Hurmaava muutaman ainesosan kukkakaalikeitto ja rapeat lehtikaalisipsit

Kotimaisen kukkakaalin satokausi alkaa juhannuksena ja kestää pitkälle syksyyn, aina marraskuulle saakka. Parhaimmillaan kukkakaalit alkavat olla juuri nyt. Pitkän satokauden vuoksi kannattaa kerätä kokoelma reseptejä, joiden avulla nauttia tästä terveyspommista, joka sopii todella monenlaiseen ruoanlaittoon. Tällä kertaa esittelen yhden lukuisista kukkakaalikeittoresepteistäni.

Sosekeitot ovat monella tapaa huippuja: Helppoja valmistaa, sovellettavissa melko pitkälti omaa sen hetkistä ruoka-ainevarastoa silmällä pitäen, hyvä viimeinen lepopaikka parhaat päivänsä nähneille kasviksille ja mitä mainioin lounasruoka. Soveltuvat muuten myös pakastettavaksi, jolloin sopivia annoksia on kannattavaa niin ikään säilöä.

Yksi suosikeistani on pehmeä kukkakaalikeitto, jonka täyteläisyyden salaisuus on sulatejuusto. Paljon tätä helpommaksi ei ruoanlaitto enää mene eli tätä reseptiä kokeileville takaan helpon ja maukkaan makumatkan. Jos mielesi tekee tehdä hiukan enemmän, hauska ja keiton pehmeyttä rapeudellaan tasapainottava lisäke ovat lehtikaalisipsit. Älä kuitenkaan ripottele sipsejä keiton pinnalle valmiiksi, sillä siinä ne menettävät rapeutensa. Ne kannattaakin tarjoilla vaikka pienissä kupeissa keittolautasen vierellä.

Kukkakaalikeitto

4 annosta

1 sipuli
600 g kukkakaalia
voita tai öljyä kuullottamiseen
7 dl vettä
1 tl suolaa
200 g sulatejuustoa
ripaus muskottipähkinää
0,5 tl mustapippuria

Tarjoiluun:
lehtikaalisipsejä (ohje alla)

Valmista ensin lehtikaalisipsit.
Kuori ja hienonna sipuli, huuhtele ja paloittele kukkakaali.
Kuullota sipulia kattilassa voissa tai öljyssä. Lisää kattilaan kukkakaalit ja kuullota vielä hetki.
Lisää kattilaan vesi ja suola. Keitä kunnes kukkakaali on kypsää, noin 15 min.
Soseuta keitto tasaiseksi sauvasekoittimella ja lisää tuorejuusto.
Keitä keittoa vielä, kunnes tuorejuusto sulaa ja mausta muskottipähkinällä ja mustapippurilla.
Aja vielä kerran tasaiseksi.
Tarjoile lehtikaalisipsien kera.

Lehtikaalisipsit

100 g lehtikaalia
1 rkl öljyä
ripaus suolaa

Huuhtele lehtikaalin lehdet ja poista lehdistä puiseva varsiosa. Leikkaa lehdet suupaloiksi.
Levitä lehtikaalit pellille leivinpaperin päälle. Kaada päälle öljy ja sekoittele niin, että öljy leviää tasaisesti kaikkialle. Ripottele pinnalle suola.
Kypsennä 150-asteisen uunin keskitasolla noin 20-25 min. Varo polttamasta sipsejä. Kääntele sipsejä lastan avulla paistamisen aikana muutaman kerran. Anna jäähtyä.


Sipsikana

Sipsikana on mainio tapa tuhota sipsipussin pohjalle jääneet jämät, jotka muuten jäisivät kaappeihin pyörimään. Yksinkertaisuudessaan tämä on siis kanan leivittämistä perunalastuilla. Lopputulos on hauska; rapea ja mehevä, nimensä vuoksi erityisesti lasten mieleen. Koska sipsit. Suosittelen testaamaan.

