Tunnelmallisia makuja

Ihana avokado(keitto)

Kirjoitettu 15 heinäkuun, 2013 by Kaisa

Mitä enemmän sitä syön, sitä korkeammalle se kipuaa ruoka-aineiden fanituslistallani – siis avokado, tuo huipputerveellinen alligaattoripäärynä.

Tässä resepti niin kiireisille kesälomailijoille kuin niillekin, jotka eivät syystä tai toisesta halua viettää kesäpäivää kuuman lieden äärellä. Siis ainekset kulhoon ja sauvasekoitin laulamaan, nautinto on tällä kertaa lähempänä kuin uskotkaan.

Kylmä avokadokeitto

3 alkuruoka-annosta

1 kypsä avokado
150 g kurkkua
1 valkosipulinkynsi
100 g turkkilaista jogurttia
0,5 rkl sitruunamehua
0,5 tl hunajaa
0,3 tl suolaa
ripaus mustapippuria
(vettä)

Tarjoiluun
leipäkrutonkeja

Halkaise avokado ja poista kivi. Koverra hedelmäliha kuoresta. Paloittele kurkku ja valkosipulinkynsi.
Laita kasvikset, jogurtti ja mausteet kulhoon. Soseuta tasaiseksi sauvasekoittimella. Lisää tarvittaessa hiukan kylmää vettä, mikäli haluat keitosta juoksevampaa.
Tarjoa keitto pika puoliin, sillä avokadon väri tummuu säilytyksen aikana. Tarjoile esimerkiksi leipäkrutonkien kera.

Kurkistus Paulin keittiöön

Kirjoitettu 3 heinäkuun, 20133 heinäkuun, 2013 by Kaisa

Tänään valmistimme aterian pitkälti Strömsöstäkin tutun televisiokokki Paul Svenssonin ohjeita noudatellen. Saimme lautasillemme klassista gazpachoa ja bolognesekastiketta, joka oli kyllä ehdottoman maukasta, mutta ei mitään kiireisen kokin arkiruokaa.

Bolognesen nautimme melko erikoisin lisäkkein: kesäkurpitsapasta oli meille uusi kokemus – ja hyvä sellainen – bataatti-porkkana-perunavuoka sitä vastoin olisi päässyt paremmin oikeuksiinsa jossakin muussa yhteydessä. Hyvää se kuitenkin oli, kannattaa toki kokeilla. Ehkäpä pihviliha tai jokin toinen ”kiinteämpi” ruokalaji, kuten jauhelihapihvit saisivat tästä oivan kumppanin.

Mitä aterian ensimetreihin tulee, suosittelemme kokeilemaan siirappi-kaneliseoksen ja kivennäisveden – tai vielä parempana kuohuviinin – yhdistelmää, joka toimii oivallisena aloituksena. Lopuksi vielä pappilan hätävaraa kera omatekoisen jäätelön ja lomalaiset saattavat kietoutua tyytyväisyyteen; jälleen kerran mukava iltapäivä ruoanlaiton parissa.

Gazpacho

1 punainen paprika
2 omenaa, Granny Smith
1 kurkku
5 tomaattia
1 valkosipulinkynsi
1 punainen chilipaprika
3 rkl valkoviinietikkaa
4 rkl oliiviöljyä
suolaa
mustapippuria

Kuori paprika, omenat ja kurkku. Paloittele paprika, omenat, kurkku ja tomaatit. Sekoita kasvikset valkosipulin, chilin, viinietikan ja öljyn kanssa tehosekoittimessa. Mausta suolalla ja mustapippurilla. Tarjoile leipäkrutonkien kera.

Bolognesekastike Paulin hyvästä tomaattikastikkeesta

4 annosta

150 g tomaattikastiketta (kts. ohje alla)
400 g jauhelihaa
1 keltasipuli hienonnettuna
0,25 purjoa pieninä kuutioina
1 dl punaviiniä
2,5 dl häränlientä
0,25 dl hienonnettua persiljaa
0,25 dl hienonnettua basilikaa
0,25 dl hienonnettua oreganoa
suolaa
mustapippuria
Maizena suurustetta tarpeen mukaan

Paista jauheliha tummanruskeaksi oliiviöljyssä. Mausta suolalla ja pippurilla. Paista sipulit hitaasti tasaisen ruskeiksi. Lisää punaviini ja anna kiehahtaa. Sekoita sipuli, purjo, jauheliha ja tomaattikastike. Anna kiehua ”kermaiseksi” rakenteeltaan. Lisää häränliemi ja mausta suolalla ja pippurilla. Viimeistele sekoittamalla mukaan hienonnetut yrtit. Tarjoile juustoraasteen kera.

