Appelsiini-suklaajäätelö

Valmistin viikonlopun ruokavieraille jälkiruoaksi erittäin makeita suklaamousseleivoksia. Koska ne tuntuivat tarvitsevan rinnalleen jotakin sopivan raikasta, kehittelin tutulla jäätelökaavallani appelsiini-suklaajäätelön, joka onnistuikin vallan mainiosti. Appelsiinimarmeladi, jonka makua terävöitin vielä ripauksella appelsiininkuorta toi jäätelöön toivottua lempeää karvautta, tumma suklaa omaa tummaa makeuttaan. Pohjan vaniljarahka sitoi maut tasapainoiseksi kokonaisuudeksi.

IMG_4824

Kuten kyseistä appelsiini-suklaajäätelöä, suositan lämpimästi myös alla esiteltävää jäätelöreseptiä, jonka avulla vain rahkan ja sattumien makua vaihtelemalla on mahdollista luoda mitä erilaisimpia ja koostumukseltaan ihanan pehmeitä jäätelöitä. Ne syntyvät helposti, ja mikä parasta, ilman jäätelökonetta.

Kannattaa ehdottomasti kokeilla itse tehtyä jäätelöä. Lopputulos on hurjan hyvä ja prosessi helppo, hauska ja sopivasti luova, sellainen nuorille apukokeillekin mainiosti sopiva pikkupuuha.

Appelsiini-suklaajäätelö

8-12 annosta

3,3 dl kuohukermaa
400 g vaniljarahkaa
1 dl glukoosisiirappia
2 tl appelsiinin kuoriraastetta
appelsiinimarmeladia
tummaa suklaata

Vaahdota kerma. Sekoita keskenään vaniljarahka ja glukoosisiirappi. Kääntele rahkaseos kermavaahtoon nuolijalla.
Sekoita joukkoon appelsiinin kuoriraaste ja appelsiinimarmeladia sekä rouhittua tummaa suklaata oman maun mukaan.
Kaada massa pakastuksen kestävään muovirasiaan tai vuokaan (tilavuus noin 1,5 l) ja peitä vuoka tuorekelmulla. Pakasta vähintään neljä tuntia. Itse tein tällä kertaa pieniä annosjäätelöitä silikonimuotilla.
Ota jäätelö sulamaan jonkin verran ennen tarjoilua, jotta sen maut tulevat paremmin esiin.

Jäätelön peruskaava

8 annosta

3,3 dl kuohukermaa
400 g maustettua rahkaa
1 dl glukoosisiirappia

Lisäksi:
Rahkan makuun istuvia ripotteita, kuten suklaa- tai keksirouhetta, marjoja ja/tai jotakin kastiketta. Tässä kohtaa vain taivas lienee rajana.

Vaahdota kerma. Sekoita keskenään rahka ja glukoosisiirappi. Kääntele rahkaseos kermavaahtoon nuolijalla.
Lisää jäätelöön valitsemiasi sattumia joko sekoittamalla ne massan joukkoon, tai jos käytät esimerkiksi kastiketta, kaatamalla sitä pakastuksen kestävään muovirasiaan tai vuokaan (tilavuus noin 1,5 l) kerroksittain jäätelömassan kanssa vuorotellen. Aloita tällöin jäätelömassalla.
Peitä lopuksi vuoka tuorekelmulla.
Pakasta vähintään neljä tuntia.
Jäätelö kannattaa ottaa sulamaan jonkin verran ennen tarjoilua, sillä se on huomattavasti paremman makuista hiukan sulaneena.

IMG_3745

Suklaapallollinen puolukkaa ja kinuskia

Edellisessä artikkelissani kerroin, kuinka olen Australian MasterChef -ohjelmaa seuratessani inspiroitunut silikonisesta puolipallomuotista. Pääni pursuilee ajatuksia, kuinka moninaisilla tavoilla voisin pallukkaani hyödyntää ja niinpä päätinkin osallistua Parhaiden Ruokablogien syyskilpailuun yhdellä näistä ideoista. Koska olemme juuri siirtymässä parhaaseen puolukka-aikaan, päätin täyttää pallot puolukkamoussella ja piilottaa niiden sisään kinuskisydämen.

