Nyhdetyn siivekkään viimeinen leposija, nyhtökanakeitto

Kirjoitettu by Kaisa

Syksyllä valmistimme suhteellisen suuren padallisen maukasta nyhtökanaa ensisijaisena tarkoituksenamme täyttää sillä mitäpäs muutakaan kuin burgereita. Burgerit onnistuivat hyvin, samoin cannelonit, joita täytimme samaisella nyhtökanalla niin ikään. Kun nyt törmäsin pakastinta joulukuntoon järjestellessäni vielä yhteen pieneen purkilliseen tuota nyhdettyä siivekästä, päätin kokeilla jotakin hieman erilaista ja valmistaa siitä keittoa.

img_9636Keitoksestani tuli maukasta, vaikka vahvasti bbq-marinoidun nyhtökanan yhdistäminen thai-tyylisesti maustettuun liemeen hieman arveluttikin. Siis suosittelen, sekä nyhtökanaa itseään että tätä keittoa, joka valmistuu eittämättä herkulliseksi myös alkuperäisreseptiikkansa mukaisesti marinoimattomasta broilerista, vaikkapa suikaleista. Ja niin, reseptikiitos Tickle Your Fancy -blogiin.

P.S. Koska kookosmaito oli meillä niin sanotusti puutteella, valmistin sitä itse alla esitetyn ohjeen mukaan. Tällainen itse keitelty versio toimi ihan hyvin, tosin lopputulos oli mielestäni ehkäpä hiukan laiha – toisin sanoen, jos haluaa täyteläisemmän version, kannattaa sekaan lorauttaa hieman kermaa. Nyhtökana itsessään oli kuitenkin niin täyteläistä, että tässä tapauksessa se ei ollut tarpeen. Joka tapauksessa mielestäni hyvä kikka, jolla sain lisäksi aikoja sitten ostetut kookoshiutaleet pois kaapista pyörimästä. Meillä kun kookosta nautitaan pitkälti vain maidon ja kerman muodossa erilaisissa keitoissa ja kastikkeissa.

Thai-tyylinen kookos-(nyhtö)kanakeitto

4 annosta

img_96541 sipuli
1 rkl öljyä
2 rkl currytahnaa
400 g maustamatonta broileria / nyhtökanaa
1 porkkana
1 tlk kookosmaitoa / 1 l vettä ja 2,5 dl kookoshiutaleita
5 dl vettä
1 kanaliemikuutio
2 rkl soijakastiketta
1 rkl fariinisokeria
2 tl raastettua inkivääriä
punaista chiliä
50 g nuudeleita
1 dl pakasteherneitä
1 limen mehu

Kuori ja silppua sipuli. Kuullota se öljyssä yhdessä currytahnan kanssa. Mikäli käytät raakaa broileria, paista myös se tässä vaiheessa edellä mainittujen kera. Nyhtökanan voit jättää vielä sivuun.
Kuori ja raasta porkkana. Lisää keittoon porkkanaraaste, kookosmaito (ohje itse keitettyyn löytyy alta), vesi, liemikuutio sekä soijakastike ja hämmennä hetki.
Lisää sitten fariinisokeri, inkivääri ja punaista chiliä makusi mukaan. Anna kiehua hiljalleen kannen alla noin 10 min.
Lisää nyhtökana, nuudelit sekä pakasteherneet ja keitä vielä noin 5 min.
Mausta limen mehulla.

Kookosmaito:
Mikäli käytössäsi ei ole kookosmaitoa, laita kookoshiutaleet kulhoon ja kaada päälle kiehuvaa vettä, anna liemen seistä viitisen minuuttia. Siivilöi liemi ja heitä kookoshiutaleet pois tai hyödynnä ne johonkin leivonnaiseen.

Joulun ensihenkäys: glögileipä

Kirjoitettu by Kaisa

Niin se vain on, että sieltä se taas saapuu, joulu, Pikku-Kokin ensimmäinen   ❤

Mitäpä muutakaan joulunalusaika tällaisen keittiökeskeisen Pikku-Rouvan kohdalla merkitsisi, kuin jouluaiheisia keittiöpuuhia, niitä vanhoja tuttuja, hyväksi havaittuja. No, totta kai se merkitsee myös tunnelmointia: glögiä ja kynttilöitä, pikkujouluja ja jouluradiota, kaikkea lämmintä ja valoisaa. Ja joulukalenteria. (Ette usko, kuinka odotan jo sitä, että saan tehdä Pikku-Kokille oman kalenterin…)

img_9546Vaikka laatikot, rosollit ja muut klassikot aionkin valmistaa viime vuosien tapaan, haluan aina kokeilla myös jotakin uutta. Tänä vuonna aloitin leivästä leipomalla pakastimeen muutaman glögileivän. Ensipuraisut osoittivat, että hyvän äärellä ollaan. Tämä Kotilieden reseptiikka kannattaakin ehdottomasti huomioida, mikäli etsiskelee joululeivälleen ohjeistusta. Ja jos glögi ja puolukat eivät jostain syystä innosta, voi harkita myös viime vuonna valmistamani hieman perinteisemmän joululimpun leipomista. Hyvää oli nimittäin tuokin.

