Hävikistä hienoksi eli kuinka valmistaa kahden euron kasviksista aistikas ja elegantti ateria, osa 2: punajuuripyörykät ja hunajaglaseerattu fenkoli

Viimeistelläkseni edellisessä postauksessani aloittamani tarinan kahden euron kasvisateriasta esittelen nyt tuolloin mainitut punajuuripyörykät ja niiden kumppaniksi mainiosti sopivan hunajaglaseeratun fenkolin. Kun pyöryköiden toiselle rinnalle valmistaa vielä simppelin jogurttikastikkeen, alkaa koossa olla melko lailla oivallinen kokonaisuus, jota halutessaan voi täydentää vaikkapa perunamuusilla. Alkuruoaksi pitkään haudutettua sipulikeittoa ja se on siinä, kerrassaan ihastuttava kasvisateria.

P.S. Hunajaglaseeraus lienee helpoin tapa tutustua fenkoliin, mikäli se ei kuulu ensisijaisiin suosikkeihin. Itse pidän fenkolista toki muutenkin mutta väittäisin, että hunajalla glaseerattuna se maistuu niillekin, jotka muuten suhtautuvat fenkoliin varauksella. Glaseeraus ei kuitenkaan jyrää fenkolin omalaatuista makua, ainoastaan tekee siitä helpommin lähestyttävän.

Punajuuri-soijarouhepyörykät

4 annosta

250 g punajuuria
2,5 dl tummaa soijarouhetta
1 kasvisliemikuutio
2,5 dl kiehuvaa vettä
1 pieni punasipuli
0,5 dl kaurakermaa
1 dl korppujauhoja
2 tl timjamia
1 tl valkosipulijauhetta
1 tl suolaa
mustapippuria myllystä
öljyä paistamiseen

Lisäksi:
jogurttikastiketta
perunamuusia

Kuori punajuuret ja keitä ne lähes pehmeiksi. Laita sillä välin soijarouhe turpoamaan kasvisliemellä maustettuun veteen.
Hienonna sipuli ja kuullota se pannulla öljyssä pehmeäksi ja läpikuultavaksi. Anna jäähtyä hiukan.
Raasta keitetyt punajuuret, kun ne ovat hiukan jäähtyneet.
Sekoita yhteen punajuuriraaste, turvotettu soijarouhe, kuullotettu sipuli, kaurakerma, korppujauhot ja mausteet. Sekoita pyörykkätaikinasta käsin tasainen massa. Laita massa jääkaappiin vetäytymään noin puoleksi tunniksi.
Pyörittele massasta pyöryköitä ja paista ne pannulla öljyssä kauniin värisiksi. Älä paista pyöryköitä liian kuumalla pannulla, jotta ne ehtivät kypsyä sisältäkin.
Tarjoile esimerkiksi jogurttikastikkeen ja perunamuusin kera.

Hunajaglaseeratut fenkolit

2 isoa fenkolia
2 rkl voita
2 rkl oliiviöljyä
2 rkl hunajaa
1 tl kuminaa
suolaa ja mustapippuria

Lisäksi:
aiolia

Leikkaa fenkolit ensin puoliksi ja sitten sentin paksuisiksi siivuiksi.
Kuumenna paistinpannussa voi sekä öljy ja kypsennä fenkolisiivut kauniin värisiksi molemmin puolin. Anna niiden myös hieman pehmetä.
Kun siivut ovat tältä osin valmiit, siirrä ne sivuun odottamaan ja lisää pannulle nokare voita, hunaja ja kumina. Anna kuminan ja hunajan maustaa voita muutama minuutti ennen kuin palautat fenkolit takaisin pannulle. Paista fenkoleita vielä muutama minuutti molemmin puolin.
Tarjoile aiolin kera.

Hävikistä hienoksi eli kuinka valmistaa kahden euron kasviksista aistikas ja elegantti ateria, osa 1: pitkään haudutettu sipulikeitto

Ei liene epäselvää, että harrastan ruokakauppojen hyvikkilaatikoiden metsästystä. En suunnittele ruokalistoja etukäteen, en suorita tarkoin mietittyjä kerran viikossa toteutuvia kauppareissuja, enkä oikeastaan valmista vanhoja tuttuja suosikkeja. Vastoin kaikkia taiteen sääntöjä minä käyn kaupassa usein, oikeastaan joka päivä ja siitäkin huolimatta nelihenkisen terveellisesti syövän perheemme kauppalasku ei näinä alati kallistuvina aikoina päätä huimaa, pikemminkin päin vastoin.

