Uuden äärellä… ”Maailman parasta” jauhelihakastiketta sekä hassuja tähdetähtiä : projektina pakastin osa 2

Hupsista! Tähän ollaan nyt tultu, että minusta on tullut kotirouva – toistaiseksi määrittelemättömäksi ajaksi. Melko oudoltahan tämä vielä tuntuu, mutta eiköhän tähän pian totu… ja kesän mittaan, kun saan tänne pienen seuralaisenkin, elämä taitaa ottaa muutenkin melko uuden muodon   ❤

No, nyt olen joka tapauksessa määrätty hidastamaan tahtia, joten kevyet kotityöt, kuten ruoanlaitto, valtaavat elämänalaani yhä kasvavassa määrin. Koko perhe kiittää: itse saan aikaa kokeilla uusia reseptejä ja raportoida niistä, Aleksi toivottavasti maukkaita hetkiä työpäiviinsä.

IMG_6840Eilen päätin jatkaa pakastin-projektini parissa ja kaivelin esiin toisen vielä siellä majailevista joululaatikoista, makaronilaatikon. Täytyykin heti alkajaisiksi todeta, että juuri makaronilaatikon kohdalla muodonmuutoksen toteuttaminen tuntui ehkä siltä kaikista haastavimmalta. Mutta loppu hyvin, kaikki hyvin, onnistuin muotoilemaan laatikosta kaksikin uutta esitystä. Näiden lisäksi esittelen In the ktchen -ruokablogia pitävän ruotsalaisen Andreas Ivarssonin blogissaan esittelemän hitiksi muotoutuneen jauhelihakastikkeen, jolle Ivarsson takaa satavarman onnistumisprosentin.

Jauhelihakastike oli todella hyvää. Johtuen pitkistä haudutusajoistaan, ei mitään kiireisen arkikokkaajan peruskauraa, mutta muuten sangen helppoa, perusaineksista koostuvaa käytännöllistä arkiruokaa. Haudutusajoista tinkiminen on toki mahdollista, mutta itse en suosittelisi sitä tekemään; juuri pitkä hauduttaminen on se tämän kastikkeen juttu. Mieluummin suosittelen valmistamaan kastikkeen ajan kanssa ja nauttimaan lopputuloksesta vaikka seuraavana päivänä.

Entäpä makaronilaatikon uusi elämä? Toisesta osasta valmistui mac&cheese -lettuja reseptikuningatar Kaisa Sillanpään ohjeistuksen mukaan, toisesta pohja eräänlaiselle makaronipaistokselle, jota voisi kai pitää piirakan ja pizzan risteytyksenä, sillä omassa versiossani pizza sai sangen piirakkamaisen täytteen. Hauskasta makaronipizzan alkuperäisideasta kiitän Eilistä & Paistoa -blogin Johannaa. Tällä tavalla voisi makaronin tähteitä hyödyntää uudelleenkin, niitä kun tuntuu aina olevan niin vaikea keittää sopivasti.

Jee! Jälleen sai pakastimesta lähtöpassit yksi jouluinen laatikko, jonka lisäksi piirakkatäytteeseen sujahti loppu kermaisesta appelsiinikastikkeesta. Aivan loistoidea (minulta) oli muuten korvata täytteen kermat, tuorejuustot ja muut vastaavat tuolla kastikkeenjämällä. Suosittelen ehdottomasti kokeilemaan; ainakin meillä kastikkeentähteille on tuntunut olevan erittäin vaikea keksiä jatkokäyttöä.

Tällaista tällä kertaa. Toivottavasti joku muukin löytää näistä ohjeista ratkaisun ja uuden, biojäteastiaa paremman paikan ruoantähteilleen. Omana tavoitteenani pidän kaikenlaisen ruokahävikin minimoimista ja siitä syystä pakastan lähes mitä vaan pakastamiseen sopivaa. Suosittelen kokeilemaan, ihan parasta on kun onnistuu luomaan niitä todellisia tähdetähtiä.

