Galette; rustiikkisen hurmaavaa

Olen jo monesti ollut ajatustasolla aloittamassa galeten leipomista, mutta jostain kumman syystä en ole koskaan päässyt tuumasta toimeen. Nyt kuitenkin pääsin ja se kannatti; tämä viikonloppuna syntynyt galette ei varmasti tule olemaan viimeinen Kotikolossa leivottu sellainen.

Kuten piirakat ylipäätään myös galette on mitä oivallisinta riperuokaa, jonka täytteen voi luoda joka kerta uudestaan. Galeten sisään voi rakentaa juuri sellaisen kokonaisuuden, mihin sen hetkisessä ruokavarastossa on rahkeita. Samoin tuli todetuksi, että myös taikinan kohdalla säveltäminen on mahdollista. Kun tämän lisäksi piirakka saa vielä näyttääkin juuri tekijänsä kädenjäljen mukaiselta, on kyseessä aika lailla täydellinen tapaus. Rustiikkinen ulkonäkö ja hurmaava maku, meillä tykättiin kovasti.

IMG_1280

Ohjeen galettetaikinaan nappasin Sikke Sumarilta, hänen Sikeltä Sinulle -blogistaan. Täytteen sen sijaan kehittelin itse. Molemmat toimivat mainiosti ja kuten sanottua, galettea tullaan meillä popsimaan varmasti tulevaisuudessakin. Taikinan voi hyvin tehdä jo edellisenä päivänä, joten galette sopii hienosti myös vaikkapa aamiais- tai brunssipöytään, eikä valmiiksi tehdyn taikinan ansiosta vaadi aamulla kovinkaan pitkällistä leipomisoperaatiota. Suosittelen siis kokeilemaan, monestakin syystä.

Galette

IMG_1284-1Taikina:
3 dl vehnäjauhoja (minä korvasin 1 dl:n sämpyläjauhoilla)
1 tl leivinjauhetta
0,25 tl suolaa
100 g voita
0,5 dl smetanaa (kevyt ranskankerma toimi myös hyvin)
2 tl sitruunamehua
0,5 dl kylmää vettä

Täyte:
1,5 dl maustamatonta tuorejuustoa
1 dl parmesaaniraastetta
5 siivua kermajuustoa
pala grillattua kassleria tai muuta kypsää lihaa
1 kevätsipuli varsineen
kirsikkatomaatteja
1 rkl oliiviöljyä
mustapippuria myllystä

Voiteluun:
1 kananmuna / keltuainen

Tarjoiluun:
tuoreita yrttejä tai pinaattia

Tee ensin taikina. Sekoita kuivat aineet keskenään. Lisää kylmä voi kuutioina ja nypi taikina murumaiseksi seokseksi.
Sekoita keskenään smetana, sitruunamehu ja jääkylmä vesi. Lisää neste taikinaan ja sekoita nopeasti tasaiseksi. Älä vaivaa, vaan koita päästä mahdollisimman vähällä leipomisella.
Muodosta taikinasta pallo ja pane se kelmuun käärittynä jääkaappiin vähintään puoleksi tunniksi. Taikinan voi tehdä myös edellisenä päivänä.
Kauli kylmästä taikinasta leivinpaperille halkaisijaltaan noin 30 sentin ympyrä.
Sekoita täytteen tuorejuusto ja parmesaaniraaste. Levitä juustoseos tasaisesti taikinalle. Jätä noin viisi senttiä reunaa tyhjäksi.
Lado kermajuustoviipaleet tuorejuustoseoksen päälle.
Leikkaa liha ohuiksi viipaleiksi, pilko kevätsipuli ja puolita kirsikkatomaatit. Asettele kaikki taikinapohjan päälle. Pirskottele pinnalle vielä oliiviöljyä ja mausta lopuksi mustapippurilla.
Taittele reunat piirakan reunoille ja voitele ne kananmunalla tai munankeltuaisella. Paista noin 30 min. tai kunnes reunat ovat kauniin kullanruskeat. Ota piirakka uunista ja anna jäähtyä tovi. Ripottele päälle halutessasi tuoreita yrttejä tai pinaattia. Tarjoa lämpimänä.

Syksyinen piirakkatervehdys

Nyt kun syksy on kauneimmillaan, olemme Pikku-Kokin kanssa nautiskelleet syysasioista; ulkoilleet raikkaassa ilmassa, etsineet kauniita lehtiä, keittäneet mutavelliä. Paljastettakoon sekin salaisuus, että itse olen jo suonut ensimmäiset ajatukset tulevalle joululle, odottavat sellaiset.