IMG_4168

Palloista tuli hyviä. Puolikkaina ne muistuttivat vähän Brunbergin Suukkoja ja juuri puolikkaina, täytepuoli alaspäin, ne onkin paras ja kätevin tapa tarjota. Ja kuten edellisenkin palloreseptini kohdalla, jos puolipallomuottia ei satu omistamaan tai suklaan sulattaminen ei jostakin syystä houkuttele, moussea voi hyvin tarjoilla ihan sellaisenaan vaikkapa juomalaseista käsin ja keitellä rinnalle esimerkiksi kinuskikastiketta. Kannattaa kuitenkin muistaa, että esimerkiksi silikonisista muffinssimuoteista moussea ei ilman suklaakuorta saa ehjänä ulos eli mikäli mielii tehdä suklaattomia annoksia muoteilla, tulee mousse ensin jäädyttää ja poistaa vasta sitten muoteista.

Kannattaa joka tapauksessa jollakin tapaa kokeilla. Puolukka ja kinuski ovat syksyn ehdoton yhdistelmä.

Suklaakuoriset puolukkamoussepallot kinuskisydämillä

5 kpl

Kuori:
100 g tummaa suklaata

Kinuski:
1 dl kuohukermaa
1 dl fariinisokeria

Puolukkamousse:
50 g ranskankermaa
0,3 dl fariinisokeria
0,6 tl vaniljasokeria
0,6 dl kuohukermaa
70 g maitorahkaa
70 g puolukoita
0,3 dl kinuskikastiketta
2 liivatelehteä
tilkka vettä tai puolukkamehua

IMG_4130

Valmista ensin palloille kuoret. Temperoi – tai sulata – suklaa ja levitä se valitsemallasi tavalla muotteihin. Laita jääkaappiin odottamaan. En tarkoituksella lähde tässä kohtaa ohjeistamaan temperoinnin kanssa, sillä kuten jo viimeksi totesin, olen itsekin vasta hyvin vähän kokenut aloittelija. Hyviä neuvoja on kuitenkin runsaasti saatavilla, joten mikäli halukkuutta löytyy, temperointia on ilman muuta mahdollista harjoitella.
Tee seuraavaksi mousse. Laita liivatelehdet likoamaan kylmään veteen. Vatkaa ranskankermaa ja fariinisokeria muutama minuutti. Lisää vaniljasokeri. Lisää seokseen vatkattu kerma sekä rahka. Survo puolukat ja kääntele ne sekä kinuskikastike joukkoon.
Sulata liotetut liivatteet tilkkaan kiehuvaa vettä tai puolukkamehua. Lisää liivateseos ohuena nauhana koko ajan vatkaten moussen sekaan.
Tarkista, että suklaakuoret ovat hyvin jähmettyneet ja irrota ne vuoistaan. Laita kuoret sitten takaisin paikoilleen ja kaada mousse kuorten sisään. Nosta takaisin jääkaappiin hyytymään muutamaksi tunniksi.
Valmista sitten kinuski. Laita ainekset täysin puhtaaseen kattilaan. Kuumenna kunnes seos kiehuu. Alenna lämpöä keskiteholle ja jatka keittämistä, kunnes kinuski paksuuntuu ja valmistuu. Seoksen tulee kiehua koko ajan, mutta vain maltillisesti. Kinuskin valmistuminen vie noin 15-20 min. mutta tähän vaikuttavat monet asiat. Se voi valmistua jo kymmenessäkin minuutissa, joten kannattaa olla tarkkana.
Kinuskin keittämisen aikana kannattaa suorittaa niin sanottuja vesilasitestejä tiputtamalla pieni nokare kinuskia kylmään veteen. Kaada sitten vesi pois. Mikäli kinuskia liukenee veteen, eikä sitä saa nostettua lasin pohjalta ehjänä nokareena, se ei ole vielä valmista. Anna kinuskin viilentyä moussen hyytyessä.
Kun mousse on sopivasti hyytynyt, koverra lusikalla palloihin aukko kinuskia varten. Täytä aukot kinuskilla ja tasoita pinta poiskoverretulla moussella. Nosta pallot takaisin jääkaappiin.
Tarjoile haluamallasi tavalla joko puolikkaina tai palloina.

