Kurkistus matkakohteeseen nro 4, siis Algerian makuinen jauheliha-riisirulla

Kirjoitettu by Kaisa

img_0095Eilen minun oli tarkoitus jatkaa Matkailu avartaa -haasteeni parissa ja sukeltaa algerialaiseen keittiöön. Ainekset pinaattilihapulliin sekä kesraan, algerialaiseen leipään, olivat päätyneet jo keittiöömme, mutta kuinkas ollakaan, saamattomuus iski. Näinpä kävikin niin, että lihapullista tuli jauhelihakastiketta, leipäjauhot jäivät toistaiseksi pusseihinsa odottamaan tulevaa. No, vaikka tässä näin kävikin, saimme kuitenkin jo aavistuksen algerialaisesta makumaailmasta, käytinhän kastikkeeseen kaikki lihapullareseptiikkaan neuvotut ainesosat, vain tuotoksen lopullinen muoto muuttui.

img_0105Niin tai näin, jauhelihan maku oli siinä määrin hyvä, että loppuun asti vietynä annos olisi varmasti miellyttänyt. Mutta miellytti se näinkin, varsinkin kun rakentelin kastikkeen ympärille riisirullan ja muodostui oiva kokonaisuus. Suosittelen kokeilemaan niin kastiketta – joka toimii yhtä lailla yksinkertaisemminkin, vaikkapa spagetin tai riisin kera – kuin jauheliharullaakin. Ohjeen rullaan löysin jo kuopatusta Ruokaohjeita ja herkkuja à la Marie -blogista ja ajattelin, että tätä voisi hyödyntää myöhemminkin, ehkäpä erilaistenkin kastikkeiden kumppanina.

Siis tällainen makumatka tällä kertaa. Tästä en vielä pistettä haasteeseeni nappaa, mutta palaan asiaan tuossa tuokiossa, uusi yritys onkin mielessäni jo toteutusta vaille valmiina.

Jauhelihakastike algerialaiseen tapaan maustettuna

img_0088150 g pakastepinaattia / suuri kimppu tuoretta pinaattia
1 iso sipuli
3-6 valkosipulinkynttä maun mukaan
oliiviöljyä kuullottamiseen
400 g lampaan tai naudan jauhelihaa
1 tl suolaa
0,5 tl mustapippuria
0,5 tl paprikajauhetta
0,5 tl jauhettua kuminaa
100 g tomaattipyrettä
0,5 liha- tai kanaliemikuutiota

Mikäli käytät pakastepinaattia, sulata se. Jos taas käytät tuoretta, huuhtele, kuivaa ja pilko pinaatti. Tuore kuullotetaan oliiviöljyssä, pakastetun voi lisätä sellaisenaan sulatettuna.
Kuori ja silppua sipuli sekä valkosipulinkynnet.
Kuullota sipulia hetki oliiviöljyssä pannulla. Lisää pannulle jauheliha, valkosipuli ja mausteet sekä pinaatti.
Laimenna tomaattipyrettä hiukan vedellä ja lisää se seokseen.
Anna hautua kannen alla jonkin aikaa ja viimeistele maustaminen puolikkaalla liha- tai kanaliemikuutiolla.

Jauheliha-riisirulla

img_0104Pohja:
3 kananmunaa
6 dl maitoa
2 dl vehnäjauhoja
4-5 dl (lihaliemikuutiolla) keitettyä riisiä (1,5 dl raakaa riisiä)
0,5 tl suolaa
1 tl sokeria

Täyte:
jauhelihakastiketta noin 300 grammasta jauhelihaa, esim. yllä ohjeistettu kastike sopii rullaan mainiosti

Keitä riisi kypsäksi lihaliemikuution kanssa.
Vatkaa kananmunat kulhossa. Lisää puolet maidosta ja kaikki jauhot. Vatkaa tasaiseksi taikinaksi. Lisää loput maidosta, riisi, suola ja sokeri.
Kaada leivinpaperilla vuoratulle uunipellille. Levitä riisiä hieman niin, että sitä tulee tasaisesti joka kohtaan.
Paista 200-asteisessa uunissa noin puoli tuntia tai kunnes pinta on kauniin kullanruskea.
Anna pohjan viilentyä hiukan ja levitä sitten jauhelihakastike tasaisesti pohjan päälle. Rullaa pohja kääryleeksi leivinpaperin avulla.
Tarjoile lämpimänä tai kylmänä salaatin kera.

Fetaa, pinaattia ja pastaa

Kirjoitettu by Kaisa

img_9958Jääkaapissa kolmen juuston komppania käyttöä kaipaillen. Kuivakaapissa pastaa ja tomaattimurskaa. Pakastimessa pinaattia. Mitäpä siis? Tällä kertaa jotakin arkista – mutta tietysti maukasta – pastavuokaa fetalla ja pinaatilla kruunattuna.

Laittakaapa testiin. Makoisa vaihtoehto vaikkapa joulupuuhien pyörteissä, juhla-aterioita odotellessa.

P.S. Rinnalla maistuu tottahan toki raikas salaatti, johon kehotan näin sesonkiaikana sujauttamaan persimonia supersuloista makeutta tuomaan.