Minä en kuitenkaan tee tätä yksin rahan takia. Ei, oikeastaan teen tätä aivan muista syistä; haastaakseni itseni luomaan hävikistä herkkua, kokeillakseni aina jotakin uutta, kun raaka-aineita ei niin sanotusti pääse valitsemaan. No, eipä se taloudellisuuskaan tietysti haittaa tee.

Nyt esittelemäni hyvikkilaatikko sisälsi punajuuri- ja sipuliniput, fenkolin sekä muutaman nauriin. Oli siellä jotain muutakin, jonkin verran hedelmiä, jos en aivan väärin muista. Laatikon innoittamana syntyi sipulikeittoa, hunajaglaseerattua fenkolia sekä punajuuripyöryköitä, joista kaikkiin loput ainesosat löytyvät melko varmasti lähes jokaisen keittiön perusvalikoimasta. Tämä lienee melko selkeä todiste siitä, että näinäkin maailman aikoina vielä on mahdollista harrastaa myös edullista ruoanlaittoa. Ja mikä parasta, ekologista niin ikään.

Ensimmäisenä nostan kolmikostani esiin sipulikeiton, joka hurmasi tummanpuhuvalla maukkaudellaan. Pitkän haudutuksen tuloksena syntyi keitto, jota voin ilman muuta suositella kokeilemaan. Kun jokaisen annoksen kumppaniksi gratinoi vielä palan leipää, päästään varsin mainion ruokalajin äärelle, joka sopii niin hienostuneen kuin rennommankin aterian aloittajaksi. Tämä resepti kannattaa painaa mieleen.

Haudutettu sipulikeitto

6 annosta

800 g sipulia
3 valkosipulinkynttä
25 g voita
2 rkl rypsiöljyä
1 tl kuivattua timjamia
1,25 l sieni- tai lihalientä (tai osaksi molempia)
2 rkl vehnäjauhoja
3 dl valkoviiniä tai olutta
2 rkl vähäsuolaista soijakastiketta
mustapippuria myllystä
(tilkka konjakkia)

Lisäksi:
120 g juustoraastetta
6 viipaletta maalaisleipää
voita voiteluun

Kuori sipulit, leikkaa neljään osaan ja edelleen viipaleiksi. Kuori ja viipaloi valkosipulinkynnet.
Sulata kattilassa voi, lisää öljy ja seuraavaksi sipulit, valkosipulit ja kuivattu timjami. Kuullota sipuleita miedolla lämmöllä noin 30 min. niin, että ne makeutuvat. Sekoittele välillä ja tarkkaile, etteivät sipulit pääse ruskistumaan. Valmista liemi erikseen.
Ripottele jauhot sipuleille siivilän läpi ja sekoita. Kaada kuuma liemi ohuena nauhana, ensin noin puolet, ja sekoita. Kaada joukkoon loppu liemi, kuumenna kiehuvaksi ja lisää viini tai olut sekä soijakastike. Anna keiton porista hiljalleen miedolla lämmöllä noin tunnin ajan.
Tarkista maku ja lisää muutama kierros pippuria myllystä. Halutessasi hienostella voit lorauttaa joukkoon vielä tilkan konjakkia.
Raasta juusto. Voitele leipäviipaleet ja ripota pintaan juustoraastetta. Kuorruta niitä leivinpaperin päällä pellillä uunin yläosassa 250 asteessa niin, että pinta saa kaunista väriä.
Annostele keitto ja nosta jokaiselle ruokailijalle keiton päälle kuorrutettu juustoleipä. Vaihtoehtoisesti voit jakaa valmiin keiton annoskulhoihin, nostaa juustoraasteella peitellyn leipäviipaleen annoksen päälle ja gratinoida leivän uunissa yhdessä keiton kanssa.

Juuresten pelastuspihvit

Lähiaikoina olen tullut tehneeksi kasvispihvejä lähinnä erilaisista kasvisproteiineista, kuten soijarouheesta, härkiksestä ja kasvisjauhiksesta. Näin ihan perinteiset kasvispihvit ovat jääneet miltei tyystin unohduksiin. Nyt kuitenkin jääkaapin vihanneslaatikosta kurkisteli sen verran suuri parhaat päivänsä nähneiden juuresten armeija, että päätin valmistaa vanhoja kunnon raastepihvejä.