Esikoispalloni; se MasterChefin inspiroima

Olen nyt vuoden verran katsellut aktiivisesti Australian MasterChefin menneitä kausia. Kaiken muun mielenkiintoisen ja inspiroivan sisällön lisäksi olen kiinnittänyt erityistä huomiota silikoniseen puolipallomuottiin, jota kilpailijat käyttävät todella paljon jälkiruokia valmistaessaan. Se on houkutellut minua oikeastaan alusta lähtien, mutta vasta nyt, kun kirjaimellisesti törmäsin siihen Chez Marius -liikkeen ohi kävellessäni, sain sen hankittua omakseni. Ja jo samana iltana aloitin valmistelut ensimmäistä palloani varten.

Esikoispalloni – tai puolipallohan se oikeastaan on – koostui kolmesta elementistä: suklaakuoresta, sitruunamoussesta sekä salmiakkihyytelöstä. Kuorta varten kokeilin ensi kertaa suklaan temperoimista ja onnistuin mielestäni ihan hyvin. Lopputulos ei ollut aivan peilikirkas, mutta kuori murtui mukavan räsäyksen saattelemana, kun sitä kopautti lusikalla. Olen tyytyväinen ja jatkan ehdottomasti harjoituksia temperoinnin saralla. Sitruunamousseen reseptin nappasin Doron kakku -blogista ja moussen sisälle keksin piilottaa pieniä salmiakkihyytelösydämiä.

Olen iloinen ensimmäisestä palloleivoksestani ja odotan jo innolla, mitä pääsen seuraavaksi kokeilemaan. Ideoita tuntuu olevan pää pullollaan.

IMG_4086

Mikäli sinulla ei ole samanlaista muottia tai koko systeemin toteuttaminen tuntuu syystä tai toisesta hankalalta, kannattaa kokeilla vaikka vain sitruunamoussea, jonka voi hyvin tarjoilla esimerkiksi laseista ja sujauttaa annokseen muutaman hyytelökuution. Maut toimivat hyvin yhdessä.

Siis kukin tyylillään. Itse olen kovin iloinen hankinnastani.

Sitruunamoussepallot salmiakkisydämillä ja suklaakuorilla

6 puoliympyrää (tai kolme palloa)

Salmiakkihyytelö:
3 liivatelehteä
1 dl päärynämehua
1 rkl hunajaa
0,5 dl salmiakkimikseriä

Kuori:
120 g tummaa suklaata

Sitruunamousse:
puolikkaan sitruunan kuori raastettuna
0,5 dl sitruunan mehua
130 g turkkilaista jogurttia
1 dl sokeria
keltaista elintarvikeväriä
3,3 liivatelehteä
2 dl vispikermaa

