Tunnelmallisia makuja

Soppasunnuntai

Kirjoitettu 13 huhtikuun, 201429 kesäkuun, 2015 by Kaisa

Nyt kun lomamatkat ovat taas hetkeksi aikaa historiaa, on hyvä keskittyä hieman kotoisampiin asioihin, kuten kotoisiin kotiruokiin. Pitkästä aikaa on myös ilo ottaa kokeiluun ja käsittelyyn uusi keittokirja, tällä kertaa Marc Aulénin Sopat!

Sunnuntaipäivällisemme koostui valkosipulisaarella kruunatusta lihakeitosta, jota söimme ruisleivän kera. Ateria noudatteli siis sanasta sanaan ravintoloitsija Marc Aulénin ruokafilosofiaa ”Keep it simple!” ja tällä(kin) kertaa voi todeta, että yksinkertaisuus todella on kaunista – tai ainakin maukasta.

Itse olen keittonaisia – ollut koko ikäni – mutta Aleksin preferenssit ruokamaailmassa ovat toistaiseksi olleet hieman toisaalla, ainakin jos puhutaan kirkasliemisistä pääruokakeitoista. Sopat! -teokseen minulla on kuitenkin suuri luotto: kyllä Aleksista sen avulla ainakin hieman enemmän soppamies tehdään!

Kuten Marc toteaa, tämä on ronskia soppaa ja sopii hyvin vahvoista mauista nautiskeleville lihansyöjille. Itse olen Madridin vierailumme jälkimainigeissa viihtynyt viime viikot lähinnä kasvis- ja kalalautasten ympärillä (kyllä, tuo kaupunki oli todellinen lihansyöjien paratiisi ja itse taisin saada pienoisen yliannostuksen), mutta tämän keiton kautta oli hyvä tehdä taas paluu liharuokien ääreen…

Mainittakoon vielä, että valkosipulisaari antaa kivan lisän lihasopalle, mutta toimii varsin mainiosti myös muiden ruokien lisukkeena.

Lihasoppa valkosipulisaaren kanssa

4-6 annosta

500-800 g naudan- tai lampaanlihakuutioita
suolaa ja pippuria
150 g sipulia
400 g kiinteää perunaa
2 tl kuminansiemeniä
oliiviöljyä

Kehotamme kokeilemaan maukkaita saaria myös muiden ruokalajien kera.

300 g valkokaalia
150 g porkkanaa

Liemi:
3 oksaa tuoretta rosmariinia
3 oksaa tuoretta timjamia
3 dl valkoviiniä
3 dl olutta
1,2 dl lihalientä
2 rkl sitruunamehua
1 reilu tl sitruunankuorta
3 reilua tl sokeria

Saaret:
4 kokonaista valkosipulia (tai puolikas / ruokailija)
voita
sormisuolaa
kuivaa rosmariinia
juoksevaa hunajaa
oliiviöljyä

Paista lihapalat kevyesti öljyssä. Lisää suolaa ja pippuria.
Laita lihat kattilaan. Lisää liemen ainekset ja keitä lihoja noin tunnin verran.
Pese ja kuutioi perunat, älä kuori. Kuori ja suikaloi sipuli. Suikaloi valkokaali ja kuori ja viipaloi porkkanat.
Kun lihat kiehuvat, paista sipulit, perunat ja kumina suolan ja pippurin kanssa kauniin värisiksi. Kun liha alkaa tuntua murealta, lisää muut ainekset kattilaan ja anna kiehua vielä noin 20 min. Tarkista ennen tarjoilua, että liha on mureaa.

Uunivalkosipulisaaret:
Leikkaa valkosipulien päät irti, niin että halkaistut kynnet ovat näkyvästi esillä. Laita kokonaiset valkosipulit uunipellille. Päälle tulee oliiviöljyä, nokare voita, sormisuolaa, kuivaa rosmariinia ja hunajaa reippain ottein.
Paista uunissa 200 asteessa noin 20-25 min.

Ylistys avokadolle – ja siemaus sangriaa

Kirjoitettu 21 maaliskuun, 201429 kesäkuun, 2015 by Kaisa

Olen huomannut, että ruoanlaitossani tulen usein suosineeksi tiettyjä raaka-aineita, missä ei sinänsä tietenkään ole mitään outoa, ovathan ne – yllätys, yllätys – hyväksi todettuja. Yksi näistä suosikeistani on avokado ja tällä kertaa haluan esitellä kaksi sangen suositeltavaa avokadoreseptiä.

