Pannaria pääruoaksi, mikäpäs siinä

img_8673Jos lapsilta kysyttäisiin, olisi varmasti sangen mukavaa saada ruoaksi pannukakkua. Kerrankin pääsee jälkiruokaan käsiksi jo ennen aikojaan. No juu, pieni huijaushan tässä tietysti on kyseessä, sillä eihän nyt puhuta aivan tavallisesta pannukakusta. Tämä versio nimittäin kätkee sisäänsä perunaa ja porkkanaa toimien näin esimerkiksi maukkaana iltapalana tai lisäkkeenä. Ainakin itselleni ajatus pannukakusta ihan tällaisenaan ateriana tuntuu hiukan tylsältä, joten suosittelen keksimään sen kylkeen jotakin itselle maistuvaa.

Reseptin nappasin jo monen monta kertaa esille tulleesta Kasvisruokaa koko perheelle -opuksesta ja täytyy todeta, että mainio idea jälleen kerran. Paljon tämän helpommin ei perunoita tai makaronia erikoisempaa lisäkettä saa valmistettua, joten pisteet myös siitä. Ehkä hieman alkuperäisajatuksen vastaisesti – onhan kyseessä kasvisruokakirja – valmistin pannukakun rinnalle jauhelihakastiketta, mutta ehkäpä tuo ei ole suuri synti, onhan sitä nykypäivänä ihan korrektia valita viinin värikin omien makumieltymysten, ei ruokalajin mukaan. Pannukakku-jauheliha -yhdistelmä toimi ihan moitteettomasti.

Peruna(-porkkana)pannukakku

Uunipellillinen (itse tein piirakkavuoallisen, joka syntyi puolittamalla ainesten määrä)

img_86766 raakaa perunaa (halutessasi voit korvata puolet porkkanoilla, jota omasta kokemuksestani suosittelen)
3 dl vehnäjauhoja
0,75 tl suolaa
7 dl maitoa
5 kananmunaa
voita tai öljyä vuoan voiteluun

Tarjoiluun:
esim. hilloa tai kasviksia

Kuori perunat ja porkkanat ja raasta karkeaksi.
Kuumenna uuni 225 asteeseen.
Vatkaa pannukakkutaikina jauhoista, suolasta, maidosta ja kananmunista. Sekoita vihannesraaste taikinaan.
Kaada taikina hyvin voideltuun suorakaiteen muotoiseen uunipannuun (noin 35 x 40 cm) ja paista uunin keskitasolla noin 25 min. kunnes taikina on hyytynyt ja pannukakun pinta saanut kauniin värin.

Jättihyvä salaatti uusista perunoista – ja hieman erikoinen porkkanakokeilu

Mitä perunoihin tulee, olen niiden ystävä – siis mikäli ystäväksi voi kutsua asiaa, jota käyttää mielellään ravintonaan. Joka tapauksessa syön niitä mielelläni, lähes muodossa kuin muodossa. Yksi on kuitenkin ylitse muiden, nimittäin uudet perunat. Niitä popsii läpi kesän, vaikka useamman kerran viikossa.

Tällä kertaa valmistimme uusia perunoita tavalla, jota emme olleet aiemmin kokeilleet, uunissa paistettuina. Ohjeen nappasin jo aiemmin mainitsemastani Kasvisruokaa koko perheelle -teoksesta ja aivan kuten sen laatijatkin toteavat, tällä tavalla valmistettuina uudet perunat muuttuvat ”lähes laittoman hyviksi”. Emme tietenkään syöneet perunoita sellaisinaan, vaan ne kruunasivat salaatin, jota valmistimme edellä mainittua opusta hyväksi käyttäen. Todella maittava kokonaisuus, jota suositan ehdottomasti kokeilemaan.

IMG_8173Perunamaan lisäksi poikkean tällä kertaa myös porkkanapellon laitamilla ja esittelen teille ohjeen porkkanahillokkeeseen. Ihan kokemisen arvoinen sekoitus tämäkin, mitä nyt itse menin säätämään sokerin määrää ohjeistusta pienemmäksi, joka mahdollisesti vaikutti lopputulokseen hieman negatiivisesti. No, kokeilkaa, mikäli uskallatte. Reseptissä tätä suositeltiin leipäjuuston kera ja uskoisinkin tämän yhdistelmän toimivaksi; mikseipä hilloke tykkäisi myös muiden juustojen seurasta.