Eipä sitten muuta kuin marraskuun jatkoja. Taitanee olla, että Tunnelmallisissakin perehdytään vielä ihan muihin juttuihin, ennen kuin aletaan virallisesti tunnelmoida joulua. Mutta aloitinpa aikaisessa, nappaan sen mehevimmän madon…

Glögileipä

3 leipää

img_95475 dl valmista glögijuomaa (tai glögitiivistettä)
3 dl maltaita
5 dl valmista glögijuomaa (tai vettä)
50 g hiivaa
1 dl siirappia
1 rkl piparkakkumaustetta
1 rkl suolaa
5 dl puolukoita (tai taatelisilppua)
6 dl ruisjauhoja
1 dl voisulaa
12 dl hiivaleipäjauhoja (minä käytin vehnäjauhoja, jotka toimivat myös hyvin)

Pinnalle:
1 dl siirappia
0,5 dl vettä

Mittaa 5 dl valmista glögijuomaa tai glögitiivistettä kulhoon. Lisää joukkoon maltaat ja anna turvota muutaman tunnin ajan tai yön yli.
Kuumenna toiset 5 dl glögijuomaa, tai mikäli käytit ensin glögitiivistettä, niin 5 dl vettä ja lisää maltaiden joukkoon. Murenna hiiva seokseen ja sekoita, kunnes hiiva liukenee. Lisää siirappi, mausteet, puolukat tai taatelisilppu ja ruisjauhot sekä voisula. Alusta joukkoon hiivaleipäjauhot ja anna taikinan kohota puolisen tuntia vedottomassa paikassa kuten mikrossa, liinalla peitettynä.
Vaivaa taikinasta ilmakuplat.
Jaa taikina kolmeen voideltuun leipävuokaan ja anna leipien kohota noin 30 min.
Paista 175-asteisen uunin alaosassa noin 1,5 h.
Sivele valmiit leivät siirappivedellä.

Voiko x:n korvata y:llä? -piirakka

Kirjoitettu by Kaisa

Taas teki mieli leipoa piirakka. Syitä siihen oli muutamia: 1) erinäiset ainesosat jääkaapissa huutelivat jo tarpeestaan tulla käytetyiksi, 2) kuivamuonavarastosta tekemäni löydökset houkuttelivat minua päästä käyttämään näitä oudohkoja hankintoja, kuten riisijauhoja, joita erehdyimme vuosia sitten keskiaika-teemaisia aterioita valmistaessamme ostamaan ja 3) ihan vain leipomisen ja Aleksin ilahduttamisen ilosta.

Jonkin aikaa asiaa pähkäiltyäni päädyin Ulla Svenskin Suloiset suolaiset -opuksesta bongautuneeseen meetvurstipiirakkaan, koska jääkaapissa majaillut metukkatangon pätkä ei tuntunut muuten tulevan käytetyksi. No, entinenhän tuo jo sitten olikin, joten se siitä meetvurstipaistoksesta, teinpä alkuperäisestä suunnitelmastani poiketen jauhelihapiirakan. Sama laulu jatkui tehdessäni kerta toisensa jälkeen huomioita puuttuvista ainesosista. Näin pohjataikinan ruokakerma korvautui vispikermalla, täytteen ranskankerma kreikkalaisella jogurtilla ja vihreä paprika keltaisella vastaavalla.

Korvaustoimenpiteistäni kaikki tuntuivat toimivan mainiosti, ainoa jota jäin hieman pohtimaan oli se, että korvasin puolet vehnäjauhoista maissi- sekä riisijauhoilla. Piirakan pohja oli nimittäin maukkaudestaan huolimatta sangen hajoileva, josta taidan syyttää riisijauhoja. No, eihän sitä kuitenkaan purematta niellä, joten taidan joka tapauksessa jatkossakin upottaa riisijauhoja piirakkapohjiin.

Näin syntyi siis Voiko x:n korvata y:llä? -piirakkani, toisin sanoen sangen tavanomainen Ruokaa rippeistä -tuotokseni. Ja jauhelihapiirakaksi tämä oli muuten alusta loppuun koko lailla maukasta, joten taitanee pian täytyä päästää tuo poloinen huonosta maineestaan, mitä piirakoihin tulee.

Leipokaa piirakoita, tyhjentäkää kaappeja ja korvatkaa x huoletta y:llä. Kyllä siitä hyvä tulee!