Avokadopuun rasvainen ja aromikas hedelmä on mielestäni parhaimmillaan erilaisissa alkuruoissa, joita myös seuraavat edustavat. Myöskään omassa keittiössämme jo miltei klassikon asemaan kohonnutta juhlavaa aterian aloitusta, savuporoa avokadossa, ei pidä tässä yhteydessä unohtaa. Kokeilkaa ihmeessä!

Vielä ennen pääasiaa – mieli pitkälti jo muutaman päivän päässä odottavan Madridin auringon alla – haluan mainita erittäin toimivasta sangria-reseptistä, jota kokeilimme viime viikonloppuna. Tämä maistuu aivan Espanjalta, jopa tällaisena alkoholittomana versiona. (Toimii varmasti myös prosenttien kera…)

Sangria

2 annosta

2,5 dl (alkoholitonta) punaviiniä
2,5 dl spriteä
0,5 dl appelsiinimehua
jääpaloja sekä appelsiini- ja omenaviipaleita

Sekoita ja nauti.

Avokadotahnaa, lohitartaria ja marinoituja katkarapuja

(Tästäkin reseptistä on jälleen kiittäminen mainiota Suolaa ja hunajaa -blogia.)

2 annosta

1 Vaasan ruispala (molemmat puolet)

Avokadotahna:
puolikas avokado
1,5 rkl ranskankermaa
1 tl sitruunamehua
ripaus cayennepippuria
ripaus suolaa

Lohitartar:
pala savustettua kirjolohifileetä
punasipulia
tilliä
rouhittua mustapippuria

Marinoidut katkaravut:
katkarapuja
Santa Maria Sweet Chili Sauce -kastiketta
sitruunamehua
tilliä

Valmista ensin lohitartar sekä marinoidut katkaravut, jotta maut ehtivät syventyä avokadotahnaa valmistaessasi.
Hienonna lohitartarin ainekset ja sekoita keskenään.

Sekoita katkarapuihin Sweet Chili Sauce -kastiketta, sitruunamehua ja hienonnettua tilliä. Jätä ravut kokonaisiksi.

Paloittele avokado. Sekoita muut ainekset avokadon joukkoon ja soseuta sauvasekoittimella tasaiseksi tahnaksi.

Leikkaa leipä haluamallasi tavalla neljään osaan. Sivele jokaisen palan pohjalle avokadotahnaa. Nosta sen jälkeen kahdelle palalle tahnan päälle marinoituja katkarapuja, kahdelle lohitartaria. Anna vielä leipien tekeytyä hetki jääkaapissa.

Katkarapucocktail

(Tämä resepti taas poimittiin Tomi Björckin uudesta keittokirjasta Huippukokin kotiruokaa, johon varmasti tulemme palaamaan jatkossa tarkemmin.)

2 annosta

1 tomaatti
1 punasipuli
1 lime
tilliä
oliiviöljyä
1 dl katkarapuja

Avokadopyree:
1 avokado
3 rkl ranskankermaa
1 lime
suolaa
cayennepippuria / 1 tl wasabitahnaa

Pilko kaikki muut ainekset paitsi ravut. Purista sekaan limetin mehu. Lisää lopuksi kokonaiset ravut. Anna maustua sen aikaa, kun valmistat avokadopyreen.
Paloittele avokado. Sekoita avokado ja muut ainekset tasaiseksi tehosekoittimessa tai sauvasekoittimella.
Tarjoa katkarapucocktail pyreen kera.

Tuulahduksia ranskalaisesta keittiöstä

Kirjoitettu 12 maaliskuun, 201429 kesäkuun, 2015 by Kaisa

Jälleen yksi sunnuntai, jälleen yksi maukas illallinen. Ja jälleen yksi todistus siitä, että ollakseen herkullista, ruoan ei todellakaan tarvitse olla vaikean tai tuntikausia vievän valmistusprosessin takana. Tässäpä siis äärimmäisen helppo, gratiineineen sekä dijoneineen ranskanmaalle vivahtava kokonaisuus makuhermoja miellyttämään.

Bon appétit!

Broilerinleikkeet tomaatti-valkoviinikastikkeessa

4 annosta

500-700 g (maustamattomia) broilerinleikkeitä
1 rkl öljyä
(ripaus suolaa ja rouhittua mustapippuria)

Kastike:
1 sipuli
2 rkl öljyä tai voita
2 rkl tomaattipyreetä
1,5 dl kuivaa valkoviiniä
1 tl rosmariinia
1 tl sokeria
2 dl ruokakermaa
1 rkl soijakastiketta

Paista broilerinleikkeet kypsiksi, noin 4-5 min. molemmilta puolilta. Mikäli käytät maustamattomia leikkeitä mausta suolalla ja pippurilla. Nosta odottamaan.
Kuori ja silppua sipuli. Kuullota sipuli rasvassa. Lisää tomaattipyree ja kuullota vielä hetki. Lisää pannuun viini, rosmariini ja sokeri. Keitä kunnes noin puolet nestemäärästä on haihtunut. Lisää kerma ja broilerinleikkeet. Keitä vielä muutama minuutti kunnes broileri kuumentuu.

