Kasvisten ystävän Toad-in-the-Hole

Vaikka lantussa sinänsä ei mitään vikaa olekaan, tuntuu ajoittain vähän vaikealta keksiä sille sopivia reseptejä. Niinpä päätin heti tilaisuuden tultua tarttua Lyhyenä hetkenä -blogista aiemmin huomioimaani Toad-in-the-Hole juureksilla reseptiin, jossa yksi brittiläisistä hassunimisistä perinneherkuista esittäytyi mielenkiintoisena kasvisversiona. Alkuperäisessä versiossa suolaisesta pannukakkutaikinasta kurkistavat lihat ja makkarat, tässä taas paahdetut ihanasti vaahterasiirapin maustamat juurekset. Täytyykin tässä kohtaa todeta, että jos pannukakkutouhu ei tällä kertaa kiinnosta, nappaa talteen ainakin uunijuuresten resepti. Niitä voi valmistaa ihan sellaisenaankin.

Ihan lihaton minun Toadin-the-Hole -versioni ei kuitenkaan ollut, sillä kuorrutin valmiin paistoksen pannulla rapsakaksi paistetulla lehtikaali-pekoniseoksella. Kasvisruokaa suosivien on toki helppo unohtaa pekoni ja valita tilalle esimerkiksi sieniä.

Toad-in-the-Hole ei tämän perusteella lihaa kaipaa. Tämä hauska ruokalaji tullaan varmasti tapaamaan meidän keittiössämme uudestaankin.

Toad-in-the-Hole juureksista sekä rapsakka lehtikaali-pekonipaistos

4 annosta

Taikina:
2 munaa
2 dl maitoa
1,5 rkl Dijonia
2 dl vehnäjauhoja
0,5 tl suolaa

Vuokaan:
3 rkl rypsiöljyä

Täyte:
600 g juureksia (esim. punajuurta, porkkanaa, lanttua, juuriselleriä)
0,5 dl oliiviöljyä
0,5 tl suolaa
mustapippuria myllystä
1 tl rosmariinia tai timjamia
1,5 rkl tomaattipyreetä
1,5 rkl vaahterasiirappia
100 g kirsikkatomaatteja

Lehtikaali-pekonipaistos:
pekonia
valkosipulia
lehtikaalia
sokeria

Kuori juurekset ja paloittele ne reilun suupalan kokoisiksi. Laita juurekset kulhoon ja lisää joukkoon oliiviöljy, suola, pippuri, valitsemasi yrtti ja tomaattipyree. Sekoita hyvin ja levitä juurekset leivinpaperoidulle uunipellille.
Paahda juureksia 220-asteisessa uunissa noin 15 min. Sekoita sitten joukkoon vaahterasiirappi ja paahda juureksia vielä noin 15 min. tai kunnes ne ovat kypsiä ja saaneet kauniin värin.
Vispaa juuresten paahtuessa kananmunat, maito ja sinappi sekaisin. Lisää jauhot sekä suola ja sekoita taikina tasaiseksi. Anna taikinan turvota puolisen tuntia.
Kun juurekset ovat paahtuneet ja taikina turvonnut, ota noin 20×25 cm uunivuoka ja kaada sen pohjalle rypsiöljy. Laita vuoka 220-asteiseen uuniin 6 minuutiksi. Ota vuoka uunista ja kaada taikina sen pohjalle. Asettele taikinan pinnalle paahdetut juurekset ja kirsikkatomaatit.
Paista ensin 220-asteisessa uunissa 20 min. Laske sitten uunin lämpötila 200 asteeseen ja paista vielä noin 20 min. kunnes taikina on saanut kauniin värin.
Tee odotellessasi lehtikaali-pekonipaistos. Hienonna pekoni ja valkosipuli. Poista lehtikaalista kova lehtiruoti ja revi lehdet suupaloiksi.
Paista pekonia pannulla, lisää joukkoon valkosipuli ja jatka paistamista, kunnes pekoni on kauniin ruskeaa. Lisää joukkoon lehtikaali ja sopivasti sokeria.
Paista noin 10 min. ja tarjoile lämpimänä Toad-in-the-Hole -paistoksen seurana.