P.S. Vaikka minä käytin tekeleissäni makaronilaatikkoa, alkuperäiset ohjeet oli suunniteltu keitetyn ylijäämämakaronin käyttöön. Uskonkin, että silkka makaroni olisi toiminut astetta paremmin ja näinpä ohjeistan teitä alkuperäisten reseptiikkojen mukaisesti.

Jauhelihakastike

4 annosta

IMG_6829500 grammaa jauhelihaa
(voita paistamiseen)
2 sipulia
3 valkosipulinkynttä
1 tölkki tomaattimurskaa
1 rkl Dijon-sinappia
3–4 porkkanaa
2 rkl ketsuppia
1 liemikuutio
vettä
suolaa
mustapippuria

Tarjoiluun:
juustoraastetta

Kuori ja hienonna sipulit ja valkosipulinkynnet. Raasta kuoritut porkkanat raasteeksi.
Ota esille paistinpannu ja kannellinen pata tai kasari.
Ruskista jauheliha (voissa) pannulla. Kun jauheliha on ruskistunut, kaada sen joukkoon tomaattimurska, hienonnettu valkosipuli, Dijon-sinappi ja liemikuutio. Siirrä seos pataan.
Kuullota sipulit huolellisesti samalla pannulla, jolla aiemmin ruskistit jauhelihan. Lisää tomaattimurskapurkkiin hieman vettä, ravista ja lisää seos sipulien joukkoon. Anna hautua 20–30 sekuntia. (Tällä tekniikalla saat kaikki tomaatit hyödynnettyä ja kaikki maut pannulta tulevat kastikkeeseen.)
Kaada sipuli-vesi-tomaattimurskaseos pataan jauhelihojen kanssa. Lisää pataan vettä, jotta ainekset peittyvät. Anna hautua 20–30 min.
Lisää pataan porkkanaraaste ja ketsuppi ja anna kastikkeen hautua noin tunnin.
Mausta suolalla ja pippurilla ennen tarjoilua ja tarjoile esimerkiksi mac&cheese -lettujen tai yksinkertaisemmin keitetyn pastan kera. Äläkä unohda tarjoilusta juustoraastetta!

Mac&cheese -letut

8 pikkulettua

IMG_68242 dl keitettyjä makaroneja
2 kananmunaa
0,5 dl kermaa tai maitoa
2 rkl vehnäjauhoja
1 dl juustoraastetta
0,5 tl savustettua paprikajauhetta
0,5 tl sinappijauhetta
ripaus cayennepippuria
mustapippuria myllystä
suolaa

Vatkaa munat kevyesti. Yhdistä kaikki ainekset ja mausteet.
Paista lettupannulla pieniä lettuja molemmin puolin.

Pizza (tai piirakka) -pohja keitetystä makaronista

Vuoallinen

5 dl keitettyjä makaroneja (tästä pohjasta saa helposti gluteenittoman käyttämällä gluteenitonta makaronia)
1 dl maitoa
2 kananmunaa
1 dl juustoraastetta
ripaus suolaa ja valkopippurijauhetta

Vispaa kananmunat, maito ja mausteet hyvin. Sekoita mukaan keitetyt makaronit.
Voitele piirakkavuoka ja tasoittele makaroniseos vuoan pohjalle.
Paista 225-asteisessa uunissa noin 15 min.

Täyte broileri-kasvispiirakalle

Vuoallinen

IMG_6855300 g marinoituja broilerin fileesuikaleita
voita paistamiseen
100 g paprikaa
100 g purjoa
100 g kesäkurpitsaa
suolaa
mustapippuria myllystä
100 g yrttituorejuustoa (tämän voit mainiosti korvata kastikkeen tähteillä makusi mukaan, itse käytin appelsiinikastiketta)
75 g juustoraastetta

Suikaloi paprika, viipaloi purjo ja kuutioi kesäkurpitsa.
Paista broilerisuikaleet pannulla voissa kypsiksi. Lisää kasvikset ja jatka paistamista muutaman minuutin ajan. Lisää tuorejuusto ja sulata sekoitellen. Tarkista maku ja lisää tarvittaessa suolaa ja pippuria.
Levitä broileri-kasvisseos pohjalle. Ripottele päälle juustoraaste.
Paista 225 asteessa noin 15-20 min.

