Tämän jutun kirjoitan, sanoittepa mitä vaan. Kerron teille Raksusta, näkymättömästä hahmosta, eräänlaisesta kodin hengettärestä, jonka tarkoituksena on yksinkertaisesti tuottaa hyvää. Eräänä päivänä Raksu lähetti minulle ihastuttavan tekstiviestin, toisena hän taas imuroi asuntomme. Kerran Raksuli pukeutui Aleksi-pukuunsa ja haki minut iltavuorosta. Lauantaiaamuna herätessäni löysin keittiönpöydältä kirjeen: Raksu oli jättänyt minulle terveisensä, joka sisälsi hänen ehdotuksensa, miten herättää makoisalla tavalla aviomieheni tähän ensimmäiseen loma-aamuun.
Kananmuna-pinaattipaistoksen reseptiikan hän oli löytänyt blogista nimeltä Health 360 ja mustikkarahkan – jonka minä kuitenkin uudelleennimesin – taas Kotiliedestä. Modifioin tosin ohjetta muutenkin jonkin verran; vaihdoin puolukat mustikoihin, kreikkalaisen jogurtin rahkaan ja macadamiapähkinät cashewpähkinöihin. Myös kaurakruunun voi oli oma lisäykseni. Tehköön kukin kuten parhaakseen näkee.
Raksun ohjeistuksella tästä lomanavausaamupalasta kehkeytyi vallan makoisa, joten suosittelen ohjeita. Erittäin helppojakin ne ovat, joten aikaakaan ei järin paljon vaadita.
Laita pinaattikuutiot annosvuoan pohjalle. Riko päälle yksi kananmuna. Lorauta joukkoon kermaa tai maitoa. Ripottele päälle hieman muskottipähkinää, kurkumaa ja mustapippuria. Lisää myös suolaa makusi mukaan. Kuorruta paistos juustoraasteella.
Paista kypsäksi 200-asteisessa uunissa, noin 15 min.
Mustikkarahkaa rapean kaurakruunun kera
1 annos
Kaurakruunu: 0,5 dl kaurahiutaleita
0,25 dl pähkinöitä oman maun mukaan (esim. cashew, macadamia)
0,25 dl ruokosokeria
0,25 tl piparkakkumaustetta
voita
Rahka:
reilu 1 dl mustikoita (tai vaihtoehtoisesti puolukoita / mansikoita)
1 rkl tummaa siirappia
100 g maitorahkaa
(sokeria)
Rouhi pähkinät esimerkiksi morttelissa.
Mittaa kaurakruunun ainesosat pannulle ja paahda niitä voissa, kunnes sokeri sulaa. Jäähdytä seos.
Kaada marjat sekä siirappi tehosekoittimeen ja hurauta soseeksi. Voit soseuttaa ainesosat myös sauvasekoittimella.
Sekoita marjasose varovasti rahkan joukkoon. Lisää tarvittaessa hiukan sokeria.
Mittaa lasiin kerroksittain ensin kauraa, sitten mustikkarahkaa ja lopuksi vielä aimo kerros kauraa.
Seuraajamme ovat ehkä jo huomanneet, että minusta on mukavaa silloin tällöin hemmotella Aleksia erikoisaamiaisen merkeissä – ujosti voisin todeta, että tästä on pikku hiljaa tullut tapa, noin kuukausittain toteutuva…
Viime viikonloppuna aamiaislajitelmani koostui sangen klassisista annoksista, kun pöydässä toisensa kohtasivat munakas sekä kaneliomenalla ryyditetty rahkajogurtti. Munakkaan reseptiikka, jota hieman olen toki varioinut, on bongattu jo aiemmin mainitsemastani Lautasellesi – Sinu taldrikule -blogista. Omena-rahkakerrostelma sen sijaan on täysin oman makuaistini varassa syntynyt hässäkkä, lopputulokseltaan melko mainio sellainen.
Esittelen lopuksi myös aiemmin kesällä valmistamani ”munayllätyksen”, joka tosin edustaa hieman toisenlaista (aamupala)kulttuuria ja suosittelisinkin tätä ruokalajia pikemminkin runsaalle brunssille tai lisäkkeeksi pääruoalle kuin aamupalapöytään. Jopa Aleksin makuun tämä taisi olla hieman liian tuhtia ollakseen ”aamupalaa”. Pääruokana se esitettiinkin sangen hauskassa uudessa blogituttavuudessani Iskä kokkaa, josta löysin nämä vanhan miehen Yllättävät munat. Yllättävän hyviä, yhdyn iskän sanoihin…
Pinaattinen munakas
2 annosta
Huom! Hyvän paistotuloksen saavuttaaksesi suosittelen ensin kuumentamaan pannun hyvin kuumaksi (6) ja heti munakasmassan sinne kaadettuasi laskemaan lämpötilan alhaiseksi (1). Näin kannen alla hauduttamalla syntyy paras lopputulos.
Silppua sipulin varret, leikkaa isot pinaatinlehdet paloiksi. Mikäli käytät pakastepinaattia, sulata sitä hieman. Kypsennä sipulia sekä pinaattia hetki keskikuumalla pannulla oliiviöljyssä. Mikäli pinaatinlehdet ovat tuoreita, ne saavat kutistua vähän, mutta vain niin, että ne säilyttävät kauniin vihreän värinsä.