Blogini suosituin: lehtikaalipiirakka

Blogini suosituin resepti on muutaman vuoden takaa ja kantaa nimeä Lehtikaalipiirakka, joka teki minusta lehtikaalin ystävän. Nimi on totisinta totta; olenhan sittemmin valmistanut tuosta vihreästä terveysherkusta mitä ihastuttavampia asioita. Toisaalta usein vaan lisään lehden sinne, toisen tänne, niin hyvää makua lehtikaali tullessaan tuo. Ja se hetki, kun kuulee lehden rapsakan rasahduksen ruoan pinnalla – silloin tuntee onnistuneensa.

Lehtikaalipiirakka, joka johdatteli minut lehtikaalin maailmaan ei alun alkaen ole omaa aikaansaannostani, joskin jo ensimmäisessä versiossani muokkasin sitä hiukan omaa piirakkatyyliäni vastaavaksi. Ensimmäisen kerran maistoin piirakkaa äitini tekemänä, resepti siihen oli napattu Keittiössä, kotona ja puutarhassa -blogista. Yksinkertaisuudessaan lehtikaalin ja pekonin liitto on muutenkin tähtiin kirjoitettu, voimakas juusto täydellistää lopputuloksen. Eipä siinä sitten paljon muuta tarvitakaan.

Tällä kertaa hain piirakkaan uutta twistiä hauskasta kukkakaalipohjasta, jolloin syntyi aika hauska kahden kaalin kohtaaminen. Mantelijauhoa käyttämällä saa piirakasta helposti gluteenittoman version. Perinteisempää pohjaratkaisua etsiskelevät voivat toki kurkistaa alkuperäisen lehtikaalipiirakkani reseptin. Koska olen viime vuosina kallistunut pikkuhiljaa yhä enemmän kasvisruoan puoleen, suosittelen lämpimästi kokeilemaan pekonin tilalta esimerkiksi aurinkokuivattuja tomaatteja, jolloin piirakasta saadaan helposti luotua kasvisversio.

Itse olen ollut tämän piirakan kanssa tuttu jo vuosien ajan ja innostun siitä aina uudelleen. Suosittelen siis ilman muuta kokeilemaan. Valitsetko sinä perinteisen, kaalinystävän vai kasvisversion?

Lehtikaalipiirakka kukkakaalipohjalla

Vuoallinen (ø 24 cm)

Pohja:
1 pienehkö kukkakaali
2 dl vehnä- tai mantelijauhoja
ripaus suolaa
1 tl kuivattua timjamia
2 kananmunaa
0,5 dl oliiviöljyä

Täyte:
140 g pekonia (kasvisversioon esim. aurinkokuivattuja tomaatteja)
1 sipuli
100 g lehtikaalia
1 valkosipulinkynsi
2 kananmunaa
2 dl ruokakermaa
2 dl vahvaa juustoraastetta (esim. Emmental, Gruyère)
mustapippuria myllystä
ripaus suolaa

Pilko kukkakaali nupuiksi ja keitä nuppuja muutaman minuutin ajan. Voit hyvin käyttää myös kukkakaalin varsiosaa, joka kannattaa pilkkoa melko pieniksi paloiksi.
Laita tehosekoittimen kulhoon hieman jäähtyneet kukkakaalit sekä muut pohjan ainesosat. Aja tasaiseksi taikinaksi ja taputtele leivinpaperoidun piirakkavuoan pohjalle ja reunoille.
Esipaista pohjaa 200-asteisessa uunissa noin 10 min.
Kuutioi pekoni, kuori ja kuutioi sipuli. Poista huuhdelluista lehtikaalin lehdistä lehtiruoti ja pilko sopivan kokoisiksi paloiksi. Kuori ja hienonna valkosipulinkynsi.
Paista pekonikuutiot rapeiksi pannulla, lisää sipulikuutiot ja kuullota muutama minuutti. Lisää lehtikaali ja valkosipuli, kuullota vielä muutama minuutti.
Vatkaa kananmunien rakenne rikki kulhossa. Lisää joukkoon ruokakerma ja juustoraaste. Mausta mustapippurilla ja suolalla, sekoita hyvin. Kaada seos tasaisesti piirakkavuokaan.
Sirottele lehtikaali-sipuliseos piirakan pinnalle.
Paista piirakkaa 200-asteisessa uunissa noin puoli tuntia tai kunnes pinta on saanut tarpeeksi väriä.

