hampurilaiset – Sivu 3 – Tunnelmallisia makuja

Saako jo ripustaa talvivalot?!

Kirjoitettu 21 marraskuun, 201421 heinäkuun, 2015 by Kaisa

Melko päivälleen vuosi sitten kutsuimme joulun ensi kertaa keittiöömme sitten edellisen sellaisen. Nyt oli aika tehdä samoin, viettää sunnuntai-iltaa vaivihkaa lähestyvää joulua tunnelmoiden.

Mitään suureellisia joulumenoja emme vielä suorittaneet, mutta jotakin pientä kuitenkin. Aleksi, joka olisi halunnut tehdä sen jo muutamaa viikkoa aiemmin, sai vihdoin luvan asentaa talvivalot ikkunaan. Tunnelmointikausi on siis virallisesti avattu ja naapurit tehty kateellisiksi. Nyt meitä ei enää voi olla huomaamatta, jos Ulvilantiellä sattuu tallustelemaan… Tämän lisäksi johdattelimme itseämme kohti adventin aikaa Johanna Kurkelan ihastuttavaa joululevyä kuunnellen sekä joulun makuja osana ateriaamme maistellen. Glögikauden olemme avanneet jo joitakin viikkoja aiemmin.

Entäpä itse ateria sitten? Nyhtöpossupurilaisia – taivaallisia – kera rosollin ja piparinmakuista omenapiirakkaa. Hyvää piirakkakin, mutta riivitty possuparka, en tiedä voisiko se oikeastaan olla paljonkaan parempaa. Resepti oli osittain vanha tuttu, joskin maku.fi -sivuston nyhtöpossu -reseptiikasta poimimme siihen uusia vivahteita. Ohje vallattoman hyvään BBQ-kastikkeeseen on peräisin Pastanjauhantaa -blogista. Suuri kiitos tästä! Myös omenapiirakkaresepti löytyi internetin ihmeellisestä maailmasta, tarkemmin sanottuna Liian hyvää -blogista.

Makoisaa pikkujouluaikaa ja adventin odotusta!

Pulled pork eli nyhtöpossu sekä BBQ-kastike

6-8 annosta (hampurilaisen välissä)

noin kilo kassleria tai porsaan lapaa (lavan kanssa huomioi luun paino)

Mausteseos:
2 rkl paprikajauhetta
2 rkl fariinisokeria
1 rkl ruokosokeria
1 rkl suolaa
1,5 tl mustapippuria
1 tl sinappijauhetta
2 tl inkivääriä

Liemi:
kuumaa vettä
0,5 dl ruokosokeria
2 punasipulia
öljyä
4 valkosipulin kynttä
kokonaisia mustapippureita

BBQ-kastike:
1 sipuli
25 g voita
1 dl tomaattipyreetä
2 dl vettä
3 dl punaviiniä
1 dl fariinisokeria
1 rkl sinappia
0,5 dl punaviinietikkaa
puolikkaan sitruunan mehu
1 tl suolaa
mustapippuria myllystä
1 pieni punainen chili
2 rkl worcestershirekastiketta

Asettele liha ja liemen ainekset vettä lukuun ottamatta pataan. Kaada kuuma vesi lihan päälle. Nesteen ei tarvitse peittää lihaa, noin puoleen väliin riittää mainiosti.
Paista pataa 110-asteisessa uunissa noin 7 tuntia, kunnes liha hajoaa helposti haarukalla.
Nosta liha padasta ja riivi säikeiksi, kaavi pois ylimääräinen maustekerros sekä rasva.

Valmista BBQ-kastike: Kuori ja silppua sipuli, paloittele chili. Freesaa sipulisilppua voissa. Lisää muut ainekset ja sekoita. Kuumenna kiehuvaksi ja keittele miedolla lämmöllä ilman kantta noin tunnin verran, välillä sekoittaen. Kastikkeen tulee olla sakeaa, mutta jos se tuntuu kuivuvan liikaa, lisää vettä tai viiniä. (Oma lisäilymme käsitti noin desin verran viiniä.) Tarkista maku.

Ennen syömistä sekoita possun joukkoon BBQ-kastiketta ja hauduta pannulla kunnes seos lämpenee. Osa BBQ-kastikkeesta kannattaa jättää tarjolle, jotta kukin voi säädellä lihan makua oman makunsa mukaan.
Nauti esimerkiksi hampurilaisten välissä.

Piparinmakuinen omenapiirakka

Annoksesta tulee todella suuri piirakka; mikäli haluat tehdä ”tavallisen” kokoisen, suosittelen puolittamaan ainesten määrän

Pohja:
200 g voita tai margariinia
2 dl sokeria
2 kananmunaa
0,5 dl siirappia
4 dl vehnäjauhoja
2 dl kaurahiutaleita
2 tl leivinjauhetta
0,25 tl suolaa
1 rkl vaniljasokeria
2 dl maitoa

