Tunnelmallisia makuja

Vuohenjuusto ja broileri: valloittava makupari

Kirjoitettu 20 tammikuun, 201413 heinäkuun, 2015 by Kaisa

Jotenkin näyttää siltä, että vuodestamme on tulossa – yllätys, yllätys – tekemisen täyteinen; kalenteri näyttää viikonloppujen osalta punaista jo pitkälle kevääseen. Koska tulevat viikonloput ovat täynnä ihania asioita, matkoja, ravintolailtoja ja hääsuunnittelua, odotan niistä jokaista tietysti innolla, mutta yksi asia hieman surettaa; kuinka vähän ehdimmekään makumatkailla omassa kotikolossamme, kuinka vähän nauttia itse loihtimistamme tunnelmallisista aterioista!

No, niin tai näin, jokaisesta mahdollisuudesta on otettava ilo irti ja tällä kertaa teimme sen erään vallattoman ja lähes lyömättömän makuparin, vuohenjuuston ja broilerin, seurassa. Valmistimme siis ruokaisan salaatin, jossa pääroolia näyttelivät kyseiset ainesosat. Annoksen ehdoton kruunu oli jälleen kerran paholaisen hillo, mutta myös punasipulihilloke suoriutui sivuroolistaan maun antajana mainiosti.

Tämäntyyppinen salaattikokonaisuus toimi erittäin hyvin myös kylmänä talvipäivänä, varsinkin kun päivällinen aloitettiin lämmittävällä kasvissosekeitolla. Kyllä tällainen onnellinen makumatka hääkynttilän valossa täytyisi nauttia vähintään kerran viikossa…

Vuohenjuusto-broilerisalaatti

2 annosta

Salaattipohja:
erilaisia salaatteja, esim. punasalaattia, romainea, rucolaa
kurkkua
kirsikkatomaatteja
avokadoa
limemehua

Lisäksi:
2 broilerinfilettä
2 isoa vuohenjuustoviipaletta
paholaisen hilloa
punasipulihilloketta

Yrttisalaatinkastike:
0,25 dl neutraalinmakuista ruokaöljyä
1 rkl vadelmaviinietikkaa
0,5 rkl hunajaa
0,5 rkl silputtua basilikaa ja minttua
0,5 tl dijonsinappia
1 hienonnettu valkosipulinkynsi
ripaus suolaa ja mustapippuria

Valmista ensin salaatinkastike yhdistäen muut ainekset keskenään ja maustamalla suolalla ja mustapippurilla.
Tee sitten salaattipohja.
Paista broilerinfileet uunissa grillivastusten alla 250 asteessa noin 30 min. ja vuohenjuustoviipaleet pannulla.
Kokoa annos: asettele lautaselle salaattia, broilerinfilee ja vuohenjuustoviipale. Viimeistele paholaisella, punasipulilla ja salaatinkastikkeella.

Operaatio hampurilaiset järjestykseen

Kirjoitettu 3 tammikuun, 201413 heinäkuun, 2015 by Kaisa

Kuin kolme marjaa. Ulkonäkö pelottavan samanlainen.

Joitakin aikoja sitten saimme idean pikaruokaketjujen klassikkohampurilaisten testaamisesta vertailumielessä. Heti alkuun onkin todettava, että ajatuksemme hampurilaiskokeesta syntyi jo pitkälti viime vuoden puolella, emmekä siis apinoineet testiämme tänään ilmestyneestä Helsingin Sanomien Nyt -liitteen Purilaisten taisto -artikkelista, vaan toteutimme vertailumme täysin oma-aloitteisesti sekä itseämme innovoiden.

Vertailun suorituspäiväksi valikoitui mikäs muukaan kuin 1. tammikuuta, joka tuntui sangen sopivalta päivältä tämän tyyppiselle aterioinnille. Aloitimme siis ruokavuotemme ah, niin kovin laadukkaissa merkeissä.

Vaikka toki olisi ollut kovin surullista, mikäli olisimme päättäneet ateriamme vatsat onnesta ja hyvänolontunteesta hyristen, olemme silti sitä mieltä, että hampurilaiset olivat yllättävänkin pahoja, osittain jopa ala-arvoisia makuelämyksiä. Tällä kertaa aika todella on kullannut muistot; kyllä ne ennen paremmilta maistuivat. Muutamaan vuoteen emme nimittäin olleet kyseisiä tuotteita natustelleet.

Hyi-hyi -tikut kertaa kaksi. Keskellä jotakin hieman tahdikkaampaa.

