Mascarponelasagne

Jääkaapissa paketti jauhelihaa ja avattu, käyttöönpääsyä odotteleva mascarpone. Mitäpä siis? Mascarponelasagnea.

Tämän kummempia tarinoita tällä kertaa turisematta totean ainoastaan, että maukasta oli ja että mascarpone-kermaseos korvasi mainiosti perinteisesti lasagneen sisältyvän juustokastikkeen. Helppoudestaan tämä versio saa vielä lisäpisteen jos toisenkin.

IMG_0553

Jauheliha-mascarponelasagne

6 annosta

9 lasagnelevyä

Jauhelihakastike:
1 sipuli
1 valkosipulinkynsi
400 g jauhelihaa
öljyä paistamiseen
70 g tomaattipyreetä
400 g tomaattimurskaa
2 dl omenamehua
ripaus sokeria
1 rkl oreganoa
suolaa
mustapippuria

Mascarponekastike:
200 g mascarponea
2 dl kermaa
suolaa
mustapippuria

Pinnalle:
juustoraastetta

Tee ensin jauhelihakastike. Hienonna sipuli ja valkosipuli. Paista jauheliha ja sipuli, lisää paistamisen loppuvaiheessa valkosipuli ja tomaattipyree. Lisää sitten tomaattimurska, omenamehu sekä mausteet ja anna porista jonkin aikaa.
Sekoita mascarpone ja kerma keskenään kattilassa, mausta suolalla ja pippurilla. Kuumenna, älä kuitenkaan kiehauta.
Laita uunivuoan pohjalle jauhelihakastiketta ja kastikkeen päälle lasagnelevyjä. Levyjen päälle juustokastiketta ja jauhelihakastiketta. Jatka näin kerroksia jättäen päällimmäiseksi kastikkeita ja juustoraastetta.
Paista 200-asteisessa uunissa noin 40 min.

Kurpitsaa lasagnessa – nam!

Halloween tuli ja meni, mutta meillä jäivät tällä kertaa kurpitsaruoat tekemättä. Suunnitelmia kyllä oli, ja muutaman kurpitsankin olimme jo ehtineet hankkia. Elämä kuitenkin oli suunnitellut varallemme toisenlaista menoa ja murkinaa, joten niin jäivät kurpitsat nököttämään jääkaappiin vailla sen suurempaa tehtävää. Pikku-Kokki tosin piti noita sangen mielenkiintoisina räpläiltävinä.

IMG_5488Koska halusin kurpitsoille jotakin leluina toimimista tähdellisempää virkaa, etsiskelin käsiini joitakin reseptejä. Ensimmäinen toteutuksen alle päässyt oli kurpitsalasagne, jossa valkokastike ja juusto korvautuivat myskikurpitsasta ja kookosmaidosta tehdyllä soseella. Kastike taas syntyi paprikasta, tomaatista ja sienistä, joista viimeksi mainitun tosin korvasin versiossani broilerilla. Tällöin särkyi ruoan kasvisajatus, mutta lähtökohtaisesti tarkoituksenani olikin valmistaa kurpitsaruokaa. Joka tapauksessa sienet olisivat varmasti olleet vähintäänkin kelpo vaihtoehto, joten laitan alle reseptin alkuperäisen sieniversion. Huomionarvoista on, että tämä on myös maidoton lasagne, mikäli sellaiselle on tarvetta.

Lasagnesta tuli hyvää. Kurpitsasose oli tavallaan kepeämpi vaihtoehto ja peruslasagnen joskus kovinkin raskas olemus ei tässä häirinnyt. Tätä popsii siis mielellään vaikkapa kevyeksi lounaaksi.

Suosittelen. Alunperin Deliciously Ella -keittokirjasta peräisin olevan idean siirtämisestä eteenpäin kiitän Korianterifarmi-blogia.