Sipsikana

4 annosta

4 kanan rintafileetä
4 dl perunalastuja
1 dl parmesaaniraastetta
2 kananmuna
1 dl vehnäjauhoja
1 tl sormisuolaa
muutama rouhaisu mustapippuria myllystä
öljyä paistamiseen

Jos fileet ovat kovin paksuja, nuiji niitä hieman ohuemmiksi.
Murskaa sipsit karkeaksi rouheeksi ja sekoita joukkoon parmesaaniraaste. Riko kananmunat toiseen kulhoon. Sekoita kolmannessa kulhossa vehnäjauhojen joukkoon sormisuolaa ja mustapippuria.
Pyöritä kanafileet ensin vehnäjauhoissa, sen jälkeen kananmunassa ja viimeisenä perunalastu-parmesanseoksessa. Paista reilussa öljyssä kullanruskeaksi ja rapeaksi.

Bataatticurry

Vaikka bataatti on suurta herkkua, tulen käyttäneeksi sitä melko vähän. Helpoiten se sujahtaa uuniperunoiden tapaan uuniin tai surahtaa maukkaaksi sosekeitoksi. Myös mausteinen bataatticurry kannattaa muistaa, kun etsiskelee sopivaa valmistustapaa tälle makealle suosikille.

Tällä kertaa tein currysta ruokaisamman lisäämällä joukkoon soijarouhetta ja lapsiystävällisemmän maustamalla sen melko miedosti. Lopputulos oli mainio; intialaistyylinen, kermainen ja pikaisesti valmis. Suosittelen ilman muuta kokeilemaan.

Bataatticurry

4 annosta

1 pieni bataatti
1 sipuli
4 valkosipulinkynttä
1 punainen tai vihreä chili
1 rkl inkivääriä raastettuna
2 rkl öljyä
500 g paseerattua tomaattia
2,5 dl kookosmaitoa/-kermaa
1 kasvisliemikuutio
2 tl sokeria
1 tl garam masalaa
1 tl kurkumaa
1 dl soijarouhetta

Lisäksi:
tuoretta korianteria/persiljaa
auringonkukan- ja/tai kurpitsansiemeniä
riisiä ja/tai naanleipää

Kuori ja kuutioi bataatti. Kuori ja hienonna sipuli ja valkosipulinkynnet. Huuhtele chili, halutessasi halkaise ja poista siemenet, viipaloi. Kuori ja raasta inkivääri.
Kuullota sipulia ja valkosipulia öljytilkassa paistinpannulla muutama minuutti.
Lisää pannulle bataattikuutiot, paseerattu tomaatti, kookosmaito tai kerma, chili, inkivääri ja kasvisliemikuutio. Kiehauta.
Mausta sokerilla, garam masalalla ja kurkumalla. Kypsennä keskilämmöllä 10-15 min. bataattikuutioiden koosta riippuen, eli niin kauan, kunnes bataatit tuntuvat pehmeiltä ja kypsiltä.
Lisää soijarouhe. Jatka kypsentämistä vielä 5 min. Maista ja mausta tarvittaessa suolalla. Hienonna päälle tuoreita yrttejä ja ripottele siemeniä. Tarjoa riisin tai naanleivän kera.

Kirsikkatomaatti-pestopasta

Jokin aika sitten kerroin varsiparsakaalipestosta, joka vakuutti. Kun nyt haeskelin sopivaa tapaa parittaa pesto kirsikkatomaattien kanssa, löytyi Viimeistä murua myöten -blogista mainio idea kirsikkatomaatti-pestopastaan.

Resepti on mitä yksinkertaisin mutta toimii todella hyvin. Itse en oikeastaan enää osta pestoa, koska tykkään tehdä sen itse, mutta en epäile, etteikö tästä tulisi hyvää valmiistakin pestosta tehtynä. Myhäilin tyytyväisenä, kun koko perhe piti pastasta – ja kerroin pestosalaisuuteni vasta jälkikäteen. Nimittäin vaikka lapset parsakaalista pitävätkin, parsakaalipesto ei varmuudella olisi houkutellut maistamaan.