Tomaattikastike:

250 g tomaattimurskaa
0,5 keltasipulia hienonnettuna
0,5 porkkanaa pieninä kuutioina
1 valkosipulinkynsi hienonnettuna
0,5 paprikaa hienonnettuna
0,25 chiliä hienonnettuna
1 laakerinlehti (tuore tai kuivattu) hienonnettuna
1,5 rkl oliiviöljyä
0,5 dl valkoviiniä
3 timjaminoksaa
suolaa
mustapippuria

Lämmitä kattila. Tiristä sipulia, porkkanaa, valkosipulia, paprikaa, chiliä ja laakerinlehteä 30 min. oliiviöljyssä ilman, että ne saavat väriä, kunnes niistä tulee pehmeitä ja makeita. Lisää valkoviini, timjami ja tomaatti ja keitä vielä 30 min. Mausta suolalla ja mustapippurilla.

Tästä annoksesta bologneseen kului vain noin puolet. Loput menivät pakastimeen, jossa kastike Paulin mukaan on monikäyttöisyytensä johdosta todellinen ”Sveitsin armeijan linkkuveitsi”.

Kesäkurpitsapasta

kesäkurpitsaa
oliiviöljyä
valkosipulinkynsiä
suolaa
muita mausteita maun mukaan, esimerkiksi yrttejä / pizzamaustetta

Kuori kesäkurpitsa leveäksi pastaksi kuorimaveitsellä. Jätä käyttämättä pehmeä sisus. Paista suikaleet oliiviöljyssä. Mausta. Kypsyminen vie vain pari minuuttia määrästä riippumatta: kypsänä kurpitsa on pehmeää ja hieman läpikuultavaa.

Bataatti-porkkana-perunavuoka

300 g bataattia
300 g porkkanaa
300 g perunaa
25 g voita
0,5 dl maitoa (tällä määrällä lopputulos oli hyvin juokseva, joten maidon määrää voi pienentää tai ehkäpä jopa jättää sen kokonaan pois)
0,25 tl suolaa
muita mausteita maun mukaan, me käytimme paprikajauhetta, cayennepippuria ja yrttejä
juustoraastetta

Kuori ja lohko kasvikset. Keitä kypsiksi.
Laita uuni lämpiämään 200 asteeseen.
Survo kasvikset ja lisää voi sekä maito ja mausta seos. (Alkuperäisessä reseptissä maustamiseen oli käytetty perunamaustetta, mutta itse emme siitä sen suolaisuuden takia innostu. Totesimme, että vuoka saa jäädä melko pitkälti juuresten luonnollisen maun mukaiseksi, eikä sitä kannata maustaa rajusti.)
Kaada seos uunivuokaan ja lisää pinnalle juustoraastetta.
Paista noin 20 min. jonka jälkeen voit halutessasi hieman nostaa uunin lämpötilaa ja jatkaa paistamista, kunnes paistos on pinnalta kullanruskea ja sisältä hieman hyytynyt.

Vinkki! Lisää jäljelle jääneen bataatti-porkkana-perunavuoan joukkoon määrästä riippuen 1-2 kananmunaa ja jaa seos esimerkiksi muffinssivuokiin. Saat pieniä kakkusia – maittavia nekin.

Oi kesä, oi grilliruoka!

Kirjoitettu 27 kesäkuun, 2013 by Kaisa

Kesäloma ja mökkikausi ovat nyt täällä. Niinpä mekin olemme viimeisen viikon nautiskelleet terassiruokailusta järven rannalla kuikan ja käen konserttia kuunnellen. Ruoka on ollut ah-aina-niin-makoisaa grilliruokaa mitä erilaisemmin kokoonpanoin: kasviksia, lihaa ja broileria.

Mitä alku- ja jälkiruokiin tulee olemme kesäkeittiömme suhteellisesta varusteluvaatimattomuudesta johtuen turvautuneet lähinnä klassikoihin: täytetyt avokadot ja lätyt, muutamia mainitakseni. Myös juhannusaattoiltana nautitut Fresita-mojitot hivelivät niin kieltä kuin mieltäkin. Joitakin uusia tuttavuuksiakin olemme toki kohdanneet, jonka lisäksi luovuus on päässyt kukkimaan kesäkeittiössämme.

Pinaattikastike

Lohen ja pinaatin maukas yhteenliittymä.

Tämä kastike sopii erityisesti kalalle ja uusille perunoille.