Näistä tulikin muuten oikein hyviä. Kun vähän jaksaa kuoria ja raastaa on valmistaminen pitkälti siinä. Tällä kertaa uuni hoiti paistamisenkin, joten homma sujui siltäkin osin täysin vaivatta. Pannulla paistosta syntyvää rapeutta pihvit eivät näin tietenkään saa osakseen, mutta mielestäni sekään ei haitannut. Juusto sitoi ainekset hyvin yhteen ja toi mukavasti lisämakua. Pitääpä siis pitää tämä perinteinen tapa paremmin mielessä.

Juuresten pelastuspihvit

12 kpl

1 sipuli
1 yksikyntinen valkosipuli
1 iso porkkana
70 g perunaa
300 g lanttua
0,5 dl grahamjauhoja
1 tl suolaa
mustapippuria
1 kananmuna
100 g juustoa maun mukaan

(Lisäksi:
jogurttikastiketta)

Silppua sipuli ja valkosipuli hyvin pieneksi. Raasta muut kasvikset mahdollisimman hienoksi raasteeksi. Purista raasteesta ylimääräinen neste ja siirrä kulhoon. Lisää grahamjauhot, suola, mustapippuri ja kananmuna. Sekoita hyvin. Raasta juusto ja lisää taikinaan.
Nostele taikinasta lusikalla kasoja leivinpaperilla päällystetyn pellin päälle. Muotoile pihveiksi ja paista 225-asteisessa uunissa 25-30 min. kunnes pinta on ruskistunut hieman.
Tarjoile esimerkiksi jogurttikastikkeen kera.

Yksi laatikollinen hävikkiheviä, kiitos! – Sekä oivallinen frittataresepti

Lidlin aamuvirkuille asiakkaille on jo pitkään ollut tarjolla mahdollisuus ostaa parhaat päivänsä nähneitä hedelmiä ja vihanneksia sisältäviä kolmen kilon laatikoita. Laatikon hinta, kaksi euroa, on vähintäänkin maltillinen sisältöönsä nähden. Esimerkiksi eilinen laatikkoni käsitti kaksi pyöreää kesäkurpitsaa, kuusi omenaa, pussillisen lehtikaalia, neljä banaania ja kilon päärynöitä. Eikä laatu välttämättä edes poikkea kovinkaan paljon normaalista. Voi, miten rakastankaan tällaista ekologista ja ekonomista kuluttamista!

Laatikostani inspiroituneena päätin sunnuntai-iltapäivän pikkupuuhasteluksi valmistaa yksinkertaisen pekoni-kasvisfrittatan, siis eräänlaisen uunissa piirakan tapaan paistetun munakkaan. Paistokseeni upotin lehtikaalia, sipulia, kesäkurpitsaa ja kirpeää omenaa, joita tasapainotin pienellä määrällä pekonia. Lopputulos oli maukas ja valmistusprosessi siinä määrin helppo ja nopea, että tällaisen loihtii itselleen lounaaksi vaikkapa etätyöpäivän aikana. Kannattaa siis kokeilla ja varioida täytteitä makunsa ja ruokavarastojensa mukaan.

Pekoni-kasvisfrittata

3-4 annosta

1 pieni sipuli
1 valkosipulinkynsi
3 lehtikaalin lehteä
10 cm:n pala kesäkurpitsaa
100 g pekonia
6 kananmunaa
0,5 dl kermaa tai maitoa
1 dl juustoraastetta
suolaa ja mustapippuria

Kuori ja siivuta sipuli, silppua kuorittu valkosipuli. Revi lehtikaalin lehdet pieneksi ja siivuta kesäkurpitsa.
Pilko pekoni ja paista se kuumalla pannulla rapeaksi. Siirrä sivuun.
Kuullota sipulirenkaita pekonin jälkeensä jättämässä rasvassa. Lisää valkosipuli sekä kasvikset ja kuullota kevyesti.
Vatkaa kananmunat kulhossa ja lisää kerma, juustoraaste sekä ripaukset suolaa ja pippuria.
Mikäli käytät uunin kestävää pannua, kaada kananmunaseos pannulle ja nosta pannu 175-asteiseen uuniin. Muuten levitä kuullotetut kasvikset sekä paistetut pekonit leivinpaperoituun vuokaan ja kaada kananmunaseos päälle.
Paista frittataa noin 15-20 min.