Suosittelen ilman muuta kokeilemaan. Ja jos pesto kiinnostaa, muita pestoreseptejäni voit kurkistaa täältä.

Kirsikkatomaatti-pestopasta

4 annosta

1 sipuli
4 valkosipulinkynttä
70 g lehtikaalia
öljyä kuullottamiseen
400-500 g kirsikkatomaatteja
4 rkl pestoa
2 tl kapriksia
300 g pastaa
1 dl parmesanraastetta
ripaus chilihiutaleita
suolaa
mustapippuria

Kuori ja hienonna sipuli ja valkosipulit. Revi lehtikaalinlehdet suupaloiksi.
Kuullota kattilassa öljyssä ensin sipulisilppua. Halkaise kirsikkatomaatit ja lisää sipulien kanssa pannulle. Lisää myös valkosipulit, pesto, kaprikset ja lehtikaalinlehdet. Jätä miedolla lämmöllä hautumaan.
Keitä pasta kattilassa al denteksi. Säästä noin 1 dl keitinvettä.
Sekoita kastikkeen joukkoon keitinvesi sekä parmesanraaste. Mausta chilihiutaleilla, suolalla, ja mustapippurilla.
Sekoita kastike pastan joukkoon.

Kun lapset saavat valita osa 2: Kanaviillokki

Esikoisemme viettää ensimmäistä kesäänsä koululaisena ja nyt kun koulun lounas loistaa poissaolollaan, ruokaa saa laittaa vielä tavallistakin enemmän. Koska meillä muilla ei ole kymmentä kesälomaviikkoa ja samalla viikonloput ovat täynnä ihan kaikkea muuta – koska kesä – pitää arjen askareet saada hoidettua tavallista tehokkaammin. Hyville ja helpoille arkiresepteille on siis todellakin tilausta ja ainakin itse myös huomaan, että kun syksyn, talven ja kevään panostaa ruoanlaittoon liki satasella, kesällä tekeekin mieli ajatella ihan muuta.

Näinpä tällä kertaa resepti, johon tarvitaan muutama ainesosa ja noin kymmenisen minuuttia aktiivista valmistusaikaa. Tämän lisäksi pitää varata aikaa broilerin paistamiseen, mutta sen hoitaa uuni, joten silloinkin voi tehdä muuta. Kaiken muun hyvän lisäksi kanaviillokki kuuluu ainakin meillä koko perheen suosikkeihin ja on yksi niistä ruoista, jotka voi ilman muuta listata uuden ”Kun lapset saavat valita” -kategoriani piiriin.

Kanaviillokki

4 annosta

300 g kypsää broileria tai kanaa, esim. paketillinen etukäteen uunissa paistettuja ja perattuja marinoituja koipireisiä
1 rkl öljyä
2 tl currya
2 dl kanalientä
2 dl ruokakermaa
1 rkl vehnäjauhoja
3 rkl kylmää vettä
(100 g pakastemaissia)

Tarjoiluun:
mustaherukkahilloa (Perinteisesti kanaviillokki tarjoillaan mustaherukkahillon kera, mutta jätä tällöin maissit lisäämättä. Mustaherukka ja maissit eivät liene se paras makupari.)

Lisäksi:
(jasmiini)riisiä

Revi kypsä broileri suikaleiksi.
Kuumenna öljy pannulla. Lisää curry ja kuullota hetki.
Lisää broileri, kanaliemi ja ruokakerma. Kuumenna kiehuvaksi.
Sekoita vehnäjauhot kylmään veteen. Valuta seos ohuena nauhana kastikkeeseen ja anna poreilla, kunnes kastike sakenee hiukan.
Lisää lopuksi vielä mahdolliset maissit.
Tarjoile riisin (ja mustaherukkahillon) kanssa.

