiehua miedolla lämmöllä noin tunnin, välillä lihaa käännellen.
Kuori ja paloittele porkkanat ja perunat.
Lisää tunnin kuluttua porkkanat ja tästä 15 min. kuluttua perunat. Keitä miedolla lämmöllä 35 min. lisäten lientä vain tarpeen mukaan.
Kun kasvikset ovat kypsiä, nosta liha padasta leikkuulaudalle.
Kaada liemi erilliseen astiaan.
Poista padasta katajanmarjat ja laakerinlehdet ja nosta kuullotetut sipulit porkkanoiden ja perunoiden seuraksi.
Mittaa pataan takaisin muutama desi lientä ja survo kasvikset sauvasekoittimella epätasaiseksi muhennokseksi. Hutspotin ei ole tarkoitus olla sileää; on itse asiassa suotavaa, että muhennoksesta löytyy sattumia ja purutuntumaa.
Mausta hutspot sinapilla ja tarpeen mukaan suolalla ja pippurilla.
Viipaloi liha ja tarjoile hutspotin kanssa sellaisenaan ruskeankastikkeen kera tai jatka kanssani pippurisen lihakastikkeen valmistukseen.

Pippurinen lihakastike

4 annosta

img_8962500 g kypsää naudanpaistia
1 sipuli
voita tai öljyä kuullottamiseen
0,5 tl suolaa
1,5 dl Mustapekka-ruokakermaa
0,5 tlk (35 g) tomaattipyreetä
2-3 dl hutspotin keittolientä

Kuutioi hutspotin seurana valmistunut liha.
Kuori ja hienonna sipuli, kuullota pannulla miedolla lämmöllä.
Lisää lihat pannulle, mausta suolalla. Lisää tomaattipyree ja keittoliemi.
Anna kiehua hiljalleen kannen alla hetken aikaa ja lisää lopuksi ruokakerma.