Rapea ja täyteläinen lehtikaali-saksanpähkinäpiirakka

Kun maailmalla myllertää ja ahdistuksen sekä surun tunteet pyrkivät väkisinkin täyttämään mielen, on yksi omalla kohdallani toimivista helpotusta tuottavista asioista tietysti leipominen. Koska lounaskin puuttui, päädyin suolaiseen piirakkaan, josta tulikin aivan mainio.

Piirakan päätähtenä loisti lehtikaali ja sen pinnalle ripotellut saksanpähkinät tekivät siitä täydellisen rapean, juuri lounaspiirakaksi sopivan juustolla täyteläistetyn kokonaisuuden. Kun valitut ainesosat loksahtavat osuvasti paikoilleen, yksinkertainen on todellakin kaunista – ja maukasta.

Lehtikaali-saksanpähkinäpiirakka

Vuoallinen (ø 24 cm)

Pohja:
3 dl jauhoja (esim. vehnä-, speltti- tai sämpyläjauhoja)
0,5 tl suolaa
1 tl leivinjauhetta
100 g voita
2 rkl kylmää vettä

Täyte:
150 g lehtikaalia
2 pientä keltasipulia
2 rkl rypsiöljyä
0,5 tl suolaa
0,25 tl rouhittua mustapippuria
2 kananmunaa
2 dl ruokakermaa
1 dl maitoa
100 g juustoraastetta
0,25 tl suolaa
0,25 tl rouhittua mustapippuria
1 dl saksanpähkinöitä

Aloita pohjataikinasta. Jos mahdollista ota voi aikaisemmin pöydälle pehmenemään. Toinen vaihtoehto on sulattaa sitä muutaman sekunnin ajan mikron sulatusohjelmalla.
Sekoita pohjataikinaa varten jauhot, suola ja leivinjauhe kulhossa. Nypi joukkoon pehmeä voi. Sekoita joukkoon lopuksi kylmä vesi.
Taputtele taikina voidellun tai leivinpaperoidun piirakkavuoan pohjalle ja reunoille ja pistele pohja haarukalla. Siirrä vuoka jääkaappiin täytteen valmistamisen ajaksi.
Huuhtele ja valuta lehtikaalin lehdet. Poista lehtiruotien kovimmat osat ja leikkaa lehdet suikaleiksi.
Kuori ja hienonna sipulit. Kuullota sipulisilppua öljyssä pannulla muutaman minuutin ajan ja lisää joukkoon lehtikaali. Kypsennä vielä joitakin minuutteja, kunnes lehtikaali pehmenee hiukan. Mausta suolalla ja pippurilla.
Esipaista piirakkapohjaa 200-asteisessa uunissa noin 10 min. Nosta vuoka uunista ja levitä piirakkapohjalle tasainen kerros lehtikaali-sipuliseosta.
Vatkaa kananmunien rakenne rikki. Sekoita joukkoon kerma ja maito sekä juustoraaste. Mausta suolalla ja pippurilla. Kaada seos lehtikaali-sipulitäytteen päälle ja tasoittele ainekset tarvittaessa haarukan avulla. Rouhi saksanpähkinät ja ripottele ne piirakan pinnalle.
Paista piirakkaa uunin alimmalla tasolla noin 25-30 min.

Rapsakat lehtikaali-linssipihvit

Aikaisin lauantai-aamuna iskenyt tarve päästä toteuttamaan itseään keittiössä johti siihen, että oli keksittävä jotain, johon ainekset löytyivät suoraan senhetkisistä ruokavarastoistani. Paikallaolijoiksi ilmoittautuivat kaksi suosikkiani, linssit ja lehtikaali, joten valitsin ne pääraaka-aineiksi.