Projektina pakastin osa 1: perunalaatikosta piirakkapohjaksi

Koska nyt sattui käymään niin, että lääkäri määräsi kevyeen kotioleiluun ainakin kuluvaksi viikoksi, ajattelin hyödyntää aikani ja käydä täydellisesti läpi pakastimemme sisällön, siis muuttaa sinne roikkumaan jääneet asiat hieman herkullisempaan muotoon. Liikkeelle lähden totta kai vanhimmasta päästä eli ensimmäisenä käsittelyyn pääsevät joululaatikot, joita pakastimessamme yhä majailee yksi kutakin, siis yksi imellytetty peruna, yksi porkkana ja yksi makaroni. Jotenkin näitä ei nyt kuitenkaan tee mieli popsia sellaisenaan, vaikka ne jouluna niin vallan maukkaita ovatkin…

IMG_6711Ensimmäisenä otin käsittelyyn perunalaatikon, josta syntyisivät tietysti yksinkertaisimmin pannulla paistuvat perunaletut, mutta koska ne kaipaisivat mieluusti rinnalleen jotakin muutakin, päädyin sellaisenaan ateriaksi kelpaavaan piirakkaan. Perunalaatikosta pohja, täytteet jääkaapin sekä kuivamuonavaraston aarteistosta.

Piirakasta pohjineen tuli onnistunut ja suosittelenkin kokeilemaan tätä pohjareseptiä, johon törmäsin Leivontaa rakkaudella -blogissa. Siellä Neiti Leipuri tosin käyttelee pohjaansa ylitsejäänyttä perunamuusia, mutta imellytetty perunalaatikko toimi mainiosti myös. Piirakan sisuskalut sen sijaan syntyivät melko sitä sun tätä -mentaliteetilla, mutta sehän tässä oli tarkoituskin ja näin ollen, mitä täytteeseen tulee, kehotan teitäkin soveltamaan mielenne mukaan.

Testailkaapa ihmeessä, piirakalle löytyy aina käyttöä. Ja mielikin on entistä iloisempi, kun ateria syntyy ihan noin vain, kaupassa käymättä.

Suolainen piirakkapohja perunalaatikosta / -muusista

Vuoallinen (halk. noin 27 cm)

2-3 dl perunalaatikkoa
0,5 dl ruisjauhoja
0,5 dl grahamjauhoja
1 tl leivinjauhetta
0,25 dl öljyä

Sekoita kuivat aineet keskenään. Lisää joukkoon perunalaatikko ja öljy. Painele taikina voideltuun vuokaan ja täytä mielesi mukaan.
Paista 200-asteisen uunin alatasolla noin 30 min. Tätä piirakkapohjaa ei tarvitse esipaistaa.

Kinkku-tomaatti-ananaspiirakka

Vuoallinen

IMG_67141 annos pohjataikinaa
250 g kinkkua
(kirsikka)tomaatteja
ananaspaloja
150 g ranskankermaa
1 dl maitoa
3 kananmunaa
150 g juustoraastetta
1 dl persiljaa hienonnettuna
1 tl pizzamaustetta
0,25 tl suolaa
mustapippuria

Tee ensin pohja esimerkiksi yllä esiteltyä ohjetta noudatellen.
Kuutioi kinkku ja pese sekä siivuta (kirsikka)tomaatit.
Sekoita ranskankerma, maito, kananmunat, juustoraaste, persilja ja mausteet kulhossa.
Levitä kinkkukuutiot, tomaattisiivut ja ananaspalat pohjan päälle ja kaada päällimmäiseksi ranskankermaseos.
Paista 200-asteisen uunin alimmalla tasolla noin 30 min.
Anna piirakan vetäytyä ja jäähtyä hiukan ennen tarjoilua.