Kurpitsalasagne

8 annosta

IMG_54852 keskikokoista myskikurpitsaa
3 valkosipulinkynttä
1 salottisipuli
3 punaista paprikaa
oliiviöljyä
300 g sieniä / kypsää broileria
400 g tomaattimurskaa
suolaa ja mustapippuria
lasagnelevyjä
2 dl kookosmaitoa

Kuori kurpitsat ja paloittele ne. Kaada isoon kattilaan parisen desiä vettä. Lisää pilkotut kurpitsat ja höyrytä niitä parisenkymmentä minuuttia – niin pitkään, että ne ovat todella pehmeitä.
Kuori ja pilko valkosipuli ja sipuli, paloittele paprikat ja silppua sienet tai vaihtoehtoisesti pilko broileri.
Paista valkosipulimurskaa, salottisipulia ja paprikanpaloja oliiviöljyssä miedolla lämmöllä muutama minuutti. Lisää silputut sienet ja paista kymmenisen minuuttia. Broilerit voit lisätä hieman myöhemmässä vaiheessa. Kaada sekaan tomaattimurska ja hauduta vielä kymmenisen minuuttia. Mausta suolalla ja pippurilla.
Laita uuni kuumenemaan 200 asteeseen.
Soseuta pehmenneet kurpitsat ja kookosmaito sauvasekoittimella tasaiseksi. Mausta suolalla ja pippurilla.
Kokoa lasagne perinteiseen tapaan: levitä lasagnevuoan pohjalle kerros tomaattikastiketta, sitten lasagnelevyjä, tomaattikastiketta, kurpitsakastiketta ja lasagnelevyjä. Jatka muutaman kerroksen verran. Peitä viimeiset pastalevyt kurpitsakastikkeella.
Paista lasagnea noin 40-45 min. Peitä vuoka paistamisen loppuvaiheessa foliolla, jos pinta näyttää kuivuvan liikaa.
Anna vetäytyä hetki ennen tarjoilua.

Karvisen kasvisruokapäivä

Yksi italialaisen keittiön korvaamattomista lahjoista maailmalle on ehdottomasti lasagne. Tämä Pohjois-Italiassa luultavasti jo 1400-luvulla syntynyt uunissa paistettava pastaruoka on monella tapaa huippujuttu: mahdottoman maukas, monipuolisesti muunneltava, suhteellisen simppeli ja runsaudessaan riittoisa, siis oikeaa arkiruokien aatelia. Ja tietysti kissa Karvisen suosikkiruokaa.

IMG_4904Itse olen varmasti eniten tuttu jauhelihaversion kanssa, mutta joitakin kertoja – tai siis kerran – olen valmistanut myös kasvislasagnea. Tuo olikin varsin hyvää munakoiso-kesäkurpitsatäytteineen. Ohjeen voit käydä kurkistamassa täältä. Pikku-Kokki sen sijaan ei ollut tähän päivään mennessä päässyt kosketuksiin lasagnen kanssa. Näinpä kasvisruokavarastoja täydentäessäni päädyin linssilasagneen, joka osoittautuikin vallan toimivaksi konseptiksi.

Ensin lähdin ottamaan mallia Kananpoikien Bistrosta, joskaan omasta versiostani ei tullut gluteeniton, eikä myöskään vegaaninen. Myös suola, aurinkokuivatut tomaatit ja juusto – raejuustoa käytin hiukan – jäivät oman tekeleeni ulkopuolelle, olihan pääasiallinen tarkoitukseni kuitenkin muonittaa perheemme kokeista pienintä. Syntyi joka tapauksessa varsin maukas kokonaisuus, jonka kokeilua voin ehdoitta suosittaa. Itse tulen  varmasti tekemään tätä uudestaankin. Toki aurinkokuivatut tomaatit kastikkeessa ja juusto kuorrutuksessa olisivat eittämättä tehneet tästä vieläkin herkullisempaa, joten niiden lisäystä suositan niin ikään.

Eipä tähän hätään muuta kuin hyvän maanantain toivotus! Jospa lasagne vaikka tekisi siitä himpun verran mukavamman (mikäli siis sattuu suhtautumaan siihen Karvisen lailla).