Feta-pinaattipastavuoka

4 annosta

img_9930300 g pastaa
4 dl valmista tomaattipastakastiketta (minä kehittelin korvikkeen tomaattimurskasta, aurinkokuivatuista tomaateista, sipulista, valkosipulista ynnä yrteistä)

Fetapinaattikastike:
0,5 dl vettä
150 g pakastepinaattia
100 g tuorejuustoa
200 g fetajuustoa
2-3 rkl vihreää pestokastiketta
ripaus suolaa ja rouhittua mustapippuria

Pinnalle:
1 dl juustoraastetta

Keitä pasta pakkauksen ohjeen mukaan.
Valmista pastan kypsyessä fetapinaattikastike. Kuumenna vesi kattilassa. Lisää jäiset pinaatit ja kääntele, kunnes pinaatti sulaa. Lisää joukkoon tuorejuusto ja murenna fetajuusto. Lämmitä niin, että juustot sulavat. Mausta pestolla, suolalla ja mustapippurilla.
Lado vuokaan kerroksittain feta-pinaattikastiketta, keitettyä pastaa ja tomaattikastiketta. Jätä feta-pinaattikastiketta päällimmäiseksi.
Ripottele pinnalle juustoraastetta. Kypsennä uunissa 225 asteessa noin 15-20 min. kunnes juusto sulaa ja saa hieman väriä.

Itsenäisyyspäivän illallinen, se joka alkoi ja päättyi vallan mainiosti

Kirjoitettu by Kaisa

Suomi ysi ysi… ja meillä tietysti asiaankuuluva juhlaillallinen kahden kynttilän valossa. Niin, ja olihan kyseessä myös Pikku-Kokin ensimmäinen itsenäisyyspäivä, jona hän osoitti kohteliaasti kunnioitustaan vanhempiaan kohtaan vetelemällä sikeitä raikkaassa ulkoilmassa meidän nautiskellessa alku- sekä pääruoista. Jälkiruoan ajaksi saimme hänestä jo iloista seuraa. Satavuotisjuhlia vietetäänkin sitten jo saman pöydän ääressä.

Illallisemme, joka syntyi tällä kertaa alku- ja pääruokien osalta uusimman Glorian Ruoka ja Viini -lehden innoittamana, oli alku- sekä jälkiruokien juhlaa pääruoan jäädessä armotta tässä vertailussa kolmanneksi. Harmillista sikäli, odotukset kreikkalaista lihapataa, stifadoa, kohtaan olivat suhteellisen korkealla. No, padan parannelluista tähteistä muutamaa päivää myöhemmin syntynyt paimenen piiras oli joka tapauksessa maukasta ja vaikka en taidakaan teille stifadon reseptiikkaa jakaa, esittelen toki piiraani.

img_0031img_0018Alkuruoaksi keittelin juuriselleri-valkopapukeittoa, jota suosittelen ehdottomasti kokeilemaan. Niin helppoa ja hyvää. Rinnalle istui mukavasti pakastimesta esiin kaivettu glögileipä, joka toi ateriallemme jo tervetulleen joulun henkäyksen. Jälkiruoaksi taas kehittelin pienen ”sotkun” – hienommin sanottuna triflen – jonka mahdollisuus epäonnistua oli jo yksin ainesosiensa vuoksi lähes olematon. Siis kahta erilaista kakkupohjaa, kinuskikastiketta, suklaakreemiä ja piparkakkumausteesta pontta saanutta kermavaahtoa kerroksittain sulassa sovussa viinilasin pohjalta nautittuna. Nam ja maiskis! Ei epäonnistunut, ei. Ja taas, kiitos pakastettujen tähdetähtien, jälkiruoka syntyi lähes huomaamatta.

Kohti kolmatta kynttilää jo kovaa vauhtia, iloisin mielin!

Juuriselleri-valkopapukeitto

6 alkuruoka-annosta

img_0022350 g juuriselleriä
1 sipuli
1 tlk (400 g) isoja valkoisia papuja
2 rkl öljyä
6 dl kasvislientä
2 dl soija- tai kaurakermaa (myös kuohukerma toimi mainiosti)
10 salvianlehteä (itse jätin nämä pois, joten makutakuuta tällä tavoin maustettuna ei ole)
1 tl suolaa
0,25 tl valkopippuria

Kuori ja kuutioi juuriselleri ja sipuli. Valuta pavut.
Kuumenna öljy kattilassa. Paista sipulia keskilämmöllä 2 min. Lisää sellerikuutiot ja paista 2 min. Lisää pavut ja kaada kasvisliemi kattilaan. Keitä 15 min.
Soseuta keitto. Sekoita joukkoon kerma. (Hienonna salvianlehdet ja lisää ne keittoon.) Mausta suolalla ja valkopippurilla. Kuumenna kiehuvaksi.

Paimenenpiiras

Perinteisesti paimenenpiiras käsittää muhevaa jauhelihakastiketta perunamuusilla kuorrutettuna, mutta minä valmistin piiraan pieleen menneestä stifadosta ja uskoisin minkä tahansa lihakastikkeen sopivan käyttöön hyvin.

img_0078annos liha-/ jauhelihakastiketta
annos perunamuusia
(maitoa)
1 kananmuna
(parmesaani)juustoraastetta

Levitä lihakastike uunivuoan pohjalle.
Mikäli perunamuusi on kovin paksua, vetreytä sitä hiukan maidolla. Riko joukkoon myös yksi kananmuna ja lisää seokseen juustoraastetta makusi mukaan.
Paista 225-asteisessa uunissa noin 20 min.