Täyte:
2-3 omenaa
0,5 dl fariinisokeria
1 rkl piparkakkumaustetta

Vatkaa rasva ja sokeri vaahdoksi. Sekoita joukkoon kananmunat yksitellen, hyvin vatkaten. Lisää sekaan siirappi ja sekoita hetki.
Yhdistä kuivat aineet ensin keskenään. Lisää jauhoseos vuorotellen maidon kanssa taikinaan ja sekoita ainekset kunnolla.
Kuori omenat ja poista niistä siemenkodat. Viipaloi omenat ohuiksi viipaleiksi ja laita kulhoon. Kaada sekaan piparkakkumauste ja fariinisokeri, sekoittele mausteet kunnolla viipaleiden kanssa, niin että kaikki viipaleet saavat maustekerroksen pintaansa.
Kaada taikina paperoituun uunivuokaan tai pienelle uunipellille. Levitä taikina tasaiseksi. Painele maustetut omenaviipaleet pystyasennossa piirakan sisään. Lado viipaleita melko tiiviisti vieretysten, kunnes koko piirakkavuoka on täytetty omenaviipaleilla.
Paista 190-200 asteessa uunin keskitasolla noin 35 min. Säädä paistoajan pituutta paistovuoan mukaan. Jos teet pienen, mutta paksun piirakan, paista miedommalla lämmöllä pitempään, jopa 45 min. Jos teet ohuen piirakan, paista vain 25-30 min. Älä epäröi paistaa kunnolla tummaksi; meidän versiomme jäi ehkä hiukan vaaleaksi ja parhaita olivat juuri nuo hyvin paistuneet, rapeat kohdat. Lisäksi piparkakkumausteen väri saa piirakan näyttämään tummemmalta. Kokeile tikulla piirakan keskeltä, että piirakka on varmasti kypsää.
Tarjoa jäätelön tai vaniljakastikkeen kera.

Hyppysellinen hyvää tunnelmaa, ripaus ihanaista Italiaa ja kourallinen kaunista kesää

Kirjoitettu 16 heinäkuun, 201423 kesäkuun, 2015 by Kaisa

Tällä kertaa en esittele ateriaa, vaan pikemminkin pieniä palasia. Haluan antaa teille, rakkaat lukijat, muutaman vinkin, joita ilolla suositan kokeilemaan.

Vinkeistäni ensimmäinen on paeta kotikeittiötä – sitä, joka varmasti tai ainakin toivottavasti on rakas, ehkäpä jopa kodin sydän, mutta jossa joka tapauksessa tulee vietettyä miltei kaikki se aika, joka ruoanlaittoon käytetään – ja lähteä murkinoimaan metsään, sinne luonnon helmaan, jossa ruoka maistuu aina niin vallan hyvältä. Parasta on lähteä grillin kera tai suunnata jonnekin, jossa grilli on käytettävissä. Itse suosimme omaa grilliä, siis omaa rauhaa.

Tällä kertaa grillissämme valmistui hampurilaisia. Tämän tyyppinen ateriointi toki vaatii runsaasti esivalmisteluja, mutta se palkitaan; lopputulos on varmasti maistuva. Hampurilaisia varten teimme valmiiksi jauhelihapihvejä (ihan vaan sipulikeitto-kermaviili-kananmuna pohjalta) sekä valkosipuli-basilika-jogurttikastiketta. Lisäksi pakkasimme mukaan Oululaisen Tosi tummaa Reissumiestä – joka muuten toimii todella maukkaana hampurilaiskuorena – sekä salaattia ja cheddar-, tomaatti- ja herkkukurkkuviipaleita, myös pienesti ketsuppia hampurilaisten alatasolle levitettäväksi. Lisäkesalaatti on hyvä tehdä mukaan annosta piristämään.

Kun kaikki edellä mainittu on tehty etukäteen, ei tulen äärellä tarvitse kuin lämmittää leivät sekä pihvit ja koota mieleisensä herkkuleipä. Grillin tuoksu, metsän siimes ja paras mahdollinen seura. Mitäs sitä muuta nauttiakseen tarvitsee?

Seuraavaksi haluan johdattaa teidät hetkeksi italialaisten makujen maailmaan ja vinkata ihastuttavasta blogista, josta vastikään sattumalta löysin itseni. Blogi on nimeltään Ripaus tryffeliä ja keskittyy hyvän ruoan ja viinin sekä niiden yhdistämisen ilosanoman jakamiseen. Ensimmäinen oma kokeiluni blogin tarjoamasta reseptiarkistosta oli italialainen perunalaatikko, joka sai vakuuttuneeksi: tätä blogia kannattaa seurata. Siis suosittelen!

Perunakakku italialaisittain

4 annosta

4-5 muussiin sopivaa perunaa
0,5 dl maitoa
35 g voita
suolaa
mustapippuria myllystä
muskottipähkinää
25 g parmesaania
1 kananmuna
puolikas paketti mozzarellaa
35 g parman kinkkua
(35 g mortadellaa tai muuta italialaista leikkelemakkaraa / salamia)
korppujauhoja

Pese ja kuori perunat, keitä ne kypsiksi.
Lämmitä uuni 200 asteeseen.
Kun perunat ovat kypsiä, soseuta ne joko survimella tai vatkaimella.
Lämmitä maito ja lisää maito sekä voi perunasoseeseen. Sekoita hyvin ja lisää vielä suola, pippuri, muskottipähkinä ja parmesaani. Sekoita taas hyvin, lisää lopuksi kananmuna ja sekoita vielä kerran. Tarkista maku ja tee tarvittavat hienosäädöt. Muskottipähkinä on hyvin olennainen osa makumaailmaa ja toimii hyvin perunan kanssa.
Voitele uunivuoka ja levitä siihen korppujauhoja. Voit käyttää myös irtopohjavuokaa, jolloin kakun tarjoilu on helpompaa. Levitä puolet perunasoseesta vuoan pohjalle. Lisää soseen päälle mozzarellaviipaleet ja parman kinkut (sekä mahdolliset muut makkarat). Nostele loput perunasoseesta vuokaan ja peitä huolellisesti täytteet. Ripottele pinnalle vielä muutama nokare voita ja peitä koko komeus pienellä korppujauhokerroksella tai kuivilla leivänmuruilla.
Paista kakkua uunissa noin 30 min. eli kunnes pinta alkaa saada hieman väriä. Tarkista myös, että kakku on lämmin sisältä. Yleensä lämmetessään se kohoaa, joka on hyvä merkki.
Kakku on helpompi leikata, jos maltat antaa sen rauhoittua vielä kymmenisen minuuttia ennen tarjoilua.
Tarjoile sellaisenaan salaatin kera tai liharuoan lisukkeena.