Popsikaa siis perunaa ja porkkanaa!

Salaatti paistetuilla uusilla perunoilla

4 annosta

IMG_81931 kg uusia perunoita
2-3 rkl oliivi- tai rapsiöljyä
pinaatinlehtiä
rucolaa
3 dl (1 tlk) mustapapuja
puolikas vesimeloni
150 g fetajuustoa
suolaa ja pippuria
basilikanlehtiä

Pese, halkaise ja levitä uudet perunat pellille. Valuta päälle hieman öljyä ja työnnä pelti 225-asteiseen uuniin. Paista 20-30 min.
Huuhtele perunoiden paistumisen aikana pinaatinlehdet, rucola ja mustapavut ja kaada kulhoon. Halkaise ja kuutioi meloni, sekoita salaattiin. Mausta suolalla, pippurilla ja basilikalla.
Kun perunat ovat valmiita, asettele ne yhdessä fetan kanssa salaatin päälle.

Porkkanahilloke

5 dl

IMG_8181500 g porkkanoita
2 dl vettä
1 kanelitanko
2 dl hillosokeria (itse vähensin määrän 1 dl, mutta ainakaan näin suurta vähennystä en suosittele välttämättä tekemään)
puolikas sitruuna

Kuori ja paloittele porkkanat pieniksi. Siirrä kattilaan veden ja kanelitangon kanssa. Keitä hiljalleen 15 min. tai kunnes porkkanat ovat täysin pehmeitä.
Poista kanelitanko ja soseuta porkkanat. Lisää hillosokeri ja pestyn sitruunan raastettu kuori. Keitä 5 min. välillä sekoittaen. Mausta sitruunan mehulla.
Kaada kuuma hillo puhtaisiin lasipurkkeihin ja sulje kannet heti. Säilytä viileässä.

Neljäs kihlapäivä, joulun loppu ja pataan juossut strutsi osa 1

IMG_5871Menneenä viikonloppuna saimme pitkästä, pitkästä aikaa keskittyä vain ja ainoastaan siihen, mihin viikonloppuna kuuluukin; rentoiluun, kotoiluun ja itsemme hemmotteluun. Oli tähän kyllä syytäkin, vietimmehän jo neljättä kihlapäiväämme, ja hyvästelimme samalla tältä vuodelta virallisesti joulunkin. Enpä muuten ole ennen tavannutkaan näin karvatonta kuusta…

Lauantai-iltana tunnelmoimme ravintola Prestossa – josta tulen turinoimaan tuota pikaa tarkemmin – ja sunnuntaina jatkoimme juhlaa kotikolossa, jossa saattelimme viimeiselle matkalleen pakastimessamme majailleen strutsinfileen. Oiva lahja ystäväpariskunnalta, jolle kuitenkin valitsimme ehkä hiukan kyseenalaisen valmistustavan sen vähärasvaisuuteen nähden tehden siitä padassa hauduttamalla ylikypsää. No, lintua oli kuitenkin yli kilo, josta tällä tapaa natustimme vasta murto-osan ja meillä loppua varten lukuisia ideoita, joten jatkoa seuraa…

Joka tapauksessa strutsin liha, jota me molemmat maistelimme nyt ensi kertaa, oli maultaan melko mielenkiintoista, jonkin verran riistaan vivahtavaa ja ehdottomasti makumaailmaltaan enemmän punaiseen lihaan kuin esimerkiksi broileriin kallellaan olevaa. Tätä en ehkä olisi osannut odottaa.

Ateriamme ei suinkaan jäänyt yksinomaan tähän pysähtyneeseen strutsinjuoksuun, vaan koristelimme sen melko hienoinkin hepenein, Copas y Tapas : erilaisia tapoja -kirjan avuin. Täytyykin sanoa että nämä tapakset, jotka asettelimme sekä alkuruoan että lisäkkeiden asemaan olivat tällä kertaa ateriamme kruunu. Erityisesti makuhermoja hivelivät porkkana-sahramikeitto sekä karamellisoitu sipulipyree, mutta myös yksinkertaiset paahdetut maa-artisokat istuivat ateriakokonaisuuteen mainiosti ja ansaitsevat ehdottomasti tulla tehdyiksi uudelleenkin. Edellä mainittu opus, joka pohjautuu samannimisen helsinkiläisravintolan tarjoilemiin annoksiin, tulee takuuvarmasti esittelyyn tuota pikaa, enkä olisi niinkään ihmeissäni, mikäli pujahtaisimme jo hyvinkin pian kyseiseen Helsingissä sijaitsevaan ravintolaan.