Kasvis-linssilasagne

6 annosta

IMG_4911Linssikastike:
1 sipuli
2 valkosipulinkynttä
2 porkkanaa
(1 dl aurinkokuivattuja tomaatteja)
1 dl punaisia kuivattuja linssejä / 290 g kypsiä linssejä
rypsiöljyä
1 tl paprikamaustetta
0,5 tl chilimaustetta
1 tl basilikaa
(suolaa) ja mustapippuria
2 rkl tomaattipyrettä
400 g tomaattimurskaa

Valkokastike:
2 rkl rypsiöljyä / voita
0,5 dl vehnäjauhoja
5 dl maitoa
ripaus musta- / valkopippuria
(0,5 tl suolaa)

lasagnelevyjä
raejuustoa / juustoraastetta

Kuori ja hienonna sipulit, kuori ja raasta porkkanat. (Hienonna myös aurinkokuivatut tomaatit.) Huuhtele ja valuta linssit.
Kaada pannulle tilkka öljyä. Kuullota ensin sipulit. Lisää sitten porkkanaraaste. Mausta paprikamausteella, chilillä, basilikalla, suolalla ja pippurilla. Sekoita joukkoon tomaattipyree ja kaada perään tomaattimurska. (Lisää joukkoon myös aurinkokuivatut tomaatit.) Mikäli käytät kuivattuja linssejä sekoita myös ne tässä vaiheessa joukkoon. Anna kastikkeen hautua 20 min.
Jos käytät kypsiä linssejä, lisää ne nyt joukkoon. Anna kastikkeen porista vielä 10 min. Tarkista maku.
Valmista valkokastike. Kuumenna öljy / sulata voi kattilassa. Kiehauta siinä jauhot. Lisää maito ohuena nauhana, sekoita kastike tasaiseksi. Anna kiehua muutaman minuutin ajan ja mausta.
Kokoa lasagne. Laita vuokaan vuorotellen linssikastiketta, valkokastiketta, raejuustoa ja lasagnelevyjä. Jätä päällimmäiseksi valkokastiketta ja raejuustoa.
Paista 200-asteisessa uunissa noin 45 min.

Lasagne; amatööribloggarin herkullinen painajainen

Alkuun on ihan pakko hieman avautua: Kun me neljä ja puoli vuotta sitten Aleksin kanssa pistimme pystyyn tämän blogin – idea oli muuten Aleksin – en millään muotoa osannut odottaa, kuinka suureksi osaksi elämääni se muodostuisi. Bloggaan useita kertoja viikossa ja teen monesti ruokaa ihan vain siitä syystä, että saisin materiaalia blogiin. No, toki ne aina tulevat syödyksi. Onkin käynyt pitkälti niin, että Aleksin rooliksi on muodostunut juuri tuo syöminen; eipä taida panna pahakseen hänkään. Ja kovaa vauhtiahan täällä kasvaa toinenkin innokas ruokailija eli hyvin ovat Kotikolossa miekkosilla asiat.

Niille, jotka eivät blogiani tunne, kerron vielä, että omien tuotosteni esittelyn lisäksi kirjoitan keittokirja-arvosteluja sekä kuvailen kokemuksiamme ravintolamaailmassa. Tästä ”Tunnelmallisia makuja ravintolamaailmassa” -osiosta, jonka ideoin blogiin muutama vuosi sitten, onkin tullut ehkä se oma suosikkini. Niin paljon enemmän tunnen ravintoloista saavani, kun pureskelen niitä jälkikäteen tietokoneen ruudun edessä. No, miksi pidän niin ikään kirjablogia? Jotta saisin kirjoista enemmän, jotta muistaisin niiden tarinat tarkemmin ja jotta voisin jakaa niiden ilosanomaa eteenpäin. Sama juttu ravintola-arvioideni kanssa.

Koska Tunnelmallisista on kehkeytynyt näinkin tärkeä osa elämääni, haluaisin sen tietysti kehittyvän paremmaksi. Toivoisin sitä luettavan ja toivoisin, että siitä voisi olla hyötyä muillekin kuin itselleni. Toivoisin, että sen resepteistä pidettäisiin ja että sen avulla joku voisi löytää itsensä mukavasta ja itselleen sopivasta ravintolasta. Ehkä jokunen keittokirjakin voisi päätyä kokeiluun suositukseni perusteella.