Vinkeistä viimeisin lienee ehkäpä se ajankohtaisin: syökää mansikoita, ja pakastakaa. Talvi on pitkä, ja se tulee – liian pian. Tällaisen kakun, jonka tarkoituksena on yhdistää suolainen ja makea makumaailma valmistin joitakin viikkoja sitten. Oma mansikkalisäkkeeni ei välttämättä tue tätä yhtälöä, mutta itse en ole suuren suuri sinihomejuuston ystävä, joten koristin kakun omaan tapaani. Kakku sinällään oli hyvää, ei varmasti kenenkään mielestä liian äitelää, mutta voiton veivät tällä kertaa viherpippurimansikat. Niitä suositan ehdottomasti kokeilemaan! Hyviä ”lisäkkeitä” mansikoille ovat esimerkiksi juustokakut, jäätelö ja miksipä eivät myös erilaiset juustot – mikäli näistä haisuleista innostuu.

Nautinnollisia kesäpäivien jatkoja!

Päärynä-kinuskikakku viherpippurimansikoiden kera

10 annosta

Pohja:
150 g kaura- / Digestive-keksejä
50 g voita
50 g suklaapatukkaa (Snickers)

Täyte:
4 liivatelehteä
2 dl kuohukermaa
400 g päärynä-kinuskirahkaa
1 rkl sokeria
2 tl vaniljasokeria

Viherpippurimansikat:
1 l (pakaste)mansikoita
2 dl sokeria
1 dl vettä
1 limetin mehu
24 viherpippuria

(Alkuperäisen ohjeistuksen mukaan viherpippurimansikat korvataan seuraavin koristein:
75 g Aura-juustoa
200 g tummia viinirypäleitä
tuoretta minttua
kinuskikastiketta)

Murskaa keksit. Lisää sulatettu voi ja veitsellä hienonnettu suklaapatukka. Taputa seos leivinpaperilla pohjustettuun irtopohjavuokaan (halk. noin 22 cm).
Laita liivatelehdet kylmään veteen pehmenemään. Vaahdota kerma. Yhdistä rahka ja sokerit. Valuta vesi liivatelehdistä. Sulata ne pienessä kattilassa ruokalusikalliseen kiehuvan kuumaa vettä. Sekoita kuuma liivateseos rahkan joukkoon. Lisää varoen kermavaahto.
Kaada täyte vuokaan. Peitä kelmulla. Anna hyytyä jääkaapissa 4-6 tuntia tai seuraavaan päivään.

Ennen tarjoilua valmista viherpippurimansikat. Mittaa sokeri, vesi ja limetinmehu kattilaan. Murskaa pippurit esimerkiksi kämmenpohjassa toisen käden peukalolla. Lisää pippurit liemeen. Keitä 5 min. tai kunnes liemi muuttuu siirappiseksi.
Kaada mansikat varovasti kuumaan liemeen. Pyörittele niitä sokeriliemessä 2-3 min. Jätä jäähymään.

Irrota kakku vuoasta ja siirrä tarjoiluvadille. Tarjoile viherpippurimansikoiden (tai edellä lueteltujen Aura-juuston, viinirypäleiden, mintun ja kinuskikastikkeen kera).

Avokadoa, inkivääriä ja broileria

Kirjoitettu 9 kesäkuun, 201429 kesäkuun, 2015 by Kaisa

Pikkuruiset ystävät. Harjoituksen harjoitusta... — Pikkuruiset ystävät. Harjoituksen harjoitusta…

Viime viikonloppuna rakas siippani sai mahdollisuuden, joka yleisesti ottaen suodaan varmasti melko harvalle. Kyseessä oli tilaisuus, jonka tarkoitus oli harjoitella polttareita, toisin sanoen varjopolttarit, toisin sanoen illanvietto poikien kesken perimmäisenä tarkoituksenaan – ainakin pääosanäyttelijämme osalta – onnistua lipittelemään erään anniskeluravintolan hanajuomien linjasto läpi, ainakin kerran. No, Aleksi onnistui vähintään kohtuullisesti, ainoastaan lonkero-askel jäi omaehtoisesti ottamatta.

Seuraavana päivänä astuin kuvaan minä, juhlien eräänlainen aiheuttaja. Juhlista kuultuani halusin nimittäin avustaa jonkinnäköisellä todennäköisyydellä seuraavana päivänä normaalia heikommasta olotilasta kärsivää ystävääni valmistamalla hänelle – ja tietysti myös itselleni – asiaankuuluvan aterian. Jotakin dagen efter -kelpoisaa, jotakin makoisaa, mutta mitä?

Päätöstäni helpottaakseni annoin Aleksille pienen tehtävän: valitse kolme ruoka-ainetta, joiden toivot sisältyvän tulevaan yllätysillalliseesi. Vastaukseksi sain avokado, inkivääri ja broileri, joista syntyi seuraava kokonaisuus: broilerihampurilainen olut-avokadokastikkeen kera rinnallaan raikas salaatti sekä inkiväärillä ja siiderillä tehostettu omenapiirakka. Alkuperäisistä ohjeista kiitän lähes 200-vuotiasta Sinebrychoffia sekä Pelkkää valoa -blogin Annaa. Reseptin olut-avokadokastikkeeseen täysi-ikäiset kokit löytävät täältä, omenapiirakan alkuperään taas kaikki voivat tutustua täällä.