200 g pakastepinaattia
2 sipulia
2 rkl voita
3 dl ranskankermaa
suolaa
pippuria
muskottipähkinää

Sulata pinaatti ja kuori sipulit. Sulata voi ja ruskista sipulit läpikuultaviksi. Lisää pinaatti. Sekoita joukkoon ranskankerma ja mausta suolalla, pippurilla ja muskottipähkinällä.

Alkuperäisessä reseptissään, jonka poimimme kirjastamme Syötävän hyvä kastikekirja – joka muuten on simppeliydessään varsin suositeltava – tämä kastike kehotettiin lämmittämään, mutta me söimme sitä kylmänä ja se maistui mainiosti niin.

Grillattu lätty-banaaniyllätys

Tämä herkullinen grillijälkiruoka syntyy kädenkäänteessä ja on valmistukseltaan helppoa kuin heinänteko. Tarvitset vain valmiiksi paistettuja lättyjä, banaanin tai pari ja foliopaperia. Kannattaa siis seuraavalla kerralla tehdä hieman tavallista suurempi lättytaikina ja käyttää jäljelle jääneet näihin nyytteihin, ovat nimittäin vallattoman hyviä!

Leikkaa lätyt pieniksi palasiksi. Pilko banaanit. Tee lätyn- ja banaaninpalasista seos ja kääri yhdelle ruokailijalle sopiva määrä folionyyttiin. Lämmitä grillissä ja tarjoile jäätelön tai vaniljakastikkeen kera. Metsämansikat kruunaavat kokonaisuuden.

Isoäidin parhaat leivonnaiset : rakkaimmat reseptit

Kirjoitettu 29 toukokuun, 2013 by Kaisa

Juliane Steinbrecher (toim.): Isoäidin parhaat leivonnaiset : Rakkaimmat reseptit
Gummerus, 2013
Suom. Aatos Nieminen
Parragon Books, 2013

Tässäpä vasta herttainen matka menneisyyteen, isoäidin keittiöön, sinne pitsiliinan peittämän kahvipöydän äärelle. Sinne jonnekin melko kauas, aikaan kiiltokuvien, aikaan pienten, tasseilla alustettujen kahvikuppien, aikaan kuivakakkujen.

Isoäidin parhaat leivonnaiset perustuu samantyyliseen ideaan kuin viime vuonna ilmestynyt ja ihastuttanut Italialainen keittokirja : mamman parhaat herkut. Tällä kertaa reseptit on loihtinut jo edesmennyt isoäiti, jolta perimänsä herkkukimaran hänen lapsenlapsensa teoksen sivuilla esittelee. Esille pääsevät niin vuokaleivonnaiset, täytekakut, leivät kuin pikkuleivätkin, joululeivonnaisia unohtamatta. Yli sata enemmän ja vähemmän klassista reseptiä, varmasti miltei jokaiselle jotakin.

Kuten italialaisen mamman, myös isoäidin kuvitteellinen maailma on luotu onnistuneesti, autenttisesti. Kiiltokuvin koristetut sivut kukkineen ja kissoineen ovat juuri niin kauniita kuin niiden pitääkin olla – isoäitien mielestä. Samaa henkeä sykkivät nostalgiset valokuvat ja sivujen kokonaisvaltainen pitsitaustoitus. Onkin todettava, että jos mamma resepteineen sekä ihastutti olemuksellaan että sai veden nousemaan kielelle, niin isoäiti onnistuu ainoastaan tuomaan mieleen mummolan, jonkin omia mummoloitani vanhemman, antiikkisemman.

Kirja on eittämättä hyvä perusteos kaikille, jotka kaipaavat ohjeistusta perinteisten leivonnaisten loihtimiseen. Omenastruudeli, porkkanakakku, rahkapullat ja saksalainen joulupitko onnistuvat sen ohjeilla varmasti hyvin, mutta itse en ole tämän lajin sokerileipuri, joten en kuulu teoksen pääkohderyhmään.

Kaikesta huolimatta kokeilunhaluni heräsivät myös tämän kirjan reseptien äärellä ja kuten isoäiti neuvoo ”tie niin miehen kuin naisen sydämeen kulkee vatsan kautta, ja suklaa saa muidenkin kuin lasten suut messingille”. Tästä viisastuneena päätin ilahduttaa kihlattuani, rommin ystävää, ja valmistin hänelle isoäidin suklaa-rommikakkua. Hyväähän siitä tuli, pisteet isoäidille, rommin maku tosin puuttui. No, kihlattuni tykkäsi silti. Täytyy näin ollen valmistaa isoäidin herkkuja vastaisuudessakin.

Suositukseni perinteisten leivonnaisten ystäville. Ja nostalgiannälkäisille.