Jauhelihapiirakka

Vuoallinen

img_9470Pohja:
100 g voita
2,5 dl vehnäjauhoja (tai muita jauhoja mielen ja / tai oman varastotilanteen mukaan)
1,5 tl suolaa
50 g juustoraastetta
0,5 dl ruokakermaa (vispikerma toimi myös hyvin)

Täyte:
150 g ranskankermaa (korvautui hyvin kreikkalaisella jogurtilla)
1 kananmuna
1 tl timjamia
200 g jauhelihaa (alkuperäisessä ohjeistuksessa 150 g meetvurstia)
suolaa ja mustapippuria (mikäli käytät jauhelihaa)
pala purjoa
puolikas keltainen / vihreä paprika
(ripaus mustapippuria)

Sekoita pehmeähköön voihin keskenään sekoitetut jauhot ja suola, juustoraaste sekä kerma.
Anna taikinan levätä jääkaapissa puolen tunnin ajan.
Taputtele taikina piirakkavuoan (ø noin 28 cm) pohjalle ja reunoille.
Sekoita ranskankerma, kananmuna ja timjami keskenään, levitä seos pohjan päälle.
Ruskista jauheliha pannulla ja mausta suolalla ja pippurilla. Ripottele ranskankermaseoksen päälle.
Leikkaa purjo renkaiksi, kuullota hieman pannulla ja lisää renkaat piirakkavuokaan.
Leikkaa paprika pieniksi paloiksi ja ripottele vuokaan. Mikäli teet meetvurstiversion, etkä ole vielä lisännyt mustapippuria, lisää sitä nyt piirakan pinnalle.
Paista uunin alatasolla 200 asteessa noin 25–30 min. tai kunnes piirakka näyttää kypsältä.

Juurespihvejä ja jauhelihaa

Kirjoitettu by Kaisa

Mitä koti- ja ravintolaruokailuun tulee, meillä on hyvä systeemi. Minä käytän leijonanosan Pikku-Kokin minulle suvaitsemasta vapaa-ajasta keittiöpuuhiin, Aleksi tarjoilee minulle vastineeksi ihastuttavia ravintolailtoja. Siis kaikki hyötyvät, kaikki nauttivat. Aleksin ei tarvitse natustella töissä valmisruokia, minä saan toteuttaa rakasta harrastustani ruoanlaittoa.

img_9461Se siitä diilistä, mennäänpä asiaan. Tällä kertaa esittelen kaksi reseptiä. Toisen jonka luokittelen niin sanottuun Ruokaa rippeistä -kategoriaani, toisen jossa arkinen jauhelihakastike saa uudenlaista aasialaista twistiä. Suosittelen molempia maukkaita tekeleitäni; juurespihveihin uppoavat mukavasti erinäiset kasvisten loput tai vaikkapa lihapatojen mausteena käytetyt juurekset, jotka muuten päätyisivät kompostiin, jauheliha taas saa seuraavalla tavalla maustettuna aivan uudenlaista ilmettä.

Juurespihvit kehittelin Pirkan ohjeistukseen nojaten, jauhelihareseptiikasta taas kiitän Tamarind Heaven -blogia. Niin, onhan tällä jauheliharuoalla ihan oikea nimikin, Keema, jolla tarkoitetaan, mitäpäs muutakaan kuin jauhelihaa. Jauhelihan ohella Keema koostuu joko herneistä tai perunasta ynnä suuresta määrästä mausteita. Sen alkulähde sijoittuu Etelä-Aasiaan: Intiaan, Pakistaniin, Bangladeshiin ja Nepaliin. Keemaa tavataankin useimmiten nauttia intialaisten leipien kera, mutta istui se mainiosti näiden juurespihvienkin rinnalle. Tämä ruokalaji onkin hyvä pitää mielessä, mikäli edellä mainitut maat tuottavat ongelmia mitä Matkailu avartaa -haasteeseeni tulee…

Juurespihvit

4 annosta

img_9412500 g kypsiä juureksia (minulla oli palsternakkaa, porkkanaa ja sipulia)
1,5 dl kaurahiutaleita
0,5 dl perunajauhoja
100 g sipulia
2 kananmunaa
1 tl yrttisekoitusta, esim. Provencen mix
0,25 tl suolaa
mustapippuria
voita paistamiseen

Soseuta juurekset.
Sekoita juuressose, kaurahiutaleet ja perunajauhot. Anna turvota noin 5 min. välillä sekoittaen.
Kuori ja kuutioi sipuli ja lisää kuutiot taikinaan. Sekoita joukkoon kananmunat ja mausteet.
Paista taikinasta ohukaispannulla pihvejä miedolla lämmöllä.