Lopputulos oli juuri sitä, mitä olin lähtenyt hakemaan; maukas sekä krapulasopiva – maistui tosin muutenkin – ja mikä tärkeintä, yllätoivotut komponentit istuivat uusiin rooleihinsa mitä parhaiten. Pienenä varoituksen sanasena suurille avokadon ystäville tosin mainittakoon, että tällä tavoin nautittuna hento avokadon maku hieman hukkuu voimakkaampien hampurilaismakujen sekaan ja kehottaisinkin kokeilemaan kastiketta myös toisenlaisten ruokalajien kera tai ihan vain dippinä. Omenapiirakan kohdalla taas toteaisin seuraavaa: tämä oli hyvää näinkin, mutta vielä parempaa se olisi ollut, jos tällä tapaa maustetut omenat olisi käyttänyt ihan tavallisen kaura-omenapaistoksen valmistukseen, esimerkiksi tällaisen. Tai olisi niitä voinut syödä sellaisenaankin, vaniljajäätelön tai -kastikkeen kera.

Olut-avokadokastike (esimerkiksi hampurilaisille tai broilerille)

noin kolmelle hampurilaiselle

kypsä avokado
limemehua maun mukaan
1 valkosipulinkynsi
0,25 dl (Light Beer tai Budweiser) -olutta
0,25 dl paksua maustamatonta jogurttia (ei rasvatonta)
(tuoretta korianteria)
suolaa ja pippuria

Kuori ja paloittele avokado. Sekoita kaikki ainekset tehosekottimessa tai sauvasekoittimen avulla tasaiseksi. Mausta suolalla ja pippurilla.

Omenapiirakka inkiväärillä ja siiderillä maustettuna

4 annosta

Maku hyvä - ulkonäkö huono. — Maku hyvä – ulkonäkö huono.

Pohja:
2 dl vehnäjauhoja
0,5 dl tummaa ruokosokeria
ripaus suolaa
75 g voita
1,5-2 rkl vettä

Täyte:
noin 400 g omenoita
12,5 g voita
1-2 rkl sitruunamehua
0,75 dl tummaa ruokosokeria
0,5 tl kanelia
noin 0,5 cm tuoretta inkivääriä (tai maun mukaan jopa tuplaten)
1 rkl vehnäjauhoja
0,25 dl omenasiideriä

Tee ensin pohja. Sekoita kuivat aineet. Nypi kylmä voi joukkoon – paloittele ensin lohkoiksi ja anna hieman pehmittyä, nypi sormin. Lisää lopuksi vesi; arvioi sopiva määrä, niin että taikinasta tulee sopivan notkeaa. Laita taikina lepäämään jääkaappiin puoleksi tunniksi. Tee sillä aikaa täyte.
Kuori ja lohko omenat paloiksi. Kuori inkivääri ja paloittele pieneksi tai raasta pala.
Ruskista voi pannulla tai laakeassa kattilassa ja paista lohkoja siinä muutama minuutti. Lisää sokeri, sitruunamehu, inkivääri ja kaneli ja anna hautua käännellen minuutin verran. Lisää vehnäjauhot suurusteeksi ja sekoita hyvin. Lisää lopuksi siideri ja sekoittele keitosta muutaman minuutin ajan muhennosmaiseksi. Ota pannu pois liedeltä.
Ota esiin pienehkö piirakkavuoka. Ota taikinasta kolmasosa erilleen piirakan kanneksi. Kaulitse taikinan osaset kahden leivinpaperin välissä pyöreiksi kiekoiksi. Mitä ohuemman kiekon saat, sen parempi. Asettele pohjakiekko vuoan pohjalle ja reunoille.
Lisää täytettä pohjakiekon päälle. Asettele lopuksi kansi päälle ja nipistä pohja ja kansi toisiinsa napakasti kiinni. Pistele kanteen muutamia reikiä haarukalla.
Paista 175 asteisessa uunissa alatasolla noin 35 min. tai kunnes kansi on kauniisti ruskettunut.
Anna jäähtyä ja vetäytyä hiukan ennen tarjoamista. Herkuttele vaniljajäätelön tai vaahdotetun vaniljakastikkeen kera.

Operaatio hampurilaiset järjestykseen

Kirjoitettu 3 tammikuun, 201413 heinäkuun, 2015 by Kaisa

Kuin kolme marjaa. Ulkonäkö pelottavan samanlainen.

Joitakin aikoja sitten saimme idean pikaruokaketjujen klassikkohampurilaisten testaamisesta vertailumielessä. Heti alkuun onkin todettava, että ajatuksemme hampurilaiskokeesta syntyi jo pitkälti viime vuoden puolella, emmekä siis apinoineet testiämme tänään ilmestyneestä Helsingin Sanomien Nyt -liitteen Purilaisten taisto -artikkelista, vaan toteutimme vertailumme täysin oma-aloitteisesti sekä itseämme innovoiden.

Vertailun suorituspäiväksi valikoitui mikäs muukaan kuin 1. tammikuuta, joka tuntui sangen sopivalta päivältä tämän tyyppiselle aterioinnille. Aloitimme siis ruokavuotemme ah, niin kovin laadukkaissa merkeissä.

Vaikka toki olisi ollut kovin surullista, mikäli olisimme päättäneet ateriamme vatsat onnesta ja hyvänolontunteesta hyristen, olemme silti sitä mieltä, että hampurilaiset olivat yllättävänkin pahoja, osittain jopa ala-arvoisia makuelämyksiä. Tällä kertaa aika todella on kullannut muistot; kyllä ne ennen paremmilta maistuivat. Muutamaan vuoteen emme nimittäin olleet kyseisiä tuotteita natustelleet.