Äidiltä ja isoäidiltä

Kirjoitettu 24 toukokuun, 2013 by Kaisa

Tällä kertaa lähdin valmistamaan ateriaa tarkoituksenani sisällyttää siihen jotakin uusimmasta arvioitavakseni saapuneesta keittokirjasta Isoäidin parhaat leivonnaiset. Toteutettavakseni valikoitui suklaa-rommikakku, Aleksin – suuren rommin ystävän – mieliksi. Valitettavasti rommin maku jäi sinänsä kakusta uupumaan, mutta lopputulos oli kuitenkin maittava. Vinkkinä Aleksilta kaikille rommi-ihmisille mainittakoon idea lorauttaa hieman sitä itseään jo kakkutaikinaan. Joka tapauksessa isoäidin reseptiikkaan on siis syytä paneutua tarkemminkin. Varsinkin jos klassinen leipominen innostaa.

Pääruoka sen sijaan oli kuvitteellisen isoäidin sijaan peräisin ihka oikealta äidiltäni. Jauhelihapihvejä, joita muistan viimeksi natustelleeni vielä vanhempieni helmoissa asustellessani. Pohjana käytimme tosin omia välimeren jauhelihapihvejämme, mutta kuorrute oli uusi – siis vanha.

Lisäkesalaatti, oikea terveyspommi papuineen ja parsakaaleineen, toimi myös mainiosti.

Jauhelihapihvit tomaatti-juustokuorrutteella

Lapsuusmuistoja lautasella. — Lapsuusmuisto matkalla lautaselle.

4 isoa / 9 pientä jauhelihapihviä1 tlk tomaattimurskaa / kokonaisia tomaatteja
vehnäjauhoja
yrttejä maun mukaan
juustoraastetta

Tämä kuorrute toimii varmasti kaikkien jauhelihapihvien kohdalla. Valmista siis ensin jauhelihapihvit mieleiselläsi tavalla. Sen jälkeen valmista kuorrute.
Lämmitä tomaattimurska kasarissa, lisää joukkoon hieman vehnäjauhoja ja mausta yrteillä.
Kun jauhelihapihvit ovat miltei kypsiä, sirottele niiden päälle juustoraastetta. Jaa päällimmäiseksi tomaattikastike.
Paista kuorrutettuja pihvejä 200-asteisessa uunissa noin 10 min.

Papu-parsakaalisalaatti

erilaisia salaatteja, esim. rucolaa, tammenlehvää, jäävuorta
1 tlk valkoisia papuja
300 g parsakaalia
2 tomaattia
basilikaa

Tarjoiluun:
balsamicoa

Paloittele parsakaali kukinnoiksi. Keitä suolalla maustetussa vedessä noin 5 min, juuri ja juuri kypsäksi. Valuta pavut. Viipaloi tomaatit. Kokoa salaatti. Tarjoile laadukkaan balsamicon kera.

Suklaa-rommikakku

Yksi ”minikakku”, jos haluat täysikokoisen version kolminkertaista annos

Taikina:
25 g taloussuklaata
0,7 rkl maitoa
65 g vehnäjauhoja
0,3 rkl leivinjauhetta
55 g pehmeää voita
50 g fariinisokeria
1 kananmuna
0,3 tl vanilja-aromia
(loraus rommia)

Täyte ja kuorrute:
75 g (talous)suklaata
0,8 dl kermaa
0,7 rkl tummaa rommia

Valmista ensin taikina: Murra suklaa paloiksi, laita maidon kanssa kattilaan ja sulata (älä kiehauta!) miedolla lämmöllä. Sekoita seos tasaiseksi ja nosta kattila liedeltä.
Siivilöi jauhot ja leivinjauhe isoon kulhoon. Lisää joukkoon voi, sokeri, vatkattu kananmuna ja vanilja-aromi (sekä tilkka rommia?). Sekoita ainekset tasaiseksi taikinaksi ja kääntele sekaan sula suklaa.
Muotoile taikinasta leivinpaperoidulle uunipellille kolme samanmuotoista levyä. Paista 180-asteisessa uunissa noin 15 min.
Anna taikinalevyjen jäähtyä kunnolla.
Valmista sitten täyte ja kuorrute: Paloittele suklaa, laita se, kerma ja rommi kattilaan ja sulata miedolla lämmöllä. Ota kattila liedeltä ja anna seoksen jäähtyä välillä hämmentäen, kunnes se on siveltävää.
Sivele noin kolmannes haaleasta suklaasta kakkupohjille ja pinoa pohjat päällekkäin. Sivele loppu suklaa kakun pintaan. Koristele haluamallasi tavalla. Anna kakun kiinteytyä ennen tarjoilua.

