Marjainen valkosuklaa-tahmakakku

Leivoin joitakin aikoja sitten ihastuttavan mansikkaisen tahmakakun. Nyt törmäsin Kodin Kuvalehdessä reseptiin, joka huolimatta erilaisesta nimestään, mustikka-valkosuklaa-mukikakut, oli lopulta hyvinkin samankaltainen, ihanan taikinaisen tahmainen ja supermakea. Näinpä päätinkin nimetä niin ikään tämän herkun tahmakakuksi ja leipoa sen yhdeksi kakuksi, en alkuperäisen ohjeen mukaisiksi mukikakuiksi, vaikka myös pienet versiot toimisivatkin epäilemättä loistavasti. Niitä lienee näin ollen parasta kokeilla lähitulevaisuudessa.

Siis vallan mainio herkkupala, jonka tekeminen ei vaadi oikeastaan leipurin taitoja laisinkaan, kyse on lähinnä ainesosien sekoittelusta. Suosittelen ja ajattelin itsekin kokeilla vielä uudestaankin, ehkäpä hiukan makumaailmaa varioiden. Nam!

IMG_3852

Marjainen valkosuklaa-tahmakakku

Vuoallinen (ø 20 cm) / 6-8 pientä mukikakkua

125 g voita
150 g valkosuklaata
1,5 dl sokeria
3 kananmunaa
4 dl vehnäjauhoja
1 tl leivinjauhetta

Pinnalle:
1-2 dl mustikoita ja/tai puolukoita
0,5 rkl perunajauhoja (mikäli käytät pakastemarjoja)
50 g valkosuklaata

Sulata voi kattilassa ja nosta liedeltä. Lisää valkosuklaa ja sekoita, kunnes suklaa liukenee. Lisää sokeri ja vatkaa kananmunat joukkoon yksitellen.
Sekoita jauhot ja leivinjauhe keskenään ja lisää taikinaan.
Pingota irtopohjavuoan pohjalle leivinpaperi ja voitele sen reunat. Mikäli teet pieniä mukikakkuja, voitele 6-8 uuninkestävää mukia. Kaada taikina vuokaan tai mukeihin.
Mikäli käytät pakastemarjoja, sekoita niihin hiukan perunajauhoja. Ripottele marjat ja paloiteltu valkosuklaa taikinan päälle.
Kypsennä kakkuja 200-asteisen uunin toiseksi alimmalla tasolla 15-20 min. Jos marjat ovat jäisiä, ne saattavat hidastaa paistumista.
Tarjoa kakku täysin jäähtyneenä, jolloin sisus on muuttunut valuvasta taikinamaiseksi.

Mansikkainen tahmakakku

Mansikka-ajan ollessa maukkaimmillaan haluan jakaa kanssanne helpon kakkureseptin, jossa mansikat tosin näyttelevät vain pienessä sivuroolissa, mutta jota sopii nauttia vaikka tuoreiden mansikoiden kera, jos mansikkahammasta sattuu kolottamaan suuremmassakin määrin.

Nimi mansikkainen tahmakakku kertonee olennaisen. Tiedossa on mukavasti tahmea, ihastuttavan makea kesäinen kakkunen, joka valmistuu helposti ja ilman sähkövatkainta vaikkapa yksinkertaisissakin mökkiolosuhteissa illan grilli-illallista odotellessa.

Reseptin, jolle varmuudella tulee uusiokäyttöä, löysin Glorian Ruoka&Viini -lehdestä.

IMG_3291

Mansikkainen tahmakakku

Vuoallinen (ø noin 20 cm)

2 huoneenlämpöistä kananmunaa
100 g valkosuklaata
100 g voita
1,5 dl sokeria
1 dl vehnäjauhoja
1 dl mantelijauhetta (Sopii korvata esim. murskatuilla Digestive-kekseillä, kuten itse tein.)
0,5 tl vaniljasokeria tai puolikkaan vaniljatangon siemenet
6 mansikkaa

