Mukavasti yrttiset porsaankyljykset kermakastikkeessa

Vaikka olen ehdottomasti enemmän kasvis- ja kanaruokakokki, tekee minun silloin tällöin mieli valmistaa myös punaista lihaa. No, jauhelihaa tulen toki käyttäneeksi – vaikka nykypäivänä paljon entistä vähemmän – mutta nyt puhun kokolihasta. Ne hommat jätän yleensä Aleksin vastuulle.

Seuraava Sikke Sumarin resepti tuntuu pomppaavan aina ruudulle porsaankyljyksiä googlaillessani, ja olenpa tainnut kerran aiemmin jo sitä kokeillakin, joten halusin jakaa sen teillekin. Simppeli ohjeistus ja vallan maukas lopputulos. Koko prosessi on nopeasti loppuunviety, kun perunat laittaa hyvissä ajoin kiehumaan ja muusin valmistaa lihan kypsyessä uunissa. Olut-ihmiset varmasti nautiskelisivat tämän sellaisen seurassa, tai ainakin sen yhden, joka valmistamista varten joka tapauksessa avataan. Rehti arkiruoka, jota suosittelen ilman muuta kokeilemaan.

Porsaankyljykset kermakastikkeessa

4 annosta

4 (luullista, rasvareunuksellista) porsaankyljystä
1 rkl sitruunamehua
suolaa
mustapippuria myllystä
2 rkl hunajaa
3 rkl Dijon-sinappia
1 dl olutta
2 rkl oliiviöljyä
(1 punainen chili)
2 rkl tuoretta rosmariinia
2 rkl tuoretta timjamia (Pärjäsin mainiosti kuivatuilla mausteilla, joita laitoin reilun tl:n molempia.)
2 dl (vispi)kermaa

Lisäksi:
esim. perunamuusia, riisiä tai pastaa

Hiero kyljykset sitruunamehulla ja ripottele pintaan suolaa ja rouhittua mustapippuria.
Sekoita kulhossa hunaja, sinappi, olut, oliiviöljy sekä hienonnetut chili, rosmariini ja timjami.
Nosta kyljykset uunivuokaan ja kaada mausteseos possunkyljyksien päälle. Kypsennä 180-asteisessa uunissa noin 20-30 min. Aika riippuu kyljysten paksuudesta.
Valmista tässä välissä perunamuusi tai muu valitsemasi lisuke.
Kaada vuokaan syntynyt liemi kattilaan ja jätä kyljykset lämpimään vuokaan foliolla peitettynä odottamaan.
Keitä lientä kokoon muutama minuutti ja lisää sitten kerma ja keitä vielä sekoitellen reilut viisi minuuttia, kunnes kastike saostuu. Itse suurustin vielä pienellä määrällä vehnäjauhoa.
Tarjoile valitsemasi lisukkeen (ja kylmän oluen) kera.

Possupihvit kermaisessa linssikastikkeessa

Törmäsin joitakin vuosia sitten possupihvireseptiin, johon tykästyin erityisesti. Ohje on yksinkertainen ja pikainen, mutta silti oivallisen lopputuloksen tuottava, sellainen ruoka, jota simppeliydestään huolimatta voi hyvin tarjota vieraillekin. Varsinkin, jos rinnalle loihtii jotakin vähän erikoisempaa. Esimerkiksi itse tehty rapeakuorinen leipä voisi olla aika mainio vaihtoehto. Toisaalta, jos lisäkkeeksi keittää vaikka perunoita, saa tästä nopean aterian tavallisen arki-illan kruunaajaksi.

Possupihvit kermaisessa linssikastikkeessa

4 annosta

500 g porsaan ohutleikkeitä
1 sipuli
2+1 rkl öljyä
1 tl paprikajauhetta
1 tl kuminaa
2 dl ruokakermaa
300 g käyttövalmiita linssejä
100 g pinaattia
1 tl suolaa
0,25 tl mustapippuria

Ota porsaanleikkeet huoneenlämpöön. Kuori ja viipaloi sipuli.
Kuumenna 2 rkl öljyä pannussa. Paista leikkeitä molemmin puolin noin 5 min. Mausta paprikajauheella. Siirrä sivuun odottamaan.
Lisää 1 rkl öljyä pannuun ja kuullota siinä sipuleita ja kuminaa minuutin verran. Lisää kerma, kiehauta ja keitä 5 min.
Valuta linssit. Lisää ne ja huuhdellut pinaatit kastikkeeseen. Kypsennä vielä 3–5 min.
Lisää possunleikkeet kastikkeeseen. Mausta suolalla ja pippurilla.
Tarjoile suoraan pannusta esimerkiksi rapean leivän ja/tai perunoiden kera.