Lehtikaali-linssipihvit, jotka mukailin Maku-lehden vastaavasta pyörykkäohjeesta osoittivat jälleen sen, kuinka paljon pidän kasvispihveistä ja niiden loputtomasta muuntautuvuudesta. Nämä pihvit olivat erityisen rapeita – huolimatta siitä, että paistoin ne uunissa – ja Pikku-Kokkikin totesi, että onpa kiva, kun pihvien sisään on laitettu lehtikaalisipsejä. Siis ehdottomasti jatkoon.

Lehtikaali-linssipihvit

4 annosta

100 g lehtikaalia
1 sipuli
25 g lehtiselleriä
3 rkl rypsiöljyä
1 rkl tomaattipyreetä
2 kananmunaa
1 dl korppujauhoja
290 g punaisia kypsennettyjä linssejä
50 g juustoraastetta (esim. cheddar)
0,5 dl tuoretta lehtipersiljaa
(1-2 tl chilirouhetta)
1 tl suolaa
1 tl oreganoa
0,5 tl mustapippuria

Huuhdo kaalinlehdet, poista kovat lehtiruodit ja silppua lehdet veitsellä hyvin pieneksi.
Kuori sipuli ja leikkaa se sekä sellerinvarsi hyvin pieneksi silpuksi.
Kuullota kaalia, sipulia ja selleriä öljyssä noin 10 min. Lisää loppuvaiheessa tomaattipyree. Anna jäähtyä.
Sekoita kananmunien rakenne rikki, lisää korppujauhot ja anna turvota hetki. Sekoita kaikki ainekset keskenään.
Muotoile taikinasta pihvejä (tai pyöryköitä) käsin leivinpaperin päälle pellille.
Kypsennä pihvejä 190-asteisessa uunissa noin 30 min.

Lumoava kanavuoka

Joitakin aikoja sitten ensikokeiluun päätynyt Peggyn pienestä punaisesta keittiöstä inspiraationsa saanut kanavuoka valmistui meillä pienen ajan sisällä jo toistamiseen. Helppoudestaan huolimatta ruoka nimittäin on erittäin maukasta ja maistuu perheemme jokaiselle jäsenelle – mikä tällä hetkellä ei ole kovinkaan yleinen tilanne. Tämän kertaista versiota tuunasin hiukan lisäämällä paistokseen aimo määrän lehtikaalia, joka teki siitä vielä entistäkin parempaa. Ihastuttava arki-iltojen pelastaja on siis tässä.

Esivalmisteluiksi riittää ainesosien asettelu uunivuokaan ja pian uunista leijailee jo lumoava tuoksu. Riisit voi periaatteessa kypsentää uunissa samalla kertaa, kunhan vaan muistaa lisätä liemen ja mausteiden määrää. Tai vaihtoehtoisesti keittää riisit erikseen kattilassa. Molempi parempi.

Helppo kanavuoka

4 annosta

800 g kanafileitä
suolaa ja mustapippuria
1 tl paprikajauhetta
1 tl savupaprikajauhetta
1 sipuli
1 yksikyntinen valkosipuli
muutama timjamin oksa
puolikas sitruuna
100 g lehtikaalia
200 g tomaatteja
400 g tomaattimurskaa tai kuorittuja tomaatteja
2 dl kanalientä
100 g fetajuustoa

Mausta kanafileiden pinta suolalla, pippurilla ja paprikajauheilla. Asettele fileet suureen uunivuokaan.
Kuori sipuli ja valkosipuli ja leikkaa neljään osaan. Hienonna timjami ja leikkaa sitruuna viipaleiksi. Irrota huuhdelluista lehtikaalin lehdistä kova ruoti ja revi lehdet suupaloiksi. Paloittele tomaatit.
Sekoita tomaattimurska ja kanaliemi keskenään. Kaada liemi vuokaan.
Ripottele päälle sipulit, timjami, sitruunan viipaleet, lehtikaali, tomaatit ja murusteltu fetajuusto. Painele lehtikaalin lehdet liemen alle, jotta ne eivät pala.
Kypsennä 200-asteisessa uunissa noin 40 min.
Tarjoile esimerkiksi riisin kera.