Hävikkiviikon broilerilaatikko

Jo vuosia, oikeastaan koko sen ajan, kun olen ollut oman keittiöni haltiatar, yksi perusmetodeistani on ollut ruokahävikin minimoiminen. Ja vaikka itse sanonkin, olen onnistunut siinä hyvin; biojäteastiaamme päätyy äärimmäisen harvoin mitään, joka on joskus ollut syötäväksi kelpaavaa. Ideoitani rippeiden uudelleenkäyttöön voit käydä vilkuilemassa blogin Ruokaa rippeistä -kategoriasta.

Kun tänään vietetään Hävikkiviikon viimeistä virallista päivää, haluan toki kantaa korteni kekoon ja jakaa kanssanne erään hävikkireseptiikkani, jota kuluvalla viikolla testasin. Idea seuraavaan hävikkilaatikkoon syntyi, kun katselin hieman surullisen näköistä keittokattilaamme, jossa maukkaan liemen seassa kellui enää muutama hassu peruna, porkkana ja palanen kanaa. Päätin ujuttaa liemen broilerilaatikkoon, johon mukavasti sujahtivat myös rippeet fetajuustosta ja pakastemaissipussista. Noin yleisesti ottaenkin erilaiset laatikkoruoat ovat mitä parhainta hävikkiruokaa; laatikkoon on helppo lisäillä juuri sitä, mitä milloinkin sattuu omista varastoista löytymään, kasviksia tai hedelmiä, juustoja tai lihoja.

Broilerilaatikosta tuli hyvää, joten suosittelen suuresti kokeilemaan. Hävikkiruoka lämmittää sitä paitsi ruumiin lisäksi myös mieltä.

Broilerilaatikko

6 annosta

öljyä vuoan voiteluun
500 g broilerisuikaleita
suolaa
valkopippuria
200 g ananaspaloja
pala purjoa tai pari nippusipulia
2 dl riisi-ohra-suurimoita
200 g pakastemaissia
200 g fetaa
1,5 tl persiljaa
1,5 tl ruohosipulia
6 dl kermaisen kanakeiton lientä (Jos sinulla ei ole tällaista saatavilla, voit korvata tämän kanaliemellä, johon sekoitat 200 g ranskankermaa.)
1 tl mustapippuria
2 dl juustoraastetta

Öljyä uunivuoka. Valuta marinoimattomat broilerisuikaleet. Ripottele pinnalle suolaa ja valkopippuria.
Siivilöi ananaspalat, ota mehu talteen. Silppua purjo.
Sekoita yhteen broilerisuikaleet, ananaspalat, purjo, riisi-ohra-suurimot ja maissit. Murenna joukkoon feta ja mausta persiljalla ja ruohosipulilla. Kumoa vuokaan.
Sekoita kanakeittoliemi ja ananaksista jäänyt mehu. Mausta seos mustapippurilla ja kaada vuokaan. Ripottele pinnalle juustoraaste.
Paista ruokaa 200-asteisen uunin alatasolla 45-60 min. Lisää tarvittaessa kanalientä.

Jäähyväiset jouluruoille vm. 2018 osa 2: uunissa paistetut lihapiirakat porkkanalaatikkotäytteellä

Koska meillä joululaatikoita tulee riittämään vielä pitkälle alkaneeseen vuoteen, eikä niitä varmastikaan tule ennen ensi joulua popsittua sellaisenaan, poimin vuoden viimeisen päivän aamuna pakastimesta laatikollisen porkkanalaatikkoa aikomuksenani löytää sille uusi tarkoitus. Päätin yhdistää muutaman reseptiikan ja näin syntyivät jauheliha-porkkanalaatikko täytteiset lihapiirakat. Melko mainiota, totean tästä elämäni ensimmäisestä lihapiirakkakokeilusta. Tärkeä kohta minulle oli se, että nämä paistettiin uunissa perinteisen uppopaistamisen sijaan. Minä en nimittäin pidä tuosta kuuman öljyn kanssa pelehtimisestä. Lopuksi tehtävä melko runsas voitelu on mielestäni paljon parempi vaihtoehto ja tuo leivonnaisiin herkullisen maun.