Testipurilaisemme olivat McDonald’sin Big Mac sekä kaksi Kerroshampurilaista, jotka olivat peräisin Hesburger– sekä Rolls -ravintoloista. Ranskalaisia kokeilimme myös, mutta niistä ei oikeastaan sen enempää; McDonaldsin ja Hesburgerin yritelmät olivat kammottavia, Rollsin jollain tapaa maustettu versio osoittautui Aleksin mielestä syömäkelpoiseksi. Mainittakoon kuitenkin positiivisena elämyksenä Hesburgerin ketsuppi, joka oli hyvää, jopa niin hyvää, että sitä saattaisi ostaa kotiinsa.

Sisältö ratkaisee; vasemmalla täydellisen ulkokuoren omaava Big Mac, oikealla testimme levähtänyt mutta ehdottomasti makoisin kilpailija.

Hampurilaisvertailussa kahden makuaistin raatimme osoittautui täysin yksimieliseksi. Big Mac oli hampurilaisista ehdottomasti huonoin, kuiva sekä mauton. Hesburgerin kerrostelma oli amerikkalaista veljeään runsaampi sekä majoneesin että salaatin ansiosta, myös pihvi ja sämpylä olivat Aleksin mielestä parempia, Kaisastakin himpun verran. Selkeä voittaja oli Rolls. Pihvi oli maustettu, jopa maukas ja sisältö muutenkin kahteen edellä mainittuun verrattuna omaa luokkaansa. Jopa cheddar-juuston tunnisti cheddar-juustoksi. Kun tähän lisätään ainoiden syömäkelpoisten ranskalaisten tuottama lisäpiste, voidaan pieni yllättäjä Seinäjoelta julistaa hampurilaisvertailumme onnelliseksi ykköseksi.

Tässä testissä harmittamaan jäi ainoastaan se, että emme saaneet käsiimme ja testilautasillemme Burger Kingin Whopper -hampurilaista, jota niin kovin tavataan hampurilaispiireissä ylistää. No, ensi kerralla sitten. Tämä riittänee hetkeksi tällä saralla…

Eläköön itsetehdyt sekä ravintolatason hampurilaiset!

Ikioma joulu nro 2

Kirjoitettu 23 joulukuun, 2013 by Kaisa

Jälleen on tullut aika suuren juhlan ja jälleen myös me järjestimme ikioman ”esijoulumme” ikiomassa keittiössämme.

Koska kyseessä on jo hyväksi havaittu perinne – olihan tämä jo toinen kerta – noudatimme pitkälti valmisteluissamme viime vuotisen Aatonaaton jouluillallisen kaavaa ja suurin osa resepteistä löytyykin edellä olevan linkin takaa. Vanhoina tuttuina joulupöytäämme marssivat imellytetty perunalaatikko, porkkana- sekä makaronilaatikko ja rosolli. Kinkkumme, joka jälleen kerran oli lahjuksena saatu valmiiksi paistettu ylikypsä uunikinkku, sai tällä kertaa ylleen sinappi-omenasosehunnun ja nautittiin kera omenaisen kastikkeen.

Myös jälkiruoka oli kokenut muodonmuutoksen; tällä kertaa kyseisen roolin näytteli simppeliydestään huolimatta makoisa kaura-omenapaistos, jota ryyditti itse tehty vaniljajäätelö. Jälkiruoasta on kuitenkin todettava, että vaniljajäätelö kannattaa korvata vaniljakastikkeella, koska omenapaistos ja vaniljakastike vain kuuluvat yhteen, siitä ei pääse yli, eikä ympäri.

Joka tapauksessa makoisaa, makoisaa, makoisaa. Sitä se joulu on!

Tämän tarinan myötä toivotamme kaikille lukijoillemme jouluntuoksuisia hetkiä ja onnellista Uutta vuotta 2014! Tavataan taas herkullisten ruokakokemusten äärellä. Food is Good!

Omenainen kinkun kastike

6 annosta

3 dl kinkun paistolientä / (härän)lihafondia
2 rkl vehnäjauhoja
1 dl omenahilloa
2 rkl sinappia
1,5 dl (ruoka)kermaa
ripaus suolaa ja rouhittua mustapippuria

Tee suurus sekoittamalla jauhot tilkkaan paistolientä. Kiehauta loppu liemi, hillo ja sinappi. Sekoita joukkoon suurus ja kerma. Keitä muutama minuutti.
Mausta ripauksella suolaa ja pippuria.

Kinkun omena-sinappihuntu

sinappia
omenasosetta
korppujauhoja
kokonaisia neilikoita

Sekoita kinkun koosta riippuen sopiva määrä sinappia ja omenasosetta keskenään niin, että molempia ainesosia tulee seokseen yhtä paljon.
Levitä seos kypsän kinkun pintaan ja ripottele päälle korppujauhoja. Ruskista 250 asteessa, kunnes pinta saa kauniin värin.
Painele halutessasi pintaan kokonaisia neilikoita koristeeksi.