Erityishyvä lohi-lehtikaalipiirakka

Joitakin aikoja sitten sain ystävän luona aivan erityisen maukasta lohipiirakkaa. Resepti paljastui Perinneruokaa Prkl -blogin Mikan Helpoksi lohipiirakaksi. Nyt kokeilin piirakkaa itsekin. Sen lisäksi, että se on yksi parhaista maistamistani lohipiirakoista, se on myös nimensä mukainen, siis helppo. Ainesosia ei tarvitse erikseen kypsennellä, vaan lohi saa paistua piirakan päällä juuri sopivan meheväksi. Kun piirakka vielä pitää sisällään reilun annoksen lehtikaalia, tämän hetken suurta suosikkiani, en voi muuta kuin suosittaa – suurella sydämellä.

P.S. Jos piirakasta haluaa Mikan tapaan minun versiotani helpomman, voi sen pohjaksi valita valmiin lehtitaikinan. Tai sitten noudattaa minun alla olevaa reseptiäni ja tehdä pohjan itse.

Lohi-lehtikaalipiirakka

Vuoallinen (ø 24-26 cm)

Pohja:
150 g voita
3 dl vehnäjauhoja
1 dl täysjyväspelttijauhoja / ruisjauhoja
ripaus suolaa
2 rkl kylmää vettä

Täyte:
350 g lohta
70 g lehtikaalia
1 pieni sipuli (Minä käytin nippusipulia ja purjoa, jotka toimivat mainiosti.)
150 g fetajuustoa
1 kananmuna
2 dl ruokakermaa
1 sitruunan kuoriraaste
2,5 rkl sitruunamehua
0,5-1 tl suolaa
0,5 tl mustapippuria

Valmista ensin pohja. Kuutio kylmä voi ja laita kulhoon. Lisää kulhoon jauhot ja suola. Nypi voi ja jauhot sekaisin. Lisää lopuksi kylmä vesi ja muotoile taikinasta pallo. Kääri taikina kelmuun ja nosta jääkaappiin puoleksi tunniksi.
Poista sillä välin lohesta nahka ja paloittele se reiluiksi paloiksi. Poista lehtikaalista kova varsi ja revi lehdet suupaloiksi. Kuori ja viipaloi sipuli (tai pilko pari vartta nippusipulia ja pala purjoa).
Voitele tai leivinpaperoi piirakkavuoka. Painele taikina tasaisesti vuokaan, myös reunoille.
Levitä taikinan päälle revitty lehtikaali ja pilkottu sipuli. Lisää lohipalat. Murenna piirakan päälle fetajuusto.
Vatkaa kananmunan rakenne rikki kulhossa. Lisää joukkoon kerma, sitruunan kuori ja mehu. Mausta seos suolalla ja mustapippurilla. Kaada kananmuna-kermaseos piirakan päälle.
Paista 200-asteisessa uunissa noin 40 min.


Huijarin pinaattikeitto on tietysti lehtikaalikeitto

Kuten jotkut teistä lienevät huomanneen, on lehtikaali pikkuhiljaa vallannut keittiössämme alaa. Yhä useammin sille löytyy paikkansa, se rikastaa ja koristaa ruokia mitä erilaisimmin tavoin. Vaikka alun alkaen innostuin lehtikaalista lähinnä sen terveellisyyden tähden, olen nyttemmin rakastunut myös sen makuun. Vielä en kuitenkaan ole niin pitkällä, että osaisin syödä sitä raakana, tämän suhteen makuhermoni vaativat vielä totutteluaikaa.

Mitä lapsiin tulee, he eivät välttämättä ole lehtikaali-innostuksestani aivan samaa mieltä. Lehtikaalisipsejä he tosin popsisivat vaikka pääruokana, mutta muuten vihreät lehdet päätyvät ruoasta huolimatta lautasen reunalle.