Kannattaa siis testailla. Näitä voi sitten täyttää mielensä mukaan ja nautiskella joko kaikilla mausteilla, pelkän ketsupin kera tai vaikkapa ihan sellaisenaan. Lihapiirakkakuoren reseptiikasta sekä paisto-ohjeesta kiitän Suklaapossua. Eikä muuten kannata hämääntyä leivinpaperittomuudesta paistovaiheessa, se toimii mainiosti.

IMG_0016

Porkkanalihapiirakat uunissa

10-13 kpl

Taikina:
2,5 dl maitoa
2,5 rkl öljyä
1 rkl tummaa siirappia
5-6 dl vehnäjauhoja
1 pss (11 g) kuivahiivaa
0,75 tl suolaa

Täyte:
puolikas sipuli
200 g naudanjauhelihaa
0,5 tl suolaa
0,25 tl mustapippuria
200 g porkkanalaatikkoa

Voiteluun:
50 g voita

Tee ensin taikina. Mittaa maito kulhoon ja lämmitä mikrossa noin 42 asteiseksi. Mittaa joukkoon öljy, siirappi ja noin 1,5 dl jauhoja, joihin on sekoitettu kuivahiiva. Vatkaa kunnolla sekaisin. Peitä kelmulla ja anna seistä rauhassa noin vartti, kunnes seos alkaa kuplia.
Lisää joukkoon suola sekä hieman jauhoja. Vaivaa taikinaa kunnolla välillä jauhoja lisäten. Taikinasta muotoutuu vähitellen kimmoisa pallo. Yritä pitää jauhot minimissä, jotta taikina pysyy pehmeänä.
Laita hyvin vaivattu taikina kulhoon ja peitä hyvin. Anna nousta kaksinkertaiseksi. Tähän kuluu aikaa noin tunti.
Tee tällä välin täyte. Kuori ja hienonna sipuli. Ruskista jauheliha ja sipuli öljytyllä pannulla. Mausta suolalla ja pippurilla. Sekoita jauheliha porkkanalaatikon joukkoon.
Laita uuni lämpeämään 225 asteeseen. Laita uuniin myös tyhjä uunipelti kuumenemaan. Ota kaksinkertaiseksi noussut taikina esille. Kaulitse se jauhotetulla alustalla noin 40 x 40 cm levyksi. Leikkaa levystä pyöreää esinettä käyttäen halkaisijaltaan noin 11 cm (tai hiukan suurempia, kuten minä tein) olevia pyöreitä paloja.
Laita täytettä runsas ruokalusikallinen kunkin ympyrän päälle hieman toiselle laidalle. Jätä reuna ilman täytettä, jotta reunat tarttuvat toisiinsa kiinni. Kostuta reunat kevyesti vedellä. Käännä ympyrän tyhjä puoli täytteen päälle ja laita ympyrän reunat vastakkain. Paina kunnolla kiinni. Varmista haarukalla, että reunat ovat kunnolla kiinni.
Kun uuni on valmis, ripottele kuumalle pellille vehnäjauhoja ja nosta 6-8 lihapiirakkaa paistumaan. Sulata voi valmiiksi.
Paista 225 asteessa noin 10 min. kunnes piirakoiden pinta on saanut kauniin ruskean värin. Nosta lihapiirakat heti ritilän päälle ja voitele voisulalla kauttaaltaan. Anna voin imeytyä ja piirakoiden pehmetä.

Tulipa keitettyä liikaa perunoita; siis piirakkapuuhiin!

Jälleen rippeiden äärellä, toisin sanoen jääkaapissa aimo annos ylimääräisiä, keitettyjä perunoita. Mitäpä siis tällä kertaa? Koska varastosta sattui löytymään muutakin tarkoitukseen sopivaa, päädyin piirakkaan, tuohon riperuokien klassikkoon.

IMG_7536Reseptiikka seuraavaan löytyi Kinuskikissalta, tosin oman versioni muokkasin kalaisasta lihaisaksi. Lopputulos oli mainio, kalavaihtoehtoakin täytyy siis varmasti kokeilla.

Tällä kertaa lyhyestä virsi kaunis, eipä muuta kuin kaunista kesäillan jatkoa!