Aloita salmiakkihyytelöstä, jonka voit tehdä mainiosti jo hyvissä ajoin jääkaappiin odottamaan. Laita liivatteet kylmään veteen pehmenemään. Mittaa kattilaan mehu ja hunaja, kiehauta ja sekoita joukkoon salmiakki ja pehmenneet liivatteet. Kaada kelmulla vuorattuun vuokaan ja anna hyytyä jääkaapissa vähintään kolme tuntia.
Valmista sitten palloille kuoret. Temperoi suklaa ja levitä se valitsemallasi tavalla muotteihin. Laita jääkaappiin odottamaan. En tarkoituksella lähde tässä kohtaa ohjeistamaan temperoinnin kanssa, sillä olen itsekin vasta hyvin vähän kokenut aloittelija. Hyviä neuvoja on kuitenkin runsaasti saatavilla, muiden muassa Kinuskikissa ohjeistaa sivustollaan selkeästi.
Aloita moussen teko pesemällä sitruuna ja raastamalla sen kuori. Varo raastamasta vaaleaa osaa. Purista raastamisen jälkeen sitruunasta mehut. Yhdistä jogurtti, sokeri, sitruunan kuoriraaste ja puolet sitruunamehusta sekä elintarvikeväri. Liota liivatteita 5 min. kylmässä vedessä. Vatkaa kerma vaahdoksi. Kuumenna loput sitruunamehusta lähes kiehuvaksi ja liota siihen liivatteet. Lisää liivateseos ohuena nauhana jogurttiseoksen joukkoon koko ajan vatkaten. Lisää lopuksi kermavaahto. Kaada täyte jähmettyneisiin suklaakuoriin – jotka olet ensin irrottanut vuoistaan ja laittanut niihin sitten takaisin – ja anna hyytyä jääkaapissa muutama tunti.
Leikkaa veitsellä tai muotilla – minä käytin omenaporaa – salmiakkihyytelöstä pieniä palasia. Tee sitten samalla muotilla reikiä hyytyneen moussen pinnalle ja upota salmiakkihyytelön palat moussen sisään. Laita hyytelöpalasten päälle vielä ohut kerros moussea ja jatka hyydyttämistä muutaman tunnin ajan.
Kumoa puolipallot tarjoiluastialle ja koristele annokset haluamallasi tavoin.

Koko Suomi leipoo – ja minä myös – osa 6: suklaafondant

Pitkästä aikaa pääsen esittelemään Koko Suomi leipoo -haasteeni edistymistä, ja vielä onnistuneen tuotteen kera. Viimeisin tänne laatimani Koko Suomi leipoo -raporttinihan käsitteli kinuskikuorrutteisia donitseja, noita joiden toteutus ei sanalla sanoen mennyt ihan kuin siellä kuuluisassa Strömsössä. Viime viikolla sitten leivoin sarjan viidennessä osassa toteutetun porkkanakakun – ja onnistuinkin siinä – mutta valokuvaajan taitoni loppuivat kesken, enkä saanut tuotoksesta minkään valtakunnan valokuvaa. Näin raportti jäi laatimatta. Ajattelin kuitenkin yrittää vielä uudestaan, joten enköhän ajan myötä pääse vielä täälläkin esittelemään porkkanakakkuleipurin taitojani.

Mutta tähän viikkoon ja sen suklaiseen kohokohtaan. Tällä kertaa kilpailijoiden tehtävänä oli leipoa suklaafondant ja täydellistää annos keksikorilla, vaniljajäätelöllä sekä vadelmakastikkeella. Koska oma mahdollisuuteni käyttää aikaa leivontaan kerrallaan on usein suhteellisen lyhyt, päätin suosiolla lähteä toteuttamaan ainoastaan fondanttia. Keksikorit, jäätelön ja vadelmakastikkeen valmistan kyllä niin ikään, mutta tuonnempana. Tarjoilen näitä sitten yhdessä, sillä nyt fondantit päätyivät maistelukappaletta lukuun ottamatta pakastimeen.

 

Kuten tulin jo maininneeksi, onnistuin fondanttien kanssa mainiosti. Ne olivat ulkopuolelta mukavan rapsakoita ja sisällä odotti täydellisen sula suklaasydän. Ei näissä mielestäni ollut moitteen sanaa, vaikka itse toteankin. Ainoastaan paistoaikaan hain osviittaa aiemmin käyttämästäni reseptistä, mutta muuten suoritin tehtävän kilpailijoille annetun ohjeistuksen mukaan. Olen tyytyväinen.