Mutta vielä ennen siirtymistä joulupuuhiin ehtii värkätä sitä sun tätä, juhlia juhlat jos toisetkin. Ja sitten ehtii tietysti kotoilemaan, viettämään alati pimeneviä arki-iltoja perhen parissa, tunnelmoimaan kynttilän valossa. Ja leipomaan piirakoita. Piirakoita, piirakoita ja piirakoita, nehän ovat yksi ehdottomia bravuureitani.

IMG_0826

Tällä kertaa valmistamani kesäkurpitsa-mozzarellapiirakka sai suolaisen säväyksen pekonista. Kokonaisuus, jossa kivijalkana mikäpä muukaan kuin suosikkini ripepohja, toimi mielestäni mainiosti. Siis kerrassaan oivallinen syyspäivän tai -illan herkku.

Kesäkurpitsa-mozzarellapiirakka

Vuoallinen (ø 25cm)

IMG_0830Annos valitsemaasi pohjataikinaa, tai mikäli haluat kokeilla ripeversiotani, siihen resepti löytyy alta:

50 g voita
2 dl jauhoja (Mitä nyt sattuu olemaan.)
1,3 tl leivinjauhetta
2 dl jotakin ”ripettä” (Tarkoitukseen käy miltei mikä vaan: ylimääräiset keitetyt kasvikset, riisi tai makaroni, kuivat leivät, sosekeittojen tai puurojen loput… Vettä lisätään, mikäli massa tuntuu liian jämäkältä.)

Täyte:
80 g pekonia
pala purjoa
200 g kesäkurpitsaa
öljyä paistamiseen
suolaa
mustapippuria
2 dl ruokakermaa, turkkilaista jogurttia ja/tai ranskankermaa
1 kananmuna
2 dl juustoraastetta
1 pallo buffalo mozzarellaa

Tee ensin pohja. Nypi voi, jauhot ja leivinjauhe murumaiseksi seokseksi. Lisää ripe. Taputtele taikina voideltuun piirakkavuokaan.
Pilko ja paista pekoni kypsäksi. Siirrä sivuun odottamaan.
Halkaise purjo ja huuhtele hyvin. Viipaloi. Pilko kesäkurpitsa ohuiksi viipaleiksi.
Kuumenna pannulla tilkka öljyä ja kuullota purjoa hetki. Lisää sitten kesäkurpitsaviipaleet ja jatka paistamista muutama minuutti. Mausta suolalla ja pippurilla.
Sekoita kulhossa ruokakerma, kananmuna ja juustoraaste.
Kaada pohjan päälle kerma-kananmunaseos. Ripottele pinnalle purjo, kesäkurpitsat ja pekoni. Revi päällimmäiseksi mozzarella.
Paista 200-asteisessa uunissa noin 30 min.

Kanapiirakkaa thaityyliin

Eipä ole tullut vähään aikaan kirjoitettua suolaisista piirakoista – siitäkään huolimatta, että niitähän meillä syntyy, varmasti vähintään viikoittain. Usein ne kuitenkin ovat sen verran toistensa toisintoja, tai muuten vaan jäävät huomiotta, että artikkeliksi asti niistä päätyy vain murto-osa. Eilen valmistamani thaityylinen broileripiirakka kuitenkin vakuutti siinä määrin paljon, että haluan jakaa reseptin kanssanne.

Kinuskikissalta nappaamani idea, jonka muokkasin ruoka-ainevarastojamme vastaavaksi oli mielestäni hauska erityisesti siitä syystä, että kerman tai muun vastaavan sijaan täytteessä käytettiin kookosmaitoa. Näin tulen varmasti tekemään silloin tällöin jatkossakin. Lisäksi sen rikollisen helppo lähinnä maustekastikkeella suoritettu maustaminen sopi tähän kohtaan mainiosti, olenhan koittanut keksiä käyttöä jääkaapissa majailevalle tandooritahnalle. Pohjaksi valmistin tietysti suosikkini, rakkaan ripepohjani, jossa tällä kertaa pääroolia näyttelivät kuivahtaneet ciabattaviipaleet.

Siis hyvää. Suosittelen.