Siis paljon ihastuttavia asioita samassa viikonlopussa; me tykkäsimme – monta kertaa   ❤

Porkkana-sahramikeitto

4 annosta

IMG_5863500 g porkkanoita
2 rkl voita
1 valkosipulinkynsi
3 banaanisalottia tai 6 tavallista salottisipulia
0,25 tl sahramia
2 dl valkoviiniä
1 appelsiinin mehu
1 l kasvislientä
1 dl kuohukermaa
suolaa
valkoviinietikkaa (Alkuperäinen ohje suositteli 4 rkl, mutta itse laitoin vain 1 rkl, joka oli mielestäni tarpeeksi. Käytä siis makusi mukaan, mutta me olemme viinietikoilla onnistuneet pilaamaan suhteellisen monia ruokia.)

(Tarjoiluun alkuperäisen ohjeen mukaan:
kapriksia
rypsiöljyä friteeraamiseen
tuoretta rakuunaa)

Me käytimme tarjoiluun itse tehtyjä krutonkeja sekä timjamia.

Kuori pestyt porkkanat ja keitä niiden kuoria ja kantoja puolessa litrassa vettä 15 min.
Kuutioi porkkanat. Kuori ja silppua valko- sekä salottisipulit. Kuullota sipulisilppua ja porkkanakuutioita sahramin kanssa voissa. Kaada viini kattilaan ja anna sen kiehua kunnes neste on huvennut puoleen.
Lisää appelsiinimehu, porkkanan kuorista keitetty liemi ja kasvislientä, kunnes kasvikset peittyvät kunnolla. Hauduta keittoa miedolla lämmöllä, kunnes porkkanat ovat läpikypsiä.
Hienonna keitto sauva- tai tehosekoittimella tasaiseksi ja lisää lopuksi kuohukerma. Mausta suolalla ja valkoviinietikalla.

Mikäli valmistat friteerattuja kapriksia, nosta kaprikset hetkeksi kuivumaan talouspaperille ja painele kuiviksi ennen friteerausta.
Uppopaista pieniä kapriksia keiton kypsyessä 190-asteisessa rypsiöljyssä, kunnes ne poksahtelevat hieman auki.
Koristele keittoannokset kapriksilla ja tuoreilla rakuunanlehdillä tai esimerkiksi krutongeilla.

Karamellisoitu sipulipyree

4 annosta

IMG_58861 kg keltasipulia
5 valkosipulinkynttä
50 g voita
5 timjaminoksaa
1 pieni laakerinlehti
1 dl valkoviiniä
suolaa

Kuori sipulit ja leikkaa ne puolen sentin paksuisiksi viipaleiksi. Kuori ja hienonna valkosipulinkynnet. Sulata voi laakeassa kattilassa, kuullota sipuleita hetki ja lisää sitten timjami ja laakerinlehti. Anna sipulien ruskistua rauhassa.
Laske lämpöä ja sekoittele sipuleita harvakseltaan pohjaa myöten, jotta ne karamellisoituvat hitaasti ja tasaisesti. Karamellisointi vaatii kärsivällisyyttä ja aikaa. Voit varata työhön ainakin 30 min. Kun sipulit ovat kauttaaltaan kullanruskeita, lisää valkoviini. Kiehauta, mausta suolalla ja nosta yrtit pois. Soseuta sipulit pyreeksi teho- tai sauvasekoittimella.

Paahdetut maa-artisokat

4 annosta

IMG_5893500 g maa-artisokkaa
valkoviinietikkaa (Alkuperäisessä ohjeessa määrä oli taas meidän makuumme runsas, 3 rkl, tehkää siis makunne mukaan. Meille riitti 1 rkl.)
1 tl suolaa
1 rkl sokeria
3 rkl voita

Pese ja puolita (tai pilko suuret) maa-artisokat ja mausta ne valkoviinietikalla, sokerilla ja suolalla. Parhaiten tämä onnistuu, kun sekoitat ensin lautasella mausteet ja dippailet sitten artisokat siihen.
Aseta maa-artisokat leikkuupuoli ylöspäin uunipellille ja lisää päälle voinokareita.
Paista 185-asteisessa uunissa noin 15 min, kunnes juurekset ovat läpikypsiä. Tarvittaessa voit vielä antaa niille lisää väriä kaasupolttimella.