Lisäksi:
tomusokeria
kermavaahtoa ja mansikoita

Parasta on käyttää huoneenlämpöisiä kananmunia.
Rouhi suklaa veitsellä. Sulata voi kattilassa. Ota kattila liedeltä, lisää suklaarouhe voihin ja sekoita, kunnes suklaa sulaa. Anna seoksen jäähtyä huoneenlämpöiseksi.
Pingota leivinpaperi irtopohjavuokaan (ø noin 20 cm).
Vatkaa kananmunien rakenne rikki. Sekoita sokeri, vehnäjauhot, mantelijauhe ja vanilja kananmunien kanssa. Sekoita voisula-suklaaseos taikinaan.
Kaada taikina vuokaan. Perkaa ja paloittele mansikat ja laita ne taikinan pinnalle.
Paista uunin alatasolla noin 25 min. tai kunnes kakun reunat ovat kypsät mutta keskusta on vielä tahmeaa. (Itse taisin napata kakun uunista hiukan liian aikaisin. Se saisi olla hiukan omaa versiotani paistuneempaa.)
Anna kakun jäähtyä huoneenlämpöiseksi. Siivilöi tomusokeria pinnalle. Tarjoile sellaisenaan tai kermavaahdon ja tuoreiden mansikoiden kera.

Kevään kakkuprojekti osa 3: Kinderkakku valkosuklaamoussella

Viimeisinä vuosina pääsiäisen tienoilla ovat erilaiset Kinder-johdannaiset vallanneet alaa leivonnaisten parissa. Itse olen tähän mennessä pitäytynyt Kindereiden osalta vain satunnaisissa munamaistiaisissa. Nyt kuitenkin käynnissä oleva kakkuprojektini sai minut kiinnostumaan Perinneruokaa Prkl -blogin Kinderkakusta ja otinkin sen valmistuksen alle.

Koska valmis kakku sujahti pakastimeen odottelemaan juhlapäivää, perustuu makuarvioni tässä vaiheessa ainoastaan kakusta matkan varrella napsimiini pieniin koepalasiin. Ne olivat kuitenkin siinä määrin vakuuttavia, että uskallan suositella kakkua. Tämä toimii varmasti, kunhan vaan pitää suklaasta, Kinderin tapaan sekä valkoisesta että maitoisesta.

Mitään kaunokaista en saanut aikaiseksi, mutta eiköhän se ole se maku, joka ratkaisee…

IMG_1492-1

Kinderkakku valkosuklaamoussella

16 annosta

200 g voita
3 dl sokeria
2 tl vaniljasokeria
4 kananmunaa
2 rkl kaakaojauhetta
4 dl vehnäjauhoja
2 tl leivinjauhetta
3 Kinder-munaa

Valkosuklaamousse:
400 g tuorejuustoa
150 g valkosuklaata
2 dl vaniljakastiketta
4 liivatelehteä

Pinnalle:
100 g maitosuklaata
(1 Kinder-muna)

Vaahdota voi ja sokerit. Sekoita joukkoon kananmunat yksitellen.
Siivilöi joukkoon keskenään sekoitetut kuivat aineet. Kääntele taikina sekaisin. Lisää murskatut Kinder-munat.
Voitele ja korppujauhota noin 2 litran vetoinen rengaskakkuvuoka. Kaada taikina vuokaan ja tasoita pinta.
Paista 175-asteisen uunin alatasolla noin 45-50 min.
Kumoa kypsä kakku sokeroidun leivinpaperin päälle.
Vuoraa rengasvuoka kelmulla. Leikkaa jäähtyneestä kakusta yläosa ja nosta se takaisin kakkuvuokaan.
Valmista valkosuklaamousse laittamalla liivatelehdet likoamaan kylmään veteen. Pehmennä tuorejuusto ja lisää joukkoon vaniljakastike. Sulata valkosuklaa mikrossa ja kaada edellisten joukkoon koko ajan sekoittaen.
Nosta liivatelehdet puristelematta kulhoon ja lämmitä mikrossa 10 sekuntia tai kunnes ne ovat sulaneet. Lisää valkosuklaamoussen joukkoon.
Kaada valkosuklaamousse rengaskakkuvuokaan kakkupohjan päälle. Arvioi silmämääräisesti kuinka paljon leikkaat suklaakakun pohjaa moussen päälle niin, että se sopii vielä vuokaan. Paina tiiviisti yhteen ja nosta jääkaappiin hyytymään pariksi tunniksi. Ylijäävän kakun voi nautiskella vaikkapa ihan sellaisenaan.
Koristele valmis kakku sulatetulla maitosuklaalla (ja Kinder-munan paloilla).

Erikoishyvä ja rikollisen helppo ”Kun keksit menivät pilalle” -kakku

Kevään ensimmäinen leivonnaistilaus tuli siskoltani, jonka valmistujaisia juhlitaan joidenkin viikkojen kuluttua. Koska päivät ovat tätä nykyä aina arvoituksia – en toisin sanoen koskaan voi tietää, kuinka intensiivisesti pystyn milloinkin keittiöpuuhiin syventymään – päätin aloittaa jo hyvissä ajoin herkkujen valmistuksen ja sijoittaa ne pakastimen uumeniin h-hetkeä odottamaan.