IMG_0756

Thaityylinen kanapiirakka

Vuoallinen (ø 25cm)

IMG_0759Annos valitsemaasi pohjataikinaa, tai mikäli haluat kokeilla ripeversiotani, siihen resepti löytyy alta:

50 g voita
2 dl jauhoja (Mitä nyt sattuu olemaan.)
1,3 tl leivinjauhetta
2 dl jotakin ”ripettä” (Tällä kertaa minä käytin hieman kuivahtanutta ciabattaa, jonka survoin massaksi sauvasekoittimella vesitilkan kera. Tarkoitukseen käy miltei mikä vaan: ylimääräiset keitetyt kasvikset, riisi tai makaroni, kuivat leivät, sosekeittojen tai puurojen loput… Vettä lisätään, mikäli massa tuntuu liian jämäkältä.)

Täyte:
3 dl kookosmaitoa
1 limen mehu
3 tl tandoori currytahnaa
2 tl soijakastiketta
2 kananmunaa
2 dl juustoraastetta
300 g kypsää broileria
1 dl paprikasuikaleita etikkaliemessä

Tee ensin pohja. Nypi voi, jauhot ja leivinjauhe murumaiseksi seokseksi. Lisää ripe. Taputtele taikina voideltuun piirakkavuokaan.
Sekoita kulhossa kookosmaito, limemehu, currytahna, soijakastike, kananmunat ja juustoraaste. Lisää broilerit pieninä palasina sekä paprikasuikaleet. Levitä täyte pohjan päälle.
Paista 200-asteisessa uunissa noin 35 min.

Kikhernehommia

Koska kesäaika siirtää Kotikolossa ruoanlaiton pitkälti kesäkeittiöömme grillin äärelle, on kasvisruoan osuus jäänyt harmillisen pieneksi. Toki grilliin aina lihan rinnalle erilaisia kasviksiakin sujahtaa, mutta erityisesti grillimestarimme pitää huolen siitä, että grillikaudella pysymme lihoissa. Nyt kuitenkin mieleni teki valmistaa jotakin täysin rehellistä kasvisruokaa. Ruokakaapista kurkisteli muutama tölkillinen kikherneitä, joten ne saivat toimia innoittajanani.

Syntyi hennosti kookoksinen kikhernekastike, josta rakentelin niin piirakkatäytteen kuin kasvismakaronilaatikonkin. Piirakkaan tosin loppujen lopuksi jouduin sujauttamaan lisukkeeksi hiukan jauhelihaa, jotta sain kastikkeen riittämään eli se siitä täydellisestä kasvisruokapäivästä. No, ilman lihaa piirakka olisi varmasti ollut jopa parempaa, joten sitä kannattaa lisätä vain oman harkinnan mukaan.

Tässäpä siis kaksi kivaa kikhernehommaa, joita kannattaa toki kokeilla, mikäli on kikherneiden kanssa kaveri.

Kikhernepiirakka

Vuoallinen (ø noin 25 cm)

Pohjaksi voit valita mieleisesi suolaisen pohjan, reseptin yhteen omista suosikeistani löydät täältä.

IMG_9673Täyte:
2 porkkanaa
1 sipuli
2 valkosipulinkynttä
1 rkl öljyä
1 prk kikherneitä
0,5-1 dl kookosmaitoa
1 tl suolaa
2 tl pestoa
chiliä maun mukaan
2 dl ruokakermaa
1 kananmuna
2 dl juustoraastetta
mustapippuria

Valmista ensin valitsemasi piirakkapohja.
Tee sitten täyte. Kuori ja raasta porkkanat. Kuori ja viipaloi sipuli sekä valkosipulit.
Paista porkkanaraastetta ja sipulisilppua pannulla öljyssä, kunnes ne ovat pehmenneet ja kuullottuneet. Lisää kikherneet ja kookosmaito sekä suola, pesto ja chili. Anna hautua hetki.
Levitä täyte esipaistetulle piirakkapohjalle.
Sekoita keskenään ruokakerma, kananmuna ja juustoraaste. Mausta mustapippurilla ja kaada seos täytteen päälle.
Paista 200-asteisessa uunissa noin 30 min.