Keema matar

4 annosta

img_94422 sipulia
parin sentin pala tuoretta inkivääriä
3 valkosipulinkynttä
1 rkl öljyä
kardemummaa
kanelia
1-1,5 tl suolaa
1 tl korianterijauhetta
1 tl juustokuminaa
0,5 tl chilijauhetta
0,5 tl kurkumaa
400-500 g jauhelihaa
2 tomaattia
2 rkl paksuhkoa jogurttia, esim. turkkilaista tai kreikkalaista
2 dl (pakaste)herneitä (tuoreet esikeitettyinä)
(tuoretta korianteria)

(Lisäksi:
intialaista leipää)

Kuori ja hienonna sipulit. Kuori myös inkivääri sekä valkosipulinkynnet ja valmista niistä tahnaa esimerkiksi morttelissa tai raastaen.
Kuumenna öljy paistinpannulla ja lisää siihen kardemummaa ja kanelia. Kun ne alkavat tuoksua, lisää sipuli. Anna sipulien ruskistua melko mukavasti ja lisää valkosipuli-inkivääritahna. Jatka paistamista muutaman minuutin ajan.
Lisää suola, korianterijauhe, juustokumina, chilijauhe ja kurkuma ja pyöräytä mausteet sipulien kanssa hyvin sekaisin. Lisää jauheliha ja anna lihan ruskistua kovahkolla lämmöllä. Riko lihaa samalla lastalla pienemmiksi nokareiksi.
Lisää tomaatit ja paistele edelleen melko kovalla lämmöllä noin 5 min. tai kunnes tomaatit alkavat hajota. Pienennä lämpöä, lisää jogurtti ja hauduttele kannen alla noin 10-15 min. Sekoita muutaman kerran.
Sekoita joukkoon herneet ja paistele ilman kantta vielä viitisen minuuttia. Nesteen tulisi haihtua pannulta lähes kokonaan. Tarkista maku ja koristele halutessasi tuoreella korianterilla.

Paahdettu valkosipulikeitto rinnallaan rouheiset sämpylät; mikä oiva tapa aloittaa pyhäinpäivän illallinen

Kirjoitettu by Kaisa

Lauantaina juhlistimme pyhäinpäivää kestitsemällä ystäväpariskuntaa kolmen ruokalajin verran. Ilta oli onnistunut ja vaikka itse näin aterian pääsuunnittelijan roolissa sanonkin, menukokonaisuus vallan toimiva. Kaikki tuntuivat tykkäävän ja ruoka katosi astioistaan miltei kaikkinensa. No, vähän jäi, ei loppunut kesken.

img_9399Mitäpä siis makustelimme? Alkuruoaksi valmistin keittoa paahdetuista valkosipuleista sekä sämpylöitä, jotka kätkivät sisäänsä melko paljon kaikenlaista. Reseptin valkosipulikeittoon olin napannut jo aikapäiviä sitten Pirkka-lehdestä ja suunnitellut sen toteutusta useita kertoja jostakin syystä sitä kuitenkaan loppuun asti saattamatta. No, parempi myöhään kuin ei milloinkaan ja niinhän sitä sanotaan, että valkosipuli karkottaa vampyyrit ja pahat henget, joten taisi olla nappivalinta näin pyhäinpäivän iltaan. Herkullista, totesimme ykskantaan, enkä minäkään malttanut pysyä keittokattilasta erossa, vaikka Pikku-Kokin vatsa ei juuri nyt valkosipulista niin kovasti riemuitsekaan. Sämpylät valmistuivat Gastromaniat-blogin ohjeistuksella ja olivat makoisia nekin.

Pääruoaksi Aleksi kokkasi possunposkia Madeirakastikkeessa ja ylpeänä totean, että tuo miekkonen kyllä taitaa lihanvalmistuksen jalon taidon. Posket olivat suussa sulavia ja kastike niin hyvää! Ohje pääruoalle löytyy Meri-Tuuli Lindströmin uudehkosta Pataruokaa-kirjasta, josta lupaan tarinoida tuonnempana tarkemminkin. Posket nautiskelimme yhdessä ikisuosikkimme herne-perunapyreen kanssa ja annoksen kruunasi kirsikkakompotti.

Jälkiruoaksi minun oli tarkoitus taikoa hieno halloweenhenkinen suklaakakku, mutta koska kakkupohja niin sanotusti mureni käsiin, suunnitelmat vaihtuivat ja valmistin meille englantilaistyyliset triflet, toisin sanoen kakkupohjaa, itse tehtyä kinuskikastiketta, tuorejuustotäytettä ja granaattiomenan siemeniä kerroksittain sulavassa sotkussa. Nam!

Tällä kertaa dokumentoin kuitenkin ainoastaan alkuruoan osuuden, aterian muita kohtia joudutte visioimaan ainakin toistaiseksi ainoastaan mielikuvituksenne varassa.