Hyi-hyi -tikut kertaa kaksi. Keskellä jotakin hieman tahdikkaampaa.

Testipurilaisemme olivat McDonald’sin Big Mac sekä kaksi Kerroshampurilaista, jotka olivat peräisin Hesburger– sekä Rolls -ravintoloista. Ranskalaisia kokeilimme myös, mutta niistä ei oikeastaan sen enempää; McDonaldsin ja Hesburgerin yritelmät olivat kammottavia, Rollsin jollain tapaa maustettu versio osoittautui Aleksin mielestä syömäkelpoiseksi. Mainittakoon kuitenkin positiivisena elämyksenä Hesburgerin ketsuppi, joka oli hyvää, jopa niin hyvää, että sitä saattaisi ostaa kotiinsa.

Sisältö ratkaisee; vasemmalla täydellisen ulkokuoren omaava Big Mac, oikealla testimme levähtänyt mutta ehdottomasti makoisin kilpailija.

Hampurilaisvertailussa kahden makuaistin raatimme osoittautui täysin yksimieliseksi. Big Mac oli hampurilaisista ehdottomasti huonoin, kuiva sekä mauton. Hesburgerin kerrostelma oli amerikkalaista veljeään runsaampi sekä majoneesin että salaatin ansiosta, myös pihvi ja sämpylä olivat Aleksin mielestä parempia, Kaisastakin himpun verran. Selkeä voittaja oli Rolls. Pihvi oli maustettu, jopa maukas ja sisältö muutenkin kahteen edellä mainittuun verrattuna omaa luokkaansa. Jopa cheddar-juuston tunnisti cheddar-juustoksi. Kun tähän lisätään ainoiden syömäkelpoisten ranskalaisten tuottama lisäpiste, voidaan pieni yllättäjä Seinäjoelta julistaa hampurilaisvertailumme onnelliseksi ykköseksi.

Tässä testissä harmittamaan jäi ainoastaan se, että emme saaneet käsiimme ja testilautasillemme Burger Kingin Whopper -hampurilaista, jota niin kovin tavataan hampurilaispiireissä ylistää. No, ensi kerralla sitten. Tämä riittänee hetkeksi tällä saralla…

Eläköön itsetehdyt sekä ravintolatason hampurilaiset!

Väriä elämään – ja lautaselle

Kirjoitettu 10 marraskuun, 2013 by Kaisa

Kun marraskuinen arkipäivä pimenee säkiksi ympärille jo iltapäivällä ja sade vihmoo ikkunoita aamusta alkaen, on mukava saada lautaselleen jotakin värikästä ja virkistävää. Siksipä päätinkin valmistaa aterian, jonka tarkoituksena oli värikimarallaan ja kasvispainotteisella kepeydellään hivellä niin mieltä kuin ruumistakin. Apunani käytin yhtä uusista ja mielenkiintoisista keittokirjatuttavuuksistani, Sara La Fountainin opusta Healthy kitchen : hyvää oloa keittiöstä.

Alkuruoan asemaan asetin yhden kirjan lukuisista smoothieista, Fresh earth smoothien, jonka makua ryhdittämään ja tukemaan valmistin simppelin tuorejuusto-ranskankermaseoksen. Annoksen pinnalle ripottelin lisäksi hiukan ankka-aterialtamme tutuksi tullutta pähkinä-yrttimurua. Kokonaisuus toimi hienosti, annos toi mieleen ensisijaisesti kylmän gazpacho-keiton.

Fresh earth smoothie

1 iso / 2 pientä annosta

250 g tomaattia
pieni pala tuoretta punaista chiliä
1 valkosipulinkynsi
tuoretta korianteria (tämän tilalle voi improvisoida jonkin toisen yrtin, mikäli korianteri ei lukeudu omiin suosikkeihin; itse ajattelin ensi kerralla tehdä niin)
0,5 limen mehu
1 punainen paprika
himalajansuolaa
mustapippuria
oliiviöljyä

Laita smoothien ainekset tehosekoittimeen ja sekoita hyvin.

Pinnalle:
3 tl ranskankermaa
2 tl yrttituorejuustoa
pestoa

Sekoita ranskankerma, tuorejuusto ja mieleisesi määrä pestoa. Annostele nokare seosta smoothien pinnalle ja ripottele päälle vielä pähkinä-yrttimurua. Koristele tuoreilla yrteillä.

Koska jälleen kerran mieli teki kotitekoista hampurilaista, mutta halusin pitäytyä alusta loppuun ajatuksessani hieman kepeämmästä ateriasta, päätin valmistaa pääruoaksi niin sanotusti hatuttomia ja pohjattomia kanahampurilaisia, siis hampurilaisia ilman leipää. Tosin saivat nämäkin purilaiset tulla nautituiksi hatut päässään ja pohjat pihviensä ja lautasen välissä, korvautuihan leipä maukkaasti munakoisosiivuin. Kanapihvien resepti löytyi niin ikään Saran hyvän olon keittiöstä.

Broilerinjauhelihapihvit

4-6 kpl

650 g broilerinjauhelihaa
1 tl valkosipulia raastettuna
1,5 tl tuoretta inkivääriä, raastettuna
2 tl soijakastiketta
1 tl worcesterkastiketta
1 rkl dijoninsinappia
0,5-1 tl chilihiutaleita
1,5 tl paprikajauhetta
3 rkl kevätsipulia
0,5 tl savustettua paprikajauhetta
mustapippuria
himalajansuolaa

Sekoita kaikki pihvien ainekset hyvin keskenään. Muotoile taikinasta samankokoisia pihvejä. Paista 225 asteessa noin 20 min. kunnes pihvit ovat kypsiä.