Paistettu riisi, kuin aasialainen pyttipannu

Vaikka ruokaa olenkin tullut valmistaneeksi aktiivisesti, liki päivittäin, jo kohta kymmenen vuoden ajan, on silti joitain asioita, joita pitää aina pohtia. Kuten esimerkiksi sitä, kuinka paljon riisiä olikaan sopivasti. Sen olen oppinut, että riisipaketin annosmääriä ei pidä katsoa, ne ovat valtavia. Mutta toisaalta, jos keittää liikaa riisiä, on aina hyvä syy tehdä paistettua riisiä, yhtä lemppareistani mitä ruokaa rippeistä -ajatteluun tulee.

Paistettu riisi on vähän niin kuin aasialainen pyttipannu. Sekaan voi heitellä kasviksia ja lihaa taikka kalaa ihan oman mielen mukaan. Mielestäni parasta tulee kananmunan kanssa, mutta tällä kertaa tein ilman ja toimi tämä hyvin näinkin. Annoksen sydän on soijapohjainen kastike.

Niin hyvää ja helppoa, että kannattaa ilman muuta kokeilla. Mutta odota sen verran, että sinulla oikeasti on sitä ylitse jäänyttä riisiä – tai keitä ne ainakin etukäteen. Paistettu riisi nimittäin vaatii osakseen edellisestä päivästä jääkaapissa muhinutta riisiä. Juuri keitetty tuore ei tässä tapauksessa toimi. Siis hävikkiruokaa parhaimmillaan.

Paistettu riisi

4 annosta

4 broilerin (marinoitua) fileepihviä (Jos haluat marinoida broilerit itse, katso alta resepti inkivääribroileriin, joka sopii tähän mainiosti.)
400 g kaalia (kerä-, kiinan- tai savoijinkaalia)
2 valkosipulinkynttä
1 rkl raastettua inkivääriä
puolikas kesäkurpitsa
8 dl kylmää keitettyä riisiä
1 dl herneitä

Seesami-soijakastike:
3 rkl paahdettua seesamiöljyä
3 rkl soijakastiketta
1 rkl riisiviinietikkaa
2 tl fariinisokeria
(suolaa)
valkopippuria myllystä

Ota broilerit huoneenlämpöön. Jos marinoit ne itse, tee se hyvissä ajoin, vaikka jo edellisenä iltana. Paista broilerin pihvit ja nosta ne odottamaan. Kääri ne folioon tai paista halutessasi erillisellä pannulla, jos haluat niiden pysyvän lämpiminä riisin valmistamisen ajan.
Aloita paistetun riisin valmistaminen seesami-soijakastikkeesta. Yhdistä aineet keskenään ja laita kastike sivuun odottamaan.
Suikaloi kaali. Kuori ja silppua valkosipuli, kuori ja raasta inkivääri. Leikkaa kesäkurpitsa pienehköiksi kuutioiksi.
Kuullota valkosipulia, kaalia ja inkivääriä pannulla öljyssä sekoitellen, kunnes kaali pehmenee. Lisää loppuvaiheessa kesäkurpitsakuutiot.
Lisää riisi ja jatka paistamista, kunnes riisi rapeutuu ja lämpenee.
Lisää herneet pannuun. Anna niiden lämmetä muutama minuutti. Siirrä riisi-kasvisseos pannun reunoille. Kaada kastike keskelle pannua ja anna sen kiehahtaa. Sekoita kastike paistetun riisin kanssa.
Tarjoile broileripihvien kera.

Inkivääribroileri

700 g broilerin fileepihvejä
4 rkl (vähäsuolaista) soijakastiketta
2 rkl tuoretta inkivääriä raastettuna
2 rkl rypsiöljyä
2 rkl juoksevaa hunajaa
ripaus mustapippuria

Sekoita marinadin ainekset keskenään. Pane broilerit marinoitumaan jääkaappiin vähintään kahdeksi tunniksi ja nosta ne huoneenlämpöön noin puoli tuntia ennen valmistamista.