Riko kananmunat kulhoon, lisää maito, suola sekä pippuri ja vatkaa aineet keskenään. Leikkaa kinkku ja tomaatti paloiksi ja sekoita kananmunaseoksen joukkoon. Kaada massa pannulle pinaatin joukkoon ja sekoita vielä pannulla. Lisää munakkaan pinnalle tuoretta persiljaa.
… ja lautasella.
Anna paistua miedolla lämmöllä kannen alla kunnes munakas melkein hyytyy pannulle. Leikkaa munakas neljään osaan ja kääntele palat pannulla. Anna toisella puolella vaan hyytyä.
Raasta kuorittu omena ja sekoita raasteeseen kanelia.
Sekoita rahka-jogurtin ainesosat keskenään sopiviksi katsomillasi suhteilla; mikäli haluat kevyempää, käytä suhteessa enemmän rahkajogurttia, mikäli täyteläisempää, lisää turkkilaisen jogurtin määrää. Omenahillon ja sokerin määrillä säätelet annoksen makeutta.
Kokoa annos: pohjalle omenaraastetta, pinnalle rahka-jogurttia. Toki kerroksia voi olla useampiakin, mutta suosittelen aloittamaan omenalla ja päättämään rahkaan.
Yllättävät munat
4 annosta
Toimii mainiosti annoksiksi jaettuna.
800 g perunoita
2 dl maitoa
100-150 g juustoa
60 g voita tai margariinia
4 kananmunaa
1 rkl tuoretta timjamia, persiljaa ja / tai tilliä
suolaa ja mustapippuria maun mukaan
Keitä perunat kuorittuina. Murskaa muussiksi, lisää puolet voista sulatettuna, samoin raastettu juusto ja maitoa sen verran, että syntyy tavallisen perunamuussin koostumusta vastaava seos.
Voitele uunivuoka, korppujauhota se ja taputtele muussi tasaisesti vuokaan. Ota esimerkiksi juomalasi ja painele muussiin neljä kuoppaa. Sulata loppu voi ja jaa se tasaisesti kuoppiin. Riko jokaiseen kuoppaan varovasti yksi kananmuna siten, että keltuainen ei hajoa. Ripottele pinnalle suolaa ja pippuria. Jos haluat, voit jakaa ainekset neljään omaan annoskulhoon jo ennen uuniin laittoa.
Paista 180-200 asteisessa uunissa, kunnes kananmunat ovat kypsiä. Riittää, että ne näyttävät kypsiltä, vaikka keltuaiset olisivatkin vielä löysiä, sillä ne jäykistyvät jossain määrin syödessä ja toisaalta toimivat kastikkeena.
Ennen pöytään nostamista ripottele timjamia, persiljaa ja tilliä pintaan.
Tämä tuntuisi sopivan erityisen hyvin esimerkiksi jauhelihapihvien rinnalle.
Arkinen vapaapäivä; mikä ihana syy laatia pikku perheelle päivällinen… Vaikka ruoanlaitossa parasta onkin se, että omassa taloudessamme sitä voidaan kutsua harrastukseksemme, yhdeksi meitä yhdistävistä asioista, on myös mukavaa silloin tällöin viettää keittiössä iltapäivä ihan omillaan. Ilahduttaa toista. Ja kun tekee kokonaan itse, saa myös itse päättää, mitä aikoo valmistaa – alusta loppuun.
Broileria teki mieli, sitä siis. Mitä lisäkkeen valintaan tulee, kantavana ajatuksenani oli tällä kertaa kikherne, raaka-aine joka omalla ruoka-aineiden suosikkilistallani sijoittuisi takuuvarmasti melko korkealle, mikäli sellaisen laatisin.
En tiedä, miksi minä niin tykkään taiteilla näiden koipien kera – erityisesti syömisvaiheessa – mutta koska niin on, valmistinpa niitä, jälleen kerran. Uusi resepti, uusi maku; oikein makoisa sellainen. Kikhernejutskasta kiitos Kahden keittiöön.
Lisähuomautuksena mainittakoon, että nämä kaksi ruokalajia yhtäaikaisesti nautittuina eivät välttämättä kaipaa jogurttikastiketta rinnalleen, mutta mikäli koipia haluaa natustella esimerkiksi riisin tai kuskusin kera, suositan ehdottomasti valmistamaan myös kastiketta.
Sitruunaiset broilerin koipireidet (ja jogurtti-kurkkukastike)
annosmäärä riippuu koipien määrästä, 1 koipi / ruokailija
reilu kilo broilerin koipireisiä
1 paistopussi
Mausteseos:
4 tl sitruunankuoriraastetta (1 sitruuna)
20 g persiljaa
2 valkosipulinkynttä
0,5 rkl himalajan suolaa, tavallista hiukan enemmän
0,5 tl valkopippuria
0,5 dl rypsiöljyä
Pane uuni kuumenemaan 175 asteeseen.
Irrottele varovasti sormilla ja pienellä terävällä veitsellä broilerin koipireisien nahka niin, että se jää kiinni koipiluuhun.
Pese sitruuna hyvin ja raasta kuoren keltainen osa. Sekoita kaikki mausteseoksen ainekset keskenään. Levitä seos koipireisien pinnalle ja vedä nahkat takaisin mausteiden päälle.