Viikon jatkoja toivotellen!

Paahdettu valkosipulikeitto

4 annosta

img_9402200 g kokonaista valkosipulia
200 g sipulia
350 g jauhoista perunaa
1 rkl voita
6 dl vettä
1 tl suolaa
2 dl kuohukermaa

Kypsennä kokonaisia valkosipuleita kuorineen 200-asteisessa uunissa pellillä leivinpaperin päällä noin 30 min.
Hienonna kuorittu sipuli. Kuori perunat ja paloittele ne. Kuullota sipuleita ja perunoita rasvassa noin 5 min. Lisää vesi ja suola ja kuumenna kiehuvaksi. Keitä noin 5 min.
Kuori valkosipulit kynsistään ja lisää keittoon. Keitä vielä hetki, kunnes perunat ovat kypsiä.
Soseuta keitto sauvasekoittimella. Lisää kerma ja kiehauta keitto. Kuohkeuta keitto sauvasekoittimella.

”Sekasämpylät”

16 kpl

img_93775 dl maitoa
50 g hiivaa
1 rkl hunajaa
1 tl suolaa
1 dl porkkanaraastetta
1 dl juustoraastetta
1 dl maissijauhoja
1 dl kaurahiutaleita
9 dl sämpyläjauhoja (minä korvasin nämä sekoittamalla keskenään noin 6 dl vehnäjauhoja, 2 dl ruisjauhoja ja 1 dl kauraleseitä)
2 rkl rypsiöljyä

Kuumenna maito kädenlämpöiseksi ja anna hiivan liueta sinne kokonaan. Lisää hunaja ja suola. Lisää porkkana- ja juustoraaste. Sekoita joukkoon kaurahiutaleet ja maissijauhot.
Sekoita taikinaan noin puolet jauhoista koko ajan vatkaten. Lisää loput jauhoista vähitellen, koko ajan alustaen. Alusta taikina kimmoisaksi ja lisää öljy. Jatka alustamista kunnes taikina irtoaa kulhon reunoista ja tuntuu napakalta. Lisää tarvittaessa hieman jauhoja.
Laita uuni tässä vaiheessa kuumenemaan 225 asteeseen. Peitä taikina leivinliinalla ja anna kohota lämpimässä, vedottomassa paikassa vähintään puoli tuntia tai kunnes taikina on kaksinkertainen.
Sirottele hiukan jauhoja leivinpöydälle. Vaivaa kohonnut taikina leivinpöydällä ja leivo siitä pitkä tanko. Leikkaa tangosta yhtä suuria palasia noin 16 kpl. Muotoile paloista pyöreitä sämpylöitä.
Aseta sämpylät kahdelle pellille leivinpaperille tasaisin välein, jätä kohoamisvaraa. Peitä sämpylät leivinliinalla ja anna jälleen kohota noin 15 min. Paista sämpylöitä uunin keskitasolla noin 10-12 min. kunnes ne ovat kauniin kullanruskeita.

Jauhelihakastike muuttaa piirakkaan

Kirjoitettu by Kaisa

Alkuviikosta keittelemäni hieman erilaisen jauhelihakastikkeen loppu pääsi muutama päivä valmistuksensa jälkeen jatkojalostukseen. Sen sijaan, että olisin keittänyt yhden annoksen pastaa kastikkeen kumppaniksi sijoitin sen osaksi piirakkatäytettä. Valinta oli hyvä ja luulen, että miltei mikä tahansa jauhelihakastike toimisi tässä Smoothiempaa Menoa -blogista lainatussa piirakkareseptissä. Itse en yleisesti ottaen arvosta jauhelihaa piirakan täytteenä kovinkaan korkealle, mutta tällä tavalla kastikemuodossa ja oikealla tavalla jatkettuna lopputulos oli maukas. Myös reseptin pohjataikina, johon itse tosin käytin jauhoja hieman laveammalla valikoimalla, oli hyvä.

img_9345Siis mikäli jauhelihakastiketta sattuu jäämään tähteille, kokeilkaa toki seuraavaa. Ja niin, mistään kaunottaresta ei tämän piirakan kohdalla voida puhua, joten kuvasin tällä kertaa vain todistusaineistoa siitä, että kaikki meni – hyvällä ruokahalulla.