Huom! Mikäli teet täysikokoisen kakun tarvitset kolme 18 cm:n irtopohjavuokaa. Peitä paistovaiheessa vuokien pohjat leivinpaperilla. Siirrä taikina vuokiin ja tasoita pinta. Paista 180-asteisessa uunissa 20-25 min. Anna kakkupohjien jäähtyä paistamisen jälkeen vuoissa 5 min. Kumoa ne sitten jäähtymään kunnolla.

Aurinkoista sunnuntaihuomenta!

Kirjoitettu 20 toukokuun, 2013 by Kaisa

Edellisiltaisten Euroviisujen soinnuttamien ja drinkkien maustamien iltamien jatkeena toimi varsin mainiosti sunnuntaibrunssi ystävien kesken. Lauantaina paistetut porkkanasämpylät ja tomaattitahna maistuivat erittäin hyviltä osana runsasta helluntaibrunssia.

Tässä yhteydessä esittelen lisäksi välimerellisen kalkkunapiirakan, jota me söimme kesän ensimmäisellä piknikillä muutama päivä sitten, mutta jota suositan kokeilemaan myös osana brunssihetkiä. Mainittakoon että tällä tavoin kalkkuna, tuo mauttomuudessaan surullisen kuuluisa tipunen, pääsi kerrankin oikeuksiinsa.

Porkkanasämpylät

20 kpl

5 dl vettä
1 rkl hunajaa
2 tl merisuolaa
4 suurta porkkanaa raastettuna
1 pss kuivahiivaa
1 dl kaurahiutaleita
10 dl vehnäjauhoja
0,5 dl oliiviöljyä

Kuumenna vesi riittävän kuumaksi, koska lisätty porkkanaraaste viilentää lämpötilaa. (Kuivahiivan kanssa hyvin toimi kuumin mahdollinen kraanasta saatava vesi.)
Lisää hunaja, suola ja porkkanaraaste. Sekoita kuivahiiva pieneen osaan jauhoja ja sekoita joukkoon käsin.
Lisää hiutaleet ja sekoita. (Voit myös käyttää leseitä.) Lisää melkein kaikki jauhot ja vaivaa taikina käsin. Kun taikina alkaa pysyä kasassa lisää oliiviöljy ja sen jälkeen vielä loput jauhoista, jotta saat taikinasta irtonaista. Anna nousta puolisen tuntia.
Huom! Älä lisää liikaa jauhoja. Taikina saa tarttua hieman käsiin, vaikka kaikki jauhot on lisätty. Tällöin sämpylöistä tulee meheviä.
Lämmitä uuni 225 asteeseen.
Nostele pellille sopivan kokoisia taikinakasoja. Voit toki myös leipoa hienoja, tasaisen pyöreitä yksilöitä, mutta me suosimme näitä persoonallisemmin muotoiltuja. Anna nousta liinan alla noin 10 min.
Paista uunin keskitasolla noin 10 min. tai kunnes sämpylät ovat kullanruskeita.

Alkuperäisen ohjeen, jossa näitä sämpylöitä – enkä ihmettele miksi – kutsutaan Parhaiksi löydät täältä.

Tomaattitahna

3 dl mantelirouhetta
1 tölkki tomaattimurskaa
2-3 rkl tomaattipyreetä
2 palaa kuivahtanutta vaaleaa leipää
3 valkosipulin kynttä
0,5 dl oliiviöljyä
2 rkl omenaviinietikkaa
1 tl suolaa
0,5 tl sokeria
garam masalaa, mustapippuria ja sitruunamehua oman maun mukaan

Soseuta. Anna vetäytyä jääkaapissa.
Tarjoile leivän kanssa tai dippinä.

Tämän reseptin alkukoti, oivallisesti nimetty sellainen, löytyy täältä.

Välimerellinen kalkkunapiirakka

Vuoallinen

1 pkt (400 g) (rukiista) piirakkataikinaa (pakaste)
tai vaihtoehtoisesti itse tehty pohja

Painele pakastetaikina piirakkavuoan pohjalle ja reunoille. Pistele pohja haarukalla ja esipaista 200 asteessa 10 min. alimmalla tasolla.

Pohja (mikäli teet sen itse):
75 g margariinia
2 dl vehnäjauhoja
0,25 tl suolaa
0,5 dl juustoraastetta
0,5 dl kylmää vettä

Paloittele kulhoon rasva ja lisää kuivat aineet, myös juustoraaste. Nypi aineet sormin. Lisää vesi ja sekoita tasaiseksi. Nosta taikina hetkeksi jääkaappiin.
Levitä taikina leivinpaperin päälle uunipellille. Pistele pohja haarukalla ja paista 200 asteessa 10 min. alimmalla tasolla.