Koska joka joulu on kokeiltava jotakin uutta: bataattilaatikko (sekä entistä maukkaampi porkkanalaatikko)

Kirjoitettu by Kaisa

Kuten yllä sanottu, haluan joka joulu tuoda juhlapöytäämme jotakin uutta. Toisinaan nuo kokeilut jäävät elämään, toisinaan yksi kerta riittää. Itse asiassa, kun joulupöydästä on kyse, vaaditaankin jatkopaikan saamiseen melkomoista erityislaatuisuutta, ei sinne millä tahansa keitoksella ole asiaa.

img_9893Viime vuonna kokeilin punajuurilaatikkoa, joka ei vakuuttanut. Lähtöpassi oli siis selvä. Tänä vuonna tulikokeeseen päätyi bataattilaatikko, joka ainakin ensipuraisulta vaikutti sangen maukkaalta tuttavuudelta. Taitaapa jopa olla, että bataattilaatikon kanssa tapaamme uudemmankin kerran. No, lopullinen päätös tehdään vasta virallisen jouluaterian jälkeen, kun selviää, miten bataatti istuu noiden perinteisempien laatikkoherkkujen seuraan. Joka tapauksessa uskallan jo suositella kokeilemaan. Samalla esittelen porkkanalaatikon, joka mielestäni tuotti aiempina vuosina käyttämääni ohjetta paremman lopputuloksen, vaikka erot reseptiikoissa hienon hienoja ovatkin.

Ou jee, enää kolme viikkoa jouluun!

Bataattilaatikko

8 annosta

img_98751 kg bataattia
2 dl kuohu- / ruokakermaa
0,5 dl korppujauhoja
0,5 siirappia
1 kananmuna
1 tl suolaa
0,5 tl inkivääriä
0,25 tl valkopippuria
0,25 tl muskottipähkinää

Pinnalle:
1 rkl korppujauhoja
2 rkl voita

Kuori ja lohko bataatit. Keitä tai höyrytä palat kypsiksi. Valuta vesi pois ja survo bataatit.
Lisää loput aineet ja vatkaa seos sähkövatkaimella kuohkeaksi.
Kumoa seos voideltuun uunivuokaan. Ripottele päälle korppujauhoja ja vuole päällimmäiseksi vielä voinokareita.
Kypsennä 175-asteisessa uunissa noin tunti.

Porkkanalaatikko

10 annosta

Riisipuuro:
2 dl vettä
1,5 dl puuroriisiä
5 dl maitoa

1 kg porkkanaa
5 dl vettä
0,5 tl suolaa
2 kananmunaa
2 rkl siirappia
1,5 tl suolaa
0,25 tl valkopippuria
0,25 tl muskottipähkinää

Pinnalle:
1 rkl korppujauhoja
2 rkl voita

Aloita puuron keittämisestä. Kuumenna vesi kiehuvaksi ja lisää riisi. Keitä, kunnes vesi on imeytynyt riisiin. Lisää maito. Kuumenna kiehuvaksi ja hauduta puuroa miedolla lämmöllä kannen alla noin 40 min.
Kuori ja paloittele porkkanat. Keitä ne kypsiksi suolalla maustetussa vedessä. Valuta ja survo tai soseuta porkkanat.
Sekoita porkkanasose puuron joukkoon. Jäähdytä.
Lisää kananmunat ja mausteet. Kaada seos voideltuun uunivuokaan. Ripottele pinnalle korppujauhoja ja voinokareita. Paista 150-asteisessa uunissa noin 2 tuntia.

Modernisoitu kasvisgratiini ynnä siitä jatkettu ”Yrittänyttä ei laiteta” -piirakka

Kirjoitettu by Kaisa

Tapaamme mahdollisuuksien  mukaan juhlistaa adventin aikaa sunnuntaisten tavallista juhlallisempien päivällisten parissa. Tänä vuonna piti ottaa varaslähtö, sillä ensimmäisen adventtisunnuntain vietimme molemmat omilla tahoillamme. No, maukas varaslähtö tästä tulikin, alusta loppuun.

img_9865Alkuruoaksi nautiskelimme Toast Skagenia tällä kertaa lasipurkkeihin kerrostetussa muodossa. Pääruoaksi Aleksi paistoi – ja hyvin paistoikin, juuri niin mediumiksi, kuin kumpainenkin tunsi itsellensä sopivaksi – meille naudan pihvit valkosipulivoissa. Pihvien rinnalle lihamestarimme niin ikään keitteli punaviinikastikkeen, jonka alta löytyvää reseptiikkaa sietää hyvällä omalla tunnolla suositella. Pihvit ja kastike saivat kumppanikseen kasvisgratiinia, johon reseptiikka löytyi jo monesti hyväksi havaitusta Asia on pihvi -opuksesta. Eikä Äijäruoka pettänyt tälläkään kertaa. Gratiini oli hyvää, viineineen ja tuoreyrtteineen mukavan modernisoitua, samoin Maku-lehden opastuksella syntynyt punaviinikastike. Aterian päättänyt jättikeksi, jonka esittelin jo aiemmin, sinetöi herkullisuudellaan ensimmäisen adventtiateriamme ja saimme kääriytyä tyytyväisyyteen. Hyvää kerta kaikkiaan.