Oluessa haudutetut possunleikkeet

Vaikka en olekaan suurensuuri porsaan leikkeiden ystävä, tulee silloin tällöin sellainen olo, että täytyy saada valmistaa niistä jonkinlainen mehevä uuniruoka. Aina lopputulokset eivät puhuttele, liha jää sitkeäksi tai muuten mitäänsanomattoman makuiseksi. Toisaalta taas onnistuessaan ne tuottavat sitäkin enemmän iloa; kun hyppää niin sanotusti pois omalta tontiltaan, maistuu onnistuminen tavallistakin makeammalta.

Seuraavat oluessa haudutetut possunleikkeet olivat juuri tällainen miellyttävä yllätys. Ne maistuivat sopivasti sinappisilta sekä kermaisilta ja hautuivat oluessa mukavan mureiksi.
Oiva valinta vaikkapa sunnuntaiseen ruokahetkeen, kun valmistukseen liikenee jonkin verran uunissa hauduttelu aikaa.

Oluessa haudutetut possunleikkeet

4 annosta

750 g porsaan ohutleikkeitä
1 rkl voita ja öljyä
suolaa
rouhittua mustapippuria
1 sipuli
2 valkosipulinkynttä
5 siivua pekonia
2 rkl Dijon-sinappia
1 dl maustekurkkuviipaleita
0,25 tl cayennenpippuria
3,3 dl olutta, esim. lageria
1-2 dl ruokakermaa

Saksi muutama viilto leikkeiden reunaan, etteivät ne käpristy paistaessa. Ruskista leikkeet voi-öljyseoksessa. Mausta suolalla ja rouhitulla mustapippurilla. Nosta leikkeet uunivuokaan.
Kuori ja hienonna sipulit. Paloittele pekonit. Paahda pekonit pannulla ja lisää sipulit joukkoon pehmentymään. Lisää joukkoon sinappi sekä maustekurkkuviipaleet ja mausta seos cayennenpippurilla. Nosta seos lihojen päälle.
Lisää olut ja kypsennä vuokaa 200-asteisessa uunissa noin 45 min. Lisää ruokakerma ja jatka kypsennystä vielä 15 min.

Toiset hamstraavat, minä tyhjennän: possun sisäfilee pekoni-kermakastikkeessa sekä uunissa paahdetut parsat

Nyt, kun paljon puhutut päivittäistavaroiden hamstraajat ovat olleet innokkaasti liikkeellä, olen itse vastaiskuna tälle päättänyt enemmän ja vähemmän tyhjentää omia ruokavarastojamme, tehtailla ruokaa mahdollisimman niukkoja kauppareissuja suorittaen. No, sen lisäksi, että hetkelle ominainen hamstrauskulttuuri on mielestäni täysin järjetöntä, haluan keventää varastojamme myös tulevaa muuttoamme ajatellen. Sillä niin tässä vaan on päässyt käymään, että viitisen vuotta kestänyt espoolaisuutemme on pikkuhiljaa tulossa päätepisteeseen, kun pakkaamme kimpsumme ja kampsumme ja suuntaamme takaisin Helsinkiin. Nimittäin vaikka nämä vuodet Kotikolossa ihan mukavasti ovatkin menneet ja täällä on ollut hyvä viettää kaksi vauvavuotta, emme me koskaan niin sanotusti espoolaistuneet. Paluu on siis vähintäänkin odotettu. Kolmisen viikkoa ja tämä aikakausi on historiaa.

Ennen muuttoa on kuitenkin hyvin aikaa niin valmistaa ruokaa kuin esitellä resepti jos toinenkin. Kuten vaikkapa tämä Ruoka & Koti -sivustolta löytynyt ohje porsaan sisäfileestä pekoni-kermakastikkeessa, johon sai mukavasti upotettua pakastimesta löytyneen pekonin ja palan punalappuhyllystä bongattua porsaan fileetä.

Kastikkeesta tuli hyvää, melko raskasta tosin, joten kumppaniksi sille sopivat oivallisesti kevään ensimmäiset vihreät parsat, jotka paahdoin yksinkertaisesti öljyn, suolan ja pippurin kanssa uunissa. Oiva setti, sanoisin.

IMG_6991-1

Possun sisäfilee pekoni-kermakastikkeessa

5 annosta

600 g possun sisäfileetä
1 rkl voita
1 rkl rypsiöljyä
0,5 tl suolaa
0,5 tl rouhittua mustapippuria
140 g pekonia
1 sipuli
2 valkosipulinkynttä
1 paprika
1 rkl vehnäjauhoja
1 kanaliemikuutio
1 dl vettä
2 tl paprikajauhetta
2 dl (kuohu)kermaa