Näinpä päätin hiukan huijata ja markkinoida seuraavan lehtikaalikeiton lapsille pinaattikeittona, ulkonäkö nimittäin sopi tähän yhtälöön mitä parhaiten. Mitä makuun tulee, jäin toki petoksestani kiinni, mutta keitto hupeni silti lautasilta mallikkaasti. Lehtikaalin vahva maku olikin maidossa keittämisen myötä taittunut sangen miedoksi, joten lopputulos oli kaiken kaikkiaan hyvin pitkälti pinaattikeittomainen.

Suositan siis kokeilemaan – vaikka ei lehtikaalista muuten erityisemmin innostuisikaan.

Lehtikaalikeitto

4 annosta

200 g lehtikaalia
1 l maitoa
50 g voita
5 rkl vehnäjauhoja
1-1,5 tl suolaa
1 tl sokeria
1 tl raastettua tai jauhettua muskottipähkinää

Tarjoiluun:
keitettyjä kananmunia

Huuhtele lehtikaalit ja leikkaa suikaleiksi.
Lämmitä maito. (Lämmitetty maito estää jauhoja paakkuuntumasta, kun maito lisätään voi-jauhoseoksen joukkoon ja keitosta tulee sileämpää.)
Kuumenna voi pinnoitetussa kattilassa ja lisää jauhot. Kypsennä sekoitellen noin minuutti. Lisää maito voi-jauhoseoksen joukkoon ohuena nauhana koko ajan sekoitellen.
Lisää maidon joukkoon lehtikaalisuikaleet, suola, sokeri ja muskottipähkinä. Keitä miedolla lämmöllä välillä sekoitellen 10 min.
Soseuta lehtikaalikeitto sileäksi tehosekoittimessa tai sauvasekoittimella. Maista ja lisää tarvittaessa suolaa.
Tarjoile esimerkiksi keitettyjen kananmunien kera pinaattikeiton tapaan.

Supersimppeli broilerilaatikko koko perheen makuun

Laatikkoruoat ovat oikeastaan melko mainioita sijoituspaikkoja erilaisille raaka-aineiden rippeille. Niin tämäkin supersimppeli broilerilaatikko, jonka voi halutessaan valmistaa yhden astian -periaatteella tai sitten minun tapaani hieman monimutkaisemmin. Ainakin siinä tapauksessa, jos reseptiä haluaa rikastaa lehtikaalilla, kannattaa esiin ottaa myös paistinpannu, sillä mikä olisikaan parempaa kuin ruoassa rasahtelevat lehtikaalinlehdet. Lapsia taas houkuttelevat laatikkoon sujautetut maissit ja ananas. Pinnan kruunaavat paiston jälkeen lehtikaalisipsit, mutta jos aikomuksena on valmistaa pikainen arki-illallinen, menee tämä hyvin ilmankin. Mahdollista tarvetta varten löydät reseptin lehtikaalisipseihin täältä.

Broilerilaatikko

6 annosta

500 g broilerisuikaleita
suolaa
valkopippuria
200 g ananaspaloja
pieni pala purjoa (tai 1 pienehkö sipuli)
200 g fetaa (itse korvasin pienen osan Aura-juustolla)
2 dl riisiä (tai riisi-ohra-suurimoita)
200 g pakastemaissia
(3-4 lehteä lehtikaalia)
(öljyä paistamiseen)
1 rkl yrttimausteseosta
6 dl kanalientä
200 g ranskankermaa
1 tl mustapippuria
2 dl juustoraastetta

Voitele uunivuoka. Valuta marinoimattomat broilerisuikaleet. Ripottele pinnalle suolaa ja valkopippuria. Siivilöi ananaspalat ja ota mehu talteen. Silppua purjo ja murenna feta.
Jos teet ruoasta yksinkertaisimman version, sekoita edellä mainitut aineet yhteen, lisää joukkoon vielä riisi sekä maissit, mausta yrttimausteseoksella ja kumoa vuokaan. Jos otat mukaan lehtikaalin, huuhtele lehdet, poista kovat lehtiruodit ja revi lehdet suupaloiksi. Rapeuta lehtiä ensin paistinpannulla öljyssä ja lisää ne sitten muiden ainesten joukkoon. Jos valitset tämän version, kannattaa samalla kuullottaa sipuliakin hiukan.
Sekoita kanaliemi, ranskankerma ja ananaksista jäänyt mehu. Mausta pippurilla ja kaada vuokaan.
Ripottele pinnalle juustoraastetta.
Paista 200-asteisen uunin alatasolla 45-60 min. Lisää tarvittaessa kanalientä.