Kun lapset saavat valita osa 1: Kukkakaali-broilerikeitto

Se, että tyttäremme on varmasti yksi päiväkotiryhmänsä parhaista syöjistä, on tietysti hieno juttu. Kerran, kun hain hänet kotiin, sain kuulla, että hän oli ainoana ryhmästään syönyt lounasruokaa – ja tainnut ottaa vielä lisääkin. Jos tämä kuvio toistuisi myös kotona, olisi jo aivan super. Mutta ei, kotona lähes kaikki ruoat kaipaavat parannusta, lähes kaikissa on jotain poistettavaa ja oikeastaan mikään ei maistu likimainkaan yhtä hyvältä kuin päiväkodissa. Tämä jos mikä ärsyttää; siitäkin huolimatta, että sangen usein olen kuullut puhuttavan näistä Suomen parhaista kokeista, jotka yksi toisensa jälkeen ovat valinneet päiväkoteja työpaikoikseen. Jännä juttu.

Seuraava kukkakaali-broilerikeitto syntyi, kun lähdin tavoittelemaan annosta, joka olisi täysin neitimme toiveiden mukainen ja josta ei varmasti löytyisi nokan koputtamista. Ja kuinka sitten onnistuin? Oikein hyvin. Koko perhe tykkäsi ja olin itse asiassa aika lailla ihmeissäni siitä, kuinka näin simppelistä saattoikin tulla näin maukasta. Currytahnan määrää säätämällä ruoasta saa helposti omaan makuun sopivaa ja kasviksia vaihtelemalla siitä voi luoda oman mielensä tai vaikka satokauden mukaisen version. Täytyypä näin ollen jatkossa kysellä lapsilta enemmänkin ateriaideoita.

Ja hei, ihan oikeasti meillä on todella mahtavasti ruokailevat lapset, jotka ainakin maistavat lähes kaikkea ja tykkäävät kasviksista, joille valtaosa lapsista tuntuu nyrpistävän nenäänsä. Ja vaikka en varsinkaan päiväkotikokkien tasoa tavoitakaan – ja koulussakin esimerkiksi perunamuusi on sata kertaa kotona olevaa parempaa – tykkäävät he useimmiten minunkin valmistamistani ruoista, vaikka toivoisivatkin, että tekisin useammin makaronilaatikkoa tai lihapullia. Tämä juttu on siis kirjoitettu pilke silmäkulmassa.

Kukkakaali-broilerikeitto

4 annosta

300 g broilerin rintafileetä
öljyä paistamiseen
suolaa
mustapippuria
1-3 rkl currytahnaa
500 g kukkakaalia (osan voit korvata parsakaalilla)
puolikas keskikokoinen purjo
1 l kanalientä
200-400 g kookosmaitoa (Voit laittaa myös esimerkiksi 200 g kookosmaitoa ja 2 dl ruokakermaa, jos haluat kermaisemman liemen, mutta vain miedon kookoksen maun.)
100 g pakasteherneitä

(Viimeistelyyn:
tuoretta persiljaa tai korianteria)

Leikkaa broilerin rintafileet suikaleiksi. Kuumenna öljy kattilassa ja ruskista suikaleet kauniin värisiksi. Mausta suolalla, mustapippurilla sekä currytahnalla ja nosta sivuun odottamaan.
Paloittele kukkakaali kukinnoiksi ja leikkaa purjosipuli renkaiksi. Lisää kukkakaali ja purjosipuli kattilaan. Kaada kanaliemi sekä kookosmaito joukkoon ja kuumenna kiehuvaksi. Keitä miedolla lämmöllä muutama minuutti tai kunnes kukkakaalinpalat ovat miltei sopivan pehmeitä. Lisää herneet sekä broilerit ja jatka keittämistä niin kauan, että kukkakaali on kypsää.
Viimeistele halutessasi tuoreella persiljalla tai korianterilla.

Soijarouhebolognese (opettele tekemään siitä maistuvaa ja voit toivottaa jauhelihalle hyvästit – vaikka et kasvissyöjä olisikaan)

Niinä päivinä, joina ruoanlaitolle ei oikeastaan ole aikaa tai mieltymystä, kauppareissua ei huvita tehdä ja ruoan pitäisi olla varmasti koko perheelle maistuvaa, valmistan todennäköisimmin soijarouhebolognesea. Tämä jauhelihakastikkeen kasvisversio on korvannut meillä alkuperäisen liki tyystin ja vaikka muuten lihaa syömmekin, jauhelihakastiketta ei kaipaa meistä enää kukaan.