Sipuligratiini

4 annosta

800 g keltasipulia
loraus oliiviöljyä
130 g gruyère-juustoa
150 g ranskankermaa
1 rkl sitruunamehua
0,5 tl dijoninsinappia
0,5 tl kuivattua rosmariinia
0,5 tl kuivattua timjamia
suolaa
mustapippuria

Kuori sipulit ja leikkaa ne noin sentin paksuisiksi siivuiksi. Asettele sipulit leivinpaperilla vuoratulle pellille. Lorauta päälle hieman oliiviöljyä sekä ripaus rosmariinia ja timjamia. Säästä loput yrteistä myöhemmäksi. Paahda sipuleita 225-asteisessa uunissa noin 20 min.
Raasta juusto. Sekoita keskenään kaksi kolmasosaa juustoraasteesta, ranskankerma,
sitruunamehu, sinappi, rosmariini, timjami, suola ja mustapippuri.
Laita paahdetut sipulit paistonkestävään vuokaan ja levitä päälle ranskankermaseos. Ripottele päälle loput juustoraasteesta. Paista 200-asteisessa uunissa noin 25 min. tai kunnes pinta on kauniin värinen.

Laskiaista lautasille

Kirjoitettu 3 maaliskuun, 201429 kesäkuun, 2015 by Kaisa

Vaikka laskemisesta tai lumesta ei tänä päivänä Helsingissä ole tietoakaan, päätimme kuitenkin viettää ruokakulttuurillisesta näkökulmasta katsottuna perinteistä laskiaissunnuntaita. Tämä kannatti; ateria oli maukas alusta loppuun, pakastettu joulukinkun rippeemme sai arvoisensa loppusijoituspaikan ja ruoanlaittoon kulunut vähäinen aika soi meille mahdollisuuden suunnata katseen jo tulevaan kesään, Lontooseen ja Pariisiin.

Ennen päivällistä on kuitenkin suotavaa nauttia aamiaista, jota tänä aamuna hyvän tulevan vaimon elkein valmistin Aleksin vielä nukkuessa. Perinteisten leipien sekä kahvin ohella hän sai natustaa muutaman lämpimän leipäkupin, joita Valio alkuperäisessä reseptissään hienosti Croque Madameiksi nimittää.

Sujuuhan se laskiaisen laskeminen näinkin; tiiviisti neljän seinän sisällä öitä (harjoitus)häämatkaan laskeskellen. Nautinnollista sekä pullavan rokkailevaa laskiaista itse kullekin!

Lämpimät leipäkupit

2 annosta

2 siivua pekonia
2 viipaletta ranskanleipää
1-2 kananmunaa
juustoraastetta
ripaus suolaa
mustapippuria myllystä

Kauli leipäviipaleet ohuiksi. Voitele kaksi muffinssivuokaa.
Paista pekonisiivut rapeiksi.
Vuoraa muffinssivuoat leipäviipaleilla. Riko kananmuna ja jaa se tasaisesti kuppien pohjalle. (Mikäli sinulla on käytössäsi tarpeeksi suuria vuokia, voit myös rikkoa jokaiseen kuppiin oman kananmunansa.)
Mausta ja ripottele mausteiden päälle paloiteltu pekoni sekä juustoraaste.
Paista uunin ala-/keskiosassa 200 asteessa noin 15 min.

Hernekeitto

6 annosta

500 g ruokaherneitä
2 l vettä
700 g kinkkua/palvikinkkua/potkaa (itse käytimme jo jouluaterialtamme tuttua valmiiksi paistettua ylikypsää uunikinkkua)
1 sipuli
3 porkkanaa
merisuolaa (kinkkumme suolaisuudesta johtuen emme lisänneet suolaa laisinkaan)
0,5 tl meiramia
sinappia

Huuhdo herneet ja laita ne likoamaan yön yli pariin litraan vettä.
Paloittele kinkku muutamaan osaan ja lisää se liotusveteen herneiden joukkoon. Keitä miedolla lämmöllä välillä sekoittaen noin tunti.
Paloittele kinkku ja lisää kattilaan hienonnettu sipuli sekä paloitellut porkkanat. Keitä vielä noin 1,5 tuntia.
Mausta suolalla, meiramilla ja sinapilla.