Ota sisäfilee huoneenlämpöön noin tuntia ennen ruoanvalmistusta.
Poista sisäfileestä suurimmat kalvot. Leikkaa liha noin 2 cm:n paksuisiksi viipaleiksi. Käännä viipaleet leikkuupinta ylöspäin ja painele niitä ohuemmiksi sormin, kuin pieniksi pihveiksi.
Viipaloi pekoni, kuori ja hienonna sipuli ja valkosipulin kynnet. Pese ja paloittele paprika.
Paista possu kahdessa erässä. Kuumenna paistinpannu, lisää pannulle noin 0,5 rkl voita ja 0,5 rkl öljyä sekä puolet pihveistä. Paista molemmin puolin lähes kypsäksi. Siirrä pihvit laakeaan uunivuokaan. Lisää paistinpannulle rasvaa ja paista loput pihvit vastaavasti, siirrä vuokaan. Mausta pihvit molemmin puolin suolalla ja mustapippurilla.
Lisää pannulle pekoni, sipuli, valkosipuli ja paprika. Paista muutaman minuutin ajan niin, että pekoni kypsyy ja kasvikset pehmenevät. Ripottele pannulle vehnäjauhot ja sekoita hyvin. Lisää murusteltu kanaliemikuutio, vesi, paprikajauhe sekä kerma. Kuumenna kiehuvaksi ja sekoita. Kaada näin muodostunut pekoni-kermakastike lihojen päälle.
Paista 200-asteisen uunin alimmalla ritilätasolla noin 30 min.

Uunissa paahdetut parsat

4 annosta

500 g (1 nippu) vihreää parsaa
1 rkl oliiviöljyä
0,25 tl suolaa
0,25 tl mustapippuria myllystä

IMG_6976

Kuori paksut parsat kuorimaveitsellä ohuelti nupun alapuolelta lähtien. Ohuet parsat voi jättää kuorimatta. Napsauta kuiva alaosa pois.
Nosta parsat leivinpaperin päälle pellille. Mausta ne öljyllä, suolalla ja pippurilla.
Paahda 175-asteisen uunin keskitasolla noin 15 min. tai kunnes parsat ovat pehmeitä, mutta vielä napakoita. Varo ylikypsentämistä.

Sitruunainen yrttipasta

Joku kerta kaupasta kotiin kulkeutunut paketti viljaporsaan minuuttisuikaleita johdatti minut seuraavan pastareseptin äärelle. Tuolloin odotukseni eivät olleet tavanomaista hyvää korkeammalla, mutta kastike osoittautuikin sen verran maukkaaksi, että sitä oli tehtävä pian uudestaan ja jaettava resepti tännekin. Erityisesti rosmariini toi makumaailmaan kiehtovuutta, juusto täyteläisyyttä ja sitruuna sitä oivallisesti tasapainottavaa raikkautta.

IMG_5883

Tykkäsin kovasti ja suosittelen ilman muuta kokeilemaan. Maukkaita ja helppoja arkiruokia ei kai koskaan ole reseptiarkistoissa liikaa.

Sitruunainen yrttipasta

4 annosta

1 sitruuna
1 sipuli
1 rkl öljyä
350 g viljaporsaan minuuttisuikaleita
2 rkl voita
1,5 dl valkoviiniä (Minä korvasin onnistuneesti 1 dl:lla vettä ja 1 rkl:lla valkoviinietikkaa.)
2 timjaminoksaa
1 rosmariininoksa
2 dl (ruoka)kermaa
0,5 tl suolaa
0,5 tl mustapippuria myllystä
1 dl raastettua parmesaania

Lisäksi:
4 annosta pastaa
2 rkl hienonnettua basilikaa
(2 rkl kirvelinlehtiä)

IMG_5888-1

Pese sitruuna huolellisesti ja raasta siitä kuori sekä purista mehu. Kuori ja hienonna sipuli.
Kuumenna öljy pannulla ja paista minuuttisuikaleet. Siirrä suikaleet sivuun.
Lisää pannulle voi. Anna sulaa ja lisää sipulit ja kuullota niitä miedolla lämmöllä noin 3 min. tai kunnes sipulit ovat läpikuultavia mutta eivät ruskistuneita. Lisää minuuttisuikaleet takaisin pannulle. Lisää myös sitruunan kuori ja -mehu, viini sekä timjami ja rosmariini. Keitä hetki, niin että nesteestä haihtuu noin kolmannes pois. Poista sitten yrttien oksat.
Lisää kerma ja hauduta kastikkeeksi. Mausta kastike lopuksi suolalla ja pippurilla. Lisää puolet parmesaanista ja pidä kastike lämpimänä, mutta älä anna sen enää kiehua.
Keitä pasta pakkauksen ohjeen mukaan. Valuta pasta ja nosta se kastikkeen joukkoon, sekoita varovasti. Lisää myös basilika. Tarkista annoksen maku ja lisää tarvittaessa suolaa, pippuria tai basilikaa. Ripottele pinalle loput parmesaanista (ja koristele kirvelin lehdillä).

Onnea on…

Kesäloma uhkaa loppua. Seitsemästä kolmisin vietetystä lomaviikosta on jäljellä enää yksi viikonloppu, jonka senkin vietämme Pikku-Kokin kanssa kahden, Aleksin mökkeillessä poikaporukalla jossakin Tampereen tienoilla.