Mitä kehitykseen tulee, koen että kirjoitusteni laatu on jokseenkin hallussa, kirjoittaminen on minulle helppoa. Ruoanlaiton suhteen ajattelen kehittyväni väistämättä; mitä enemmän sitä tekee, sen paremmaksi siinä tulee, tämä kehitys ei lopu toivottavasti koskaan. Mutta valokuvat, siinä suurin kompastuskiveni, josta juontaa juurensa myös tämän kertaisen postaukseni otsikko. Onnistuneet kuvat ovat useimmiten se hankalin osuus. Kuinka paljon ärsyttääkään, kun tekee hyvää ruokaa, mutta kuvat ovat käyttökelvottomia. Kuinka tylsältä tuntuu, kun nauttii ravintolassa ihastuttavan aterian, mutta huonot kuvat estävät sen esittelyn muille. Sillä kuka nyt viitsii lähteä toisintamaan kuvatonta reseptiä, kuka lähteä ravintolaan ilman minkään näköistä visuaalista ennakko-oletusta. Niin, kuvat ovat tärkeitä.

Myönnän, että kehitystä on tapahtunut. Tätä kuvaa hyvin jo pieni vilkaisu Tunnelmallisten alkuhämärään, jonka voit tehdä tästä. Nuo italialaiset herkulliset maut muistan hyvin, kuvat ovat melko surkuhupaisaa katsottavaa. Näinä päivinä onnistun jo huomattavasti paremmin – ja joskus ihan helpostikin – mutta kaiken kaikkiaan kuvaamiseni on vielä lapsenkengissä. No, katsotaan miltä näyttää, kun toiset neljä ja puoli vuotta tätä touhua ovat takana.

IMG_1785Pitkän ja ironisesti kuvattoman intron jälkeen esittelen teille eilisaamuisen aikaansaannokseni, broilerilasagnen. Lasagne on yksi monista suosikeistani; helppoa valmistaa ja maukasta syödä. Mutta aargh, niin vaikea kuvata. Näinpä en lähtenyt edes yrittämään uunituoreen paistoksen kuvaamista vuoassaan, vaan suunnittelin jo etukäteen sijoittavani sen vain statistiksi johonkin kuvan nurkkaan. Uudet valkoiset kirppiskulhot kuitenkin pelastivat tilanteen ja sain jopa annoksista itsestään ihan onnistuneen otoksen. Täytyykin kokeilla joskus tuollaisia annoskokoisia lasagneja.

Tällä kertaa lasagne valmistui broilerin jauhelihasta ja mielestäni lopputulos oli hyvä. Resepti, jota muokkasin jonkin verran löytyi Kotiliedestä ja sen idea oli tehdä lasagnesta leivoksia. Itse kuitenkin valitsin perinteisen vuokamuodon. Suosittelen kokeilemaan, leivoksina tai perinteisesti.

Aurinkoterkuin!

Broilerilasagne

5 annosta

IMG_177612 lasagnelevyä

Broilerikastike:
1 sipuli
2 valkosipulinkynttä
öljyä kuullottamiseen
400 g broilerin jauhelihaa
1 dl parmesaaniraastetta
100 g tomaattimurskaa (tai -pyreetä)
1 dl viiniä (tai lihalientä)
rouhittua mustapippuria
2 tl suolaa
timjamia

Juustokastike:
50 g voita
1 dl vehnäjauhoja
5 dl maitoa
2 kananmunaa
ripaus suolaa ja valkopippuria
100 g sinihomejuustomurua (minä korvasin halloumilla, joka toi kastikkeeseen ehkä aavistuksen liian miedon maun)