Laskiaispullat

Toimivan pullareseptin löydät täältä.
Tällä kertaa lanseerasimme perinteisen kermavaahdon oheen molemmat oman uuden täytekokeilumme: Itse valitsin makeaa puolukkahilloa sekä mustaa marsipaania, Aleksi omenahilloa.
Tämän testin perusteella kallistun ensi vuonna jälleen mansikkahillon puoleen, omenahillo sen sijaan saanee revanssinsa…

Kani pomppaa pataan

Kirjoitettu 6 helmikuun, 201413 heinäkuun, 2015 by Kaisa

Kun päivänä eräänä huomasin lehti-ilmoituksesta, että K-supermarketissa myyvät kokonaisia kaneja, päätimme kokeilla kaniaterian valmistusta. Inhotukseni tosin oli melko suuri, kun vastassa olikin kirjaimellisesti kokonainen kani, silmineen kaikkineen. Vain korvat, karvat ja sisäelimet puuttuivat. No, muutaman opetusvideon avustuksella Aleksista kuoriutui oiva kaninleikkaaja.

Mitäpä tästä ranskalaisesta ex-pomppijasta sitten tekisimme? Pataa, ehdottomasti. Siis Schlemmer-Topf tulille ja kokkaamaan! Mainion, sangen suositeltavan ja periranskalaisen reseptin löysimmekin Suolaa & hunajaa -blogista.

Kani oli hyvää, tottakin hieman kanamaista, mutta lihaisampaa. Kanipaistin kylkeen valmistimme jo aiemmin hyväksi todettuja maa-artisokka- sekä kukkakaali-omenagratiineja, jotka yhdessä muodostivat vallan maukkaan kokonaisuuden. Suosittelemme kokeilemaan!

Kania dijon-kermakastikkeella

4 annosta

1 kokonainen kani (noin 1,5 kg)
80 g voita
1 dl dijonsinappia
yhteensä reilu ruukullinen yrttejä, esim. persiljaa, timjamia ja rosmariinia
suolaa
mustapippuria
1 dl valkoviiniä, esim. Casillero del Diablo Chardonnay toimii tässä mainiosti
reilu 1 dl ruokakermaa

Paloittele kani. Mikäli patasi kestää kuumaan uuniin asettamisen, laita uuni lämpiämään 180 asteeseen. Meidän patamme käyttö edellyttää aloittamista kylmästä uunista.
Sekoita voi, yrtit ja dijonsinappi tasaiseksi tahnaksi. Hiero se kaninpalojen pintaan. Jos kaikki ei tartu, säästä loppu ja laita se pataan, sen jälkeen kun olet ruskistanut kanipalat.
Lorauta pannulle hiukan oliiviöljyä ja kuumenna. Ruskista palat kullanruskeiksi muutamassa erässä. Nosta ne pataan.
Kaada valkoviini pannulle, jotta saat kaikki maut irti ja kaada se sen jälkeen pataan kanien päälle. Tiputtele nokareina kanipalojen päälle loput voi-sinappi-yrttimarinadista. Heitä perään kourallinen yrttejä.
Tiivistä pata laittamalla kannen alle voipaperi. Nosta pata uuniin ja hauduta lohkeavan kypsäksi 1,5-2 tuntia.
Ota pata uunista. Nosta kaninpalat padasta ja asettele tarjoiluastiaan. Kaada paistoliemi kattilaan, lisää kerma ja keittele kastike kasaan. Lisää halutessasi yrttejä.

Ennen paistamista... — Ennen paistamista…

... ja paistamisen jälkeen. — … ja paistamisen jälkeen.

Back to 80’s

Kirjoitettu 28 tammikuun, 201413 heinäkuun, 2015 by Kaisa

Nousipa tässä eräänä päivänä mieleeni halu valmistaa – ja esitellä Aleksillekin – ruokaa, jota useasti olen lapsuusajan herkkuruokia mietiskellessäni kaipaillut: Corn Flakes -broileria kera pilahviriisin. Siispä tuumasta toimeen; soitto rakkaalle äidille ja helppoakin helpompi resepti kourassa kohti lapsuuden makumaailmaa.

Nyt aterian nauttineina voimme todeta seuraavaa: ruoka oli hyvää, mutta ei erikoista. Omalla kohdallani tunnen pientä pettymystä, sillä aika näyttää todella kullanneen muistot. Tai sitten äiti teki sen vaan niin paljon paremmin (en ihmettelisi), tai sitten tämä yksinkertaisesti on enemmän lasten makuun (en ihmettelisi sitäkään). Joka tapauksessa hyvä perusruoka.