Onnellista joulunodotusta hehkuen. Pian sytytämmekin jo toisen kynttilän – emmekä muuten silloinkaan istu rakkaan ruokapöytämme ympärillä.

Ja niin, kasvisgratiinin lopusta syntyi oivallinen piirakka, jonka esittelen alla niin ikään. Jälleen yksi todiste siitä, että maukasta saa mitä hassuimmista yhdistelmistä, kuten kasvisgratiinista, palvikyljestä ja piirakkapohjasta. Aina kannattaa siis yrittää, vaikka asetelma aluksi oudolta vaikuttaisikin…

Punaviinikastike

4 annosta

puolikas porkkana
1 salottisipuli
0,5 rkl voita
1 rkl sokeria
4 dl punaviiniä
0,5 rkl tuoretta rosmariinia
0,5 rkl tuoretta timjamia
2,5 dl kastikepohjaa (demi-glace)
ripaus mustapippuria ja suolaa

Kuori ja kuutioi porkkana, kuori ja silppua sipuli. Kuullota niitä ruskistamatta voissa laakeassa paistokasarissa. Lisää sokeri ja anna karamellisoitua hetki.
Lisää punaviini, rosmariini ja timjami. Anna kiehua melko voimakkaasti. Keitä seosta kasaan niin, että sitä on jäljellä enää puolet.
Lisää demi-glace ja anna jälleen kiehua noin puolet kasaan. Kiehuessaan kastike paksuuntuu.
Mausta punaviinikastike pippurilla ja suolalla. Tarkista kastikkeen maku ja siivilöi kattilaan odottamaan.

Kasvisgratiini

4 annosta

img_9820600 g valitsemiasi kasviksia (ohjeessa käytettiin yksinomaan kukkakaalia, mutta me korvasimme sen bataatilla, palsternakalla ja porkkanalla)
suolaa
1,5 dl kuivaa valkoviiniä
1 laakerinlehti
4,5 dl maitoa
25 g voita
2,5 rkl jauhoja
70 g cheddarraastetta
40 g parmesaaniraastetta
1 tl (englantilaista) sinappia
1 rkl tuoretta ruohosipulia
1 rkl tuoretta persiljaa
suolaa

Kuori ja paloittele kasvikset. Keitä niitä kevyesti suolatussa vedessä noin 6-8 min. kunnes ne ovat vielä kovankypsiä. Valuta ja nosta sivuun.
Pane viini ja laakerinlehti toiseen kattilaan. Keitä nopeasti, kunnes viini kiehuu puoleksi. Lisää maito, voi ja jauhot ja vatkaa vispilällä, kunnes voi sulaa. Jatka vatkaamista, kunnes kastike kiehuu ja sakenee. Hauduta 1 min.
Nosta kattila liedeltä. Sekoita juustot yhteen ja hämmennä kaksi kolmannesta seokseen, kunnes kastike on sileää. Hämmennä sitten kastikkeeseen sinappi, ruohosipuli ja persilja. Heitä laakerinlehti pois.
Lusikoi hiukan kastiketta matalan uunivuoan pohjalle. Laita kasvikset vuokaan ja levitä tasaiseksi. Lusikoi loppu kastike päälle ja ripottele pinnalle loppu juusto.
Paista 200-asteisessa uunissa 20 min. kunnes pinta kuplii ja on vaalean kullanruskea.

Piirakka kasvisgratiinin jäämistöstä

Vuoallinen

img_9846Pohja:
100 g voita
2,5 dl vehnäjauhoja (tai muita jauhoja mielen ja / tai oman varastotilanteen mukaan)
1,5 tl suolaa
50 g juustoraastetta
0,5 dl ruoka- / kuohukermaa

Täyte:
1 iso sipuli
50 g ylikypsää palvikylkeä (myös pekoni toimii varmasti)
kasvisgratiinia
fetajuustoa
mustapippuria myllystä

Sekoita pehmeähköön voihin keskenään sekoitetut jauhot ja suola, juustoraaste sekä kerma.
Anna taikinan levätä jääkaapissa puolen tunnin ajan.
Taputtele taikina piirakkavuoan (ø noin 28 cm) pohjalle ja reunoille.
Kuori ja leikkaa sipuli renkaiksi. Kuutioi palvikylki.
Kuullota pannulla ensin sipulia hetki ja lisää sitten palvikylkikuutiot. Paista kunnes sipulit ovat mukavasti kuullottuneet ja palvikylki sopivan rapeaa. Nosta talouspaperin päälle kuivumaan.
Erottele gratiinista kasvikset ja pilko ne tarvittaessa pienemmiksi palasiksi. Levitä piirakkapohjan päälle ensin gratiinin kastike, sitten pilkotut kasvikset ja sipuli-palvikylkiseos. Ripottele päällimmäiseksi fetajuustoa ja rouhi pinnalle mustapippuria myllystä.
Paista uunin alatasolla 200 asteessa noin 25–30 min. tai kunnes piirakka näyttää kypsältä.