Kikhernemakaronilaatikko

IMG_9691Seuraava reseptiikka on hyvin ylimalkainen siitä yksinkertaisesta syystä, että en tällä kertaa sattunut painamaan mieleeni käyttämiäni ainesosamääriä. Tästä voitkin helposti tehdä oman jauhelihamakaronilaatikkosi kasvisversion. Kikhernemakaronilaatikon idea on, että jauheliha korvataan edellä esitellyllä kikhernekastikkeella, jonka resepti löytyy yllä olevasta piirakkaohjeesta.
Tee vain kastike, keitä makaronit ja sekoita ne keskenään. Kaada seos uunivuokaan. Lisää joukkoon vielä hiukan juustoraastetta tai raejuustoa.
Tee sitten munamaito ja kaada se vuokaan päällimmäiseksi.
Paista 200-asteisessa uunissa noin 30-40 min. kunnes makaronilaatikko on saanut kauniin pinnan ja munamaito on hyytynyt sopivasti.

Määkivä liekkipiiras

IMG_8193Ruoanlaitossa on se armollinen puoli, että jos jossakin kohtaa tulee ajettua hiukan karille, on tuo luultavasti korjattavissa, viimeistään sitten seuraavalla kerralla – mikäli sellaiselle antaa mahdollisuuden. Joka tapauksessa oman mielipiteeni mukaan jokainen uusi resepti tai kokeilu on mielenkiintoinen matka, joskus jopa pieni seikkailu. Sitä, minkälaisia matkamuistoja nämä retket tuovat tullessaan ei koskaan voi tietää etukäteen, mutta siinäpä se hauskuus piileekin; joskus tulee kantaneeksi kotiin suuren kultakimpaleen, joskus miettii jälkikäteen, mikä ihme sai edes tarttumaan kyseiseen reseptiin tai mikä kumma oikein meni pieleen, joskus koko retki unohtuu jo ennen kuin se oikeastaan on ohikaan. Mutta sellaista se on, ruoanlaitto, yritystä, onnistumista ja erehdystä. Vähän niin kuin elämä.

Pääsiäisenä teimme nyhtölammasta. No, tuo retki osoittautui ehkä vähän sellaiseksi tuliaisettomaksi yhden illan jutuksi, jota tuskin kannattaa kokeilla enää uudestaan. Ei tuo pahaakaan ollut, mutta melko mitättömän makuista, tylsää. Joka tapauksessa, koska revittyä lihaa ei koskaan kannata lähteä tekemään kovin pienestä kimpaleesta, jäi meille tästä nyhtöreissusta paljon tylsähköä lihaa tähteille. Eipä siis muuta kuin tähteistä tähdiksi -asennetta peliin ja luovaan ruoanlaittoon.

Ensimmäinen erä ylimääräisestä nyhtölampaasta päätyi liekkipiiraisiin. Heti kättelyssä täytyy todeta, että jo yksinkertaisen tomaattikastikkeen keittely nyhdettymme ympärille sai ihmeitä aikaan ja liha muuttui maukkaaksi. Seuraava tomaattikastike onkin helposti sovitettavissa minkä vaan (nyhtö)lihan kumppaniksi ja yhtä hyvin vaikka tavallisen pizzan tai piirakan täytteeksi. Suosittelen!

IMG_8185Pidän myös liekkipiiraista, joita olen valmistanut aiemminkin, tällöin hieman perinteisemmällä täytteellä. Reseptin voit katsoa täältä. Liekkipiiraat sopivat mainiosti laiskalle pizzakokille, sillä taikina on hiivaton ja muutenkin pizzataikinaa vaivattomampi valmistaa. Tärkeää on muistaa vain tulikuuma uuni ja etukäteen kuumennettu pelti. Täytteksi voikin sitten valita melkein mitä vain ja tämä onkin kätevä tapa vaikkapa tyhjentää jääkaappia. Itse valmistin kaksi piirasta, joista toisen täytin nyhtölampaalla, toisen halloumistroganoffin lopuilla. Molempiin kyytipojaksi vielä erilaisia tomaatteja sekä pohjalle tsatsikihenkisesti maustettua smetanaa ja ne olivat siinä, kelpo piirakat.