Mitä pilahviriisiin tulee, valmistimme siitä tällä kertaa herne-maissi-paprikattoman version korvaten edellä mainitun sekoituksen porkkanalla sekä vesikastanjalla. Henkilökohtainen mielipiteeni kuitenkin on, että näin ei kannata tehdä, tuo pakastekolmikko vaan sattuu kuulumaan pilahviriisiin. No, ensi kerralla on kokeiltava jotakin muuta, sillä tokikaan emme suosi ainesosia, joita toinen meistä ei voi sietää…

Koska omaan kastikemiehen, nautimme ateriamme kastikkeella, todella hyvällä sellaisella, kruunattuna. Uusi, verrattoman maukas tapa natustaa tätäkin ruokalajia. Kyllä minustakin näyttää kastikenainen olevan tulossa, vaikka juureni sangen kastikkeettomalta maaperältä löytyvätkin.

Corn Flakes -kuorrutteinen broileri

broileria, esim. rintapaloja tai filee- / minuuttipihvejä
currya
sitruunapippuria
suolaa
Corn Flakeseja (tai muita maissihiutaleita)
juustoraastetta

Mausta broilerit currylla, sitruunapippurilla ja suolalla. Asettele uunivuokaan.
Valmista haluamasi määrä kuorrutetta sekoittamalla maissihiutaleet ja juustoraaste keskenään niin, että maissihiutaleita on seoksessa juustoraasteeseen nähden puolitoista kertainen määrä (esim. 1,5 dl maissihiutaleita ja 1 dl juustoraastetta).
Paista 200-asteisessa uunissa 30-40 min. tai kunnes broilerit ovat kypsiä. Minuuttipihvit valmistuvat hieman nopeammin.

Pilahviriisi

6 annosta

0,5 dl öljyä
1 iso sipuli
3 dl riisiä
8 dl vettä
1 lihaliemikuutio
200 g herne-maissi-paprikaa tai muita vihanneksia maun mukaan

Hienonna sipuli.
Lämmitä öljy kattilassa. Kuullota sipuleita ja riisiä hetki kattilassa, lisää sitten vesi sekä liemikuutio. Keitä kypsäksi lisäten vihannekset kattilaan loppumetreillä.

Hedelmäinen kastike

Kastikkeen maistuvat — Kastikkeen maistuvilla ”ylijäämillä” kannattaa ehdottomasti täydentää annosta.

6 annosta

40 g voita
60 g sipulia
300 g ananasmurskaa
1 banaani
1 omena
3 dl vasikanlientä
2 dl kookosmaitoa
suolaa
(1 rkl vehnäjauhoja)

Sulata voi kattilassa, lisää siihen hienonnetut sipulit ja hauduta niitä miedolla lämmöllä yksi minuutti eli että ne hieman pehmenevät.
Lisää ananas, banaani ja omena ja hauduta hiljalleen 5 min. sekoittaen.
Lisää kattilaan vasikanliemi ja kookosmaito. Kuumenna seos kiehuvaksi ja hauduta kastiketta hiljalleen 20 min.
Siivilöi kastike ja mausta makusi mukaan suolalla ja tarjoa heti.
Mikäli koet tarvetta, voit suurustaa kastiketta vehnäjauholla: sekoita 1 rkl vehnäjauhoja tilkkaan kylmää vettä ja kaada nauhana kastikkeen joukkoon.

Huom! Suosittelemme säästämään kastikkeesta siivilöidyt hedelmät ja käyttämään ne omana lisäkkeenään.

Vuohenjuusto ja broileri: valloittava makupari

Kirjoitettu 20 tammikuun, 201413 heinäkuun, 2015 by Kaisa

Jotenkin näyttää siltä, että vuodestamme on tulossa – yllätys, yllätys – tekemisen täyteinen; kalenteri näyttää viikonloppujen osalta punaista jo pitkälle kevääseen. Koska tulevat viikonloput ovat täynnä ihania asioita, matkoja, ravintolailtoja ja hääsuunnittelua, odotan niistä jokaista tietysti innolla, mutta yksi asia hieman surettaa; kuinka vähän ehdimmekään makumatkailla omassa kotikolossamme, kuinka vähän nauttia itse loihtimistamme tunnelmallisista aterioista!

No, niin tai näin, jokaisesta mahdollisuudesta on otettava ilo irti ja tällä kertaa teimme sen erään vallattoman ja lähes lyömättömän makuparin, vuohenjuuston ja broilerin, seurassa. Valmistimme siis ruokaisan salaatin, jossa pääroolia näyttelivät kyseiset ainesosat. Annoksen ehdoton kruunu oli jälleen kerran paholaisen hillo, mutta myös punasipulihilloke suoriutui sivuroolistaan maun antajana mainiosti.