Jauhelihakastikepiirakka

Vuoallinen

img_9344Pohja:
3 dl jauhoja (minulla oli 2 dl vehnä- ja 0,5 dl durum- sekä maissijauhoja kumpaistakin)
75 g voita
75 g maustamatonta tuorejuustoa
0,5 tl suolaa
2 rkl kylmää vettä

Täyte:
3 dl jauhelihakastiketta
6 rkl kermaviiliä (minulla oli kreikkalaista jogurttia, joka toimi hyvin sekin)
1 rkl balsamicokastiketta
2 tomaattia
2 dl juustoraastetta

Tee ensin pohja. Nypi voi, tuorejuusto sekä jauhot kulhossa. Lisää suola sekä vesi.
Vaivaa taikina valmiiksi ja laita hetkeksi jääkaappiin. Tee sillä välin täyte.
Sekoita kermaviili ja balsamico jauhelihakastikkeeseen. Leikkaa tomaatit viipaleiksi.
Taputtele taikina piirakkavuokaan reunoille asti. Esipaista 10 min. 200-asteissa uunissa.
Levitä jauhelihatäyte pohjan päälle ja asettele tomaattiviipaleet täytteen pinnalle. Sirottele päällimmäiseksi juustoraaste ja paista noin 25 min. uunin keskitasolla.

Hieman erilainen jauhelihakastike, padalla tai ilman

Kirjoitettu by Kaisa

Nyt ovat hetkeksi sukuloinnit sukuloitu, joten tähän väliin on hyvä sujauttaa ainakin yksi arkiruokaresepti, ennen kuin ajatukset siirtyvät tulevaan pyhäinpäivän illalliseen.

img_9283Seuraava kastikeresepti löytyi, kun etsiskelin sopivaa käyttöä pakasteessa piileskelevälle palvikyljen palaselle. Melko hyvää, sanoisin, ja hieman erilaista siihen nähden, miten yleensä olen tottunut jauhelihakastikkeen tekemään. Alkuperäisessä ohjeessa, jonka löysin Palasia arjestani -blogista mainittiin, että tämän voisi valmistaa myös uunipadassa, mutta itse koin, että kasarissa hauduttaminen riitti mainiosti. Toki pataakin kannattaa kokeilla, mikäli sille päälle sattuu, ovathan pataruoat tunnetusti vallan maukkaita.

Näin tällä kertaa, lokakuun viimeisenä. Lämmin kotiruoka auttaa, kun ulkona on pimeimmistä pimeintä ja niin märkääkin, että pelkkä vilkaisu ulos saa niskakarvat nousemaan pystyyn. Ja näitä variaatioita on aina mukava kokeilla, että ei arki pääse tuntumaan tylsältä.

Jauhelihakastike uunilla tai ilman

4 annosta

img_9274400 g naudan jauhelihaa
1 sipuli
2 valkosipulinkynttä
150 g palvikylkeä
100 g aurinkokuivattuja tomaatteja
ripaus mustapippuria ja suolaa
1 tlk tomaattimurskaa
2 dl vettä
1 tl kuivattua oreganoa
1 tl kuivattua timjamia
1 tl kuivattua basilikaa

Lisäksi:
pastaa
parmesaania

Kuori ja hienonna sipulit. Leikkaa palvikylki kuutioiksi.
Ruskista jauheliha paistokasarissa. Lisää sipulisilppu ja kylkikuutiot. Anna paistua pari minuuttia.
Soseuta aurinkokuivatut tomaatit sauvasekoittimella. Lisää ne jauhelihan joukkoon ja anna kastikkeen kuumentua kiehumispisteeseen. Mausta kastike suolalla ja mustapippurilla. Suolaa ei tarvita paljon; palvikylki ja aurinkokuivatut tomaatit ovat melko suolaisia itsessään.
Jos valmistat kastikkeen padassa, kaada se tässä vaiheessa pataan.
Lisää kastikkeeseen vielä tomaattimurska, vesi ja yrtit. Sekoita hyvin.
Hauduta padassa kannen alla 150-asteisessa uunissa noin 45 min. tai jatka valmistus loppuun asti kasarissa liedellä, jolloin kastiketta haudutellaan niin ikään kannen alla miedolla lämmöllä kolmen vartin verran.
Tarjoile pastan ja parmesaanin kera.

Isomummi, Pikku-Rouva ja Pikku-Kokki vol. 3: omenapiirakkaa molemmille käsille

Kirjoitettu by Kaisa

Leivontatouhut sivukylän keittiössä jatkuvat. Tästä piirakasta totean tällä kertaa ainoastaan nopeasti, että mainoksensa mukaisesti sitä tosiaan söisi kaksin käsin – ja vieläpä ihan sellaisenaan. Tosin tuskinpa vaniljakastike tai -jäätelö tekisi pahaa tällekään makoisalle ystävälle.

Siis suosittelen, mielestäni tätä voisi kutsua vaikkapa kielen vieväksi, ehkäpä yhdeksi parhaista maistamistani omenapiirakoista. Noussee sinne valkosuklaalla kruunatun raparperipiirakan tasolle.