Kyllä ne saksalaisetkin vaan osaavat – ainakin jotakin – kokata…

Liekkipiiraat (Flammkuchen)

Pellillinen / 2 pienempää

IMG_8211Pohja:
2 dl vettä
0,5 tl suolaa
5 dl (durum)vehnäjauhoja
2 rkl öljyä

Täyte 1:
kokonaisuuteen sopivalla tavalla maustettua smetanaa (tai ehkäpä jopa mieluummin ranskankermaa)
parmesanraastetta
nyhtölihaa sellaisenaan tai tomaattikastikkeeseen sekoitettuna (resepti alla)
kirsikkatomaatteja

Täyte 2:
maustettua smetanaa/ranskankermaa
parmesanraastetta
halloumistroganoffia
aurinkokuivattuja tomaatteja
kirsikkatomaatteja
kevätsipulia

Tee ensin pohjataikina. Lisää veteen suola ja jauhot, muovaile kiinteäksi palloksi. Lisää tarvittaessa hiukan vettä. Vaivaa taikinaan lopuksi öljy. Anna taikinan levätä liinalla peitettynä noin puoli tuntia.
Mausta smetana/ranskankerma sopivaksi katsomallasi tapaa. Yksinkertaisin vaihtoehto on käyttää vain rouhittua mustapippuria ja suolaa.
Valmistele niin ikään muut täyteainekset; keittele kastikkeet, pilko tomaatit ja sipulit.
Laita uuni lämpenemään 250 asteeseen ja uunipelti uuniin lämpiämään. Kauli taikina mahdollisimman ohueksi levyksi leivinpaperille. Levitä taikinalle ranskankermaseos ja ripottele päälle juustoraaste. Levitä näiden päälle muut täytteet.
Nosta taikinalevy täytteineen kuumenneelle uunipellille ja paista noin 8–10 min. Tarjoile kuumana.

Tomaattikastike

puolikas sipuli
1-2 valkosipulinkynttä
70 g tomaattipyreetä
tilkka öljyä
2 dl paseerattua tomaattia (tai tomaattimurskaa)
0,5 tl suolaa
0,5 tl kuivattua basilikaa
1 tl ruokokidesokeria
ripaus rouhittua mustapippuria
nyhtölihaa

Kuullota silputtua sipulia ja valkosipulia sekä tomaattipyreetä hetki kattilassa tai kasarissa tilkassa öljyä. Kaada joukkoon paseerattu tomaatti ja mausteet. Sekoita, kuumenna kiehuvaksi ja anna kiehua hissukseen muutaman minuutin ajan.
Nosta kattila sivuun ja sekoita nyhtöliha kastikkeeseen.

Punajuuri ja feta, mikä maukas makupari

IMG_7625Yleensä aktiivinen piirakkapajani on viettänyt joitakin aikoja hiljaiseloa, kun olen keskittynyt liikenevänä keittiöaikana kokeilemaan erilaisia koko perheelle sopivia ruokia – suolaiset piirakat eivät kuitenkaan ole sitä parasta taaperoravintoa.

Lauantaiaamuna teki kuitenkin mieli tyhjentää pakastimesta ja jääkaapista niihin kertyneitä asioiden loppuja, jonka tuloksena syntyi seuraava punajuuri-fetapiirakka. Lopputulos oli maukas; no, punajuuri ja feta tunnetusti muodostavat mainion makuparin, eikä useasti esittelemälläni talkkunapohjallakaan oikein voi mennä vikaan.

Punajuuri-fetapiirakka

Vuoallinen (ø noin 25 cm)

Pohja:
1,5 dl (vehnä)jauhoja (itse sekoittelin vähän sitä sun tätä jauhovarastoista löytyvää)
1,5 dl talkkunajauhoja
0,5 tl suolaa
0,5 tl leivinjauhetta
100 g voita
0,5 dl kylmää vettä

Täyte:
250-300 g punajuuria (minulla oli esikeitettyjä, mutta voit yhtä hyvin käyttää raakoja)
1 rkl hunajaa
0,5 rkl balsamiviinietikkaa
150 g fetajuustoa
100 g tuorejuustoa
2 dl ruokakermaa
1 kananmuna
1 tl kuivattua timjamia
suolaa ja mustapippuria

Valmista ensin pohja. Sekoita keskenään jauhot, talkkuna, suola ja leivinjauhe. Lisää voi nyppimällä se jauhoseokseen. Lisää murumaiseen seokseen kylmä vesi ja vaivaa taikinaksi. Painele taikina voideltuun vuokaan. Pistele haarukalla ja esipaista 200 asteessa noin 5 min.
Jos käytät esikeitettyjä punajuuria, kuutioi ne ja lado esipaistetun piirakkapohjan päälle. Mikäli punajuuresi taas ovat raakoja, keitä ne kypsiksi, kuori ja jatka esikeitettyjen tapaan.
Valuta punajuurikuutioiden päälle hunaja sekä balsamiviinietikka.
Murustele piirakkapohjalle seuraavaksi feta.
Sekoita sitten keskenään tuorejuusto, ruokakerma ja kananmuna. Mausta timjamilla, suolalla sekä mustapippurilla ja kaada seos piirakkavuokaan.
Paista 200-asteessa noin 30 min.