Kaura-omenapaistos

2 annosta

0,5 omenaa
30 g voita
0,2 dl (muscovado)sokeria
0,3 tl kanelia
1 dl kaurahiutaleita

Kuori ja paloittele omenat. Asettele uunivuokaan.
Sekoita muut ainekset keskenään ja levitä kuorrutus omenoiden päälle.
Paista 200 asteessa noin 15 min.
Tarjoa vaniljakastikkeen kera.

Juhlava siirtyminen adventin aikaan

Kirjoitettu 1 joulukuun, 2013 by Kaisa

Se, että saa saapua omaan kotiinsa juhlavieraaksi, kun mies on valmistanut loistoaterian, on sanoinkuvaamattoman hienoa. Eilen sain jälleen tällaisen lahjan Aleksin toteuttaessa yhdessä suunnittelemamme aterian, jonka myötä vastaanotimme adventin ihastuttavan ajan.

Päivällisemme kulku oli seuraava: aluksi aioleita kolmella tapaa kera porkkanafocaccian, sitten naudan ulkofileepihvit, punaviinikastike ja juustoinen perunakakku ja lopuksi omenakorit itsetehdyllä jäätelöllä kruunattuna.

Tällä kertaa kaikki oli alusta loppuun niin maukasta, että voimme ilolla suositella kokeilemaan kaikkea. Kuten sanottua kunnia tämän kokonaisuuden toteuttamisesta kuuluu rakkaalle Aleksille, mitä nyt itse kannoin korteni kekoon lähinnä suunnittelutasolla. Ja niin, valmistinhan minä jälkiruoan.

Aiolia kolmella tavalla

Näistä mainittakoon, että perusaioli kalpeni ehdottomasti maustettujen rinnalla. Myös sen koostumus oli hieman rakeinen, joten suosittelemme maustettuja versioita. Ne sopivat hyvin myös pihvien kera nautittavaksi.

1 keltuainen
1,25 dl oliiviöljyä
1,5 valkosipulinkynttä
himalajansuolaa
(valkopippuria)

Limeaioliin:
1 lime

Chiliaioliin:
sitruunamehua
jalapenochilipippuria
cayennepippuria
paprikaa
(alkuperäisessä ohjeessa käytettiin tuoretta punaista chiliä ja chilikastiketta, joita suosittelemme kokeilemaan ja unohtamaan jalapenochilin sekä cayennepippurin)

Perusresepti: Anna öljyn seistä esillä niin että se on huoneenlämpöistä kun alat valmistaa aiolia. Kuori valkosipulinkynnet ja purista valkosipuli suoraan kulhoon. Lisää keltuainen. Kaada oliiviöljy sitten mukaan tippa kerrallaan, samalla voimakkaasti sekoittaen. Älä kaada öljyä liian nopeasti. Loppua kohden voit kaataa sen ohuena norona. Mausta suolalla ja pippurilla.

Limeaioli: Pese lime, raasta kuori hienosti ja purista mehu. Sekoita mehu ja raaste aioliin.

Chiliaioli: Sekoita chiliä ja cayennepippuria aioliin maun mukaan, lisää sitruunamehu ja hieman hienonnettua paprikaa.

Tarjoile leivän kera.

Perunakakku

6 annosta

1,5 kg jauhoisia perunoita (esim. rosamunda)
4 kananmunaa
2 dl kermaa
200g mustaleima emmentaalia raasteena
1 nippu persiljaa
1 dl korppujauhoja
1 rkl voita
suolaa ja pippuria

Kuori ja keitä perunat pehmeiksi. Soseuta ne koneella kerman, kananmunien ja juustoraasteen kanssa tönköksi muusiksi. Mausta suolalla ja pippurilla. Hienonna vielä nippu persiljaa sekaan.
Ota riittävä vuoka (esim. irtopohja) ja voitele seinämät huolellisesti. Leivitä vuoka sen jälkeen korppujauholla.
Kaada muusi vuokaan ja sivele tasaiseksi. Paista perunakakkua 200 asteessa 45 min. Anna kakun jäähtyä hetki ja irrota vuoka ympäriltä.
Kiintein lopputulos saadaan niin, että annetaan kakun viilentyä kokonaan. Silloin se on helppo siivuttaa ja sen voi lämmittää juuri ennen tarjoilua.