Pihvien ohella hatuttomat vaativat osakseen / ruokailija:
2 viipaletta paistettua munakoisoa
1 viipale cheddar sulatejuustoa
punasipulihilloketta
2 siivua tomaattia
2 viipaletta avokadoa

Hyvän lisäsäväyksen antaa hampurilaiskastike, jonka valmistat helposti esimerkiksi sekoittamalla turkkilaiseen jogurttiin erilaisia yrttejä ja mausteita. Me käytimme tällä kertaa Heinzin Curry Mango -kastiketta, jota jatkojalostimme lisäämällä joukkoon hiukan ranskankermaa. Toimii.

Munakoisoviipaleet paistettuasi kokoa hampurilainen mielesi mukaan. Juustoviipale kannattaa asettaa lämpimän kanapihvin päälle, jotta se hiukan sulaa.

Lisäkkeen roolissa lautasillamme vieraili tällä kertaa salaatti, jota koristivat valkosipuli-inkivääri-chilimarinoidut porkkanat. Itse en suoraan sanottuna näistä porkkanoista liiemmin välittänyt – eikä Aleksikaan – joten suosittelen etsimään porkkanamarinadin toisaalta. Joka tapauksessa marinoidut porkkanat istuivat salaattiin hyvin, joten kannattaa kokeilla reseptiä omin porkkanoin.

Marinoitu porkkanasalaatti

5 porkkanaa viipaloituina, marinoituina ja paistettuina; marinadin ohella seesaminsiemenet tuovat porkkanoihin hyvää makua
salaattisekoitusta
7 cm:n pala kurkkua
0,5 rasiaa sokeriherneitä
pinjansiemeniä

Marinoi porkkanat. Kuori ja viipaloi kurkku. Paahda pinjansiemenet.
Kokoa salaatti. Laita astiaan salaattisekoitusta ja kurkkua, asettele mausteiset porkkanat salaatin päälle. Ripottele päälle herneitä ja paahdettuja pinjansiemeniä.

Riivityn possun tapaus

Kirjoitettu 16 lokakuun, 2013 by Kaisa

Mm, mmm, mmmm. Olemme jo pitkään suunnitelleet valmistavamme ylikypsää eli suikaleiksi riivittäväksi sopivaa porsasta, joka ehkä parhaiten kansainvälisesti tunnetaan nimellä pulled pork. Riivittyä porsasta voi toki nauttia monella muullakin tapaa, mutta koska kyseessä on niin kovin vahvasti yhdysvaltalaiseen ruokaperinteeseen yhdistyvä elementti, päätimme näin ensikertalaisina käyttää riipimyksiämme hampurilaisten täytteenä. Ja mikä oivallinen ateria siitä syntyikään…

Schlemmer-Topf... ja aivan kuin olisit aidossa 1970-lukulaisessa keittiössä! — Schlemmer-Topf… ja aivan kuin olisit aidossa 1970-lukulaisessa keittiössä!

Reseptit lihan maustamiseen sekä grillikastikkeeseen löytyivät jo useasti hyväksi toteamastamme Hampurilainen -keittokirjasta. Kirjan ohjeessa riivitty porsas valmistui grillissä, mutta koska emme tällaista vehjettä omista ja koska halusimme samalla koeajaa hienon perintöpatamme, aidon länsisaksalaisen Schlemmer-Topfin, kypsyttelimme porsaamme siellä. Patakypsennykseen vaadittavan liemen ohjeen löysimme Suolaa & hunajaa -blogista.

Ei kun kassleria tai possun lapaa – aivan niin, turha hienostelu kalliiden ruhonosien kanssa ei tähän(kään) ruokalajiin kuulu – ostamaan ja hitaasti hauduttelemaan. Odotus palkitaan!

Riivitty possu eli pulled pork

6 annosta (hampurilaisen välissä)

noin kilo kassleria tai porsaan lapaa (lavan kanssa huomioi luun paino)

Mausteseos:
2 rkl paprikajauhetta
2 rkl fariinisokeria
1 rkl suolaa
1 rkl mustapippuria
1 rkl sinappijauhetta
0,25 rkl cayennenpippuria

Liemi:
kuumaa vettä
2 sipulia
öljyä
4 valkosipulin kynttä
tähtianis
kokonaisia mustapippureita

Grillikastike:
kts. ohje täältä

Hiero pintamausteen ainekset sekaisin morttelissa tai sekoita ne keskenään. Hiero maustetta reilusti possun pintaan ja anna maustua, vaikka yön yli. Jos aikataulu on tiukempi, lyhyempikin aika riittää.
Nosta maustettu liha lämpiämään noin tuntia ennen paistamista.
Asettele liha ja liemen ainekset vettä lukuun ottamatta pataan. Kaada kuuma vesi lihan päälle. Nesteen ei tarvitse peittää lihaa, noin puoleen väliin riittää mainiosti.
Paista pataa uunissa ensin noin 45 minuuttia 200 asteessa, laske lämpö 150 asteeseen ja jatka haudutusta vielä kolme-neljä tuntia tai kunnes liha hajoaa helposti haarukalla.
Nosta liha padasta ja riivi säikeiksi, kaavi pois ylimääräinen maustekerros sekä rasva.
Ennen syömistä sekoita joukkoon grillikastiketta ja hauduta pannulla kunnes seos lämpenee. Osa grillikastikkeesta kannattaa jättää tarjolle, jotta kukin voi säädellä lihan makua oman makunsa mukaan.
Nauti esimerkiksi hampurilaisten välissä.