Kevätsiivous pakastinkaapissa eli riperuoka kunniaan: tomaattinen makaroni-jauhelihapaistos

Kuten on tainnut tulla jo selväksi, minä kuulun pakastajien koulukuntaan. Kun jotakin jää yli, ihan mitätöntäkin, laitan sen pakastimeen odottamaan jatkokäsittelyä. Tämä on totta kai niin ekologista kuin taloudellistakin ja siinä mielessä järkevää, mutta ainoa syy pakastamiseeni ei kuitenkaan piile tässä. Minä pakastan myös sen takia, että silloin tällöin on hauskaa valmistaa ruokaa ihan vain noista pakastetuista ”aarteista”, kieltää itseltään kauppareissu ja katsoa mitä tällä kertaa saisi loihdituksi.

IMG_6533Seuraavaksi esiteltävä resepti jäljittelee etäisesti yhtä lapsuuden herkkuruokaani, lihapulla-spagettipaistosta, jossa lihapullat piiloutuivat pakastevihannesten kera valkokastikkeella ja spagetilla täytettyyn uunivuokaan. No, ajan muistoja kuultaavalla vaikutuksella saattaa olla osansa asiaan, tai sillä että äiti vain teki sen niin hyvin, mutta tuon klassikon rinnalla tämä uusi versio jäi kuin jäikin hieman laimeaksi. Tuli tästäkin joka tapauksessa ihan makoisaa, joten kannattaa kokeilla. Ja varioida omien rippeidensä mukaan.

Tällä kertaa tavallisista ohjeistuksistani poiketen, jätän tarkemman mittaamisen ja maistelun jokaisen omalle vastuulle, sillä itsekään en tullut tarkkoja määriä katsoneeksi ainesosia keitokseen valikoidessani. Neuvona kuitenkin teille vähemmän pakastaneille annan, että säilömispuuhiin ryhtyessänne, pitäkää aina keittiövaaka lähettyvillä. On huomattavasti helpompaa hyödyntää pakasteita jatkossa, kun purkin päälle on raaka-aineen nimen lisäksi kirjoitettu sen määrä. Näin tietää heti toteutettavaa reseptiä lukiessa, kuinka pitkälle rippeet riittävät.

Siis tähteet kunniaan! Jonakin päivänä ne voivat nousta arvoon arvaamattomaan – tai ainakin pelastaa kauppareissulta, mikäli se ei juuri satu sopimaan päivän agendaan tai mielentilaan.

Tomaattinen makaroni-jauhelihapaistos

Vuoallinen

IMG_65371 punasipuli
1 valkosipulinkynsi
oliiviöljyä
noin tölkillinen tomaattimurskaa
oreganoa
basilikaa
mustapippuria
suolaa
noin 100 g maustamatonta tuorejuustoa
300-400 g jauhelihapihvejä tai lihapullia
muutama annos keitettyä makaronia
juustoraastetta (itse käytin parmesan-, cheddar- ja mozzarellaraasteita sekaisin)

Valmista ensin tomaattikastike. Kuori ja hienonna punasipuli sekä valkosipulinkynnet. Kuullota ne pannulla oliiviöljyssä. Lisää sipulien joukkoon tomaattimurska ja sopivasti mausteita sekä tuorejuustoa. Anna kastikkeen hautua miedolla lämmöllä.
Kastikkeen valmistuttua sekoita makaronit sen sekaan.
Asettele jauhelihapihvit tai lihapullat uunivuoan pohjalle. Mikäli käytät pihvejä tai lihapullat ovat suuria, niitä kannattaa hieman pilkkoa.
Kaada kastike jauhelihan päälle ja kuorruta paistos sopivaksi katsomallasi määrällä juustoraastetta.
Paista 200-asteisessa uunissa noin 20 min. ja anna vetäytyä hetki ennen tarjoilua.