Siis helppo ja todellisen herkullinen pakkaus. Suosittelen!

Suklaafondantit

6-9 kpl

IMG_2309-1180 g tummaa suklaata
150 g voita
125 g sokeria
165 g kananmunaa
120 g vehnäjauhoa
0,5 tl leivinjauhetta
1 rkl kaakaojauhetta

Sulata suklaa.
Vaahdota pehmeä voi ja sokeri vaahdoksi. Vatkaa kananmunat vähitellen joukkoon. Sekoita suklaa varovasti joukkoon. Yhdistä kuivat aineet ja sekoita tasaisesti taikinaan.
Kaada massa voideltuihin vuokiin.
Paista 200 asteisessa uunissa niin, että suklaafondant jää keskeltä pehmeäksi, hiukan valuvaksi. Minä paistoin 10 min. joka tuotti onnistuneen lopputuloksen.

Kun piparkakkutaikinaa on maistellut tarpeeksi, on aika leipoa suklaakakku

Kaikkihan sen tietävät, että piparkakkujen paras puoli on taikina. Itse en niitä kypsänä oikeastaan syökään, varsinkaan jouluna, kun syömistä riittää muutenkin joka sormelle ja varpaalle. Tästä syystä taikinaakaan ei ole tullut tehtyä vuosiin; ei sitä kuitenkaan ihan syömistä varten kehtaa valmistaa…

Tänä vuonna tilanne oli kuitenkin toinen. Pikku-Kokki on tullut niin sanotusti piparkakkuleipurin ikään, joten päätin, että leipoisimme niitä yhdessä. No, tämä leipomishetki odottaa toistaiseksi vielä tuloaan, mutta taikinan joka tapauksessa tein. Ja teinkin sen verran kookkaan, että siitä kelpasi hyvin irrottaa osa johonkin muuhunkin. Varsinkin, kun piparitouhun ainoa tarkoitus oli nähdä Pikku-Kokin kaulitsevan ja odottaa, kuinka kauan kestää, ennen kuin herra ymmärtää jutun juonen, taikinansyömisen. Kun siis itse olin maistellut taikinaa tarpeeksi, oli sille toki järkevää keksiä hieman tähdellisempää käyttöä.

IMG_5913Tuo tähdellisempi tarkoitus löytyi suklaakakusta, jonka sisälle istutettiin piparkakkutaikinanoppia. Maistuva idea, joka toi kakulle mukavaa mehevyyttä, sellaista taikinaisuutta, josta ainakin itse pidän. Mieluummin himpun verran raaka, kuin ylikypsä ja kuiva, on neuvo, joka pitää mielestäni paikkansa miltei leivonnaisen kuin leivonnaisen kohdalla.

Siis vallan herkullinen kakku, jonka voi koristella yksinkertaisesti vaikkapa kermavaahtokerroksella. Kermakoristus on siinäkin mielessä oivallinen vaihtoehto, että mehukkuudestaan huolimatta kakku kaipaa tarjoiluvaiheessa jotakin rinnalleen ja juuri kermavaahto – tai vaniljajäätelö – taitaisi olla se vaihtoehdoista luontevin. Mitä tarjoiluajankohtaan taas tulee, sopii piparinen kakku tokikin joulun odotukseen, vaikkapa pikkujouluihin, mutta itse jouluaterialle se saattaa olla hiukan liian täyteläistä tavaraa. Tuolloin kun ainakin itse tykkäisin jälkiruoan olevan vastapainona ruhtinaalliselle ruoalle mahdollisimman kevyt.

Joulunodotuksellisin terveisin!