IMG_3685Takana on todella hyvä loma, johon mahtui sopivasti niin retkeilyä kuin kotoiluakin. Tutkimme monia kotimaisia kaupunkeja, yritimme tehdä paljon yksivuotiasta ilostuttavia asioita, mökkeilimme ja piipahdimme Tallinnassa. Juhlimme Pikku-Kokin ensimmäistä syntymäpäivää niin pienesti kuin suurestikin, istuimme paljon hiekkalaatikon reunalla ja kannustimme rakkaimpaamme hänen ottaessa ensimmäisiä horjuvia askeliaan. Keitin myös enemmän puuroa, kuin minään elämäni aikaisemmista kesistä. Paljon ihania muistoja.

IMG_3948IMG_3695Tunnelmalliset tuntien voinette arvata, että lomaamme kuului paljon ruokaa. Herkutteluhetkiä niin Kotikolossa kuin sen ulkopuolellakin, luonnonhelmassa sekä ravintolamaailmassa. Huippujuttu on ollut tarkkailla Pikku-Kokin kehitystä omalla ruokapolullaan; perheaterialle katetaan nykyään kolme lautasta ja niiden sisältökin on yhä useammin vähintäänkin samankaltainen. Joistakin aterioista Pikku-Kokki selviytyy jo miltei omin avuin ja viihtyy ruokailun parissa toisinaan jopa meitä aikuisia pidemmän kaavan mukaan. Oikeastaan kaikki maut ovat mieleisiä. Nyt toivonkin, että alkava syksy ei kiireineen ryöväisi meiltä näitä rakkaita perheaterioita.

Mutta on tässä artikkelissa taas se ”virallinen” sisältökin. Tällä kertaa jaan kanssanne reseptin, jonka toteuttamisesta minulla itselläni ei tosin ole kokemusta, mutta jonka ohjeistuksella melko haasteelliselta vaikuttanut ruoka Aleksin mukaan oli ennalta odotettua helpommin valmistettavissa. Kävi nimittäin niin hyvin, että Aleksi halusi valmistaa minulle aterian, alusta loppuun itsekseen. Mikäs siinä, oma kokki ja tarjoilija, se on onnea se.

IMG_3578Pääruokana tuolla maukkaalla ja rakkaudella valmistetulla aterialla nautimme Tomi Björckin kuuluisaa karamellisoitua possua. Ihan kuin Farangissa se ei kuitenkaan ollut, vaan Tomi itse oli soveltanut reseptin hieman enemmän kotikeittiöihin sopivaksi, lähinnä kai poistanut ja korvannut kaikkein erikoisimpia ainesosia. Reseptin, joka tuntuisi kuluneen yhden jos toisenkin bloggarin hyppysissä, Aleksi oli napannut Hyvää ruokaa ja annoskateutta -blogista, mutta alkuperäisimmillään se löytyy Björckin kirjasta Huippukokin kotiruokaa – täytyypä muuten napata opus testaukseen.

Nam ja maiskis!

P.S. Olisipas kiva taas joskus päästä maistamaan tuota alkuperäistä ”klassikkoa”. Kerran olen sitä syönyt, vuosia sitten, ja olihan se hyvää – mutta niin oli kyllä tämä Aleksinkin luomus. Kokeilkaa tekin ihmeessä.

Karamellisoitu possu

Huom! Valmistukseen vaaditaan aikaa kaksi päivää.

IMG_35801-1,5 kg possun kassleria

Haudutusliemi:
5 cm:n pala inkivääriä
2 valkosipulinkynttä
8 dl vettä
4 dl (vähäsuolaista) soijakastiketta
2 dl valkoviiniä
1 dl osterikastiketta
1 dl sokeria
1 rkl korianterinsiemeniä
2 valkopippuria
2 kanelitankoa
4 tähtianista

Karamellikastike:
1,5 dl haudutuslientä
2 tähtianista
2 kanelitankoa
2 tl chilirouhetta
0,5 dl vettä
200 g palmusokeria (tämä korvautui kookossokerilla, joka toimi sekin hyvin)
0,5 dl fariinisokeria