Aloitin rupeamani keksien parissa. Aikomuksenani oli valmistaa mutakakkucookieseja, joiden ohje pongahti silmiini Mamman leivontanurkassa vierailtuani. Koska minttu ei koskaan ole ollut ykkössuosikkini, päätin korvata sen Turkinpippurilla. Samaan syssyyn vaihdoin tumman suklaan valkosuklaasen ja tiedä sitten oliko syynä juuri tuo vaihdos, mutta aikaansaannokseni oli joka tapauksessa sangen kaukana mehevistä kekseistä. Ei, minulla oli leivontahetkeni tuloksena kaksi peltiä ohutta keksilevyä.

img_0869Koska valkosuklaa-Turkinpippurikeksini oli kuitenkin kaikesta huolimatta vallan maukasta, päätin väkertää siitä jäädytetyn keksi-sitruunalakritsikakun. Lopputulos oli niin mainio, että pilalle menneet keksit olivatkin oikeastaan hyvä asia.

Suosittelen testaamaan! Ja mikäli haluaa päästä vieläkin helpommalla, on mahdollista tietysti oikaista ja ostaa keksit kaupasta – valkosuklaa-salmiakkikeksejä ei kyllä ihan heti tule mieleen…

P.S. Yllä olevasta Mamman leivontanurkka -linkistä löytyy resepti alkuperäisiin minttuisiin mutakakkucookieseihin, mikäli niitä haluaa kokeilla ja saada mitä luultavammin aikaiseksi onnistuneita keksejä. Itse laitan kuitenkin alle ohjeen näihin ”ohukaisiini”, sillä saatanpa joskus uudestaankin haluta valmistaa juuri tällaista keksikakkua. Me Aleksin kanssa ainakin tykkäsimme erittäin paljon omasta maistiaisversiostamme, katsotaan mitä suuri yleisö sitten keväämmällä tuumaa.

Turkinpippuriset valkosuklaa”cookiesit”

15 kpl (somasti yhteen kasvaneina)

225 g valkosuklaata
60 g voita
1,5 dl vehnäjauhoja
0,5 tl leivinjauhetta
2 kananmunaa
2 dl fariinisokeria
1 tl vaniljasokeria
1 dl Turkinpippuri crushia

Sulata suklaa yhdessä voin kanssa.
Sekoita leivinjauhe vehnäjauhoihin. Vatkaa toisessa kulhossa kananmunat, fariinisokeri ja vaniljasokeri kuohkeaksi ja vaaleaksi vaahdoksi.
Sekoita suklaasula ja kananmuna-sokeriseos keskenään. Lisää Turkinpippuri crush ja jauhot. Sekoita tasaiseksi.
Laita taikina pakkaseen puoleksi tunniksi.
Ota taikinasta 4-5 cm kokoisia palloja taikinakauhalla tai kahden lusikan avulla. Laita pallot leivinpaperin päälle uunipellille väljästi. Paista 9-12 min. ja jäähdytä ritilän päällä.

Jäädytetty keksi-sitruunalakritsi -kerroskakku

8-10 annosta

img_0873Pohja:
175 g keksejä (esim. Turkinpippuri-valkosuklaa)
50 g voita (yllä mainittujen keksien kanssa pienempikin määrä voita saattaa riittää)

Täyte:
2 dl kuohukermaa
400 g sitruunalakritsaista makurahkaa
0,75 dl tomusokeria
175 g keksejä (samoja kuin pohjassa)

Pinnalle:
koristeita, kuten Turkinpippuri crushia, suklaata, kimalleströsseleitä

Hienonna pohjaan tulevat keksit tehosekoittimella hienoksi jauhelmaksi. Sekoita joukkoon sulatettu voi. Painele keksiseos leivinpaperilla vuoratun irtopohjavuoan (ø noin 23 cm) pohjalle.
Tee sitten täyte. Vatkaa kerma vaahdoksi. Vispilöi kermavaahto, rahka ja tomusokeri sekaisin.
Lusikoi kolmannes täytteestä keksipohjan päälle. Asettele puolet kekseistä täytteen päälle. Lusikoi keksien päälle toinen täytekerros ja asettele loput kekseistä sen päälle. Lusikoi loput täytteestä vuokaan ja tasoita pinta.
Peitä kakku kelmulla. Nosta pakastimeen ja jäädytä vuorokauden ajan.
Ota kakku hetkeksi huoneenlämpöön ja irrota se varovasti veitsen avulla reunoista. Viimeistele kakun pinta koristein.