Pane koipireidet paistopussiin. Sulje pussi ja nosta se uunipannulle. Leikkaa yksi pussin kulma auki, jotta höyry pääsee siitä ulos. Kypsennä broilerin koipireisiä uunissa noin 50 min.
(Sekoita kastikkeen ainekset keskenään. Tarkista maku ja mausta lisää halutessasi.)
Kuori ja hienonna sipuli. Kuullota keltasipulia oliiviöljyssä muutaman minuutin ajan. Lisää pannulle murskatut valkosipulinkynnet, aurinkokuivatut tomaatit suikaleina ja cayennepippuri / chili. Jatka kuullottamista parin minuutin ajan.
Valuta kikherneistä vesi pois ja lisää ne pannulle. Lisää pannulle pinaatti kourallinen kerrallaan. Jos käytät tuoretta pinaattia, lisää uusi kourallinen vasta sitten, kun edellinen satsi pinaatilehtiä on mennyt hieman kasaan. Lisää lopuksi kookosmaito ja limemehu.
Anna kiehua miedolla lämmöllä noin 10 min. Tarkista maku ja lisää tarvittaessa suolaa.
Heti alkuun todettakoon, että minä käytän sanaa muffinssi, vaikka Kielitoimisto suosittaisi mitä (toisin sanoen muffinia). Tässä selitys: muffini kuulostaa pahalta, vähän vohvelikeksiltä, siltä mummoherkulta, ja muffinssi taas hyvältä. Tunnelmalliset maut ovat hyviä, eivät pahoja.
Vuokien ohella tällä tarinalla ei kuitenkaan ole mitään tekemistä muffinssien kanssa, vaan jälleen kerran puhutaan aamupaloista, brunssiherkuista. Mikä sen oivallisempi tapa selättää jälleen yksi sateesta harmaa arkiaamu, kuin kirjoittaa siitä kesäisestä helleaamusta – päivää ennen häitä – jolloin päätin hemmotella tulevaa aviomiestäni näillä makupaloilla.
Suolaisen version ohjeen löysin Helsingin Sanomista ja lopputulos oli maukas, kuten lehden reseptiikoilla yleisesti ottaen on tapana olla. Makea puoli tätä aamuhetkeä taas on peräisin Lautasellesi – Sinu taldrikule -blogista; suosittelen niin Suomen kuin Viron ruokakulttuureista kiinnostuneita tutustumaan. Oiva idea mielestäni kaiken kaikkiaan: paistamalla uunissa pannukakut, jotka muuten amerikkalaiseen tapaan valmistettuina vaatisivat pannulla paistamisesta käryävän keittiön, säästyy niin aikaa kuin vaivaakin ja kaiken lisäksi kaikki pääsevät nauttimaan herkuista samanaikaisesti. Kannatan siis kokeilemaan!
Alkuperäinen resepti pannukakkuihin löytyy täältä. Kuva on huomattavasti omaani herkullisempi, mutta koska kermavaahto ei ole se Aleksin juttu, mitä pannukakkuihin tulee (punainen hillokin tosin vain rekvisiittaa, Aleksi nautti omansa omenahillolla), en viitsinyt kakkuja kermalla kuorruttaa. Itse ottaisin ehdottomasti kerman ja punaisen, makean, hillon kera.
Rinnalle pannu kahvia, niin nautinto on taattu. Hyvää huomenta!
Hienonna sipulit ja kuullota öljyssä.
Voitele kahdeksan koloa muffinssipellistä.
Vatkaa munien joukkoon kerma ja mausta seos mustapippurilla. Jaa seos muffinssipellin voideltuihin koloihin.
Paloittele savulohi / poro. Jaa palat munakkaisiin. Ripottele päälle juustoraaste.
Kypsennä 175-asteisessa uunissa 10-12 min. Munakkaat saavat jäädä keskeltä pehmeiksi.
Voitele kuusi muffinssivuokaa tai -paikkaa.
Sekoita kulhossa kuivat aineet keskenään. Sekoita toisessa kulhossa maito, kananmuna ja voi, lisää joukkoon kuivat aineet. Sekoita vispilällä tasainen taikina. Paloittele banaani, kääntele palat taikinan joukkoon.
Lusikoi taikina muffinssipaikkoihin ja huomioi, että jokaisessa annoksessa olisi myös banaania.
Paista uunin keskitasolla 200 asteessa 15 min. tai kunnes minipannukakut ovat kypsiä ja saaneet pinnalle kullanruskean sävyn.
Tarjoile mieltymystesi mukaan, esimerkiksi hillon ja kermavaahdon kera.
Nyt kun tuo pitkään ja hartaasti odotettu suuri päivä on jo historiaa, uusi luku elämänkirjassa aloitettu, häämatka onnellisesti loppuunsaatettu, on aika jälleen palata elämän perusasioihin, siis muiden muassa ruokaan, itse tehtyyn sellaiseen.