Täyte:
4 valkosipulinkynttä
180 g kypsennettyä kalkkunaa
1 paprika
7 aurinkokuivattua tomaattia öljyssä
1,5 tl kuivattua ruohosipulia
7 kierrosta mustapippurimyllystä
0,5 tl suolaa
1 dl juustoraastetta
2 dl ruokakermaa
1 kananmuna

Leikkaa kalkkuna sopiviksi suupaloiksi, pilko paprika ja aurinkokuivatut tomaatit. Levitä piirakkapohjalle. Sirottele päälle juustoraaste.
Sekoita keskenään ruokakerma, kananmuna, murskatut valkosipulinkynnet, ruohosipuli, mustapippuri ja suola. Valuta seos vuokaan.
Kypsennä uunin alaosassa noin 30 min. Jos pinta kaipaa väriä, nosta uunin keskiosaan ja kypsennä vielä noin 5 min.

Joogaruokaa

Kirjoitettu 14 toukokuun, 2013 by Kaisa

Anna Gidgård ja Cecilia Davidsson: Joogaruokaa

Schildts & Söderströms, 2013
Suom. Jenna Yli-Knuuttila
Yogamat, Ica Bokförlag, 2012

Joogaruokaa on kiinnostava keittokirja. Sen avulla on mahdollista valmistaa ruokaa, joka sekä maistuu hyvältä että tekee hyvää. Kuten arvata saattaa nämä joogaruoat ovat lihattomia ja kalattomia, jonka lisäksi kirjan reseptiikoissa jalostetut tuotteet, kuten valkoiset jauhot ja sokeri kuuluvat niin sanotulle emme-käytä -osastolle. Myös maitotuotteita pyritään välttämään hyväbakteerista jogurttia lukuun ottamatta. Näin ollen monet resepteistä soveltuvat myös keliakiasta tai laktoosi-intoleranssista kärsiville.

Käytettävien kasvisten kimara on runsas, lisäksi teoksessa esitellään monipuolisesti hyvää tekeviä ainesosia, jotka ainakin minulle olivat monet ennestään tuntemattomia. Myös tuttujen raaka-aineiden, kuten inkiväärin ja mustikan, terveyttä sekä hyvinvointia edistävistä vaikutuksista kerrotaan melko laajasti.

Täydellisen ”jooginen” ollakseen ihmisen tulisi päivittäin syödä jotakin makeaa, hapanta, suolaista, pistävää, karvasta ja kutistavaa välttäen alkoholia ja sokeria. Tupakka ja kofeiini olisi hylättävä kokonaan. Itse en tunne vetoa tällaiseen elämäntapaan mutta tämän kirjan avulla on mahdollista maistaa joogin elämää vaikka vain pieni pala kerrallaan. Mikäli näin kuitenkin haluaa teoksen sivut ohjeineen avaavat varmasti portin syvälliseenkin joogaruokailuun.

Joka tapauksessa teos on oivallinen lisä kasviskeittokirjoista kiinnostuneille ja sen erilaiset osiot alkaen aamiaisherkuista päätyen brunssin, buffetin ja päivällisen kautta aina makeannälän sammuttamiseen tarjoavat jokaiselle jotakin – enemmän tai vähemmän joogista.

Ensimmäinen oma kokeiluni onnistui mainiosti. Kesäkurpitsaletut – epäjoogimaisesti broilerin kera tarjoiltuina – olivat erittäin maukkaita ja aion varmasti valmistaa kirjan ohjeita noudattaen paljon muutakin. Kokeilulistani kärkipäähän sijoittuvat ainakin hirssinäkkileipä, inkiväärieliksiiri, vihreät falafelit ja tuore tomaattikastike sekä hedelmächutney.

Tälle kirjalle suositukseni ja erityisesti mikäli hiukan erilainen ja ehkä astetta ajatuksellisempi ruoanlaitto kiinnostaa.

Keväinen kanakeitto

Kirjoitettu 9 toukokuun, 20139 toukokuun, 2013 by Aleksi

Miltä kuulostaa kanakeitto sitruunaruohon ja inkiväärin kera? Aivan, hyvältä tietysti! Tässä herkullinen resepti keittonälkään. Alkuperäisen reseptin löydät täältä.