Hittiherkkua länsinaapurista: ruotsalainen Liba-pikapizza

Saatuani tarjouksen päästä maistelemaan Ruotsissa jo seitsemännessä sukupolvessa leivottavaa Liba Brödin -ohutleipää en tietenkään laittanut vastaan. Kun leipänäytteet sitten suomalaisen maahantuojansa Europicnicin toimesta saapuivat, mieleni teki heti päästä kokeilemaan. Valmistui ensimmäinen Libapizzani – mutta ei varmasti viimeinen.

Pikaisella ideoiden etsiskely haulla olin törmännyt ajatukseen rikastuttaa valmis Liba-pizza lehtikaalisipseillä, jonka otinkin johtotähdekseni. Rapeiden ja sopivasti suolaisten sipsien alustaksi tuntui sopivan yksinkertainen valkoinen pizza, joten täytteiksi valitsin ranskankermaa, karamellisoitua sipulia, palsternakkaa ja juustoraastetta. Lehtikaalisipsien rinnalle höyläsin vielä reilusti parmesaania.

Ihan mainio kokonaisuus, jonka jälkeen en ihmettele Liba Brödin kuulumista useaan ruotsalaiseen vakio-ostoskoriin. Leipä on koostumukseltaan mainio valmis pizzapohja ja sen sopivuudesta esimerkiksi quesadilloihin tai wrappeihin voin olla vakuuttunut, vaikka henkilökohtainen testi on vielä tekemättä. Tämä kuulunee lähipäivien suunnitelmiin.

Kuten nimi kertonee, ohutleipä on kotoisin alunperin Libanonista ja Liba Bröd -yrityksen takaa löytyy vuonna 1989 Ruotsiin Libanonista muuttanut Nasil Fadel. Yrityksen hän perusti vuonna 1992. Kaikki Liba Brödin leivät ovat vegaanisia ja lisäaineettomia.

Siis suosittelen. Niin Liba Brödiä, sille kehittelemääni täytettä kuin lehtikaalisipsejäkin. Nam, nam ja nam!

Valkoinen liba-pizza lehtikaalisipsien kera

1-2 annosta

1 Liba-ohutleipä
100 g ranskankermaa
juustoraastetta
1 iso keltasipuli
1 rkl voita
1 rkl sokeria
1 rkl omenaviinietikkaa
1 pieni palsternakka
öljyä paistamiseen
suolaa
mustapippuria myllystä

Pinnalle:
lehtikaalisipsejä (ohje alla)
parmesaania
sitruunamehua

Lehtikaalisipsit:
100 g lehtikaalia
1 rkl öljyä
ripaus suolaa

Aloita valmistus lehtikaalisipseistä. Huuhtele lehtikaalin lehdet ja poista lehdistä puiseva varsiosa. Leikkaa lehdet suupaloiksi.
Levitä lehtikaalit pellille leivinpaperin päälle. Kaada päälle öljy ja sekoittele niin, että öljy leviää tasaisesti kaikkialle. Ripottele pinnalle suola.
Kypsennä 150-asteisen uunin keskitasolla noin 20-25 min. Varo polttamasta sipsejä. Kääntele sipsejä lastan avulla paistamisen aikana muutaman kerran. Anna jäähtyä.
Valmista seuraavaksi karamellisoitu sipuli. Kuori ja leikkaa sipuli renkaiksi. Sulata pannulla voi ja kuullota siinä sipuleita, kunnes ne ovat läpikuultavia ja sopivasti pehmenneitä. Lisää sitten pannulle sokeri. Kun sokeri on sulanut, kaada pannulle vielä etikka ja anna porista hetken verran. Mausta suolalla ja pippurilla. Nosta sipulit sivuun odottamaan.
Pese palsternakka, (kuori halutessasi) ja leikkaa hyvin ohuiksi viipaleiksi. Paista viipaleita samalla pannulla, jossa valmistit aiemmin sipulit. Lisää tarvittaessa hiukan öljyä. Muutaman minuutin paistoaika, jossa viipaleet saavat hiukan väriä, on riittävä ohuille viipaleille. Mausta suolalla ja pippurilla.
Aseta Liba-leipä uunipellille leivinpaperin päälle. Levitä ranskankerma leivälle. Sirottele pinnalle seuraavaksi juustoraaste, karamellisoitu sipuli ja palsternakkaviipaleet.
Paista 220-asteisessa uunissa noin 7 min. kunnes juusto on sulanut.
Koristele valmis pizza lehtikaalisipseillä ja parmesaanilla. Viimeistele pienellä tirauksella sitruunamehua.