Yksi niin sanotuista varmoista nakeista on hampurilainen; helppoa ja herkullista, variaatioiden mahdollisuus rajaton. Tällä kertaa hyödynsimme purilaisissamme aiemmin kotlettien kera valmistamastamme savuluukastikkeesta tähteeksi jääneet porsaankylkipalat, jotka olimme jo tuolloin valmistaneet niin sanottuun nyhtömuotoon. Ohjeen voit tarkistaa täältä. Kruunasimme nyhtölihan viinihillolla, jota suosittelemme myös kokeilemaan, mikäli on valmis uhraamaan miltei kokonaisen punaviinipullon tämänkaltaiseen toimintaan; sopii hampurilaisten lisäksi myös esimerkiksi broilerin kera, paholaisen hillon tapaan tai rinnalle.
Kun edellä mainittujen lisäksi tehtailee vielä ikisuosikkiamme valkosipuli-basilika-jogurttikastiketta on hampurilaisnautinto taattu. Itse lisäilin omaani vielä perinteisen salaatti-tomaatti-herkkukurkku-cheddar -nelikon, Aleksi sen sijaan valitsi tällä kertaa miehekkäämmän, epävihreän vaihtoehdon. Hyvää kuulemma tuokin.
Rouva purilainen…… ja lihaisa herransa.
Lopuksi kerrottakoon, että taannoisella häämatkallamme varsinkin Aleksi kunnostautui hampurilaisten syönnissä ja variaatioita kohtasimmekin kiitettävän määrän aina hienon ranskalaisen ravintolan versiosta pubiburgereiden kautta lentoaseman ”Skinny burgeriin”, joka laiheliiniuudessaan ei onnistunut syöjäänsä vakuuttamaan. Pääasiallisesti muut toimivat mainiosti, mutta siitä onnistuivatko ne mehukkuudessaan voittamaan itse tehdyn, en menisi takuuseen…
Kotiruoka paras ruoka, vaikka toki ravintoloitakin tarvitaan – varsinkin kun rouvas- ja herraselämää vietetään!
Pilko salottisipulit pieniksi paloiksi. Kuullota sipulisilppua paistinpannulla voissa muutaman minuutin ajan.
Kaada joukkoon viini ja anna haihtua siitä puolet. Lisää sokeri, keitä kokoon hilloksi ja kaada hillo kulhoon.
Ilja Björs, Antti Ahokas, Jukka Nykänen, Arto Koskelo & Mika Wist: Juuri nyt : suomalaisen keittiön uudet klassikot Kuvat: Riitta Sourander
WSOY, 2014
Juuri nyt on nimensä mukainen opus monella tapaa. Ensinnä tietysti siitä syystä, että sen perimmäinen tarkoitus on saattaa kymmenen vuoden ikään ehtineen ravintola Juuren suosikit ja klassikot kotikokkien ulottuville, siis tehdä reseptiikkojensa myötä mahdolliseksi toteuttaa makumatka yhteen Helsingin ensimmäisistä luomuravintoloista edes poistumatta kotoaan. Toiseksi teoksen nimenmukaisuutta tukee tämän kotimaisia raaka-aineita arvostavan ravintolan ajatus suomalaisen ruoan sesonkivetoisuudesta. Ruokaa tehdään siitä, mitä juuri nyt on saatavilla, tuoreesti, vuodenaikoja mukaillen ja kunnioittaen. Esille pääsevät yhtä lailla niin kevät, kesäiset maut marjoineen, syksy sienineen kuin talvi tuhteine liharuokineen. On myös syytä mainita villiyrtit, jotka ovat teoksessa runsaasti edustettuina. Kertoohan keittiömestari Markus Maulavirtakin esipuheessaan kokeneensa juuri Juuressa ensi kerran nuo ”rikkaruohot”, jotka sen jälkeen ovat ravintola- ja ruoanlaittomaailmassa päätyneet arvoon arvaamattomaan ja todelliseen nosteeseen, voisi ehkä sanoa jopa hifistelyn kohteeksi.
Itse pidän Juuren ruokafilosofiaa erittäin viisaana: se pohjaa perinteisiin, mutta katsoo tulevaisuuteen. ”Ruokakulttuuriin ei tarvitse suhtautua kuin muinaisaarteeseen, jonka muuttumattomuutta tulisi vaalia. Herkullinen ruoka antaa sijaa mielikuvitukselle ja uusille tulkinnoille.” Vaikka haluaisikin syödä perinteistä suomalaista ruokaa, ei välttämättä halua syödä poronkäristystä – tai ainakaan poronkäristystä ja perunamuusia, ainakaan kovin usein, ainakin kun on niin paljon upeita vaihtoehtoja.
Mitä itse reseptiikkaan tulee, teoksen avulla on selvästi tarkoitus valmistaa hieman hienompaa ruokaa, ei sitä jauhelihakastike- ja makaroonilaatikko -osastoa. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että tarttuakseen tähän kirjaan olisi oltava jonkin sortin keittiömestari. Ei, kirjan ohjeet ovat selkeitä ja resepteissä käytetyt ainesosat yleisesti ottaen melko helposti hankittavissa. Pelkkä kiinnostus ja viitseliäisyys riittävät, kiireetöntä aikataulua unohtamatta. Ja halua pipertää – sitä vaaditaan ehdottomasti. Siis suosittelen.
Viimeinen viikonloppu ennen astumista avioliiton satamaan, edellisenä päivänä ulkoilmassa vietetty The Sporttipäivä sekä uusi valloittava keittokirjatuttavuus riittävät varmasti selittämään sitä, että kaksi ihmistä ovat valmiita viettämään yhden helteisen sunnuntai-iltapäivän keittiössä. Hyvä ruoka, parempi mieli – onnistunut ateria, vieläkin parempi mieli.