Tämäntyyppinen salaattikokonaisuus toimi erittäin hyvin myös kylmänä talvipäivänä, varsinkin kun päivällinen aloitettiin lämmittävällä kasvissosekeitolla. Kyllä tällainen onnellinen makumatka hääkynttilän valossa täytyisi nauttia vähintään kerran viikossa…

Vuohenjuusto-broilerisalaatti

2 annosta

Salaattipohja:
erilaisia salaatteja, esim. punasalaattia, romainea, rucolaa
kurkkua
kirsikkatomaatteja
avokadoa
limemehua

Lisäksi:
2 broilerinfilettä
2 isoa vuohenjuustoviipaletta
paholaisen hilloa
punasipulihilloketta

Yrttisalaatinkastike:
0,25 dl neutraalinmakuista ruokaöljyä
1 rkl vadelmaviinietikkaa
0,5 rkl hunajaa
0,5 rkl silputtua basilikaa ja minttua
0,5 tl dijonsinappia
1 hienonnettu valkosipulinkynsi
ripaus suolaa ja mustapippuria

Valmista ensin salaatinkastike yhdistäen muut ainekset keskenään ja maustamalla suolalla ja mustapippurilla.
Tee sitten salaattipohja.
Paista broilerinfileet uunissa grillivastusten alla 250 asteessa noin 30 min. ja vuohenjuustoviipaleet pannulla.
Kokoa annos: asettele lautaselle salaattia, broilerinfilee ja vuohenjuustoviipale. Viimeistele paholaisella, punasipulilla ja salaatinkastikkeella.

Operaatio hampurilaiset järjestykseen

Kirjoitettu 3 tammikuun, 201413 heinäkuun, 2015 by Kaisa

Kuin kolme marjaa. Ulkonäkö pelottavan samanlainen.

Joitakin aikoja sitten saimme idean pikaruokaketjujen klassikkohampurilaisten testaamisesta vertailumielessä. Heti alkuun onkin todettava, että ajatuksemme hampurilaiskokeesta syntyi jo pitkälti viime vuoden puolella, emmekä siis apinoineet testiämme tänään ilmestyneestä Helsingin Sanomien Nyt -liitteen Purilaisten taisto -artikkelista, vaan toteutimme vertailumme täysin oma-aloitteisesti sekä itseämme innovoiden.

Vertailun suorituspäiväksi valikoitui mikäs muukaan kuin 1. tammikuuta, joka tuntui sangen sopivalta päivältä tämän tyyppiselle aterioinnille. Aloitimme siis ruokavuotemme ah, niin kovin laadukkaissa merkeissä.

Vaikka toki olisi ollut kovin surullista, mikäli olisimme päättäneet ateriamme vatsat onnesta ja hyvänolontunteesta hyristen, olemme silti sitä mieltä, että hampurilaiset olivat yllättävänkin pahoja, osittain jopa ala-arvoisia makuelämyksiä. Tällä kertaa aika todella on kullannut muistot; kyllä ne ennen paremmilta maistuivat. Muutamaan vuoteen emme nimittäin olleet kyseisiä tuotteita natustelleet.

Hyi-hyi -tikut kertaa kaksi. Keskellä jotakin hieman tahdikkaampaa.

Testipurilaisemme olivat McDonald’sin Big Mac sekä kaksi Kerroshampurilaista, jotka olivat peräisin Hesburger– sekä Rolls -ravintoloista. Ranskalaisia kokeilimme myös, mutta niistä ei oikeastaan sen enempää; McDonaldsin ja Hesburgerin yritelmät olivat kammottavia, Rollsin jollain tapaa maustettu versio osoittautui Aleksin mielestä syömäkelpoiseksi. Mainittakoon kuitenkin positiivisena elämyksenä Hesburgerin ketsuppi, joka oli hyvää, jopa niin hyvää, että sitä saattaisi ostaa kotiinsa.

Sisältö ratkaisee; vasemmalla täydellisen ulkokuoren omaava Big Mac, oikealla testimme levähtänyt mutta ehdottomasti makoisin kilpailija.