Reseptikuningatar : tähteistä tähdiksi

Kaisa Sillanpää: Reseptikuningatar : tähteistä tähdiksi
Kuvat: Kaisa ja Jukka Sillanpää
Readme.fi, 2015

kaisa_sillanpaa_kirjankansiNyt kun syksyn mittaan olen useampaan otteeseen ehtinyt testailla Kaisa Sillanpään Tähteistä tähdiksi -keittokirjaa, on vihdoin aika arvioida sen toimivuutta. No, mitäs sitä kiertelemään; toimiihan tämä, ainakin mikäli suhteellisen helppo ja varmasti keskimääräistä ekologisempi ruoanlaitto kiinnostaa. Tarkoituksena on nimittäin hyödyntää tähteeksi jääneitä ruoanloppuja, toisin sanoen takoa tähteistä tähtiä.

Kyseessä on perheenäiti ja ruokablogisti Sillanpään, joka ainakin reseptikilpailuissa tunnetaan, toinen keittokirja. Hänen ensimmäisensä, Reseptikuningatar : palkittua kotiruokaa, ilmestyi viime vuonna. Siinä tämä yli 70 reseptikilpailussa menestynyt kotiruokainnovaattori esittelee muiden muassa voitokkaita ideoitaan. Varsin suositeltava kirja tuokin.

Ja innovoinnin teemalla ratsastetaan jälleen. Mikäpä olisikaan parempaa mielikuvitustyötä, kuin haastaa itsensä loihtimaan uusia ruokia edellisten keitosten tai muuten vaan ylijääneiden raaka-aineiden puitteissa. Ihan loistavaa, tästä minä todella tykkään, voin todeta jo pitkään tämän tyyppistä toimintaa itsekin suosineena. Se määrä, jonka jokainen suomalainen keskimäärin heittää vuodessa syömäkelvottomaksi päästettyä ruokaa roskakoriin, 24 kiloa, ei nimittäin mieltä ylennä. Itse olenkin pyrkinyt minimoimaan tuon jätteen määrän ja tiedän, että luku ei kohdallani ole lähelläkään tuota edellä mainittua.

Tämän kirjan resepteissä Reseptikuningatar on pyrkinyt käyttämään juuri ruoka-aineita, joita kotiemme kaappeihin kaikkein helpoiten jää: päiväysvanhoja maitotuotteita, kuivahtanutta leipää tai pullaa, nahistuneita kasviksia ja hedelmiä, keitettyä riisiä, pastaa, perunaa ja puuroa sekä paljon, paljon muuta. Reseptejä löytyy niin salaatteihin, keittoihin, liha-, kala- ja kasvisruokiin, leipiin ja muihin leivonnaisiin, kuten myös herkutteluun sekä säilykkeisiin. Siis sangen kattavan kattauksen tähderuokaa Sillanpää meille tarjoilee.

Mitä käytännön kokemukseeni tulee, olen tähän mennessä viipynyt kirjan parissa jo melko pitkään ja testannut ainakin seuraavat reseptit: tomaatti-sipulileipä, mehevä riisikakku, voileipäkuppikakut, tomaattisämpylät ja pappilan hätävara. Maukkaita ja helppoja valmistaa ihan jokainen. Leipomusten parissa siis tähän asti, mutta moniin muihinkin mielenkiintoisuuksiin olen jo ehtinyt tutustua ja tämän kirjan kanssa tulee varmasti vielä useaan otteeseen tehtyä tähteistä tähtiä.

Suosittelen kaikille, jotka kokevat, että kaupasta on joskus vaikea ostaa tai ruokaa valmistaa juuri sitä oikeaa määrää tai että vaikka kuinka taistelisi sitä vastaan, kaappien syövereihin tuppaa aina hautautumaan tuote jos toinenkin, jota ei sitten tulekaan käytettyä. Siis suositus meille kaikille, uskaltaisin väittää.

P.S. Reseptikuningatar kokkailee myös ruokablogien maailmassa, josta hänet löytää resepteineen Tuulikummun keittiöstä.