Pitkästä aikaa valmistimme siis yhdessä illallisen pitkän kaavan mukaan. Keittokirjauutukainen, josta reseptiikat napsimme on Juuri nyt : suomalaisen keittiön uudet klassikot, joka nimensä mukaisesti esittelee helsinkiläisravintola Juuren suosikkireseptejä vuosien varrelta. Tässä kohtaa sen enempää opukseen puuttumatta, totean ainoastaan, että kannattaa pureutua Juureen, juurta jaksain. Lisäksi kannattaa kokeilla juuri näitä reseptejä, me ainakin nautimme työmme lopputuloksesta alusta loppuun.
Pienenä sivuhuomautuksena mainittakoon, että mikäli kotletit haluaa valmistaa oikeaoppisesti, ne käsittääkseni tulisi leivittää ja paistaa pannulla kauniin ruskeiksi ennen uuniin laittamista. Me kuitenkin teimme helpomman kaavan mukaan ja paistoimme ainoastaan uunissa. Oikeaoppista tai ei, hyvää joka tapauksessa.
Vinkki savuluukastikkeen toteuttajille: kastikkeen valmistuttua kerää lihat talteen, asettele ne uunivuokaan ja lorauta päälle muutama kauhallinen valmista kastiketta. Paista foliolla peitettynä noin kolme tuntia 100-asteisessa uunissa, kunnes liha on niin mureaa, että se hajoaa helposti haarukalla. Perkaa lihasta ylimääräiset läskireunukset ja riivi liha haarukalla säikeiksi. Nyt edessäsi on annos maukasta ja laadukasta pulled porkia, siis suomalaisittain nyhtöpossua.
Kastikkeesta siivilöitynä…… ja valmiiksi nyhdettynä.
Kukkakaalivanukasta ja kuivattua tomaattia
4 annosta
400 g kukkakaalia
2 salottisipulia
20 g voita
0,5 dl rypsiöljyä
1/3 ruukkua timjamia
7 dl kermaa
100 g sinihome- / vuohenjuustoa
suolaa
6-8 keltuaista
ruokosokeria
Poista kukkakaalista lehtiosat ja pilko loppuosa paloiksi. Kuori ja silppua sipulit.
Laita kattilaan voi ja öljy ja kuumenna. Kuullota kukkakaali, sipulit, yrtit ja kerma voin ja öljyn seoksessa ja anna hautua miedolla lämmöllä noin 8 min. eli kunnes kukkakaali on kypsää.
Lisää juusto ja soseuta sileäksi sauvasekoittimella tai tehosekoittimessa. Mausta tarpeen mukaan suolalla.
Paseeraa massa vielä siivilän läpi ja mittaa sen määrä desilitramitalla. Sekoita massaan keltuaiset, tarvitset yhden keltuaisen jokaista massadesilitraa kohden.
Annostele vanukasmassa sopiviin astioihin ja kypsennä 95-asteisessa uunissa noin 30 min. Jos vanukas vuokaa kevyesti ravisteltaessa heiluu, se kaipaa vielä hetken hyytymistä uunin lämmössä. Anna vanukkaiden jäähtyä huoneenlämpöisiksi.
Ripottele ruokosokeria kukkakaalivanukkaiden päälle siten, että ohut sokerikerros peittää niiden koko pinnan. Paahda sokeri polttopullolla kauniin ruskeaksi, mutta älä polta. Voit myös pitää vuokia uunin grillivastuksen alla noin 30 sekuntia, kunnes sokeri on paahtunut.
Halkaise tomaatit ja laita ne uunipellille leivinpaperin päälle leikkauspinta ylöspäin. Sekoita loput ainekset keskenään ja ripottele osa seoksesta lusikalla tomaattien päälle.
Kuivaa tomaatteja 70-asteisessa uunissa pari tuntia eli kunnes ne ovat kuivahtaneet. Pyöräytä tomaatit öljyseoksessa ennen tarjoilua.
Leikkaa leipä kuutioiksi. Pyöräytä kuutiot öljyn kanssa kulhossa ja laita pellille leivinpaperin päälle. Paahda leipäkuutioita 160-asteisessa uunissa noin 10 min. Suolaa kevyesti. Voit paistaa krutongit myös pannulla.
Laita karitsanliha isoon kulhoon ja lisää keltuaiset, kerma, pippurit, muskotti ja 1,5 tl suolaa ja sekoita ainekset tasaiseksi massaksi käsin tai monitoimikoneessa. Laita massa 15 minuutiksi kylmään vetäytymään.
Silppua lehtipersilja ja sekoita se teelusikallisella suolaa maustettuihin korppujauhoihin lautasella.
Sekoita korppujauhoseos lihamassaan ja muotoile massasta märin käsin kotletteja.
Paista 200-asteisessa uunissa 10-15 min. ja anna vetäytyä folioon käärittynä muutama minuutti ennen tarjoilua.