Hampurilaisvertailussa kahden makuaistin raatimme osoittautui täysin yksimieliseksi. Big Mac oli hampurilaisista ehdottomasti huonoin, kuiva sekä mauton. Hesburgerin kerrostelma oli amerikkalaista veljeään runsaampi sekä majoneesin että salaatin ansiosta, myös pihvi ja sämpylä olivat Aleksin mielestä parempia, Kaisastakin himpun verran. Selkeä voittaja oli Rolls. Pihvi oli maustettu, jopa maukas ja sisältö muutenkin kahteen edellä mainittuun verrattuna omaa luokkaansa. Jopa cheddar-juuston tunnisti cheddar-juustoksi. Kun tähän lisätään ainoiden syömäkelpoisten ranskalaisten tuottama lisäpiste, voidaan pieni yllättäjä Seinäjoelta julistaa hampurilaisvertailumme onnelliseksi ykköseksi.

Tässä testissä harmittamaan jäi ainoastaan se, että emme saaneet käsiimme ja testilautasillemme Burger Kingin Whopper -hampurilaista, jota niin kovin tavataan hampurilaispiireissä ylistää. No, ensi kerralla sitten. Tämä riittänee hetkeksi tällä saralla…

Eläköön itsetehdyt sekä ravintolatason hampurilaiset!

Ikioma joulu nro 2

Kirjoitettu 23 joulukuun, 2013 by Kaisa

Jälleen on tullut aika suuren juhlan ja jälleen myös me järjestimme ikioman ”esijoulumme” ikiomassa keittiössämme.

Koska kyseessä on jo hyväksi havaittu perinne – olihan tämä jo toinen kerta – noudatimme pitkälti valmisteluissamme viime vuotisen Aatonaaton jouluillallisen kaavaa ja suurin osa resepteistä löytyykin edellä olevan linkin takaa. Vanhoina tuttuina joulupöytäämme marssivat imellytetty perunalaatikko, porkkana- sekä makaronilaatikko ja rosolli. Kinkkumme, joka jälleen kerran oli lahjuksena saatu valmiiksi paistettu ylikypsä uunikinkku, sai tällä kertaa ylleen sinappi-omenasosehunnun ja nautittiin kera omenaisen kastikkeen.

Myös jälkiruoka oli kokenut muodonmuutoksen; tällä kertaa kyseisen roolin näytteli simppeliydestään huolimatta makoisa kaura-omenapaistos, jota ryyditti itse tehty vaniljajäätelö. Jälkiruoasta on kuitenkin todettava, että vaniljajäätelö kannattaa korvata vaniljakastikkeella, koska omenapaistos ja vaniljakastike vain kuuluvat yhteen, siitä ei pääse yli, eikä ympäri.

Joka tapauksessa makoisaa, makoisaa, makoisaa. Sitä se joulu on!

Tämän tarinan myötä toivotamme kaikille lukijoillemme jouluntuoksuisia hetkiä ja onnellista Uutta vuotta 2014! Tavataan taas herkullisten ruokakokemusten äärellä. Food is Good!

Omenainen kinkun kastike

6 annosta

3 dl kinkun paistolientä / (härän)lihafondia
2 rkl vehnäjauhoja
1 dl omenahilloa
2 rkl sinappia
1,5 dl (ruoka)kermaa
ripaus suolaa ja rouhittua mustapippuria

Tee suurus sekoittamalla jauhot tilkkaan paistolientä. Kiehauta loppu liemi, hillo ja sinappi. Sekoita joukkoon suurus ja kerma. Keitä muutama minuutti.
Mausta ripauksella suolaa ja pippuria.

Kinkun omena-sinappihuntu

sinappia
omenasosetta
korppujauhoja
kokonaisia neilikoita

Sekoita kinkun koosta riippuen sopiva määrä sinappia ja omenasosetta keskenään niin, että molempia ainesosia tulee seokseen yhtä paljon.
Levitä seos kypsän kinkun pintaan ja ripottele päälle korppujauhoja. Ruskista 250 asteessa, kunnes pinta saa kauniin värin.
Painele halutessasi pintaan kokonaisia neilikoita koristeeksi.

Kaura-omenapaistos

2 annosta

0,5 omenaa
30 g voita
0,2 dl (muscovado)sokeria
0,3 tl kanelia
1 dl kaurahiutaleita

Kuori ja paloittele omenat. Asettele uunivuokaan.
Sekoita muut ainekset keskenään ja levitä kuorrutus omenoiden päälle.
Paista 200 asteessa noin 15 min.
Tarjoa vaniljakastikkeen kera.

Juhlava siirtyminen adventin aikaan

Kirjoitettu 1 joulukuun, 2013 by Kaisa

Se, että saa saapua omaan kotiinsa juhlavieraaksi, kun mies on valmistanut loistoaterian, on sanoinkuvaamattoman hienoa. Eilen sain jälleen tällaisen lahjan Aleksin toteuttaessa yhdessä suunnittelemamme aterian, jonka myötä vastaanotimme adventin ihastuttavan ajan.