1 l rypsiöljyä paistamiseen

Lisäksi:
ruukku tuoretta korianteria
1-2 punaista keskivahvaa chiliä

Ota liha huoneenlämpöön pari tuntia ennen valmistusta. Suolaa sen pinta kevyesti. Kuori ja siivuta inkivääri sekä valkosipuli. Yhdistä kaikki liemen aineet padassa ja kiehauta kuumaksi. Nosta liha liemeen.
Kuumenna uuni vähän alle sataan asteeseen, ja nosta pata uuniin. Hauduta lihaa kannen alla noin 4-5 tuntia.
Nosta liha liemestä, ja anna jäähtyä. Kääri liha leivinpaperiin tai folioon ja pane jääkaappiin painon alle. Liha voi hyvin levätä jääkaapissa yön yli.
Ota lihan haudutuslientä talteen 1,5 dl erilliseen kulhoon jääkaappiin karamellikastikkeen valmistusta varten. Karamellikastike kannattaa valmistaa vasta hetki ennen tarjoilua.
Aloita karamellikastikkeen valmistus kuorimalla jääkaapissa kylmenneen haudutusliemen päältä pois rasva ja kaada neste kattilaan. Lisää joukkoon tähtianikset, kanelitangot ja chilirouhe. Kiehauta ja ota pois liedeltä.
Sekoita toisessa kattilassa vesi ja palmu- sekä fariinisokeri. Kuumenna sokeri-vesi -seosta miedolla lämmöllä, kunnes sokeri alkaa tummua ja tuoksua paahtuneelta. Kannattaa muistaa mieto lämpö, ettei sokeri pala. Poista haudutusliemestä kanelitangot sekä tähtianikset ja lisää haudutusliemi varovasti sokeriliemeen.
Keittele kastiketta hiljalleen, kunnes se alkaa paksuuntua. Puoli tuntia riittää hyvin. Jäähdytä kastiketta hiukan ennen tarjoilua.
Ota levännyt liha jääkaapista ja leikkaa se arpanopan kokoisiksi kuutioiksi. (Näin ohjasti alkuperäinen resepti, toisintaja oli tehnyt kuutioista noin 3×3 cm:n kokoisia estääkseen niitä kuivumasta liikaa.)
Kuumenna öljy kattilassa tai rasvakeittimessä noin 180 asteeseen ja uppopaista lihat öljyssä kullanruskeiksi. Lihapalat ruskistuvat ja rapeutuvat nopeasti, noin puoli minuuttia riittää. Nosta lihat hetkeksi talouspaperin päälle, jotta turha rasva valuu pois.
Kaada karamellikastike tarjoiluastiaan uppopaistettujen lihapalojen päälle. Ripottele päälle hienonnettua tuoretta korianteria ja chiliä.
Tarjoile esimerkiksi riisin kera. Mahtavan hyvää riisiä syntyy, kun kuivat riisinjyvät paahtaa voissa ennen keittämistä. Keitinveteen kannattaa myös lisätä yksi laakerinlehti.

Kesän ensimmäiset ribsit – nam

Viime kesän grillijuttu taisivat Kotikolossa olla ribsit. Teimme niitä monesti, herkullisin tuloksin. Samalla tuntui siltä, että moni muukin oli hullaantunut noihin luisiin makoisuuksiin, sillä niitä tarjoiltiin siellä sun täällä läpi grillikauden. Oman keittiömme paras onnistuminen olivat mielestämme viskiribsit, mutta hyviä olivat niin ikään makean tahmaiset sweet & sticky ribsit. Kokeilkaapa vaikka molempia edellä linkattuja.

IMG_3711Tällä grillikaudella erikoisoivalluksemme on ollut leipäjuusto, joka muuttuu grillattuna todella maukkaaksi. Kunhan rinnalla on jotakin makeaa hedelmää on onnistunut makupari taattu. Myös esimerkiksi broilerin ja paholaisen hillon kera grillattu leipäjuusto muodostaa erittäin toimivan kolminaisuuden.

Mutta takaisin artikkelin pääasiaan eli ribseihin. Tänä kesänä nuo olivat jääneet vielä Kotikolossa valmistumatta, joten hyvältä vaikuttavaan reseptiikkaan törmättyämme päätimme ottaa ne asiaksemme. Alkuperäisohje oli nimetty Todella hitaiksi ribseiksi mutta mielestäni yön yli marinointi sekä parin tunnin keittely ovat loppupeleissä melko tavanomainen ajankulutus, kun puhutaan liharuoasta. Ei siis mitään pikaruokaa, mutta joka tapauksessa vaivatonta, kun aktiiviseen valmistukseen menee ehkä tunti, jos ihan sitäkään.

Lopputulos oli todella hyvä, kyllä nämä ihan sinne edellä linkattujen versioiden tuntumaan nousevat. Kumppaniksi maukas salaatti ja se on siinä, lihaisa ateria mukavalla puputwistillä. Tykkäsimme!

(Todella hitaat) ribsit

4 annosta

IMG_36761 kg ribsejä (eli porsaan kylkiluita rivinä)

Mausteseos:
2 valkosipulinkynttä
1 rkl suolaa
1 rkl ruokosokeria
1 tl chilijauhetta
1 tl paprikajauhetta
0,25 tl mustapippuria myllystä