Savuluukastike
500 g savustettuja porsaanluita tai savustettua porsaankylkeä (itse emme saaneet tätä käsiimme, joten ostimme porsaankylkeä ja marinoimme sen Santa Marian American BBQ hickory -kastikkeella edellisenä päivänä)
2 valkosipulinkynttä
0,5 dl fariinisokeria
0,5 dl sokeria
2 salottisipulia
1/3 ruukkua timjamia
1/4 ruukkua rosmariinia
3 dl punaviiniä
1 dl omenamehua
1 litra lihalientä
(ripaus jauhettua chiliä)
suolaa
maissi-/vehnäjauhoja
Kuori ja viipaloi valkosipulit ja paahda niitä muutama minuutti kuumalla kuivalla pannulla. Ota pois ja jäähdytä.
Kuori ja silppua salottisipulit.
Laita tilavaan kattilaan sokerit ja paahda ne tummanruskeiksi. Lisää sokerin joukkoon sipulit ja savuluut ja karamellisoi niitä noin 2 minuuttia. Kaada joukkoon viini, mehu, lihaliemi, paahdettu valkosipuli ja yrtit. Kiehauta ja keitä, kunnes neste on haihtunut noin puoleen.
Siivilöi pois luut, sipulit ja yrtit (ja mausta kastike chilijauheella).
Liuota jauhot vesitilkkaan ja kaada suuruste kastikkeeseen vähitellen, kunnes se on sopivan sakeaa.
Herne-perunapyree
4 annosta
500 g jauhoista perunaa
125 g voita
250 g tuoreita tai pakasteherneitä
1,5 dl kuohu-/ruokakermaa
0,25 dl rypsiöljyä
hyppysellinen rouhittua valkopippuria
sormisuolaa
Kuori ja pilko perunat ja keitä ne kypsiksi kevyesti suolatussa vedessä. Soseuta perunat lumiraudalla tai perunanuijalla.
Sulata voi kattilassa, lisää loput ainekset perunoita lukuun ottamatta ja kiehauta, mutta älä keitä. Sekoita herneseos kulhossa sauvasekoittimella tai tehosekoittimessa tasaiseksi pyreeksi ja kääntele pyree perunasoseen joukkoon. Mausta tarvittaessa suolalla.
Kun tarkoituksena on järjestää sydämen valitulleen ikimuistoinen yllätyspäivä, on oikeastaan mahdotonta ohittaa aamupalaa. Varsinkin kun toinen on aamupalaihminen.
Silloin tällöin muutenkin tykkään hemmotella Aleksia aamupalan muodossa, olenhan itse ehkä aamuvirkuin tuntemani ihminen ja näin ollen saan mukavaa tekemistä hiljaisiin varhaishetkiini. Usein on kuitenkin yllättävän hankala keksiä sopivaa aamupalamenua; se ei saa olla liian ruokaisa, mutta ei liian köykäinenkään, ei liian makea, mutta jotain herkkuakin se voi toki sisältää. Ensimmäisenä mieleen tulevat kananmuna variaatioissaan, leipä ja erilaiset jogurtti- ja hedelmäjuomat. Näillä on menty ennenkin, mutta toisaalta, mitäpä siitä, mennään taas. Rakkaalla lapsella on monta nimeä…
Kinkkumunakas uunissa
2 annosta
4 kananmunaa
4 rkl kermaa
merisuolaa ja mustapippuria myllystä
8 viipaletta kinkkua
125 g mozzarellaa
125 g minitomaatteja
tuoretta basilikaa
Kuumenna uuni 180 asteeseen.
Vatkaa munien rakenne rikki. Lisää joukkoon kerma, suola ja pippuri. Sekoita hyvin.
Kaada munakasseos uunivuokaan tai pannuun, joka kestää uunin kuumuuden. Hienonna kinkku, pilko mozzarella ja puolita tomaatit. Nosta ne munakkaan päälle.
Nosta vuoka uuniin noin 20 min. tai kunnes munakas on hyytynyt.
Koristele basilikalla.
Lisää kaikki ainekset tehosekoittimeen. Sekoita kunnes juoma on pehmeää.
Vaihtoehtoisesti voit myös sekoittaa ainekset kapeassa kulhossa ja soseuttaa sauvasekoittimella. Toimii näinkin, mutta ainakin omalla sekoittimellani suosin jäädyttämätöntä banaania.
Sangen yksinkertainen mutta silti maukas kahden ruokalajin päivällinen syntyi seuraavilla resepteillä, jotka nojaavat lähinnä klassisiin, varmasti toimiviin makuyhdistelmiin. Avokado ja katkarapu sekä pinaatti, broileri ja vuohenjuusto; kuin luodut toisilleen. Kun jälkimmäiseen lisätään vielä vuohenjuusto ja paholaisen hillo, puhutaan jo klassikosta, jonka kohdalla metsään meno on jo miltei mahdotonta.
Eipä siis muuta kuin klassikkoaineksia käsittelemään, nautinto on jo kulman takana.
P.S. Venosiin oli alkuperäisen reseptiikan mukaan valmistettu graavilohitartaria, mutta itse korvasin lohen katkaravuilla. Toimii hyvin näinkin, mutta ehkäpä katkarapujen mieto maku jäi tässä hieman liiankin miedoksi. Kannattaa siis toki testata lohiveneitäkin.