Ihastuttava keksikeksintö ja taas yksi piirakka

IMG_4350Lauantaina pääsimme vihdoin juhlistamaan kotikoloamme myös sukulaistemme seurassa. Nämä juhlat ovatkin olleet syy sille, että postaukseni viime aikoina ovat olleet pitkälti pelkkien juhlaruokien esiinmarssia. En minä sentään ihan näin paljon vain meille leivo…

Juhlat olivat kaikin puolin onnistuneet ja nyt esittelenkin teille hiukan haikein mielin viimeiset leipomukseni näihin kesteihin. On se vaan niin mukavaa; juhlien järjestely – sekä tietysti itse juhliminen. No, pieni tauko tekee hyvää ja mikä parasta: Keväällä pääsen jälleen tositoimiin, kun saan kunnian toimia rakkaan isäni 60-vuotisjuhlien pääsuunnittelijana ja -toteuttajana.

Seuraavaa feta-porkkanapiirakkaa voi kutsua sekä mielenkiintoiseksi uudeksi tuttavuudeksi että todelliseksi tarkan markan tekeleeksi. Vaatimattomista aineksista syntyy piirakka, jonka makumaailma on mukavasti balanssissa: makeaa ja suolaista sopivassa suhteessa. Suosittelen testaamaan; esimerkiksi pikkujoulut saattaisivat olla oiva paikka juuri tälle piirakalle sen porkkanasosetäytteen tuodessa ainakin minulle mieleen porkkanalaatikon. Pikkujoulutarjoiluna lisäisinkin täytteeseen himpun verran muskottipähkinää. Ja innostuneena tästä piirakan ja kasvissoseen hauskasta yhdistelmästä ajattelin seuraavaksi kokeilla, miten toimisikaan punajuuri-vuohenjuustopiirakka…

Feta-porkkanapiirakka

Vuoallinen

IMG_5473Pohja:
3 dl vehnäjauhoja
2 dl ruisjauhoja
1 dl vehnäleseitä
175 g voita
ripaus suolaa
vettä

Täyte:
400 g porkkanaa
3 dl maitoa
3 kananmunaa
150 g fetajuustoa
isoja kapriksia
ripaus pippuria

Sekoita jauhot, leseet, voi ja suola keskenään. Lisää vettä sen verran, että saat leipoutuvan taikinan.
Painele taikina piirakkavuoan pohjalle. Pistele pohja haarukalla ja anna tekeytyä jääkaapissa noin 30 min.
Kuumenna uuni 200 asteeseen. Paista piirakkapohjaa uunin alatasolla noin 10 min.
Kuori ja suikaloi porkkanat ja keitä ne miedosti suolatussa vedessä. Valuta ja soseuta teho- tai sauvasekoittimella. Lisää joukkoon kananmunat, maito ja pippuri.
Levitä seos esipaistetulle piirakkapohjalle. Ripottele fetakuutiot puolitettujen kapristen kanssa seoksen päälle.
Paista piirakkaa uunissa noin 30 min. tai niin kauan, että täyte on hyytynyt.

IMG_5497IMG_5491Keksit loihdin ystävältä saamastani purnukasta, joka sisälsi sopivassa suhteessa ainesosia, joihin kananmunan ja sulatettua voita lisäämällä syntyi taikina herkullisille suklaa-kaurakekseille. Ihastuttava lahjaidea, jota ajattelin myös itse hiukan lainata eräitä lähipiirini leipojia ajatellen. Tässä kohtaa en siis reseptiä vielä tiedä, mutta netti näyttäisi olevan näitäkin pullollaan.

Nyt toivottelen kaikille lämpimiä leivontahetkiä syksyn pimeyden keskelle. Leipokaa itsenne onnellisiksi, oli niitä juhlia tai ei. Ja kohtahan voikin pakastinta alkaa täyttää jo joulumurkinoin – tai tehdä niitä joululahjoja. Ja sitä ennen järjestää vaikka pikkujoulut. Jee!

Erikoinen kokeilu

Tällä hetkellä hampurilaiset tuntuvat elävän jonkinlaista uudestisyntymän aikakauttaan. Toki ne eivät ole koskaan yli sadan vuoden takaisen syntymänsä jälkeen poissa olleetkaan, mutta nykyään hampurilaisen syöminen ravintolassa ei tarkoita yksinomaan pikaista piipahdusta ankeassa ketjuravintolassa, vaan hampurilaisen voi tilata lähes ravintolassa kuin ravintolassa. Mitä erilaisimmin sisällöin.