Jättikeksi eli Kuka saa kaapia taikinakulhon?! -kakku

Kirjoitettu by Kaisa

Kun keittokirjan esittelytekstissä reseptiä kuvaillaan sopivaksi niille, jotka nauttivat taikinakulhon kaapimisesta, ei ole muuta vaihtoehtoa, kuin lähteä kokeilemaan. Sillä niinhän se on, että juuri taikinan maistelu on yksi niitä leivonnan parhaita puolia. Ja piparkakkujakin tulee syötyä lähinnä vaan siinä leivontavaiheessa. Raakana.

img_9803Nyt esiteltävä jätticookie, Kinuskikissan reseptillä jälleen kerran, muodostuu kolmesta osiosta: suklaarouhekakkupohjasta, suklaakreemistä sekä Cookie Dough -taikinakuorrutteesta. Sen erikoisuus on juuri tuo kuorrute, joka on yhtä kuin keksitaikinaa, ja nautitaan kakun päältä raakana. Nam!

Kakku oli herkullista kerrassaan, lisäksi hauska valmistaa. Se osoittautui myös sangen riittoisaksi – kovin suurta palasta ei tätä täyteläisyyttä monikaan varmasti pysty popsimaan – joten esimerkiksi juhlissa tämä toimisi vallan mainiosti. Kannattaa kokeilla.

Kuorrutetaikinaa jää vielä mukavasti ylikin eli mikäli ei satu napostelemaan sitä sellaisenaan, siitä voi paistaa vaikkapa pikkukeksejä. Niin ikään kakkupohjasta jää ainesta esimerkiksi kakkutikkareihin.

Jättikeksi

12-15 annosta

img_9795Pohja:
100 g tummaa suklaata
7 dl vehnäjauhoja
3 dl sokeria
4 tl leivinjauhetta
1 rkl vaniljasokeria
175 g voita
2 dl maitoa
5 kananmunaa

Kostutus:
3 dl maitoa
2 tl vaniljasokeria

Suklaakreemi:
200 g huoneenlämpöistä voita
2,5 dl tomusokeria
200 g vaniljatuorejuustoa
300 g tummaa suklaata

Cookie Dough -taikinakuorrute:
225 g voita
2,5 dl tomusokeria
6 dl vehnäjauhoja
1 rkl vaniljasokeria
2 tl leivinjauhetta
0,75 dl kuohukermaa
50 g (tummaa) suklaata

Leikkaa suklaa rouheeksi. Yhdistä kuivat aineet keskenään. Lisää joukkoon suklaarouhe.
Sulata voi. Lisää voisulaan maito ja sitten kananmunat vispilällä sekoittaen. Sekoita voiseos jauhoseokseen.
Vuoraa korkeareunainen uunipelti leivinpaperilla. Levitä taikina pellille.
Paista 200-asteisessa uunissa 12-15 min. Anna jäähtyä.
Tee sitten kreemi. Vatkaa voi kuohkeaksi vaahdoksi. Lisää joukkoon tomusokeri ja vaniljatuorejuusto. Sulata suklaa varovasti mikrossa. Lisää suklaasula voi-tuorejuustoseokseen.
Älä nosta kreemiä välillä jääkaappiin, sillä kylmänä sitä on hankala levittää.
Vuoraa iso kulho (tilavuus 2,5 l) tuorekelmulla.
Lado kulhoon vuorotellen pohjaa ja kreemitäytettä niin, että kakkuun tulee ainakin kaksi täytekerrosta. Leikkaa kakkupohjasta ympyröitä sitä mukaa, kun täytät kakkua. Kostuta jokainen pohjakerros runsaalla vaniljamaidolla. Kasvata ympyröiden kokoa kulhon muodon mukaan. Saat pellin koosta riippuen kolme tai neljä ehjää ympyrää. Lopun pohjasta voi pakastaa ja käyttää esimerkiksi kakkutikkareihin. Säästä noin 2 dl kreemistä kuorruttamista varten.
Nosta kakku jääkaappiin jähmettymään muutamaksi tunniksi tai seuraavaan päivään. Säilytä myös loput kreemistä jääkaapissa.
Kumoa kakku tarjoilulautaselle ja poista kelmu. Pehmitä kreemiä lämmittämällä sitä varoen mikrossa miedoimmalla lämmöllä. Levitä kreemi kakun pinnalle.
Valmista kuorrute. Vatkaa voi ja tomusokeri kuohkeaksi vaahdoksi. Yhdistä kuivat aineet keskenään ja sekoita voivaahtoon muutamassa erässä vuorotellen kerman kanssa. Leikkaa suklaa rouheeksi (älä jätä liian isoiksi paloiksi, sillä se voi vaikeuttaa kuorruttamista). Lisää suklaarouhe taikinaan.
Jos et käytä kuorrutetta heti, säilytä se jääkaapissa. Ota kuitenkin muutamaa tuntia aiemmin huoneenlämpöön pehmenemään.
Painele kuorrute käsillä tiiviiksi möykyksi. Kauli leivinpaperin päälle ohueksi levyksi tarvittaessa jauhoja apuna käyttäen. Kumoa leivinpaperin avulla kakun päälle. Irrota paperi ja tasoittele kuorrute käsin painellen kakun pintaan. Leikkaa ylimääräinen kuorrute alareunasta. Voit paistaa siitä pikkuleipiä.