Pinnalle:
juustoraastetta

Tee ensin broilerikastike. Kuori ja silppua sipulit ja kuullota öljyssä. Lisää jauheliha ja ruskista. Lisää muut ainekset ja hauduta noin 15 min.
Valmista juustokastike. Sulata voi kattilassa, kypsennä jauhoja rasvassa, älä ruskista. Lisää maitoa vähitellen ja sekoita hyvin. Lisää kananmunat, mausteet ja juusto.
Voitele uunivuoka. Lusikoi hieman broilerikastiketta vuoan pohjalle. Aseta vuokaan seuraavaksi kerros lasagnelevyjä, niiden päälle juustokastiketta ja sitten taas broilerikastiketta. Toista vielä kaksi kertaa niin, että päällimmäiseksi jää juustokastikekerros. Ripottele pinnalle juustoraastetta.
Paista 200-asteisen uunin alatasolla noin 30-40 min.

Härkälasagne à la laulava hovinarri

Aiemmin tällä viikolla juhlistimme jälleen Pikku-Kokin kuukausipäivää. Jo kolme kuukautta olemme saaneet nauttia hänen seurastaan; rytmittää olemisemme ja tekemisemme hänen tarpeidensa mukaan, olla aina valmiina täyttämään hänen toiveitaan. Herätä makeimmasta unesta sillä sekunnilla, kun Pikku-Kokki päättää olla nälkäinen, käydä ilta toisensa jälkeen vanhemmat vastaan vauva unitaistelua, jossa nuorempi osapuoli väen väkisin kamppailee pitääkseen väsyneen itsensä varmasti hereillä. Unohtaa pitkät lounaat tai illalliset, ruokkia itsensä nopeasti siinä välissä, kun nuorelle herralle sattuu sopimaan. Päiväunet ovat Pikku-Kokin mielestä niin kahdeksankymmentälukua… Niin tai näin, ei mitään tämän ihanampaa voisi ollakaan. Yksi hymy ja minä tekisin puolestasi mitä vain. Tai tekisin minä muutenkin.

img_8992No juu, tuo siis introna seuraavalle. Tämä helppo härkälasagne syntyi, kun kehittelin pakastimen onkaloista löytyneestä kypsästä häränpaistista tomaattisen kastikkeen, jonka yhdistin helppoakin helpompaan keittämättä valmiiseen juustokastikkeeseen. Maukas ja oivallinen ratkaisu; ateria valmistui siinä ksylofonin soiton ja helistimen pyörittelyn lomassa. Pikku-Kokki kun itse ei vielä edellä mainittuja taitoja hallitse, mutta viihdyttyy kyllä kovastikin paljon, kun hänelle niitä esitetään.

Siis saanko esitellä: Ruokaa iloisen hovinarrin tapaan, sellaista miltei helistin toisessa kädessä taittuvaa.

Juustoinen härkälasagne

5 annosta

img_8980Härkäkastike:
200 g kypsää härän- tai naudanlihaa (Toki voit valmistaa kastikkeen kypsentämättömästäkin lihasta, mutta silloin liha on ruskistettava ennen muiden ainesten lisäämistä ja kastiketta haudutettava kypsäksi pitkään, lihan mureudesta riippuen tunnista ylöspäin.)
1 sipuli
2 valkosipulinkynttä
öljyä kuullottamiseen
1 tlk valkosipulitomaattimurskaa
puolikas paprika
1 lihaliemikuutio
suolaa ja pippuria
1 laakerinlehti
vettä

Juustokastike:
200 g raejuustoa
1 dl juustoraastetta
2 dl Mustapekka-ruokakermaa
35 g tomaattipyreetä

Lisäksi:
noin 10 lasagnelevyä
juustoraastetta pinnalle

Tee ensin lihakastike.
Pieni liha. Kuori ja silppua sipuli ja valkosipuli. Paloittele paprika.
Kuullota sipulia ja valkosipulia kasarissa joitakin minuutteja, kunnes ne muuttuvat läpikuultaviksi. Lisää sitten tomaattimurska ja paprikapalaset ynnä lihaliemikuutio ja muut mausteet. Keittele, kunnes paprikat pehmenevät hiukan.
Lisää kasariin vielä paloiteltu liha ja mahdollisesti vettä, mikäli kastike tuntuu sitä tarvitsevan.
Valmista sitten juustokastike sekoittamalla sen kaikki ainekset keskenään.
Voitele uunivuoka ja kokoa lasagne. Lusikoi vuoan pohjalle ensin pieni kerros lihakastiketta. Peitä kastike lasagnelevyillä ja levitä niiden pinnalle juustokastiketta. Jatka näin, kunnes päällimmäiseksi tulee kunnon kerros juustokastiketta, jonka päälle voit ripotella vielä hiukan juustoraastetta.
Paista lasagnea 175-asteisen uunin keskitasossa noin 40 min.