Isomummi, Pikku-Rouva ja Pikku-Kokki vol. 1: valkosuklaa-mustikka -muffinssit

img_9189Koska minulla nyt on harvinaislaatuinen tilaisuus viettää aikaa kotiympyröiden ulkopuolella, päätin pakata Pikku-Kokin ja itseni kimpsuinemme ja kampsuinemme ja lähteä viikoksi haistelemaan maalaisilmaa isomummin tiluksille. Mikä ihastuttava tapa viettää näitä ehkäpä vuoden ankeimpia aikoja, kun syksy alkaa vaihtua pimeämpääkin pimeämmäksi alkutalveksi, mutta joulua ei ihan vielä kehtaa ruveta tunnelmoimaan. Samalla saan itse sitä toivottua aikuisseuraa arkipäiviini, mummi ihastella sukumme nuorimmaista ja Pikku-Kokki nauttia sylittelystä miltei aamusta iltaan. Tämä viikko ei taida jäädä lajinsa ainokaiseksi…

Keittiöpuuhastelua en toki tahtonut tälläkään viikolla jättää harjoittamatta. Koska mummi tuntui olevan asiasta enemmän kuin samaa mieltä, valtasin hetimiten pääkokin paikan mummin hypätessä omiin hovinarrin saappaisiini. Voi, miten rentouttavaa olikaan päästä pitkästä aikaa uunin äärelle ilman alituista keskeytyksen uhkaa.

Vaikka herkuttelu lomailuun kuuluukin, emme kuitenkaan kaksissa naisissa – etenkään kun Pikku-Kokista ei vielä ole apua syömishommissa – olisi saaneet kovin suurta herkkumäärää tuhotuksi, joten mikä parasta loppuviikosta seuraamme saapuu aimo annos muitakin sukulaisia. Saan siis leipoa huomattavasti enemmän. Jee! Ja koska yhdet syntymäpäivätkin osuvat viikonloppuun, saan hyvän syyn tehdä kakunkin. Tuplajee!

Mutta takaisin alkuviikkoon. Ensimmäinen toimeksiantoni oli leipoa jotakin mummini emännöimän kutomapiirin rouville. Seuraavat valkosuklaa-mustikka -muffinssit tuntuivat sopivalta vaihtoehdolta tämän tyyppiseen tilaisuuteen. Mustikkamuffinssit, enpä tiedä miksi, mutta jotenkin ne kuulostavat sellaisilta vanhempien naisten suosikeilta. No, hyviä näistä tulikin, vaikka suklaata olisi mielestäni saanut olla huomattavasti enemmän, ehkäpä jopa tuplaten. Reseptistä kiitän Kakku Taikuria.

Ja niin, nämä leivottuani päätin, että pieniä paperisia, taikinasta levähtäviä muffinssivuokia en enää tästä lähtien harrasta, vaan hankin itselleni kunnollisen muffinssivuoan, jossa leivoksista saa kunnon kokoisia, sellaisia ihanan amerikkalaisia. Sillä niin se vain on, että ulkonäkö vaikuttaa makuun – ainakin leipojan kohdalla.

Valkosuklaa-mustikka -muffinssit

12 ”Amerikka-kokoista” annosta

img_92383 kananmunaa
1,5 dl sokeria
100 g voita
4 dl vehnäjauhoja
2 tl leivinjauhetta
1 dl vaniljakastiketta
100 g valkosuklaata (suositan harkitsemaan suurempaa määrää)
200 g jäisiä mustikoita

Vatkaa kananmunat ja sokeri vaahdoksi. Sulata voi. Sekoita keskenään jauhot ja leivinjauhe. Rouhi valkosuklaa.
Sekoita kananmuna-sokerivaahtoon käännellen jauhot, voisula ja vaniljakastike pienissä erissä.
Käännä joukkoon suklaarouhe ja viimeiseksi jäiset mustikat. Kääntele mustikoita varoen, jotta mehu ei värjää koko taikinaa.
Paista 200-asteisessa uunissa noin 15 min.