Kurpitsan ja pekonin suloinen liitto

Touhuiluni halloweenista tähteille jääneen myskikurpitsan kanssa jatkuivat, kun rennon lauantaiaamun puitteissa päätin valmistaa loppuun edellisenä päivänä esivalmistelemani kurpitsa-pekonipiirakan. No, todelliseksi touhuiluksi tämä sitten menikin, kun Pikku-Kokki päätti iskeä lusikkansa soppaan. Veijari oli nimittäin jossakin vaiheessa päässyt käsiksi uunin vipuihin ja vääntänyt sen 275-asteiseksi. Siellä minun piirakkani sitten uunin syleilevässä lämmössä paistui, paistui ihan kunnolla. Onneksi satuin vartin kohdalla vilkaisemaan tilannetta, joka tosin oli siinä vaiheessa jo päässyt riistäytymään käsistä. No, näin selvisimme kuitenkin vain pienellä käryllä ja piirakkaa pystyi jopa syömään, pienen ehostuksen myötä.

IMG_5570Ulkonäköön Pikku-Kokin tempaus vaikutti siinä määrin negatiivisesti, että en ruvennut kuvaamaan tätä kärähtänyttä tuotosta. Onneksi satuin kuitenkin ikuistamaan edellisenä päivänä valmistuneet kurpitsakuutiot.

Siitä huolimatta, että kävi kuten kävi, halusin ehdottomasti jakaa reseptin, sillä piirakka oli todella hyvää. Makeiden kurpitsojen hento tulisuus yhdistettynä pekonin suolaisuuteen toimi mainiosti ja mitä luultavammin tulen valmistamaan tätä uudestaankin. Haluan maistaa niin ikään oikein paistettua versiota.

Tällaista tällä kertaa. Pian päästäänkin Pikku-Kokin kanssa taas paistopuuhiin, kun viikonloppuna ajattelimme kunnostautua piparipuuhissa ja leipoa niitä koko perheen voimin. Tätä ei olekaan Kotikolossa tapahtunut sitten ensimmäisen yhteisen joulumme…

Kurpitsa-pekonipiirakka

Vuoallinen (25×35 cm)

IMG_5564Pohja:
3 dl vehnäjauhoja (suosittelen sekoittelemaan erilaisia jauhoja, esim. sämpyläjauhot tuovat mukavaa rouheutta)
1 dl kaurahiutaleita
1 tl leivinjauhetta
0,5 tl suolaa
150 g margariinia
1 dl hienoa porkkanaraastetta

Täyte:
300 g myskikurpitsaa
1 rkl öljyä
1 chili
1 tl timjamia
0,25 tl suolaa
200 g pekonia (mielestäni hieman pienempikin määrä riittää)
2 dl ranskankermaa
2 kananmunaa
(0,5 tl suolaa)
0,5 tl mustapippuria
150 g juustoraastetta

Valmistele ensin kurpitsat. Kuori ja kuutioi kurpitsan malto. Pane kuutiot uunivuokaan, kääntele sekaan öljy, silputtu chili, timjami ja suola. Paahda kuutioita 200-asteisessa uunissa 25 min.
Tee tällä välin pohja. Sekoita kuivat aineet keskenään. Sekoita melkein sula voi porkkanaraasteen joukkoon. Sekoita kaikki ainekset yhteen taikinaksi. Levitä taikina öljytyn vuoan pohjalle ja reunoille. Nosta jääkaappiin.
Paloittele pekoni ja paista palat rapeiksi paistinpannulla.
Sekoita kananmunat ranskankermaan. Mausta seos (suolalla) ja mustapippurilla. Mielestäni pekonista kuitenkin tulee piirakkaan vähintäänkin tarpeeksi suolaa.
Esipaista pohjaa 200-asteisessa uunissa 10 min.
Levitä kurpitsakuutiot ja pekonipalat pohjan päälle. Kaada päälle ranskankermaseos ja ripottele pinnalle juustoraaste.
Kypsennä piirakkaa 200-asteisessa uunissa noin 30 min.