Pipari-suklaakakku

12 annosta

IMG_5911250 g (pakaste)piparitaikinaa + mahdollisesti pinnalle toiset 250 g (itse jätin tämän pois, mutta luultavasti kakku olisi ollut vieläkin parempaa pintataikinan kera)
150 g voita
150 g tummaa suklaata
2,5 dl sokeria
3 kananmunaa
3 dl vehnäjauhoja

Pinnalle:
2 dl vispikermaa
2 rkl tomusokeria
(50 g tummaa suklaata
7 piparkakkua)

Mikäli käytät pakastepiparitaikinaa, nosta se huoneenlämpöön sulamaan 15 min. ennen leipomista.
Pingota leivinpaperi irtopohjavuoan (Ø 24 cm) pohjalle ja voitele reunat. Laita uuni lämpenemään 175 asteeseen.
Paloittele voi ja suklaa kattilaan. Sulata keskilämmöllä sekoitellen.
Lisää voi-suklaasulaan sokeri ja jäähdytä seos huoneenlämpöiseksi.
Sekoita kananmunat ja jauhot suklaaseokseen samassa kattilassa. Paloittele puolet (eli 250 g) piparitaikinasta nopan kokoisiksi kuutioiksi ja sekoita taikinaan. Kaada taikina irtopohjavuokaan.
Revi loppu piparitaikina huolettomasti pinnalle.
Paista kakkua uunin keskitasolla noin puoli tuntia. Kakku saa jäädä keskeltä hieman kosteaksi. Anna kakun jäähtyä.
Vatkaa kerma vaahdoksi ja mausta tomusokerilla. Levitä kakulle.
Mikäli haluat käyttää koristeluun myös suklaata ja pipareita, sulata suklaa vesihauteessa tai mikrossa jaksoittain välillä sekoitellen. Asettele tai murustele pipareita kermavaahdon pinnalle ja valuta päällimmäiseksi suklaasulaa.

Älä tule paha kakku, tule hyvä kakku: karpaloinen suklaamurupiirakka

IMG_3215Pikku-Kokin syntymäpäivät lähenevät ja kesälomakausi retkineen sekä matkoineen on kuumimmillaan, joten kotoilupäivät on hyvä hyödyntää leipomusten varastoimiseen. Koska tuleva päivänsankari risteilee tällä hetkellä myös kohtalaisen äitiriippuvuuden aalloilla, on keittiöpuuhiin syventyminen hitusen hankalaa. Näinpä seuraava helppoakin helpompi suklaamurupiirakka sopi kuvioon paremmin kuin hyvin. Kun vielä napsin kuvatkin siellä, missä Pikku-Kokki tällä hetkellä kokee elämänsä kohokohdat – eli hiekkalaatikolla – voin sanoa, että tunnen olevani äiti. Tämä jos mikä on rakkainta ikinä ❤

IMG_3219Alkuperäisessä Maku-lehden reseptissä suklaamurut saivat seurakseen mustia ja punaisia viinimarjoja, mutta minä käytin tällä kertaa karpaloita. Uskoisin, että tämä toimii lähes marjojen kuin marjojen kera, joten on siinä mielessä mainio herkku kesää ajatellen, marjakaudet kun vuorollaan lähtevät kohta kiertokululleen.

P.S. Taikinaa jäi vuoastani himpun verran yli, joten paistoin kuvissa näkyvän muffinssin. Ihan hyvää tämäkin, tosin paremmin toimii piirakka, jossa pohja on ohuempi ja näin ollen mehukkaampi.

Karpaloinen suklaamurupiirakka

12 annosta

IMG_31962 dl sokeria
3,5 dl vehnäjauhoja
0,5 dl kaakaojauhetta
1 tl leivinjauhetta
1 tl vaniljasokeria
100 g voita
1 kananmuna
1 dl maitoa
2 dl karpaloita (tai muita sopivaksi katsomiasi marjoja)
50 g tummaa suklaata

Sekoita kulhossa keskenään kuivat aineet ja sulatettu voi. Ota muruseoksesta päällistä varten 1,5 dl eri kulhoon.
Lisää jäljelle jääneeseen muruseokseen kananmuna ja maito. Sekoita taikina tasaiseksi. Kaada taikina voideltuun tai leivinpaperilla vuorattuun vuokaan (20×30 cm).
Ripottele päälle marjat ja muruseos. Rouhi pinnalle vielä suklaata.
Paista piirakkaa 200-asteisen uunin alatasolla noin 25 min.