Ajatusta arkiruokaan! : Herkkuja rippeistä

AJATUSTA ARKIRUOKAANUlla Liukkonen, Helena Lylyharju & Kari Martiala: Ajatusta arkiruokaan! : Herkkuja rippeistä
Valokuvat: Kari Martiala
Karisto, 2015

24 kiloa ruokaa; se on keskimäärin kuusi prosenttia yhden suomalaisen vuosittaisista ruokaostoksista. Tämän lisäksi se on kilomäärä, jolla jokainen suomalainen ruokkii roskakoriaan vuosittain. Se on paljon, se on liikaa. Tätä mieltä ovat keittiömestarit Ulla Liukkonen ja Helena Lylyharju sekä ruokatoimittaja Kari Martiala, kolmikko tämän teoksen takana. Ja tätä mieltä olen myös minä.

Ajatusta arkiruokaan! on opus, joka jokaisen kannattaisi lukea, tai ainakin selailla läpi. On nimittäin enemmän kuin pöyristyttävää, kuinka mitättömin perustein ruokahävikkiä kotitalouksissamme syntyy: nälkäinen kantaa kauppareissultaan kotiin kahmalokaupalla ylimääräisiä ja suunnittelemattomia impulssiostoja, tarjoushaukka sortuu helposti ylisuuriin raaka-aine määriin, joku kokee vanhentuvan elintarvikkeen hetimiten hengenvaaralliseksi ja joku yksinkertaisesti unohtaa ostoksensa jää- tai kuivakaapin syövereihin. Näihin ongelmiin teos esittää  järkeviä ratkaisukeinoja, jotka ovat tiivistettävissä seuraavasti: osta oikein ja säilytä huolella. Toisin sanoen tee aina suunnitelma kauppareissua ja tulevaa ruoanvalmistusta varten kotona, älä sorru heräteostoksiin ja kiinnitä erityistä huomiota sekä raaka-aineiden että jo valmistettujen aterioiden säilytykseen kotona niin jää- kuin kuivakaapissakin, pakastinta unohtamatta.

Kirjan tarjoamat vinkit ruokahävikin minimoimiseen ovat mielestäni hyviä, mutta itse sain teoksesta suhteellisen vähän uutta tietoa. Jotain toki tarttui myös minun haaviini, kuten mielenkiintoinen ja ehdottomasti kokeilunhalun nostattanut neuvo lisätä ylijääneen kerman sekaan suolaa, ravistaa purkkia ja kohdata näin muodonmuutoksen seurauksena syntynyt annos hyvää voita. Toki muutakin hyödyllistä sain lukeakseni, tutustukoon kukin siis omista lähtökohdistaan käsin.

Edellä kuvatut hävikin torjuntavinkit ovat kuitenkin vain pieni osa teoksen sisällöstä. Valtaosa sen sivumäärästä on keskittynyt esittelemään reseptejä, joissa edellispäivän rippeistä tai käyttämättä jääneistä raaka-aineista loihditaan uusia aterioita helposti ja huokeasti. Mukaan mahtuvat niin keitot, salaatit kuin pääruoatkin, rinnallaan pikkulämpimät, jälkiruoat ja muut leivonnaiset sekä juomat.

Vaikka henkilökohtaisesti, jo mummon- ja äidinmaidossa järkevän sekä taloudellisen ruoanvalmistuksen opin saaneena, koinkin kirjan hieman vanhan tiedon toistoksi, uskon että siitä on vallan paljon hyötyä sangen monelle.

Jos minun ruokaa rippeistä -aikaansaannokseni kiinnostavat, muutamaa niistä voi vilkaista täältä, mutta erityisesti suosittelen kokeilemaan ikijälkiruokasuosikkiamme pappilan hätävaraa, jonka myös nyt käsitelty teos esittelee.

Ajatelkaa arkiasioita! Pienistä puroista kasvaa suuri meri.

P.S. Samainen tekijätrio löytyy myös Karjalainen keittiö -teoksen takaa, johon suosittelen tutustumaan, mikäli tämän tyyppinen ruokakulttuuri kiinnostaa.