P.P.S. Vuohenjuuston paistaminen – tai oikeastaan siinä onnistuminen – on taitolaji sinänsä, josta tunnetaan kahta koulukuntaa. Toiset paistavat juustonsa öljyn kera, toiset ilman. Itse lukeudumme (tai paistajaosapuolemme Aleksi) jälkimmäisiin, mutta lopputulos on ollut sangen vaihteleva. Nyt joka tapauksessa törmäsin vallan mainioon niksiin: kauniin ruskean ja rapean paistopinnan saavuttaakseen, ilman että juusto takertuu pannuun, kannattaa vuohenjuusto paistaa pannulla leivinpaperin päällä. Mikäli haluat paistaa molemmat puolet, aseta toinen leivinpaperi juuston päälle ja käännä. Tätä vinkkiä aiomme ainakin itse kokeilla aivan varmasti.
Katkaraputartaria salaattiveneessä
6 annosta
1 (250 g) avokado
1 rkl sitruunamehua
200 g omenaa
50 g puna- tai keltasipulia
200 g katkarapuja / graavilohta
200 g maustettua ranskankermaa (paahdettu sipuli / valkosipuli / pippuri)
6 sidesalaatinlehteä, esim. cosmopolitan
Leikkaa avokadon hedelmäliha pieniksi kuutioiksi. Laita kulhoon ja valuta päälle sitruunamehu.
Kuori ja kuutioi omena pieniksi paloiksi. Hienonna sipuli. Leikkaa katkaravut / graavilohi pieniksi kuutioiksi.
Yhdistä kaikki ainekset kulhossa.
Irrota salaatinlehdet. Nostele päälle tartaria.
Pinaattinen vuohenjuustobroileri
4 annosta
Punainen hillosilmä kateissa. Suositan ehdottomasti lisäämään.
400 g ohuita broilerin fileeleikkeitä
suolaa
ripaus mustapippuria
0,5 dl pinjansiemeniä
2 tl juoksevaa hunajaa
(öljyä vuohenjuuston paistamiseen)
1 iso vuohenjuustokiekko ruokailijaa kohden
Tällä kertaa en esittele ateriaa, vaan pikemminkin pieniä palasia. Haluan antaa teille, rakkaat lukijat, muutaman vinkin, joita ilolla suositan kokeilemaan.
Vinkeistäni ensimmäinen on paeta kotikeittiötä – sitä, joka varmasti tai ainakin toivottavasti on rakas, ehkäpä jopa kodin sydän, mutta jossa joka tapauksessa tulee vietettyä miltei kaikki se aika, joka ruoanlaittoon käytetään – ja lähteä murkinoimaan metsään, sinne luonnon helmaan, jossa ruoka maistuu aina niin vallan hyvältä. Parasta on lähteä grillin kera tai suunnata jonnekin, jossa grilli on käytettävissä. Itse suosimme omaa grilliä, siis omaa rauhaa.
Burgeri viimeisellä piknikillään.
Tällä kertaa grillissämme valmistui hampurilaisia. Tämän tyyppinen ateriointi toki vaatii runsaasti esivalmisteluja, mutta se palkitaan; lopputulos on varmasti maistuva. Hampurilaisia varten teimme valmiiksi jauhelihapihvejä (ihan vaan sipulikeitto-kermaviili-kananmuna pohjalta) sekä valkosipuli-basilika-jogurttikastiketta. Lisäksi pakkasimme mukaan Oululaisen Tosi tummaa Reissumiestä – joka muuten toimii todella maukkaana hampurilaiskuorena – sekä salaattia ja cheddar-, tomaatti- ja herkkukurkkuviipaleita, myös pienesti ketsuppia hampurilaisten alatasolle levitettäväksi. Lisäkesalaatti on hyvä tehdä mukaan annosta piristämään.
Kun kaikki edellä mainittu on tehty etukäteen, ei tulen äärellä tarvitse kuin lämmittää leivät sekä pihvit ja koota mieleisensä herkkuleipä. Grillin tuoksu, metsän siimes ja paras mahdollinen seura. Mitäs sitä muuta nauttiakseen tarvitsee?
Seuraavaksi haluan johdattaa teidät hetkeksi italialaisten makujen maailmaan ja vinkata ihastuttavasta blogista, josta vastikään sattumalta löysin itseni. Blogi on nimeltään Ripaus tryffeliä ja keskittyy hyvän ruoan ja viinin sekä niiden yhdistämisen ilosanoman jakamiseen. Ensimmäinen oma kokeiluni blogin tarjoamasta reseptiarkistosta oli italialainen perunalaatikko, joka sai vakuuttuneeksi: tätä blogia kannattaa seurata. Siis suosittelen!
Perunakakku italialaisittain
4 annosta
Sankarille supersydämellä.
4-5 muussiin sopivaa perunaa
0,5 dl maitoa
35 g voita
suolaa
mustapippuria myllystä
muskottipähkinää
25 g parmesaania
1 kananmuna
puolikas paketti mozzarellaa
35 g parman kinkkua
(35 g mortadellaa tai muuta italialaista leikkelemakkaraa / salamia)
korppujauhoja
Sisältä aitoa Italiaa.
Pese ja kuori perunat, keitä ne kypsiksi.
Lämmitä uuni 200 asteeseen.
Kun perunat ovat kypsiä, soseuta ne joko survimella tai vatkaimella.