33 cl kolajuomaa
5 dl omenamehua

Pinnalle:
1 limen mehu
1 punainen chili
2 rkl tuoretta korianteria

Tee mausteseos. Kuori ja hienonna valkosipulinkynnet kulhoon. Lisää muut aineet. Hiero mausteseos lihaan. Laita jääkaappiin maustumaan vähintään 2 tunniksi, mieluiten yön yli. Voit valmistaa ribsit myös heti, mutta pitkään marinoidusta lihasta tulee parempaa.
Siirrä ribsit kattilaan. Leikkaa rivit kattilaan mahtuviksi paloiksi, mutta jätä ne mahdollisimman isoiksi, koska se helpottaa grillaamista. Kaada kola ja omenamehu kattilaan.
Hauduta ribsejä miedolla lämmöllä 2 tuntia kannen alla. Anna ribsien vetäytyä liemessä 20 min. Nosta lihat pois kattilasta ja keitä lientä, kunnes sitä on jäljellä noin 1 dl ja se on paksua kastiketta.
Kuumenna grilli täydelle teholle. Sivele kastiketta ribseille ja grillaa 5 min. molemmilta puolilta välillä käännellen. Voitele ribsit glaseerauskastikkeella vielä grillauksen lopuksi.
Purista limen mehu kypsille lihoille. Hienonna pinnalle chiliä ja korianteria.

Isomummi, Pikku-Rouva ja Pikku-Kokki vol. 2: liharuukkua perinnepadasta käsin

Äidin ja poikasen mukavat päivät maaseudulla sen kun jatkuvat. Toissa yön tosin vietimme tätini luona, tämän sivukylän ulkopuolella, ”kirkolla”, kuten täällä päin tavataan sanoa. Pikku-Kokki oli taas innoissaan; nautti sydämensä kyllyydestä, lirkutteli päivän, lirkutteli miltei yönkin. Ah, maalaisilma tekee hyvää päiväunille, heikkoa yöunille – ainakin mitä noihin aloitteleviin ihmisyksilöihin tulee. Mutta unista viis, itselläni riittää täällä virtaa aamusta iltaan. Parhaiten tunnen akkujeni latautuvan, kun pääsen toteuttamaan itseäni, vaikkapa keittiön puolelle.

Toissapäivänä mummin kaappeja kolutessani satuin törmäämään ihastuttavaan esineeseen, yksinäiseen, kannettomaan pataan. Kun mummi kertoi sen kuuluneen hänen äidilleen, minulle tuli pakottava tarve saada valmistaa siinä jotakin. Näinpä sopivia pataruokareseptejä etsiskellessäni törmäsin seuraavaan liharuukkureseptiin, jonka jakamisesta kiitän Manteliunelmia-blogia.

img_9245Liharuukusta tuli hyvää ja tätä yksinkertaista reseptiä voinkin lämpimästi suositella. Valmistus ei sinänsä vie paljoakaan aikaa, ruoka kun hautuu kypsäksi itsekseen uunin lämmössä. Tätä makustellessa mieleen tuli heti erilaisia yhdistelmiä täyttää pata ja päästä käsiksi täysin erilaisiin makumaailmoihin. Itse ajattelin ainakin kreikkalaistyylistä vaihtoehtoa, johon sujauttaisin kesäkurpitsan ohella vaikkapa lampaanlihaa, fetaa ja paprikaa tai jonkinlaista kanapataa. Varioikoon kukin tavallaan.

Alkuperäisreseptiikassa ei lisäkkeitä mainittu, mutta me keitimme ruukun oheen riisiä, joka mielestäni täydensi ateriaa sopivasti. Vallan mainio kylmän ja pimeän loppusyksyisen päivän päivällinen, jonka voi muuten mainiosti koota myös neljään pienempään ruukkuun.

Lihaisa uuniruukku

4-6 annosta

img_92522 sipulia
2 salottisipulia
3-6 valkosipulinkynttä
voita
1 kesäkurpitsa
soijakastiketta
500 g lihaa makusi mukaan, esimerkiksi porsaanlihasuikaleita tai naudan sisäpaistia
1 tl suolaa
paprikajauhetta
chilijauhetta
basilikaa
timjamia
2 dl ruokakermaa
juustoraastetta

Lisäksi:
riisiä

Pilko sipulit ja valkosipulit. Kuullota ne voissa paistinpannulla. Laita kuullotetut sipulit pataan.
Kuutioi kesäkurpitsa pieniksi paloiksi. Lisää kesäkurpitsat sipulien seuraksi pataan ja sekoita. Mausta soijakastikkeeella.
Mikäli käytät paistia, kuutioi liha. Ruskista lihakuutiot tai -suikaleet voissa paistinpannulla. Mausta suolalla, paprikajauheella ja chilijauheella.
Kaada lihat lihanesteineen vihannesten joukkoon. Laita joukkoon basilikaa ja timjamia.
Mikäli teet pieniä ruukkuja, lusikoi liha-kasvissekoitusta ruukkuihin, jokaiseen yhtä paljon.
Kaada ruokakerma joko pataan tai ruukkuihin ja ripottele pinnalle reilusti juustoraastetta.
Paista 150-asteisessa uunissa noin 2 tuntia.
Tarjoile sellaisenaan tai riisin kera.