Kanakeitto sitruunaruohon ja inkiväärin kera

4 annosta

1 l kanalientä
1 nippu sitruunaruohoa
1 rkl hienonnettua tuoretta inkivääriä
2½ dl kermaa
1 purjo
50 g juuriselleriä
50 g voita
1 dl vehnäjauhoja
250 g suikaloitua, keitettyä kananpoikaa
½ tl currya
raastettua muskottia
suolaa ja pippuria

Leikkaa sitruunaruoho muutaman sentin paloiksi ja kuullota paloja inkiväärin kanssa voinokareessa, mutta vain sen verran, etteivät ne ehdi saada väriä. Kaada joukkoon kanaliemi ja anna kiehua 10 minuuttia. Siivilöi.

Puhdista ja huuhdo purjo ja kuori juuriselleri. Suikaloi ne. Kuullota vihannekset voissa. Ripottele päälle jauhoja, anna kuullottua hetken ja jäähdytä. Kaada päälle kanaliemi voimakkaasti sekoittaen. Anna kiehua hiljalleen 20 minuuttia.

Lisää joukkoon kerma ja kiehauta. Mausta suolalla, pippurilla ja muskotilla. Siivilöi. Lisää sitten joukkoon kananliha. Kiehauta. Ripottele pinnalle currya ja tarjoile keitto kiehuvan kuumana keittokulhossa.

Huomioita

Alkuperäisessä reseptissä on 150g kanaa, mutta mielestäni se on liian vähän. Tuo 250g tuntuu myös melko vähäiseltä, että melkein suosittelisin laittamaan vielä enemmän.
Jos et löydä kaupasta sitruunaruohoa, voit käyttää sen sijaan yhden sitruunan kuorta. Mikäli myös sitruuna jää ostoslistalta pois, voit maustaa kanaliemen sitruunamehulla tai limemehulla (mikä ei ole niin hapanta).

Eräs määrittelemätön kokonaisuus

Kirjoitettu 3 toukokuun, 2013 by Kaisa

Tänään valmistin Aleksille vapaapäiväni ratoksi aterian, jonka osille en loppujen lopuksi löydä oikeammin yhteistä nimittäjää; kutsuttakoon sitä siis ”määrittelemättömäksi”. Sillisalaattini koostui joka tapauksessa alku-, pää- sekä jälkiruoista ja sisälsi muutamia blogittamisen arvoisia osia.

Tummat katkarapuleivät olivat jälleen kerran hiukan erilainen versio tuosta ah-aina-niin-hyvästä-ja-helposta aterian aloittajaosuudesta ja pääruoan lisäkkeeksi valmistettu raejuusto-kikhernesalaatti toimi myös mainiosti.

Lindströminpihvit valmistuivat tällä kertaa jonkin sortin kevyt-reseptin mukaan, eikä lopputulos ollut kummoinenkaan. Jos kuitenkin lindströminpihvien valmistus tämän lisäkkeen kanssa kiinnostaa, hyvän pihviohjeen löydät täältä. Sipuli-kermakastikkeen valmistus ehkä tässä tapauksessa on kuitenkin hyvä jättää harkinnan varaan.

Omenakiisseli maistui kiisseliltä, eipä siitä sen enempää. Tässä kuitenkin hyvä perusohje, mikäli kiisselit kiinnostavat. Rommirusinajäätelö toimi tämän kanssa mainiosti, sanoisinko maun kannalta pelastavasti.

Tummat katkarapuleivät

2 kpl

Krokotiilin kita auki ja leipää poskeen.

1 Vaasan ruispala (molemmat puolet)

Täyte:
maustamatonta tuorejuustoa
isoja pakastekatkarapuja
limetinmehua
silputtua tilliä
suolaa, viispippuria

Sulata ja valuta katkaravut mahdollisimman nesteettömiksi. Silppua katkaravut veitsellä.
Notkista tuorejuusto ja lisää siihen katkaravut, limetinmehu, tilli, suola ja viispippuri. Tarkista maku.
Levitä täyte ruispalan alapuolikkaalle. Nosta toinen puolikas kanneksi päältä painaen. Leikkaa leipä kahdeksi kolmion muotoiseksi palaksi.
Tarjoa heti tai siirrä kelmulla peitettynä jääkaappiin vetäytymään 1-2 tunniksi.