Munakoiso ja kesäkurpitsa hyppäävät lasagnelevyjen väliin

img_8531img_8512Sunnuntaina saamme jälleen ruokavieraita, jee! Tällä kertaa kutsutuista osa on kasvissyöjiä, joten ajattelin vaihteeksi suunnitella aterian heidän ehdoillaan, toisin sanoen tarjota koko seurueelle kasvisruokaa. Oivallisen avun mitä-valmistaa -pohdinnoilleni tarjosi jo muutamaan otteeseen hyväksi toteamani opus Kasvisruokaa koko perheelle, jonka reseptiikalla tein pääruoaksi munakoiso-kesäkurpitsalasagnea. Ehkä ensimmäinen kasvislasagneni koskaan, vaikka asiaa olen vallan usein harkinnutkin. Nyt siis sanat johtivat tekoihin. Hyvä homma, hyvää taisi tulla. Teos tosin majailee vielä pakastimessa sunnuntaita odottelemassa, mutta uskallan suositella jo nyt. Pelkkä kastike oli sen verran makoisaa.

img_8526Kiitos siis jälleen Sara Askille ja Lisa Bjärbolle mainiosta ohjeesta; lupaan, että itse kirjakin pääsee ensi tilassa esittelyyn. Ja paljastettakoon, että sunnuntain alkuruoka valmistunee sekin samaisen teoksen ohjastamana, mutta palataan tuohon tuonnempana.

Siis kasvisruokaisin terveisin muistutan niin itseäni kuin teitäkin: vähintään yksi kasvisruokapäivä viikossa miehen tiellä pitää. Vaikka itse viettäisin niitä kernaasti paljon enemmänkin.

Munakoiso-kesäkurpitsalasagne

6 annosta

img_85272,5 l munakoisoa ja kesäkurpitsaa kuutioituna (yksi iso tai kaksi pientä molempia)
1 sipuli
2 valkosipulinkynttä
öljyä
4 dl ranskankermaa
500 g tomaattimurskaa
1,5 kasvisliemikuutiota
pippuria ja oreganoa (tuoretta tai kuivattua) maun mukaan
noin 12 lasagnelevyä
150 g fetajuustoa
2-3 dl juustoraastetta

Huuhtele munakoiso ja kurpitsa, kuutioi pieneksi. Huom! Lopputulos on sitä parempi, mitä pienempiä erityisesti munakoisokuutiot ovat.
Kuori ja hienonna sipuli ja valkosipuli.
Kuullota vihanneksia esimerkiksi isossa vokkipannussa muutaman minuutin ajan.
Lisää ranskankerma, tomaattimurska ja kasvisliemikuutiot ja keitä vähemmäksi noin 10 min. ajan. Mausta maun mukaan pippurilla, oreganolla ja tarvittaessa suolalla.
Kaada kastiketta uunivuoan (noin 25 x 30 cm) pohjalle, mutta vain niin paljon, että pohja peittyy. Aseta lasagnelevyjä päälle ja vuorottele tähän tapaan kastikkeella ja lasagnelevyillä. Murusta feta yhteen kastikekerrokseen. Kaada viimeiseksi päälle kastiketta. Kastiketta pitää jäädä tähän viimeiseen kerrokseen niin paljon, että päällimmäisetkin lasagnelevyt peittyvät kokonaan, sillä muuten levyistä tulee kuivia ja hieman liian rapeita. Ripottele lasagnen päälle juustoraaste.
Paista uunin keskitasolla noin 20 min. tai lasagnelevypakkauksen ohjeen mukaan.