Me kokosimme hampurilaisemme itsetehtyjen sämpylöiden väliin ja lastasimme possun riekaleiden seuraksi grillikastiketta, salaattia, tomaattia, maustekurkkuja, punasipulihilloketta, jogurttikastiketta ja cheddarjuustoa. Yhdistelmä osoittautui varsin maukkaaksi, mutta koska puhutaan hampurilaisista, vain mielikuvitus on rajana. Ei siis muuta kuin kokeilemaan!

Hampurilainen : 100 mahtavaa reseptiä!

Kirjoitettu 25 elokuun, 2013 by Kaisa

Tara Duggan: Hampurilainen : 100 mahtavaa reseptiä
Gummerus, 2013
Suom. Katri Meriläinen
The Burger : An Action-packed Tasty Adventure, Parragon, 2012

Jos minulta vielä joitakin vuosia sitten olisi kysytty, mitä minulle tulee mieleen sanasta hampurilainen, olisin luultavasti ajatuksissani sinkoutunut keskelle ruuhkaista ja ankeaa ketjuravintolaa, jossa pikaisen piipahduksen tuloksena saa syödäkseen epäterveellisen aterian. Vaan eipä tule enää. Nykyään lähes poikkeuksetta, ravintolan fiiniydestä ja hintatasosta huolimatta, löytyy ruokalistalta edes jokunen hampurilainen tai kyseisen ruokalajin johdannainen. Useimmiten vielä on niin – ja jälleen paikan fiiniydestä ja hintatasosta huolimatta – että tuo annos osoittautuu hyväksi tai ainakin mukiinmeneväksi vaihtoehdoksi. Hampurilainen tuntuukin elävän jonkinlaista nousukauttaan; laatu paranee ja maine kohenee, yli satavuotias amerikkalaisen ruokakulttuurin kulmakivi on nyt monikasvoisempi kuin koskaan.

Juuri nyt hampurilaiset tuntuvat hivuttautuvan osaksi myös keittokirjamaailmaa. Ensimmäinen johon itse olen tutustunut paremmin kantaa yksinkertaisesti nimeä Hampurilainen. Jos mukaanluetaan alaotsikko 100 mahtavaa reseptiä, voidaan huomata että tehtävää riittää mukavasti, vaikka vuoden ajaksi viikonlopun jokaiselle päivälle, mikäli todellinen hampurilaisaddiktio iskee.

Hampurilainen on mielestäni hyvinkin monipuolinen keittokirja. Sen avulla on mahdollista valmistaa niin ”ajattomia alkuperäisiä” kuin ”gourmet-suosikkejakin” sekä piipahtaa hampurilaisten innovoimalla maailman ympäri matkalla. Lisäksi miltei kaikki reseptit ovat sovellettavissa myös hampurilaisettomaan ruokavalioon, mikäli ei kyseisestä lajikkeesta innostu; hyviä liha-, kala-, kasvis- ja kanapihvejä voi toki nautiskella muutenkin, lisäkkeistä ja kastikkeista puhumattakaan.

Reseptit ovat yksityiskohtaisesti kirjoitettuja ja niiden avulla vähemmänkin ruoanlaittoa harrastanut onnistuu varmasti, vaikka vaihtelua ohjeiden välillä toki on. Myös kirjan kuvitus on selkeä. Periamerikkalaisesta ruokalajista kun on kysymys vaaditaan toki myös periamerikkalaista suhtautumista ohjeistaviin opuksiin: ”Koristelu- ja tarjoiluehdotukset ovat valinnaisia eikä niitä ole välttämättä mainittu reseptin ainesluettelossa tai valmistusohjeissa. – – Osa sienilajeista on myrkyllisiä. Älä valitse sieniä, joiden syömäkelpoisuudesta et ole varma. – – Aika-arviot ovat viitteellisiä.” Turvallisissa käsissä siis ollaan eli ei muuta kuin kokkaamaan!

Suosittelen monipuolisesti eri tasoisille ja erilaiset makunystyrät omaaville ruoanlaittajille. Itse kokeilin ensitöikseni erikoista Sloppy Joe -annosta sekä bataattijuustopihvejä. Tähän eivät kokeiluni kirjan parissa varmastikaan pääty.

Erikoinen kokeilu

Kirjoitettu 11 elokuun, 2013 by Kaisa

Tällä hetkellä hampurilaiset tuntuvat elävän jonkinlaista uudestisyntymän aikakauttaan. Toki ne eivät ole koskaan yli sadan vuoden takaisen syntymänsä jälkeen poissa olleetkaan, mutta nykyään hampurilaisen syöminen ravintolassa ei tarkoita yksinomaan pikaista piipahdusta ankeassa ketjuravintolassa, vaan hampurilaisen voi tilata lähes ravintolassa kuin ravintolassa. Mitä erilaisimmin sisällöin.

Myös kirjakauppoihin on pikku hiljaa rantautunut tätä periamerikkalaista ruokalajia koskevia opuksia, joista yksi on tähän mennessä päätynyt myös meidän talouteemme. Se kantaa yksinkertaisesti nimeä Hampurilainen ja käsittää alaotsikkonsa mukaan 100 mahtavaa reseptiä, siis muutaman vuoden jokaiselle viikolle, mikäli todellinen addiktio iskee.

Kirjan innoittamina päätimme valmistaa noita kerrostettuja amerikan serkun ruokatervehdyksiä, mutta tällä kertaa meille täysin uudella, Sloppy Joe -nimeä kantavalla tavalla.