Myös kirjakauppoihin on pikku hiljaa rantautunut tätä periamerikkalaista ruokalajia koskevia opuksia, joista yksi on tähän mennessä päätynyt myös meidän talouteemme. Se kantaa yksinkertaisesti nimeä Hampurilainen ja käsittää alaotsikkonsa mukaan 100 mahtavaa reseptiä, siis muutaman vuoden jokaiselle viikolle, mikäli todellinen addiktio iskee.

Kirjan innoittamina päätimme valmistaa noita kerrostettuja amerikan serkun ruokatervehdyksiä, mutta tällä kertaa meille täysin uudella, Sloppy Joe -nimeä kantavalla tavalla.

Lopputulos oli erikoinen ja ilman omia ylimääräisiä lisäkkeitämme annos olisi jäänyt sangen vajavaiseksi, jopa tylsäksi. Kun annoksen kylkeen lisäsi hiukan paholaisen hilloa ja punasipulihilloketta sekä purilaisen väliin siivun cheddar-juustoa oli tilanne jo täysin toinen. Näin syntyi tuunattu Sloppy Joe, jota emme kuitenkaan suosittele tekemään köyhä ritari -tyylillämme, jolla valmistamme omat herkku-erikoishampurilaisemme. Tavallinen hampurilaisleipä olisi Sloppy Joen kohdalla varmasti paikallaan.

Koska hampurilaisannos tarvitsee ehdottomasti rinnalleen hyvän salaatin – ei, me emme suosi ranskalaisia – teimme myös sellaisen. Tällä kertaa valitsimme sen pääraaka-aineiksi punajuuren, porkkanan ja mozzarellan, joista syntyi mukiinmenevä kokonaisuus.

Sloppy Joe

3-4 annosta

Köyhä ritari, joka imaisi itsensä täyteen jauhelihakastiketta.
Köyhä ritari, joka imaisi itsensä täyteen jauhelihakastiketta.

400 g naudanjauhelihaa
1 sipuli
2 valkosipulinkynttä
1 vihreä paprika
1,5 dl vettä
1,1 dl ketsuppia
1 rlk fariinisokeria
0,5 tl dijon-sinappia
hieman worcestershirenkastiketta
1 tl suolaa
0,25 tl suolaa
0,25 tl mustapippuria
ripaus cayennenpippuria
hampurilaisleipiä syöjien määrän mukaan

Lisäksi:
paholaisen hilloa
punasipulihilloketta
cheddar-juustoviipaleita

Pane jauheliha ja hienonnettu sipuli isoon kylmään paistinpannuun ja nosta pannu keskilämmölle. Kypsennä lihaa, kunnes se alkaa ruskistua.
Lisää hienonnettu valkosipuli ja pilkottu paprika ja kypsennä sekoitellen 2 min. Lisää vesi. Kypsennä seosta, kunnes se poreilee.
Sekoita joukkoon ketsuppi, sokeri, sinappi, worcestershirenkastike, suola, mustapippuri ja cayennenpippuri. Kuumenna seos poreilevaksi, laske lämpö matalaksi ja anna poreilla hiljalleen 30-45 min, kunnes suurin osa nesteestä on haihtunut ja kastike on sakeaa.
Lusikoi seosta leipien alaosille, aseta cheddar-juustoviipale seoksen päälle ja sulje paketit kansipuolikkailla. Tarjoa heti.

Punajuuri-porkkana-mozzarellasalaatti

4 annosta

4 pientä punajuurtaIMG_1564
4 porkkanaa
3 rkl oliiviöljyä
2 rkl balsamicoviinietikkaa
2 tl hunajaa
hiutalesuolaa, mustapippuria
1 pussi rucolaa
3 rkl paahdettuja (auringonkukan)siemeniä
mozzarellaa

Kuori ja viipaloi punajuuret ja porkkanat ohuelti.
Kaada öljy kahdelle paistinpannulle. Paahda punajuuria noin 10 min. ja porkkanoita noin 5 min. tai kunnes ne tuntuvat sopivan kypsiltä. Mausta kasvikset balsamicolla, hunajalla, suolalla ja pippurilla.
Levitä rucola tarjoiluastialle. Lisää päälle haaleat kasvikset, paahdetut siemet ja revitty mozzarella. Rouhi päälle mustapippuria.