Viinimarjastelua osa 3: suklaata hillossa

img_8774Tässäpä taas sangen intressantti kokeilu, johon idea hyppäsi silmilleni jotakin aikakauslehteä – ehkäpä Kotivinkkiä? – selaillessani: valkosuklaata punaherukkahilloon. Siispä kokeilemaan.

Hillosta tuli ihan hauskan makuista, sellaista karkkimaista, joka varmasti maistuu ihastuttavalta lättyjen tai pannukakun kumppanina, miksei vaikka pannacotan tai vaniljajäätelönkin kruununa. Suklaan ja sokerin määriä säätelemällä tästä saa helposti omaan makuun sopivaa.

Valkosuklaa-punaherukkahillo

img_87711 kg punaherukoita
0,5 dl vettä
250 g hillosokeria (reseptissä tosin määrä oli 500 g, mutta mielestäni jo tällä tavoin lopputulos oli tarpeeksi makea)
100-200 g valkosuklaata

Puhdista herukat. Keitä niitä yhdessä veden kanssa, kunnes muodostuu vesihöyryä. Lisää sitten hillosokeri ja anna kiehua kevyesti noin 15 min. Lisää valmiiseen hilloon valkosuklaa paloina ja sekoita niin, että suklaa sulaa.
Purkita lasipurkkeihin ja säilytä jääkaapissa tai pakasta.

Raparperipuuhia osa 6: piirakkaa, vihdoinkin!

IMG_7842Tässä on tullut jo hyvän aikaa puuhasteltua erilaisten raparperitoimien parissa. Kuitenkin se kaikista tyypillisin raparperiherkku, piirakka, on toistaiseksi jäänyt toteuttamatta. Tai oli. Eilen nimittäin valmistui kesän ensimmäinen sellaiseni – ehkä paras koskaan leipomani raparperipiirakka.

Ohjeen tähän nimensä mukaiseen ”Ihanaan raparperipiirakkaan” löysin Pullantuoksuisesta kodista. Mielestäni piirakka oli niin muhevan pehmeää, että sitä popsisi muitta mutkitta ihan sellaisenaankin, mutta mikäli nautinnosta haluaa täydellisen, suosittelen tarjoilemaan sitä yhdessä vaniljakastikkeen tai jäätelön kera. Me maistelimme toistaiseksi vasta pienet palaset ilman lisämausteita, loput piirakasta sujahtivat pakastimeen vierasvaraksi odottelemaan niitä lähitulevaisuuden hetkiä, kun leivonnalle ei välttämättä liikene ihan näin paljon aikaa…

Mikäli piirakkahammasta kolottaa, suosittelen ehdottomasti ottamaan tästä reseptiikasta vaarin. Ja jos raparperi ei napusta, uskoisin että esimerkiksi omena passaisi tilalle vallan mainiosti.

Raparperipiirakka valkosuklaalla kruunattuna

Vuoallinen

IMG_7860IMG_7853Pohja:
2 kananmunaa
2,5 dl sokeria
1 tl vaniljasokeria
4 dl vehnäjauhoja
2 tl leivinjauhetta
1 dl maitoa
1 dl kuohukermaa
100 g voita
600 g raparperia

Kuorrutus:
50 g voita
1,5 dl vehnäjauhoja
0,5 dl ruokokidesokeria
1 tl vaniljasokeria
100 g valkosuklaata

Huuhtele, kuori ja pilko raparperit viipaleiksi.
Vatkaa kananmunat ja sokerit vaahdoksi.
Lisää keskenään sekoitetut vehnäjauhot ja leivinjauhe siivilän läpi taikinaan puuhaarukalla käännellen.
Kuumenna maito ja kerma ja sulata joukkoon voi. Vatkaa seos pienissä erissä taikinaan.
Voitele 30×30 cm piirakkavuoka (minä käytin halkaisijaltaan 25 cm:n irtopohjavuokaa, joka toimi hyvin myös) ja kaada taikina siihen. Ripottele pinnalle raparperinpalat tasaisesti.
Valmista kuorrute. Sulata voi. Sekoita joukkoon vehnäjauhot ja sokerit. Raasta valkosuklaa karkeaksi ja sekoittele joukkoon. Nypi seosta sormin kunnes se on murumaista. Ripottele seos piirakan pinnalle tasaisesti.
Paista uunissa 200 asteessa noin 30 min. Peitä piiras foliolla tai leivinpaperilla paiston aikana, jos pinta uhkaa ruskistua liikaa.
Tarjoa haaleana tai täysin viilenneenä vaniljakastikkeen tai jäätelön kera.