Uudet juhlat, uudet kakut; jauhoton suklaapiirakka

Ylioppilasjuhlien kakkukimara on nyt materiaalisesti historiaa, joskin makeita muistoja toki jäikin. Mielestäni onnistuin mainiosti, niin määrällisesti kuin makujenkin puolesta. Eniten kiitosta taisi kerätä turkinpippurinen juustokakku, joka vei voiton myös omasta mielestäni. Salmiakkia ja suklaata, mikäpäs sitä voittaisikaan.

Mutta juhlista juhliin, sopii minulle. Näinpä aloitinkin jo valmistautumaan seuraaviin kekkereihin – uskokaa tai älkää – Pikku-Kokin ensimmäisiin syntymäpäiväjuhliin, joista on tulossa tottahan toki sankarinsa arvoiset, siis parhaat. Tällä hetkellä sopivan avaralle pakastimellemme tämä tarkoittaa siis mitäpäs muutakaan kuin työteliäitä aikoja ja minulle paljon puuhaa niin keittiössä kuin reseptien metsästysmaillakin. Kivaa! Ja mikä parasta, ajatustyötä saa nyt tehdä pitkälti ulkona, kun kesä on tullut ainakin piipahtamaan ja tuleva sankarikin vaikuttaisi erittäin innostuneelta ulkoleikittelijältä.

Mutta lähdetäänpä liikkeelle aloittaen jauhottomasta suklaapiirakasta ja huolehtien näin, että juhlien mahdolliset gluteenitonta ruokavaliota noudattavat vieraat tulevat niin ikään huomioiduiksi. Resepti löytyi yhdestä viimeaikaisista leivontakirjasuosikeistani, Emman makeat piirakat.

IMG_2941Virallisen yksilön ohessa leipomani maistiaispiirakan perusteella tämä tuotos oli oikein mallikas ja tyynnyttää varmasti suuremmankin suklaahimon. Jos haluaa hifistellä, voi rinnalla tarjota vaikkapa kermavaahtoa, mutta mielestäni tämä menee vallan hyvin näinkin. Ainakaan meidän kakkubuffeessamme ei tälle suklaisuudelle tulla näkemään omaa erityiskumppania. Halukkaat voivat toki koristella piirakan Emman tapaan tomusokerilla.

Jee, tästä se taas lähtee, operaatio KakkujaKakkuja!

Jauhoton suklaapiirakka

12 annosta

IMG_2934150 g voita
200 g tummaa suklaata (noin 50% kaakaota)
2 dl sokeria
1 dl kaakaojauhetta
1 tl espressojauhetta
1 tl vaniljasokeria
ripaus suolaa
4 kananmunaa

(Koristelu:
tomusokeria)

Voitele kevyesti noin 25 cm kokoinen piirakkavuoka. Rypistä vuokaa suurempi pala leivinpaperia ja aseta se vuokaan.
Sulata voi ja suklaa kulhossa mikrossa tai kattilassa. Lisää sokeri hyvin sekoittaen. Lisää kaakaojauhe, espressojauhe, vaniljasokeri ja suola. Riko lopuksi kananmunat joukkoon ja sekoita taikina tasaiseksi.
Paista piirakkaa 175-asteisen uunin keskitasolla 23 min. Keskusta saa jäädä kunnolla taikinaiseksi.
(Koristele hieman jäähtynyt piirakka asettamalla pala pitsiä piirakan päälle ja siivilöimällä tomusokeria pitsin päälle. Nosta pitsi varovasti pois.)
Tarjoile piirakka hieman lämpimänä tai jääkaappikylmänä.