Vaihtelu tietysti virkistää ja tällä kertaa lisäsin kastikkeeseen papusekoitusta ja maisseja, jonka lisäksi halukkaat tulistivat omaa annostaan sopivalla määrällä sriracha-kastiketta. Halutessaan srirachan voi tietysti lisätä kastikkeeseen jo valmistusvaiheessa, mutta koska perheenjäsentemme chilinsietokyky poikkeaa hyvin paljon toisistaan, valitsin minä vaihtoehdon, jossa kastike lisätään jälkikäteen.
 Niiden, jotka etsivät jännitystä elämäänsä, kannattaa sujauttaa kastikkeeseen myös Pimientos de Padrón paprikoita. Näistä miedoista paprikoista nimittäin kuulemani mukaan noin joka kymmenes on tulinen. Oman kokemukseni mukaan tulisen yksilön kohtaaminen on huomattavasti harvinaisempaa, mutta joka tapauksessa mahdollista, joten tästä jännitysmomentista kannattaa kaikesta huolimatta pitää kiinni.

Suosittelen ilman muuta testaamaan. Mielestäni soijarouhe on tällä tavalla kastikkeena tarjoiltuna milteipä parhaimmillaan.

Soijarouhebolognese

4 annosta

1 sipuli
3 valkosipulinkynttä
puolikas kesäkurpitsa/1 paprika/1 porkkana
0,5 dl + 1 rkl rypsiöljyä
2 dl soijarouhetta
2 rkl soijakastiketta
2 dl vettä
1 tl savupaprikajauhetta
(2 tl cajunmaustetta)
(1 rkl srirachaa tai muuta haluamaasi tulista chilikastiketta)
2 rkl tomaattipyreetä
1 tl kuivattua oreganoa
400 g tomaattimurskaa
1 tl sokeria
(1 rkl punaviinietikkaa ja 1 rkl balsamicoa, jos valmistat tulisen version nämä kannattaa jättää pois)
1 tlk papusekoitusta
100 g pakastemaissia
0,5-1 tl suolaa

Lisäksi:
riisiä, avokadoa ja/tai ranskankermaa (tarvittaessa vegaanista)

Kuori ja hienonna sipuli ja valkosipulinkynnet. Tarvittaessa kuori ja kuutioi valitsemasi kasvis melko pieniksi kuutioiksi.
Kuumenna 0,5 dl öljyä kasarissa. Lisää soijarouhe ja paista hetki. Lisää soijakastike. Sekoita. Lisää vesi pienissä erissä ja jatka paistamista, kunnes vesi on imeytynyt soijarouheen joukkoon. Mausta savupaprikalla ja siirrä soijarouhe syrjään odottamaan.
Kuumenna loppu öljy kasarissa ja kuullota sipuleita sekä kasviskuutioita noin 5 min. Lisää sitten mahdollinen cajunmauste ja jatka kuullottamista vielä pari minuuttia. Lisää pannulle (chilikastike) ja tomaattipyree. Kääntele sekaisin. Lisää sitten oregano, tomaattimurska, turvotettu soijarouhe, sokeri ja mahdollisesti punaviinietikka sekä balsamico. Lisää vettä, jos pata tuntuu kuivalta. Hauduta noin 15 min.
Huuhtele ja valuta pavut. Lisää ne kastikkeeseen yhdessä maissien kanssa. Kuumenna ja mausta maun mukaan suolalla.
Tarjoile esimerkiksi riisin, avokadon ja ranskankerman kera.

Satokausiruokaa toukokuulla: varsiparsakaali

Huhtikuu lumisateineen huristeli ohi, enkä ehtinyt esitellä yhden yhtä kauden kasvista. Tehtäköön nyt toukokuulla parannus, josko ehtisin syventyä muutamaankin loppukevään tähtivihanneksista.