Lämmitä maito ja lisää maito sekä voi perunasoseeseen. Sekoita hyvin ja lisää vielä suola, pippuri, muskottipähkinä ja parmesaani. Sekoita taas hyvin, lisää lopuksi kananmuna ja sekoita vielä kerran. Tarkista maku ja tee tarvittavat hienosäädöt. Muskottipähkinä on hyvin olennainen osa makumaailmaa ja toimii hyvin perunan kanssa.
Voitele uunivuoka ja levitä siihen korppujauhoja. Voit käyttää myös irtopohjavuokaa, jolloin kakun tarjoilu on helpompaa. Levitä puolet perunasoseesta vuoan pohjalle. Lisää soseen päälle mozzarellaviipaleet ja parman kinkut (sekä mahdolliset muut makkarat). Nostele loput perunasoseesta vuokaan ja peitä huolellisesti täytteet. Ripottele pinnalle vielä muutama nokare voita ja peitä koko komeus pienellä korppujauhokerroksella tai kuivilla leivänmuruilla.
Paista kakkua uunissa noin 30 min. eli kunnes pinta alkaa saada hieman väriä. Tarkista myös, että kakku on lämmin sisältä. Yleensä lämmetessään se kohoaa, joka on hyvä merkki.
Kakku on helpompi leikata, jos maltat antaa sen rauhoittua vielä kymmenisen minuuttia ennen tarjoilua.
Tarjoile sellaisenaan salaatin kera tai liharuoan lisukkeena.
Vinkeistä viimeisin lienee ehkäpä se ajankohtaisin: syökää mansikoita, ja pakastakaa. Talvi on pitkä, ja se tulee – liian pian. Tällaisen kakun, jonka tarkoituksena on yhdistää suolainen ja makea makumaailma valmistin joitakin viikkoja sitten. Oma mansikkalisäkkeeni ei välttämättä tue tätä yhtälöä, mutta itse en ole suuren suuri sinihomejuuston ystävä, joten koristin kakun omaan tapaani. Kakku sinällään oli hyvää, ei varmasti kenenkään mielestä liian äitelää, mutta voiton veivät tällä kertaa viherpippurimansikat. Niitä suositan ehdottomasti kokeilemaan! Hyviä ”lisäkkeitä” mansikoille ovat esimerkiksi juustokakut, jäätelö ja miksipä eivät myös erilaiset juustot – mikäli näistä haisuleista innostuu.
Nautinnollisia kesäpäivien jatkoja!
Päärynä-kinuskikakku viherpippurimansikoiden kera
10 annosta
Pohja:
150 g kaura- / Digestive-keksejä
50 g voita
50 g suklaapatukkaa (Snickers)
Viherpippurimansikat:
1 l (pakaste)mansikoita
2 dl sokeria
1 dl vettä
1 limetin mehu
24 viherpippuria
(Alkuperäisen ohjeistuksen mukaan viherpippurimansikat korvataan seuraavin koristein:
75 g Aura-juustoa
200 g tummia viinirypäleitä
tuoretta minttua
kinuskikastiketta)
Murskaa keksit. Lisää sulatettu voi ja veitsellä hienonnettu suklaapatukka. Taputa seos leivinpaperilla pohjustettuun irtopohjavuokaan (halk. noin 22 cm).
Laita liivatelehdet kylmään veteen pehmenemään. Vaahdota kerma. Yhdistä rahka ja sokerit. Valuta vesi liivatelehdistä. Sulata ne pienessä kattilassa ruokalusikalliseen kiehuvan kuumaa vettä. Sekoita kuuma liivateseos rahkan joukkoon. Lisää varoen kermavaahto.
Kaada täyte vuokaan. Peitä kelmulla. Anna hyytyä jääkaapissa 4-6 tuntia tai seuraavaan päivään.
Ennen tarjoilua valmista viherpippurimansikat. Mittaa sokeri, vesi ja limetinmehu kattilaan. Murskaa pippurit esimerkiksi kämmenpohjassa toisen käden peukalolla. Lisää pippurit liemeen. Keitä 5 min. tai kunnes liemi muuttuu siirappiseksi.
Kaada mansikat varovasti kuumaan liemeen. Pyörittele niitä sokeriliemessä 2-3 min. Jätä jäähymään.
Irrota kakku vuoasta ja siirrä tarjoiluvadille. Tarjoile viherpippurimansikoiden (tai edellä lueteltujen Aura-juuston, viinirypäleiden, mintun ja kinuskikastikkeen kera).
Tämän jutun kirjoitan, sanoittepa mitä vaan. Kerron teille Raksusta, näkymättömästä hahmosta, eräänlaisesta kodin hengettärestä, jonka tarkoituksena on yksinkertaisesti tuottaa hyvää. Eräänä päivänä Raksu lähetti minulle ihastuttavan tekstiviestin, toisena hän taas imuroi asuntomme. Kerran Raksuli pukeutui Aleksi-pukuunsa ja haki minut iltavuorosta. Lauantaiaamuna herätessäni löysin keittiönpöydältä kirjeen: Raksu oli jättänyt minulle terveisensä, joka sisälsi hänen ehdotuksensa, miten herättää makoisalla tavalla aviomieheni tähän ensimmäiseen loma-aamuun.
0,5 dl kaurahiutaleita
Tunnelmallisia makuja 