Peruna-kylmäsavupaistipiirakka

Vuoallinen

IMG_7525Perunasose:
600 g jauhoisia perunoita
0,5 tl suolaa
25 g voita
1 keltuainen
0,5 dl maitoa

Pohja:
puolet perunasoseesta
2,5 dl karkeaa gluteenitonta jauhoseosta tai vehnäjauhoja
0,25 dl öljyä

Täyte:
1 sipuli
70 g rucolaa
200 g kinkkua, osan voit korvata kylmäsavupaistilla
200 g paprika-chilituorejuustoa
1 dl kermaa
1 valkuainen
1 kananmuna
2 dl voimakasta juustoraastetta
1 dl hienonnettua basilikaa
mustapippuria myllystä

Päälle:
kylmäsavupaistisiivuja
puolet perunasoseesta
yrttejä valintasi mukaan, esim. timjamia / basilikaa

Tee ensin perunasose. Kuori perunat ja keitä kypsiksi. Soseuta perunansurvimella. Sekoita joukkoon suola ja voi. Lisää keltuainen ja maito. Säästä valkuainen täytteeseen.
Tee seuraavaksi pohja. Erota puolet perunasoseesta ja sekoita sen joukkoon jauhot ja öljy. Laita loput perunasoseesta loppuvaiheen koristelua varten pursotuspussiin, jossa on tähtitylla. Levitä pohjataikina voidellun piirakkavuoan (halk. 24 cm) pohjalle ja reunoille.
Kuori ja hienonna sipuli. Huuhtele rucolanlehdet ja hienonna hieman.
Kuullota sipulia öljytilkassa. Lisää loppuvaiheessa pannulle rucola ja kääntele jonkin aikaa. Leikkaa kinkku suikaleiksi. Yhdistä täyteainekset keskenään.
Kaada täyte vuokaan. Asettele pinnalle täytteen keskiosaan paistisiivuja.
Paista 200 asteessa 25 min. Ota uunista ja pursota pinnalle perunaruusukkeita. Laita takaisin uuniin noin 10 min. tai kunnes ruusukkeet ovat saaneet hieman väriä.
Viimeistele koristelu yrteillä juuri ennen tarjoilua.

Hassua hilloa = mahti keino välttää melko varmaa hävikkiä

Miltei joka päivä taitaa tulla oppineeksi jotakin uutta – mikä ihastuttavan innostava osa tätä silloin tällöin kovinkin rutiininomaista ihmiseloa. Aina kaikkea oppimaansa ei kuitenkaan ainakaan ensimmäisellä kerralla rekisteröi, joskus tarpeellisetkin asiat kulkeutuvat niin sanotusti toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos. Luulenpa, että mitä seuraavaan, vesimeloninkuoritapaukseen tulee, minulle oli käynyt juuri näin; olen minä nimittäin melko paljon lueskellut kaikenlaisista kasvisten ja hedelmien ”salaisesti” hyödyllisistä osasista, niistä jotka miltei poikkeuksetta kuitenkin päätyvät biojäteastiaan – ja voi, miten turhaan!

IMG_7292Kuten tunnettua, ruokahävikin minimalisoiminen taloudessamme on jo pitkään ollut yksi suurimmista missioistani, mitä keittiöpuuhiin tulee. Niinpä olinkin innoissani törmätessäni seuraavaksi esittelemääni tapaan käyttää vesimelonin kuorta johonkin muuhun, kuin biojäteastian täyttämiseen, nimittäin hilloon. Mainio resepti löytyi Appelsiineja ja Hunajaa -blogista ja koska vesimeloni tuntuu tällä hetkellä houkuttelevan minua kovastikin, ajattelin seuraavaksi testata samaisen blogin tarjoilemaa ideaa pikkelöidyistä vesimelonin kuorista.

Hillosta tuli minusta melko hyvää; ei välttämättä mitään lettuhilloa, mutta juustojen tai rahkan kumppaniksi hyvin taipuvaa, ehkäpä myös chutneyn tapaan punaisen lihan tai kanan rinnalle istuvaa. Suositan siis kokeilemaan! Ja eivät ne hyödyt muuten hävikin pienentämiseen rajoitu, vesimelonin kuoren valkoisessa osassa on nimittäin aminohappoja, jotka muun muassa edesauttavat verisuonten terveyttä ja parantavat verenkiertoa. Siis terveysruoastakin tässä vielä puhutaan.