Päivällisemme kulku oli seuraava: aluksi aioleita kolmella tapaa kera porkkanafocaccian, sitten naudan ulkofileepihvit, punaviinikastike ja juustoinen perunakakku ja lopuksi omenakorit itsetehdyllä jäätelöllä kruunattuna.

Tällä kertaa kaikki oli alusta loppuun niin maukasta, että voimme ilolla suositella kokeilemaan kaikkea. Kuten sanottua kunnia tämän kokonaisuuden toteuttamisesta kuuluu rakkaalle Aleksille, mitä nyt itse kannoin korteni kekoon lähinnä suunnittelutasolla. Ja niin, valmistinhan minä jälkiruoan.

Aiolia kolmella tavalla

Näistä mainittakoon, että perusaioli kalpeni ehdottomasti maustettujen rinnalla. Myös sen koostumus oli hieman rakeinen, joten suosittelemme maustettuja versioita. Ne sopivat hyvin myös pihvien kera nautittavaksi.

1 keltuainen
1,25 dl oliiviöljyä
1,5 valkosipulinkynttä
himalajansuolaa
(valkopippuria)

Limeaioliin:
1 lime

Chiliaioliin:
sitruunamehua
jalapenochilipippuria
cayennepippuria
paprikaa
(alkuperäisessä ohjeessa käytettiin tuoretta punaista chiliä ja chilikastiketta, joita suosittelemme kokeilemaan ja unohtamaan jalapenochilin sekä cayennepippurin)

Perusresepti: Anna öljyn seistä esillä niin että se on huoneenlämpöistä kun alat valmistaa aiolia. Kuori valkosipulinkynnet ja purista valkosipuli suoraan kulhoon. Lisää keltuainen. Kaada oliiviöljy sitten mukaan tippa kerrallaan, samalla voimakkaasti sekoittaen. Älä kaada öljyä liian nopeasti. Loppua kohden voit kaataa sen ohuena norona. Mausta suolalla ja pippurilla.

Limeaioli: Pese lime, raasta kuori hienosti ja purista mehu. Sekoita mehu ja raaste aioliin.

Chiliaioli: Sekoita chiliä ja cayennepippuria aioliin maun mukaan, lisää sitruunamehu ja hieman hienonnettua paprikaa.

Tarjoile leivän kera.

Perunakakku

6 annosta

1,5 kg jauhoisia perunoita (esim. rosamunda)
4 kananmunaa
2 dl kermaa
200g mustaleima emmentaalia raasteena
1 nippu persiljaa
1 dl korppujauhoja
1 rkl voita
suolaa ja pippuria

Kuori ja keitä perunat pehmeiksi. Soseuta ne koneella kerman, kananmunien ja juustoraasteen kanssa tönköksi muusiksi. Mausta suolalla ja pippurilla. Hienonna vielä nippu persiljaa sekaan.
Ota riittävä vuoka (esim. irtopohja) ja voitele seinämät huolellisesti. Leivitä vuoka sen jälkeen korppujauholla.
Kaada muusi vuokaan ja sivele tasaiseksi. Paista perunakakkua 200 asteessa 45 min. Anna kakun jäähtyä hetki ja irrota vuoka ympäriltä.
Kiintein lopputulos saadaan niin, että annetaan kakun viilentyä kokonaan. Silloin se on helppo siivuttaa ja sen voi lämmittää juuri ennen tarjoilua.

Naudan pippuripihvit

Mausta pihvit käyttäen mustapippurimyllyä sekä merisuolaa.
Medium paistoasteen saavuttaaksesi paista ensin kolme minuuttia toiselta ja sitten yksi minuutti toiselta puolelta.

Tarjoa lisäksi punaviinikastiketta. Tämän loistokkaan reseptin löysimme Alkon reseptiarkistosta ja suosittelemme ehdottomasti kokeilemaan.

Omenakorit

6 kpl

125 g voita
0,5 dl sokeria
1 tl vaniljasokeria
0,25 tl kardemummaa
1 keltuainen
4 dl vehnäjauhoja

Täyte:
6 rkl omena-inkiväärihilloketta
1 pieni omena

Sekoita voi ja sokerit keskenään. Lisää keltuainen hyvin vatkaten. Lisää vehnäjauhot sekä kardemumma ja sekoita taikina tasaiseksi. Painele taikina voideltuihin pieniin uunivuokiin tai leivinpaperilla vuorattuihin muffinipellin koloihin.
Lisää taikinakuppeihin omena-inkiväärihilloke ja siivuta päälle vielä hiukan omenaa.
Kypsennä 200-asteisessa uunissa noin 20-30 min.