Raejuusto-kikhernesalaatti

4 annosta

285 g esikeitettyjä kikherneitä
jääsalaattia
0,5-1 rasiaa kirsikkatomaatteja
rucolaa

Raejuusto-omenasalsa:
150 g omenaa
200 g raejuustoa
2 rkl maustamatonta jogurttia
2 tl punaista pestoa
1 tl sokeria

Kastike:
1 rkl oliiviöljyä
1 rkl omenatäysmehua
1 rkl omenaviinietikkaa
1 rkl sokeria

Aloita salaatin teko sekoittamalla kastikkeen ainekset laakeahkon kulhon pohjalla. Valuta kikherneet, huuhdo ne lävikössä kylmällä, juoksevalla vedellä. Kaada ne kastikkeen joukkoon maustumaan.
Huuhdo, kuivaa ja revi salaatit. Halkaise tomaatit. Huuhdo tarvittaessa rucola.
Valmista raejuusto-omenasalsa. Leikkaa kuorittu omena pieniksi kuutioiksi ja sekoita raejuuston joukkoon. Lisää jogurtti, pesto ja sokeri. Sekoita. Tarkista maku, lisää halutessasi pestoa.
Yhdistä kaikki muut aineet kulhossa lukuun ottamatta raejuusto-omenasalsaa. Lusikoi se lopuksi salaatin päälle raidoiksi.

Omenakiisseli

2 annosta

1 vihreä omena
2 rkl sitruunamehua
3,5 dl vettä
0,75 dl sokeria
0,25 vaniljatankoa
1,25 rkl perunajauhoja
0,25 dl vettä

Kuori omenat ja poista siemenkodat. Paloittele omenat ja pirskota päälle sitruunamehua. Kiehauta kattilassa vesi ja sokeri. Raaputa joukkoon siemenet vaniljatangosta. Lisää omenapalat sitruunamehuineen. Keitä noin 15 min tai kunnes omenat ovat pehmenneet. Sekoita perunajauhot tilkkaan vettä. Kaada seos kiehuvaan liemeen koko ajan sekoittaen. Jäähdytä.

Vappuperinteitä

Kirjoitettu 2 toukokuun, 2013 by Kaisa

Tänä vuonna vietimme vappuaattoa epäperinteisesti merellä, Helsingin ja Tallinnan väliä risteillen.
Jotakin perinteistäkin oli vappuun toki saatava, joten valmistimme etukäteen vappuaterian – mahdollisesti väsähtäneitä risteilijöitä vastaanottamaan. No, väsyneinä emme palanneet mutta perunasalaatti ja sima kera nakkien ja broilerinfilee palasten maistuivat silti mainiosti.

Mitä simaan tulee, jätimme tietämättömyyttämme pullotusvaiheessa teelusikalliset sokeria laittamatta, joka tarkoitti hieman hiilihapotonta lopputulosta, mutta maku oli silti hyvä, perinteinen.

Perunasalaattimme sen sijaan onnistui jälleen kerran oivallisesti, pidämme tästä raikkaammasta majoneesittomasta versiosta. Vapun kunniaksi tuunasimme ohjettamme lorauksilla simaa ja konjakkia, joista jälkimmäinen jopa maistui keitoksessamme. Siman makuista perunasalaattia emme tällä kertaa onnistuneet tuottamaan.

Sima

4 l vettä
250 g fariinisokeria
250 g taloussokeria
2 sitruunan mehu
0,5 tl tuorehiivaa (herneen kokoinen pala) / 0,25 tl kuivahiivaa (suosittelemme tuoreversiota)
sokeria
rusinoita

Kiehauta puolet vedestä ja kaada sokerien päälle. Lisää loput vedestä sekä sitruunamehu joukkoon, anna jäähtyä kädenlämpöiseksi. Liuota hiiva nestetilkkaan ja sekoita nesteeseen. Anna käydä huoneenlämmössä noin 1 vrk.
Pullota sima. Lisää pulloihin 1 tl sokeria ja muutama rusina.

Sima on valmista, kun rusinat nousevat pintaan. Viileässä valmistumisaika on ohjeistuksen mukaan noin viikko, huoneenlämmössä noin 3 päivää. Meillä prosessi tosin toteutui huomattavasti nopeammin, liekö syynä sitten hieman liian suuri määrä kuivahiivaa…

Perunasalaatti

4 annosta

500 g perunoita
0,25 tl suolaa
1 sipuli
1 omena
1-2 herkkukurkkua
1 prk kermaviiliä
2 rkl sinappia
viispippuria myllystä
(loraus konjakkia ja / tai simaa)

Pese perunat ja keitä ne suolalla maustetussa vedessä. Kuori jäähtyneet perunat ja leikkaa ne tasakokoisiksi kuutioiksi.
Kuori ja silppua sipuli. Kuutioi suolakurkut. Kuori omena ja leikkaa se pieniksi kuutioiksi.
Mausta kermaviili sinapilla ja viispippurilla sekä halutessasi konjakilla ja simalla.
Sekoita kastike salaattiainesten joukkoon.