Kauneus on maistajan silmässä eli hiukan tylsän näköinen – mutta maukas – possu-sipulipiirakka

Kaikenmoiset nyhjää tyhjästä -kyhäilyt ovat hauska tapa a) tuhlata aikaa, kun odottelee, että pääsisi lähtemään päivän rientoihin, b) mielekäs ja maukas keino käyttää pakastimeen, jääkaappiin ja kuivavarastoihin kerääntynyttä ”silppua” eli erinäisiä ruokien ja ruoka-aineiden tähteitä sekä c) tapa ilahduttaa nälkäistä aviomiestä työpäivän päätteeksi. Eilen minulla oli näitä kaikkia; ylimääräistä aikaa, paljon silppua sekä halu ilostuttaa Aleksia, varsinkin kun itse pääsin myöhemmin nauttimaan meksikolaista ruokaa ravintolaillan merkeissä.

img_8680Näinpä leivoin inkiväärillä säväytetyn possupiirakan, jossa täytteen toista roolia näytteli karamellisoitu sipuli. Pohja – joka oli muuten maukas ja mukavan rapea – valmistui taas sitä-sun-tätä -tyyliini, tällä kertaa pääraaka-aineenaan pakastimen kätköistä löytyneet palsternakkamuffinssit.

Eipä siis tarvinnut taaskaan lähteä kauppaan maukkauksia etsimään. Piirakka onnistui hyvin, vaikka tällä kertaa ei voidakaan puhua erityisen kauniista lopputuloksesta. No, tämän värittömyyden alta löytyy kuitenkin herkullinen sydän, joten kannattaa testailla ja tarjota vaikkapa värikkään salaatin kera.

Ai niin, ohjeistuksen karamellisoituun sipuliin löysin Sillä sipuli -blogista. Kyllä oli muuten hyvää, tätä karamellisointiohjetta tulen hyödyntämään vastaisuudessakin.

Inkiväärillä säväytetty possu-sipulipiirakka

Vuoallinen (halk. 23 cm)

img_8684Pohja:
6 suolaista muffinssia / 2-3 dl perunamuusia tai muuta sopivaa täyteainesta
1 dl jauhoja (itse käytin 0,5 dl ruis- ja 0,5 dl durumjauhoja)
1 tl leivinjauhetta
0,25 dl öljyä

Täyte:
200 g maustamatonta porsaan suikalelihaa
tuoretta inkivääriä
hunajaa
limemehua
chilihiutaleita
valkosipulirouhetta / 1 valkosipulinkynsi
1 sipuli
10 g voita
1 rkl sokeria
1 rkl punaviinietikkaa
suolaa
mustapippuria
0,5 rkl vettä
1 kananmuna
150 g smetanaa
juustoraastetta
suolaa

Aloita lihasuikaleista ruskistamalla ne kuumalla pannulla ja jätä pakkauksen ohjeen mukaan hautumaan miedommalle lämmölle.
Kuori ja raasta pieni palanen tuoretta inkivääriä. Lisää hautuvien possusuikaleiden joukkoon inkivääri, hunaja, limemehu, chilihiutaleet ja valkosipulirouhe.
Tee lihasuikaleiden hautuessa pohja. Sekoita leivinjauhe ja jauhot keskenään. Lisää seokseen valitsemasi täyteaine – mikäli käytät tapaani esimerkiksi suolaisia muffinsseja tai muuta vastaavaa, aja ne tehosekoittimella sileäksi – sekä öljy ja sekoita tasaiseksi massaksi.
Taputtele taikina voidellun piirakkavuoan pohjalle ja reunoille. Nosta jääkaappiin täytteen valmistuksen ajaksi.
Kuori sipuli ja siivuta renkaiksi.
Sulata voi pannulla. Kuullota sipuleita miedolla lämmöllä, jotta ne saavat hiukan väriä. Lisää sokeri ja sekoita hyvin. Lisää punaviinietikka ja keittele, kunnes neste on melkein kokonaan haihtunut. Lisää hiukan suolaa ja pippuria sekä vettä.
Hauduta sipuleita hetki, kunnes ne ovat pehmeitä ja tahmaisia.
Sekoita karamellisoidut sipulit kypsien lihasuikaleiden joukkoon.
Sekoita keskenään kananmuna, smetana sekä juustoraaste. Lisää tarvittaessa himpun verran suolaa.
Levitä liha-sipuliseos piirakkapohjalle ja tämän päälle smetana-juustoseos.
Paista 200-asteisen uunin alatasolla noin 30 min.