Jo huhtikuulla kauppojen heviosastoille saapuvat varsiparsakaalit jatkavat satokaudessa myös touko-kesäkuulla. Parsan tavoin niissä aistii vahvasti kevään, sillä muina vuodenaikoina niihin harvemmin törmää. Varsiparsakaalista kannattaakin nauttia juuri nyt. Pikaisesti kypsyvä varsiparsakaali, tai broccoliini, on mitä mainioin lisäke ihan sellaisenaan nopeasti pannulla paistettuna, mutta sopii hyvin myös uuniin tai erilaisiin kastikkeisiin. Oma uutuuskokeiluni varsiparsakaalipesto toimii myös hienosti. Itse käytin ensimmäisen erän ensimmäisen puoliskon lasagneen, toisen ajattelin sujauttaa suolaisen piirakan pohjalle täytteen alle. Ainakin lasagnessa pesto toimi mainiosti.

Ohjeet alle olevissa kuvissa esiintyviin uuniloheen sekä broileri-broccoliinikastikkeeseen voit kurkistaa linkeistä. Ja mikäpä jottei uunilohen voisi kuorruttaa niin ikään varsiparsakaalipestolla.

Nautitaan siis keväästä ja kauden kasviksista!

Mehevä yrttinen uunilohi sekä kauden kasvikset

Broileri-broccoliinikastike

Varsiparsakaalipesto

400 g varsiparsakaalia
1 dl parmesanraastetta
2 valkosipulinkynttä
2 rkl oliiviöljyä
mustapippuria
2 tl sitruunamehua
(suolaa)

Siisti varsiparsakaalit ja keitä niitä muutaman minuutin ajan. Jäähdytä kylmällä vedellä ja mittaa kaikki peston ainekset suolaa lukuun ottamatta tehosekoittimeen. Aja tasaiseksi. Maista ja lisää mahdollinen ripaus suolaa.

Kana-linssikeitto takatalven tappajaksi

Kun viikkoa ennen vappua saa herätä lumikaaokseen ja pikkupakkaseen, lienee ihan sallittua lisäillä blogiinkin muutama lämmittävä keittoresepti. No, linssikeitto on aina hyvää ja juuri tämä versio yksi suosikeistani. Superhelppo keitto sisältää kanaa ja lehtikaalia, mutta kasvisversion voi valmistaa vaikkapa tofusta ja jos lehtikaali ei kuulu suosikkeihin, voi sen sijaan valita esimerkiksi pinaattia.

Toivottavasti seuraavaksi valmistetaan jotain hieman keväisempää.

Kana-linssikeitto

4 annosta

1 sipuli
2 valkosipulinkynttä
pieni pala inkivääriä
0,5-1 punainen chili (toivotun tulisuuden mukaan)
2 dl punaisia linssejä
muutama lehtikaalinlehti
1-2 rkl öljyä
0,5-1 tl juustokuminaa
300 g (maustamattomia) broilerin suikaleita
4 dl vettä
400 g tomaattimurskaa (itse tehty best)
1 kanaliemikuutio
1 rkl soijakastiketta
2 dl kookosmaitoa

Kuori ja hienonna sipuli ja valkosipulinkynnet. Kuori ja raasta inkivääri, silppua chili. Huuhtele linssit siivilässä. Huuhtele lehtikaalinlehdet, poista kova lehtiruoti ja revi lehdet suupaloiksi.
Kuullota sipuleita, inkivääriä ja chiliä juustokuminan kanssa öljyssä kasarissa tai kattilassa hetki. Lisää broilerisuikaleet ja jatka paistamista vielä hetki.
Lisää vesi, tomaattimurska, liemikuutio ja soijakastike sekä huuhdotut linssit.
Anna linssien kypsyä miltei kypsiksi ja lisää sitten kookosmaito ja lehtikaalinlehdet.
Tarkista maku ja lisää vettä, jos haluat keitosta enemmän keittomaista. Tällä tavalla se on ehkä enemmän pataa.