Tavallista maukkaampi makaronilaatikko

Kaupoissa tätä nykyä entistä ahkerammin myytävien kahden euron hävikkihevilaatikoiden, joita minun on sangen vaikea, liki mahdoton, vastustaa, myötä meille on alkanut ilmestyä jääkaapin vihannesosastolle vieraita, joita sinne muuten tulee harvemmin kutsuttua. Koska yksi suurimmista keittiömissioistani on jo vuosia ollut kaikenlaisen ruokahävikin torjuminen, en tietenkään halua jättää yhtäkään kotiin kantamaani raaka-ainetta käyttämättä. Näin löydän itseni usein tilanteesta, jossa ruoanlaittoon lähdetään yksi raaka-aine edellä, uusia makuelämyksiä etsien. Mutta tästä minä juuri pidän, etsimisestä ja löytämisestä.

Yksi niistä raaka-ainesta, joille usein joudun etsiskelemään käyttökohdetta hieman tavallista enemmän, on joitakin vuosia sitten jonkinlaiseksi hitiksikin noussut lehtikaali. Itse pidän lehtikaalista, jos se on valmistettu hyvin, mutta sellaisenaan sen maku ei houkuttele. Seuraava makaronilaatikko, johon ujutin sopivasti pannulla rapeutettua lehtikaalia, osoittautui mainioksi lehtikaalin sijoituspaikaksi. Kun joukossa oli niin ikään pekonia saattoi ruoan varauksetta nimetä tavallista paremmaksi, muodostavathan lehtikaali ja pekoni eittämättä lähes täydellisen liiton.

Näin. Jälleen löytyi uusi ja varmasti uudelleentoteutuksen arvoinen resepti, joka, mikä parasta, osoittautui vielä oivalliseksi lehtikaalin piilotuspaikaksi. Tässäpä siis idea muillekin, jotka kaipaavat uudistusta perinteiseen.

Makaronilaatikko

4 annosta

200 g (täysjyvä)makaroneja
1 sipuli
100 g pekonia
200 g naudan jauhelihaa
0,5 tl paprikajauhetta
1 tl oreganoa
0,5 tl mustapippuria myllystä
0,5 tl suolaa
1 maustekurkku
4 dl lehtikaalia silputtuna
2 dl vettä
0,5 lihaliemikuutiota
1 dl maitoa
1 kananmuna
75 g cheddarraastetta
kirsikkatomaatteja

Keitä makaronit pussin ohjeen mukaan. Valuta ja jätä odottamaan.
Pilko kuorittu sipuli ja pekoni. Leikkaa lehtikaalin lehdistä pois kova lehtiruoti ja silppua kaali.
Laita pekonipalat paistinpannulle ruskistumaan. Sekoita joukkoon jauheliha ja sipuli sekä jonkin ajan päästä lehtikaali. Ruskista seos ja mausta se paprikajauheella, oreganolla, pippurilla ja suolalla.
Pilko maustekurkku kuutioiksi.
Valmista lihaliemi. Lisää joukkoon maito ja kananmuna.
Kokoa makaronilaatikko uunivuokaan sekoittamalla makaronit, jauhelihaseos, maustekurkkukuutiot ja juustoraaste keskenään.
Lorauta päälle liemi. Asettele pinnalle kirsikkatomaatit, halkaise ne halutessasi.
Kypsennä 200-asteisen uunin alatasolla noin 45 min.