Lopputulos oli erikoinen ja ilman omia ylimääräisiä lisäkkeitämme annos olisi jäänyt sangen vajavaiseksi, jopa tylsäksi. Kun annoksen kylkeen lisäsi hiukan paholaisen hilloa ja punasipulihilloketta sekä purilaisen väliin siivun cheddar-juustoa oli tilanne jo täysin toinen. Näin syntyi tuunattu Sloppy Joe, jota emme kuitenkaan suosittele tekemään köyhä ritari -tyylillämme, jolla valmistamme omat herkku-erikoishampurilaisemme. Tavallinen hampurilaisleipä olisi Sloppy Joen kohdalla varmasti paikallaan.

Koska hampurilaisannos tarvitsee ehdottomasti rinnalleen hyvän salaatin – ei, me emme suosi ranskalaisia – teimme myös sellaisen. Tällä kertaa valitsimme sen pääraaka-aineiksi punajuuren, porkkanan ja mozzarellan, joista syntyi mukiinmenevä kokonaisuus.

Sloppy Joe

3-4 annosta

Köyhä ritari, joka imaisi itsensä täyteen jauhelihakastiketta.

400 g naudanjauhelihaa
1 sipuli
2 valkosipulinkynttä
1 vihreä paprika
1,5 dl vettä
1,1 dl ketsuppia
1 rlk fariinisokeria
0,5 tl dijon-sinappia
hieman worcestershirenkastiketta
1 tl suolaa
0,25 tl suolaa
0,25 tl mustapippuria
ripaus cayennenpippuria
hampurilaisleipiä syöjien määrän mukaan

Lisäksi:
paholaisen hilloa
punasipulihilloketta
cheddar-juustoviipaleita

Pane jauheliha ja hienonnettu sipuli isoon kylmään paistinpannuun ja nosta pannu keskilämmölle. Kypsennä lihaa, kunnes se alkaa ruskistua.
Lisää hienonnettu valkosipuli ja pilkottu paprika ja kypsennä sekoitellen 2 min. Lisää vesi. Kypsennä seosta, kunnes se poreilee.
Sekoita joukkoon ketsuppi, sokeri, sinappi, worcestershirenkastike, suola, mustapippuri ja cayennenpippuri. Kuumenna seos poreilevaksi, laske lämpö matalaksi ja anna poreilla hiljalleen 30-45 min, kunnes suurin osa nesteestä on haihtunut ja kastike on sakeaa.
Lusikoi seosta leipien alaosille, aseta cheddar-juustoviipale seoksen päälle ja sulje paketit kansipuolikkailla. Tarjoa heti.

Punajuuri-porkkana-mozzarellasalaatti

4 annosta

4 pientä punajuurta
4 porkkanaa
3 rkl oliiviöljyä
2 rkl balsamicoviinietikkaa
2 tl hunajaa
hiutalesuolaa, mustapippuria
1 pussi rucolaa
3 rkl paahdettuja (auringonkukan)siemeniä
mozzarellaa

Kuori ja viipaloi punajuuret ja porkkanat ohuelti.
Kaada öljy kahdelle paistinpannulle. Paahda punajuuria noin 10 min. ja porkkanoita noin 5 min. tai kunnes ne tuntuvat sopivan kypsiltä. Mausta kasvikset balsamicolla, hunajalla, suolalla ja pippurilla.
Levitä rucola tarjoiluastialle. Lisää päälle haaleat kasvikset, paahdetut siemet ja revitty mozzarella. Rouhi päälle mustapippuria.

Hamppari-lauantai

Kirjoitettu 22 joulukuun, 20126 syyskuun, 2015 by Kaisa

Koska huomenna aloitamme virallisesti joulunvieton, päätimme tänään valmistaa jotakin täysin tuosta poikkeavaa murkinaa. Hyvää ja varmasti helppoa; hampurilaisia omaan spesiaaliin tyyliimme.

Avainsana erikoishampurilaistemme onnistumiselle on köyhä ritari. Rakennamme hampurilaisemme – joka muuten ei ole köyhästä kuullutkaan – kahden ilman sokeria marinoidun ja voissa paistetun ranskanleipäviipaleen väliin. Sisälle sitten täytteet: välimerellinen jauhelihapihvi, valkosipuli-basilika-jogurttikastike, itse valmistetut punasipulihilloke sekä maustekurkut, cheddar-juusto, ketsuppi, salaatti ja tomaatti.

Nam ja maiskis!

Välimeren jauhelihapihvit

1 sipuli
1 rkl oliiviöljyä
400 g jauhelihaa
3 rkl hienonnettua tuoretta basilikaa
2 rkl yrttiseosta (esim. provencale)
1 kananmuna
1 tl suolaa
1 rkl Dijon-sinappia

Kuori ja hienonna sipuli ja kuullota öljyssä hetken aikaa. Sekoita kulhossa jauhelihan joukkoon sipulit, hienonnettu basilika, yrttiseos, kananmuna, suola ja sinappi. Muotoile taikinasta neljä pihviä.
Kypsennä 200-asteisessa uunissa ensin 10 minuuttia. Nosta pihvit uunista.
Kuumenna grillivastukset. Viipaloi mozzarella neljään osaan, samoin tomaatti. Nostele juustoviipaleen päälle basilikanlehti ja pinnalle tomaattiviipale. Nosta viipaleet kuumien jauhelihapihvien päälle ja paahda grillivastusten alla muutama minuutti niin, että juusto hieman sulaa ja tomaatit saavat väriä.

Valkosipuli-basilika-jogurttikastike hampurilaisille

2 dl turkkilaista jogurttia
2 valkosipulinkynttä
0,25 dl tuoretta basilikaa
ripaus suolaa
omenasosetta

Kuori ja murskaa valkosipulinkynnet. Sekoita ne muiden aineiden kanssa jogurttiin. Anna kastikkeen maustua jääkaapissa noin 30 min. ennen tarjoilua.