P.S. Se on sitten paljon parempaa, kuin mitä ulkonäkö antaa ymmärtää. Näin pellille leivottuna kauniit vuokakuvat piti tällä kertaa unohtaa, mutta uskoisin palaavani tämän reseptiikan pariin vielä tulevaisuudessakin. Heräsi nimittäin ajatus, että tätä täytyy testata luultavasti marjapiirakankin muodossa…

Rapea omenapiirakka

Vuoallinen (mikäli haluat tehdä pellillisen kaksinkertaista annos)

img_9266200 g voita
1,5 dl sokeria
3 dl vehnäjauhoja
1 kananmuna
0,75 dl maitoa
1 tl leivinjauhetta
1 tl vaniljasokeria
3-4 pienehköä omenaa
2 tl kanelia
0,75 dl tummaa sokeria (esim. muscovado- tai fariinisokeria)

Tarjoiluun:
vaniljakastiketta tai -jäätelöä

Sulata voi ja sekoita siihen sokeri. Lisää hiljalleen joukkoon vehnäjauhot. Erota taikinasta 1,5 dl, se ripotellaan lopuksi piirakan päälle koristeeksi.
Lisää taikinakulhoon kananmuna, maito, leivinjauhe ja vaniljasokeri. Sekoita taikina tasaiseksi.
Kaada taikina voideltuun piirakkavuokaan. Viipaloi omenat ja asettele ne taikinan päälle.
Ripottele pinnalle kaneli ja sokeri sekä sivuun alussa jätetty taikina.
Paista 200-asteisessa uunissa puolisen tuntia.
Tarjoile piirakka hieman jäähtyneenä vaniljakastikkeen tai -jäätelön kera.

Isomummi, Pikku-Rouva ja Pikku-Kokki vol. 2: liharuukkua perinnepadasta käsin

Kirjoitettu by Kaisa

Äidin ja poikasen mukavat päivät maaseudulla sen kun jatkuvat. Toissa yön tosin vietimme tätini luona, tämän sivukylän ulkopuolella, ”kirkolla”, kuten täällä päin tavataan sanoa. Pikku-Kokki oli taas innoissaan; nautti sydämensä kyllyydestä, lirkutteli päivän, lirkutteli miltei yönkin. Ah, maalaisilma tekee hyvää päiväunille, heikkoa yöunille – ainakin mitä noihin aloitteleviin ihmisyksilöihin tulee. Mutta unista viis, itselläni riittää täällä virtaa aamusta iltaan. Parhaiten tunnen akkujeni latautuvan, kun pääsen toteuttamaan itseäni, vaikkapa keittiön puolelle.

Toissapäivänä mummin kaappeja kolutessani satuin törmäämään ihastuttavaan esineeseen, yksinäiseen, kannettomaan pataan. Kun mummi kertoi sen kuuluneen hänen äidilleen, minulle tuli pakottava tarve saada valmistaa siinä jotakin. Näinpä sopivia pataruokareseptejä etsiskellessäni törmäsin seuraavaan liharuukkureseptiin, jonka jakamisesta kiitän Manteliunelmia-blogia.

img_9245Liharuukusta tuli hyvää ja tätä yksinkertaista reseptiä voinkin lämpimästi suositella. Valmistus ei sinänsä vie paljoakaan aikaa, ruoka kun hautuu kypsäksi itsekseen uunin lämmössä. Tätä makustellessa mieleen tuli heti erilaisia yhdistelmiä täyttää pata ja päästä käsiksi täysin erilaisiin makumaailmoihin. Itse ajattelin ainakin kreikkalaistyylistä vaihtoehtoa, johon sujauttaisin kesäkurpitsan ohella vaikkapa lampaanlihaa, fetaa ja paprikaa tai jonkinlaista kanapataa. Varioikoon kukin tavallaan.

Alkuperäisreseptiikassa ei lisäkkeitä mainittu, mutta me keitimme ruukun oheen riisiä, joka mielestäni täydensi ateriaa sopivasti. Vallan mainio kylmän ja pimeän loppusyksyisen päivän päivällinen, jonka voi muuten mainiosti koota myös neljään pienempään ruukkuun.

Lihaisa uuniruukku

4-6 annosta

img_92522 sipulia
2 salottisipulia
3-6 valkosipulinkynttä
voita
1 kesäkurpitsa
soijakastiketta
500 g lihaa makusi mukaan, esimerkiksi porsaanlihasuikaleita tai naudan sisäpaistia
1 tl suolaa
paprikajauhetta
chilijauhetta
basilikaa
timjamia
2 dl ruokakermaa
juustoraastetta