Matkailu avartaa osa 3: Albania

Kirjoitettu by Kaisa

alKulinaarinen maailmanvalloitukseni etenee, hitaasti mutta varmasti. Eilen otin sen puitteissa kolmannen askeleeni ja pääsimme kokeilemaan, miltä tuntuisi istuutua albanialaiseen päivällispöytään.

Ruokalaji, jota valmistin kantaa nimeä ”tave kosi”, siis suoraan käännettynä ”vuokajogurtti”. Mielestäni tämä oli hyvä valinta maan ruokakulttuuria kuvaamaan, sillä siinä kohtaavat hyvin sen eri tyypillisyydet. Historiansa aikana suurten voimien puristuksessa oleillut pieni maa on saanut vaikutteita niin antiikin kreikkalaisilta ja roomalaisilta kuin ottomaaneilta ja monilta muilta sitä ympäröiviltä supervaltioilta.

img_9771Tave kosin puitteissa pääsimme käsiksi kreikkalaiseen jogurttiin ja roomalaisille tyypilliseen tapaan käyttää tuoreita yrttejä. Ottomaanien islamilainen vaikutus sen sijaan näkyisi, mikäli olisin valmistanut ruoan alusta loppuun reseptiä noudattaen, siis lampaasta. No, tave kosi sinällään on joka tapauksessa historiansa puolesta kovinkin ottomaaninen ruokalaji, nousihan se eräänlaiseksi epäviralliseksi Albanian kansallisruoaksi, kun Mehmet II 1400-luvulla nautti sitä valloitustensa aikana. Muistettava kuitenkin on, että vaikka Albaniasta eräänlaisena kulttuurien sulatusuunina puhutaankin, näkyy sen ruokalajeissa joka tapauksessa aina oma silauksensa – kuulemma; kokemustahan minulla ei tästä ole.

img_9763Tave kosi oli hyvää. Valmistukseltaan helppo, raaka-aineistukseltaan simppeli ja makumaailmaltaan mieto ja helposti lähestyttävä, sellainen melko arkinen mutta maukas kokonaisuus. Veikkaukseni on, että kun puhutaan näinkin laajalti tunnetusta ruokalajista, on sillä tekotapoja moneen junaan. Käyttämäni ohjeistus sisälsi joitakin modernisointeja, jotka ainakin minusta tuntuivat toimivilta. Itse muokkasin reseptiä vaihtamalla lampaan kanaan, joka toimi sekin. Rinnalle kehotan kuitenkin valmistamaan raikasta salaattia, muuten annos voi jäädä hiukan yksitoikkoiseksi. Lisäksi totesimme ainakin tämän kanaversion saavan paljon puhtia paholaisen hillokkeesta.

Siis suosittelen, kyllä minä ainakin tällä perusteella osallistuisin mielelläni albanialaiseen ruokahetkeen.

Värikkäämpiä päiviä odotellen. No, ainakin punaista ja kynttilän valoa meillä tiedossa, kun tänään pääsemme viettämään Kotikolossa pikkuista joulua   ❤

P.S. Tarkempia kuvia itse ruoasta löytyy yllä linkkaamastani alkuperäisohjeesta. Oma esitykseni – tai kuvaustaitoni – eivät tällä kertaa riittäneet kovinkaan kummoisten kuvien aikaansaamiseen.

Tave kosi: albanialainen kana-jogurttivuoka

4 annosta

img_9767700 g lammasta (esim. lapaa) tai kanaa
suolaa ja mustapippuria
4,5 rkl voita
0,6 dl (risotto)riisiä
4 valkosipulinkynttä
0,6 dl tuoretta oreganoa
2 rkl vehnäjauhoja
7-9 dl kreikkalaista jogurttia paistoastian koon mukaan (astian tulisi tulla täyteen)
4 kananmunaa

Koristeluun:
0,6 dl tuoretta minttua / muutamia timjaminoksia

Lihan ja riisin esivalmistelu:
Pilko siistitty liha muutaman sentin kokoisiksi palasiksi.
Laita 1 rkl voita pienehköön paistoastiaan. Aseta paloiteltu liha samaiseen astiaan ja mausta hyvin suolalla ja pippurilla. Esipaista lihoja 275-asteisessa uunissa noin 45 min. Jos käytät kanaa paistoaikaa voi hiukan lyhentää.
Lihan paistuessa laita pieneen kattilaan 1,2 dl vettä, kiehauta se ja lisää riisit. Esikeitä riisiä 7-8 min. kunnes vesi on miltei haihtunut. Nosta riisit sivuun odottamaan myöhempää käyttöä.
Ota lihat uunista ja säästä paistoastiaan kertynyt neste.