Omena-vesimeloninkuorihillo

IMG_7304300 g vesimelonin valkoista kuoriosaa
400 g omenaa
0,75 dl sitruunamehua
3 dl hillosokeria
kanelia ja vaniljaa maun mukaan

Kuori melonista uloin vihreä kuori. Tämä onnistuu helposti tavallisella kuorimaveitsellä, sillä vihreä kuori on ohut. Mikäli sinulla on iso meloni, ei sitä kannata kuoria kokonaan kerralla, sillä tähän määrään tarvitaan vain osa kuoresta. Leikkaa sitten kuorittu melonin osa palasiksi ja erota valkoinen kuoriosa punaisesta hedelmäosasta. Kuutioi valkoinen kuoriosa.
(Kuori), poista siemenet ja kuutioi omenat.
Laita kaikki ainekset kattilaan ja keitä hiljalleen, kunnes kuutiot ovat läpikuultavia ja pehmentyneet, neste jonkin verran paksuuntunut. Keittelyaika taisi olla tunnin luokkaa, mutta huomioi kuitenkin, että meloninkuorien ei ole tarkoituskaan muuttua täysin pehmeiksi, vaan niihin jää mukavasti purutuntumaa.

Projektina pakastin osa 5: linssileipää, voiko se olla hyvää?!

Aivan näin ajattelin vielä tänä aamuna pohdiskellessani, mitä tarjoilla tuleville aamupalavierailleni. Halusin leipoa ja mahdollisesti myös jatkaa pakastimen siivousoperaatiotani, joka tosin tältä erää on tullut siihen pisteeseen, että riperuokaa tehdäkseni, minun on pian odoteltava uusia rippeitä. Mahtavaa, tyytyväisyyteni määrä on suunnaton.

IMG_7157Niin tai näin, tutkimusmatkani keittiömme kylmimpään kolkkaan ei tälläkään kertaa päättynyt tuloksetta. Löysin purkillisen taannoin keittämääni linssikeittoa, joka kyllä oli hyvää sellaisenaankin, mutta jonka kuitenkin päätin uhrata erikoiseen kokeiluuni. Se kannatti; linssisosekeitosta johdetusta leivästä tuli pehmeää. Juuri leivän koostumus olikin mielestäni sen valttikortti, makuakaan tosin kritisoimatta. Linssien makua en siitä erottanut, joka tässä tapauksessa lienee positiivista, vaikka linssit yleisesti ottaen omaa makuhermostoani hemmottelevatkin. Ihan tavallisellekaan se ei kuitenkaan maistunut eli onnistuminen tässäkin kohtaa. Innolla jään odottelemaan, mitä muut ovat tästä mieltä…

Reseptin, jonka muotoilin melko pitkälti uudelleen, löysin Ekojalanjäljillä-blogista, jossa leipää leivottiin ehkä hiukan tavanomaisemmin bataatti-porkkanasosekeiton tähteistä. No, tämän linssikokeilun jälkeen tuntuu siltä, että sose kuin sose tuottaa maukkaan lopputuloksen. Eipä siis kannata empiä; keittiökokeilu kannattaa, ainakin useimmiten.

Linssileipä

kaksi pientä vuokaleipää, (vuoan koko 11 x 22 cm)

IMG_71601 ps kuivahiivaa
6 dl jauhoja, itse käytin hiivaleipävehnäjauhoja, grahamjauhoja sekä vehnäjauhoja kutakin 2 dl
3 dl vettä
2-3 dl linssisosekeittoa
1 tl suolaa
hieman hunajaa

Sekoita kuivahiiva jauhoihin.
Sekoita vesi sosekeittoon ja lämmitä seos hieman kädenlämpöistä lämpimämmäksi, 42 astetta on kuivahiivan otollisin toimintaympäristö.
Sekoita hiiva-jauhoseos lämpimän nesteen joukkoon ja lisää suola sekä hunaja.
Kohota taikinaa liinalla peitettynä kaksinkertaiseksi tai vähintään puoli tuntia. Kumoa taikina vuokaan ja kohota vielä toiset puoli tuntia. Huom! Vuoka kannattaa täyttää maksimissaan puolilleen, taikina kohoaa runsaasti.
Paista noin 20 min. 250-asteisessa uunissa.