Lisäksi:
riisiä

Pilko sipulit ja valkosipulit. Kuullota ne voissa paistinpannulla. Laita kuullotetut sipulit pataan.
Kuutioi kesäkurpitsa pieniksi paloiksi. Lisää kesäkurpitsat sipulien seuraksi pataan ja sekoita. Mausta soijakastikkeeella.
Mikäli käytät paistia, kuutioi liha. Ruskista lihakuutiot tai -suikaleet voissa paistinpannulla. Mausta suolalla, paprikajauheella ja chilijauheella.
Kaada lihat lihanesteineen vihannesten joukkoon. Laita joukkoon basilikaa ja timjamia.
Mikäli teet pieniä ruukkuja, lusikoi liha-kasvissekoitusta ruukkuihin, jokaiseen yhtä paljon.
Kaada ruokakerma joko pataan tai ruukkuihin ja ripottele pinnalle reilusti juustoraastetta.
Paista 150-asteisessa uunissa noin 2 tuntia.
Tarjoile sellaisenaan tai riisin kera.

Isomummi, Pikku-Rouva ja Pikku-Kokki vol. 1: valkosuklaa-mustikka -muffinssit

Kirjoitettu by Kaisa

img_9189Koska minulla nyt on harvinaislaatuinen tilaisuus viettää aikaa kotiympyröiden ulkopuolella, päätin pakata Pikku-Kokin ja itseni kimpsuinemme ja kampsuinemme ja lähteä viikoksi haistelemaan maalaisilmaa isomummin tiluksille. Mikä ihastuttava tapa viettää näitä ehkäpä vuoden ankeimpia aikoja, kun syksy alkaa vaihtua pimeämpääkin pimeämmäksi alkutalveksi, mutta joulua ei ihan vielä kehtaa ruveta tunnelmoimaan. Samalla saan itse sitä toivottua aikuisseuraa arkipäiviini, mummi ihastella sukumme nuorimmaista ja Pikku-Kokki nauttia sylittelystä miltei aamusta iltaan. Tämä viikko ei taida jäädä lajinsa ainokaiseksi…

Keittiöpuuhastelua en toki tahtonut tälläkään viikolla jättää harjoittamatta. Koska mummi tuntui olevan asiasta enemmän kuin samaa mieltä, valtasin hetimiten pääkokin paikan mummin hypätessä omiin hovinarrin saappaisiini. Voi, miten rentouttavaa olikaan päästä pitkästä aikaa uunin äärelle ilman alituista keskeytyksen uhkaa.

Vaikka herkuttelu lomailuun kuuluukin, emme kuitenkaan kaksissa naisissa – etenkään kun Pikku-Kokista ei vielä ole apua syömishommissa – olisi saaneet kovin suurta herkkumäärää tuhotuksi, joten mikä parasta loppuviikosta seuraamme saapuu aimo annos muitakin sukulaisia. Saan siis leipoa huomattavasti enemmän. Jee! Ja koska yhdet syntymäpäivätkin osuvat viikonloppuun, saan hyvän syyn tehdä kakunkin. Tuplajee!

Mutta takaisin alkuviikkoon. Ensimmäinen toimeksiantoni oli leipoa jotakin mummini emännöimän kutomapiirin rouville. Seuraavat valkosuklaa-mustikka -muffinssit tuntuivat sopivalta vaihtoehdolta tämän tyyppiseen tilaisuuteen. Mustikkamuffinssit, enpä tiedä miksi, mutta jotenkin ne kuulostavat sellaisilta vanhempien naisten suosikeilta. No, hyviä näistä tulikin, vaikka suklaata olisi mielestäni saanut olla huomattavasti enemmän, ehkäpä jopa tuplaten. Reseptistä kiitän Kakku Taikuria.

Ja niin, nämä leivottuani päätin, että pieniä paperisia, taikinasta levähtäviä muffinssivuokia en enää tästä lähtien harrasta, vaan hankin itselleni kunnollisen muffinssivuoan, jossa leivoksista saa kunnon kokoisia, sellaisia ihanan amerikkalaisia. Sillä niin se vain on, että ulkonäkö vaikuttaa makuun – ainakin leipojan kohdalla.

Valkosuklaa-mustikka -muffinssit

12 ”Amerikka-kokoista” annosta

img_92383 kananmunaa
1,5 dl sokeria
100 g voita
4 dl vehnäjauhoja
2 tl leivinjauhetta
1 dl vaniljakastiketta
100 g valkosuklaata (suositan harkitsemaan suurempaa määrää)
200 g jäisiä mustikoita

Vatkaa kananmunat ja sokeri vaahdoksi. Sulata voi. Sekoita keskenään jauhot ja leivinjauhe. Rouhi valkosuklaa.
Sekoita kananmuna-sokerivaahtoon käännellen jauhot, voisula ja vaniljakastike pienissä erissä.
Käännä joukkoon suklaarouhe ja viimeiseksi jäiset mustikat. Kääntele mustikoita varoen, jotta mehu ei värjää koko taikinaa.
Paista 200-asteisessa uunissa noin 15 min.