Kastikepohjan tekeminen:
Kuori ja silppua valkosipulinkynnet ja oregano.
Sulata kattilassa 3 rkl voita. Lisää valkosipuli- sekä oreganosilput ja keittele noin minuutti.
Kun valkosipuli alkaa ruskettua, lisää tilkka vettä ja 1 rkl vehnäjauhoja.
Kun kastikepohja on paksuuntunut, lisää lihan paistamisen yhteydessä syntynyt neste hyvin vispaten. Lisää toinen rkl jauhoja, jotta kastikepohja paksuuntuu entisestään. Vispaa hyvin, ota kattila liedeltä ja anna kastikepohjan viilentyä noin 5 min.

Jogurttikastikkeen tekeminen:
Vispaa kananmunat.
Kun kastikepohja on viilentynyt huoneenlämpöiseksi, lisää sinne kreikkalainen jogurtti ja kananmunat. Sekoita, kunnes muodostuu tasaista, kellertävää kastiketta.

Aseta lihat suureen paistoastiaan. Ripottele riisi lihan päälle ja väleihin. Kaada jogurttikastike lihan ja riisin päälle niin, että paistoastia täyttyy.
Pilko 0,5 rkl voita pieniksi palasiksi ja tiputtele palat jogurttikastikkeen päälle.
Paista 275-asteisessa uunissa noin 45 min. Minulla tämä paistoaika ei tosin riittänyt, vaan pidin vuokaa uunissa noin tunnin. Ruoka on valmista, kun pinta muuttuu kullankeltaiseksi.
Anna vetäytyä hetken ja koristele tuoreella mintulla tai timjamilla.

Kanakeittoa ilman krumeluureja

Kirjoitettu by Kaisa

On ruokia, jotka kuuluvat lapsuuteen. Niitä, joita kolmilapsisen perheen arjessa pyöritettiin, sellaisen perheen, joka kokoontui päivittäin yhteisen ruokapöydän ääreen, niin arkena kuin viikonloppunakin. Näistä ruokahetkistä olen kiitollinen; ruoka oli hyvää ja lapsen makuun sopivan vaihtelevaa. Suosikkeja saatiin säännöllisin väliajoin, joka päivä ei yritettykään makustella jotakin uutta ja ihmeellistä. Mutta vielä makuakin tärkeämpää oli juuri tuo yhdessä syöminen ja tätä perinnettä haluan minäkin jatkaa oman perheemme elämässä   ❤

img_9742Nyt esiteltävä kanakeitto – jota muuten vasta nyt uskaltauduin tekemään ihan omin päin – on yksi näistä lapsuuteni suosikeista. Lähinnä kanaa, riisiä ja sekavihanneksia sisältävä keitos, joka niin ulkonäöltään kuin ainesosiltaan huokuu ehtaa 1980-lukua, on yksinkertaisuudessaan arkiruokailun taidonnäyte. Tarpeeksi hyvää juuri tällaisenaan, mitään lisäämättä. Paitsi tietysti rinnalle jotakin maukasta leipää, sitä omaa suosikkia.

Suosittelen siis, tästä tuli hyvää, vaikka itse teinkin, äidin ohjeella.

P.S. Taidanpa alkaa kerätä näitä hyviä ja helppoja nakkeja omaan kategoriaansa, jonka nimeän ”Arkiruokasuosikit”. Tervetuloa tutkailemaan tarkemmin, mikäli arki sattuu olemaan osa elämää…

Kanakeitto

4-6 annosta

img_97303 broilerin koipireittä marinoituna
10 kokonaista mustapippuria
2 laakerinlehteä
1 sipuli
2 kanaliemikuutiota
1 paprika
pala purjoa
1 dl riisiä
200 g herne-maissi-paprikaa
sitruunamehua

Lisäksi:
leipää oman maun mukaan

Laita broilerinkoivet kattilaan ja kaada kattilaan vettä niin, että koivet peittyvät kokonaan. Nakkaa mukaan myös pippurit, laakerinlehdet, sipuli kuorittuna ja paloiteltuna sekä liemikuutiot. Keittele koipia noin tunnin verran, kunnes ne ovat kypsiä ja liha irtoaa helposti luista.
Nosta koivet leikkuulaudalle ja siivilöi liemi. Perkaa koivet.
Paloittele paprika sekä purjo.
Aseta kattila takaisin liedelle, kiehauta liemi ja lisää joukkoon riisit, paprika ja purjo. Keittele kunnes riisi on kypsää. Lisää viimeisenä mukaan herne-maissi-paprika, broilerinliha ja sitruunamehu.
Tarjoile maukkaan leivän kera.