Matkailu avartaa osa 1: Afganistan

Toissapäivänä se sitten starttasi, makumatkoihin perustuva maailmanvalloitukseni. Tarkemmin sanottuna tarkoitukseni on valmistaa jokaiselle maailman itsenäiselle valtiolle ominaista ruokaa, tehdä pieni pujahdus keittiöihin Afganistanista Zimbabween. Matkan tulen käymään aakkosjärjestyksessä ja valmistamaan jokaisen maan kohdalla ainakin yhden ruokalajin, miksei enemmänkin. Tästä se siis lähtee, tervemenoa Afganistaniin!

indexMakumatkailuni ensimmäinen etappi ei tarjonnut liiaksi vaihtoehtoja, kun etsiskelin sopivaa reseptiä toteutettavaksi. Muutamasta vaihtoehdosta valitsin Darai göd -nimeä kantavan lihakastikkeen, jota tarjoiltiin kurkumariisin kera. Alkuperäisessä reseptiikassa Darai göd valmistettiin lampaasta, mutta koska sen kerrottiin onnistuvan hyvin myös broilerista, härästä tai possusta, minä valitsin kastikkeeseeni possun lihaa. Tämä taisi kuitenkin tarkemmin ajateltuna olla hiukan virhevalinta, mitä siihen tulee, että suurin osa afganistanilaisista harjoittaa islaminuskoa, eikä näin ollen syö sianlihaa. No, pienestä kömmähdyksestä huolimatta saimme varmasti oivan käsityksen tyypillisestä afgaaniruoasta.

Nopeasti opiskeltuna afganistanilainen ruoka on sekoitus sitä ympäröivistä alueista, intialaisesta kulttuurista taas on peräisin suuri osa mausteiden kavalkadista: sahrami, korianteri, kardemumma, mustapippuri, joitakin mainitakseni. Perusasioita ovat vehnä, ohra, maissi ja riisi, hedelmät, pähkinät ja vihannekset sekä maitotuotteet. Afganistanilaiset pitävät suuresti myös liharuoista. Ruokailuvälineitä ei oikeastaan käytetä, vaan ruokaa syödään oikealla kädellä naan-leipää apuna käyttäen.

img_8635Darai göd oli hyvää, samoin kurkumariisi. Mausteita oli runsaasti ja ne olivat mielenkiintoisia, melko erilaisia kuin ne, joita olen yleisesti tavannut liharuokiin käyttää. Afgaaniruoille tyypilliseen tapaan kastike oli runsaan maistuvaa, mutta ei tulista. Hyvä niin. Mieleen tuli pitkälti nepalilaisissa ravintoloissa tarjoiltu murkina. Mainittakoon vielä, että koska garam masala sellaisenaan ei kuulu ainakaan Aleksin suosikkimakuihin, valmistin korvaavan mausteseoksen, joka ainakin tässä ruoassa toimi hyvin. Tämän itse tehdyn garam masalan ohjeistuksen löysin Soosissa-blogista.

Hyvä startti siis. Kabulin kujilla tuskin koskaan tulen tallustelemaan, mutta käyhän se näinkin. Ainakin olen nyt maistanut palan Afganistania.

Tältä matkalta odotan paljon. Tervetuloa mukaan!

Darai göd kurkumariisillä

4 annosta

img_86292 rkl öljyä
2 sipulia
1 tl jauhettua kardemummaa
3 tl garam masalaa (jos haluat maustaa minun tavallani, korvaa garam masala seuraavalla seoksella: 0,6 tl mustapippuria, 0,6 tl korianteria, 0,6 tl kanelia, 0,3 tl kuminaa, 0,3 tl kardemummaa, 0,3 tl inkivääriä, muutama neilikka)
3 tl korianteria jauhettuna (itse laitoin huomattavasti vähemmän)
0,5-1 tl chilijauhetta
1 dl vettä
3 valkosipulinkynttä
1 dl cashewpähkinöitä
2 dl paseerattua tomaattia
1 tl suolaa
600 g lampaan ulkofileetä (tai broileria, härkää / possua)
1 dl jogurttia

Kurkumariisi:
1 rkl öljyä
2 tl kurkumaa
4 dl vettä
2 dl kookoskermaa
3 dl jasminriisiä
suolaa

Poista lampaanulkofileestä kalvot ja leikkaa suikaleiksi.
Ruskista lampaanfilee öljyssä pienissä erissä. Mikäli valitset käytettäväksesi jotakin muuta lihaa, valmista se vaaditulla tavalla. Jätä liha odottamaan.
Kuori ja hienonna sipuli. Kuullota sitä öljyssä ja lisää mausteet. Kuullota muutama
minuutti ja lisää vesi. Hauduta kannen alla, kunnes sipuli on täysin pehmennyt.
Kuori ja hienonna valkosipulit. Lisää ne, cashewpähkinät ja paseerattu tomaatti kastikkeeseen.
Hauduta miedolla lämmöllä 15 min.
Lisää liha sekä jogurtti ja anna hautua 2-5 min. lihan mureudesta riippuen.
Valmista kurkumariisi. Laita öljy ja kurkuma paksupohjaiseen kattilaan ja anna lämmetä. Lisää kookoskerma ja anna kiehahtaa.
Sekoita joukkoon riisit ja anna hautua miedolla lämmöllä 15 min, kunnes neste on imeytynyt riisiin. Siirrä kattila liedeltä ja anna riisin vetäytyä hetki ennen tarjoilua.