Projektina pakastin osa 4: viimeistä viedään eli porkkanalaatikon uusi elämä

IMG_6906Mukavan maukkaasti edennyt pakastimen siivousoperaationi on nyt tullut siihen pisteeseen, että eilen oli aika ottaa käsittelyyn joululaatikoista viimeinen, porkkanalaatikko. Ensimmäisenä jatkojalostusideana tulivat mieleen rieskat, sämpylät ja kasvispihvit, joista ensin mainitut päätyivätkin toteutukseen. Hetken arveltuani käytin loppuosan laatikosta piirakkapohjaan. Tuo kannatti; pohjasta tuli todella maukas ja ruokaisa, juuri kuten aiemmin valmistamastani perunalaatikkopohjasta. Suosittelen testaamaan! Ja mikäli tartutte toimeen hieman vähemmän kesän korvilla, vaikka joulun jälkimainingeissa, suosittelen tuhlaamaan joulukinkun rippeet seuraavaksi esiteltävään piirakkaan, joka toimi tosin vallan mainiosti myös kesäkinkusta valmistettuna.

IMG_6989Porkkanalaatikosta johdetut rieskat onnistuivat myös mukavasti. Kun ainoastaan jauhoja ja jokusen kananmunan lisäämällä saa aikaiseksi jotakin näin lähtökohdastaan poikkeavaa, suositan ehdottomasti kokeilemaan. Itse en ollut tainnut syödä saatikka ainakaan leipoa rieskoja sitten lapsuuden, joten tämä toimi samalla mukavana matkana menneisyyteen.

No nyt on joulu sitten vihdoinkin siivottu myös meidän pakastimestamme ja voi virallisesti julistaa kesän alkaneeksi. Ensi jouluna täytynee pohtia noita ruokamääriä hieman tarkemmin, mutta toisaalta sitten jäisi monta maukasta riperuokaa saamatta…

Suolainen piirakkapohja porkkanalaatikosta

Vuoallinen (halk. noin 27 cm)

3 dl porkkanalaatikkoa (tai perunalaatikkoa)
yhteensä 1 dl jauhoja (esim. graham-, ruis- ja / tai vehnäjauhoja)
1 tl leivinjauhetta
0,25 dl öljyä

Sekoita kuivat aineet keskenään. Lisää joukkoon porkkanalaatikko ja öljy. Painele taikina voideltuun vuokaan ja täytä mielesi mukaan.
Paista 200-asteisen uunin alatasolla noin 30 min. Tätä piirakkapohjaa ei tarvitse esipaistaa.

Kinkku-leipäjuustopiirakka

Vuoallinen

IMG_69081 annos pohjataikinaa
1 iso sipuli
tuoretta persiljaa
250 g kinkkua
1 kananmuna
1oo g ranskankermaa
1,5 dl sipuliruokakermaa
150 g juustoraastetta
mustapippuria

Pinnalle:
leipäjuustoa

Kuori ja hienonna sipuli, kuullota öljyssä pannulla.
Hienonna persilja ja kuutioi kinkku.
Sekoita kaikki täyteainekset keskenään ja kaada tasaisesti piirakkapohjan päälle.
Ota piparkakkumuotilla tai lasilla kuvioita leipäjuustosta ja paina ne varovasti täytteen päälle.
Paista 225 asteessa uunin alatasolla noin 30 min.

Porkkanarieskat

Noin 10 kpl

IMG_69934 dl porkkanalaatikkoa
1 kananmuna
1 tl suolaa (tarvittaessa)
6 dl erilaisia jauhoja, itse taisin käyttää lähinnä hiivaleipävehnä- sekä grahamjauhoja (myös jauhojen määrä saattaa poiketa edellä mainitusta suurestikin; lisää sen verran, että taikinasta tulee sopivan leivottavaa)

Sekoita kylmään porkkanalaatikkoon kananmuna, mahdollinen suola sekä jauhot.
Vaivaa vain sen verran, että taikina tuntuu sopivan pehmeältä, taikinaan ei tarvitse vaivata sitkoa.
Taputtele taikinasta pyöreitä rieskoja leivinpaperin päälle. Pistele rieskat haarukalla.
Paista rieskoja 230-asteisessa uunissa noin 15 min. tai kunnes pinta on hieman ruskistunut.