Amerikassa kaikki on suurempaa -keksi eli cookie, josta riittää kaverillekin

Kirjoitettu by Kaisa

Lauantaiselle kahvitteluvierailulle pientä makeaa viemistä mietiskellessäni käännyin jälleen Kinuskikissan puoleen avaten toisen tämän vuoden ehdottomista leivontakirjasuosikeistani, Kinuskikissa taikoo klassikot uuteen muotoon – se toinen on muuten Emma Iivanaisen Emman makeat piirakat. Tällä kertaa halusin tehdä jotakin helppoa ja varmasti hyvää, sellaista lapsiystäviäkin miellyttävää makeaa. Näinpä valitsin työn alle pannucookien, toisin sanoen jättisuuren keksin, joka oli tarkoitus paistaa uuniin asetetussa valurautapannussa. No, viemisen helppoutta edistääkseni paistoin omani piirakkavuoassa. Jätti keksistä tuli kuitenkin, ja maukas, lapsetkin makustelivat innoissaan palan toisensa jälkeen.

img_9728Siis suosittelen. Tämä ohje on niin helppo, että keksin taikoo uunista ulos, vaikka ei sen kummemmin leivonnasta perustaisikaan. Ja maun voi valita itse, sen kun vaan laittaa täytteeksi suklaata, pähkinöitä ja/tai karkkia makunsa mukaan. Minä käytin keksiini viime viikolla Fazerilasta lahjuksena saatuja maitosuklaakuorrutettuja kuivattuja karpaloita, jotka toimivat tässä mainiosti. Tulen varmasti käyttämään reseptiä vielä tulevaisuudessakin, juonimaan erilaisia yhdistelmiä vieläkin paremman lopputuloksen saavuttaakseni. Taisin jo keksiä yhden: valkosuklaata ja turkinpippurirouhetta. Tämä ei voi olla maultaan muuta kuin suurensuuri mums!

Pannucookie

12 annosta

img_9709150 g voita
1,25 dl sokeria
1,25 dl fariinisokeria
1,5 tl vaniljauutetta tai -sokeria
1 kananmuna
4,75 dl vehnäjauhoja
1,5 tl leivinjauhetta
0,25 tl suolaa
2 dl tummia suklaahippuja tai täytteitä maun mukaan

Sulata voi. Sekoita joukkoon sokerit, vaniljauute ja kananmuna.
Sekoita leivinjauhe sekä suola vehnäjauhoihin ja yhdistä jauhoseos taikinaan muutamassa erässä. Anna taikinan jäähtyä ennen kuin lisäät suklaahiput. Näin suklaa säilyy sattumina, eikä sula taikinan joukkoon.
Voitele valurautapannu tai piirakkavuoka (ø 24 cm) ja levitä taikina vuokaan.
Paista 200 asteessa noin 12 min. Piirakka saa jäädä keskeltä hieman taikinaiseksi.

Pitihän sille isänpäiväpekonille joku koti keksiä eli hiukan äijämäinen pekoni-pastapaistos

Kirjoitettu by Kaisa

Myönnettäköön, että viime lauantaina minä luistin. Suunnitelmissani oli siintänyt tarjoilla Aleksille isänpäiväaamiainen lauantaina, sunnuntaina kun pikkuperheemme tulisi heräämään ensimmäiseen isänpäiväänsä hotelliaamiaista nauttimaan. No, pekonit ja kananmunat jäivät kuitenkin tällä kertaa jääkaappiin. Mutta oli meillä sangen mukava viikonloppu joka tapauksessa – puuttuvasta lauantaiaamiaisesta huolimatta.

img_9674Mutta ne pekonit. Paketillinen lepäili yhä jääkaapin kylmyydessä, kun eilen mietiskelin, mitäpä sitä tällä kertaa kokkailisi. Pekoni nyt sinänsä ei ole niitä omia suosikkiraaka-aineitani, mutta myönnettäköön, että makua se kyllä tuo, joten päädyin sangen yksinkertaiseen ratkaisuun. Maku.fi -sivustolta bongautunut pekoni-pastapaistos osoittautui ihan hyväksi valinnaksi. Sellaista tuhdimman luokan arkiruokaa, maukasta pienellä vaivalla.

P.S. Loppuun pieni mainosklippi mitä talveen ja tuoreisiin yrtteihin tulee: nykyään joitakin harvoja ja valittuja, kuten basilikaa, persiljaa, tilliä ja chiliä, myydään myös tuorepakastettuna. Mielestäni oiva valinta juurikin tällaiseen aikaan, kun yrttiruukkuja on ensiksikin heikosti saatavilla ja toiseksi niiden edelleen viljely pimeyden keskellä käytännössä mahdotonta. Ovat muuten valmiiksi silputtunakin, mistä tuskin on ainakaan haittaa.

Pekoni-pastapaistos

4 annosta

img_96906 dl keitettyä pastaa
140 g pekonia
2 sipulia
100 g pakasteherneitä
1 dl vettä
200 g sulatejuustoa
75 g juustoraastetta
2 rkl sinappia
1 dl tuoretta basilikasilppua

Keitä pasta ohjeen mukaan.
Leikkaa pekoniviipaleet paloiksi. Suikaloi kuoritut sipulit.
Paista pekonit kuumalla pannulla omassa rasvassaan rapeiksi. Lisää pannuun sipulit ja herneet. Paista, kunnes sipulit saavat hieman väriä.
Kuumenna vesi kiehuvaksi pienessä kattilassa, sekoittele joukkoon sulatejuusto ja 1 dl juustoraastetta. Anna juustojen liueta veteen, mausta sinapilla.
Sekoita keskenään pasta, basilikasilppu, pekoniseos ja juustokastike. Jaa pastaseos uunivuokaan ja ripottele pintaan loppu juustoraasteesta.
Paista pekoni-pastapaistosta 200-asteisessa uunissa noin 20 minuuttia.