Naudan pippuripihvit

Mausta pihvit käyttäen mustapippurimyllyä sekä merisuolaa.
Medium paistoasteen saavuttaaksesi paista ensin kolme minuuttia toiselta ja sitten yksi minuutti toiselta puolelta.

Tarjoa lisäksi punaviinikastiketta. Tämän loistokkaan reseptin löysimme Alkon reseptiarkistosta ja suosittelemme ehdottomasti kokeilemaan.

Omenakorit

6 kpl

125 g voita
0,5 dl sokeria
1 tl vaniljasokeria
0,25 tl kardemummaa
1 keltuainen
4 dl vehnäjauhoja

Täyte:
6 rkl omena-inkiväärihilloketta
1 pieni omena

Sekoita voi ja sokerit keskenään. Lisää keltuainen hyvin vatkaten. Lisää vehnäjauhot sekä kardemumma ja sekoita taikina tasaiseksi. Painele taikina voideltuihin pieniin uunivuokiin tai leivinpaperilla vuorattuihin muffinipellin koloihin.
Lisää taikinakuppeihin omena-inkiväärihilloke ja siivuta päälle vielä hiukan omenaa.
Kypsennä 200-asteisessa uunissa noin 20-30 min.

Keltainen keskiviikkoillallinen

Kirjoitettu 27 marraskuun, 2013 by Kaisa

Vapaapäivä keskellä viikkoa ja kalenteri käytännössä tämän päivän osalta tyhjillään; siis oiva mahdollisuus hieman pidemmän kaavan mukaisen arki-illallisen valmistamiseen.

Ehkäpä alitajuntaisesta auringonkaipuusta tai d-vitamiinin puuttesta johtuen – tai ihan vaan sattumalta – kolmen ruokalajin illalliseni, jonka Aleksille tarjoilin, näytti kovin keltaiselta.

Eilisen Koko Suomi leipoo -finaalin innoittamana sain ajatuksen valmistaa alkupalaksi suolaisen petit four suupalan. Korjatkaa toki minua, mikäli tarve vaatii, enhän oikeastaan tiedä, voidaanko suolaisia ruokalajeja edes kutsua termillä petit four… Joka tapauksessa alkupalalautasillemme eksyivät täytetyt kananmunat curry-tuorejuustotahnalla. Hyviä, tosin ehkä mieluummin kahden suupalan annoksia.

Täytetyt kananmunat curry-tuorejuustotahnalla

Vinkki: Mikäli seinälautaset eivät miellytä seinillä, niistä on lupa myös syödä.

2 annosta

1 kovaksi keitetty kananmuna
2 tl ranskankermaa
2 tl yrttituorejuustoa
currya
kapriksia

Lisäksi:
tilliä

Kuori ja halkaise kananmuna. Erottele keltuainen puolikkaista.
Sekoita keltuainen, ranskankerma ja tuorejuusto. Mausta currylla ja kapriksilla.
Lusikoi täyte kananmunan puolikkaisiin ja koristele tillillä.

Pääruokakeitto sai oivan seuralaisen porkkanafocacciasta. Keitosta todettakoon, että annos olisi kernaasti saanut sisältää enemmän broileria ja vähemmän riisiä. Näillä eväillä kannattaa kuitenkin kokeilla.

Broileri-riisikeitto

6 annosta

2 dl riisiä (suosituksemme 1 dl)
300 g hunajamarinoituja broilerinsuikaleita (suosituksemme 600 g)
öljyä
1 sipuli
1,5 l vettä
3 kanaliemikuutiota
450 g pakastekeittojuureksia (voit toki suosia tuoreitakin)
200 g pakastemaissia
0,5 dl sitruuna- tai limemehua
1 tl kuivattua korianteria
1 tl kuivattua timjamia
ripaus chilijauhetta

Tarjoiluun:
ranskankermaa

Keitä riisi pakkauksen ohjeen mukaan. Paista broilerinsuikaleet öljyssä pannulla.
Kuori ja paloittele sipuli.
Kiehauta vesi kattilassa, lisää liemikuutiot, sipuli, keittojuurekset ja maissi. Anna kiehua noin 10 min. Soseuta sauvasekoittimella.
Lisää keittoon kypsä riisi, broilerinsuikaleet, sitruunamehu ja mausteet. Anna kiehua noin 5 min.
Tarjoile ranskankerman kera.

Porkkanafocaccia

noin 6 palaa

125 g porkkanoita
1,75 dl vettä
12,5 g tuorehiivaa / 5,5 g kuivahiivaa
0,5 tl suolaa
0,5 tl sokeria
noin 4 dl hiivaleipävehnäjauhoja
2 rkl oliiviöljyä

Pinnalle:
0,5 rkl oliiviöljyä
ripaus hiutalesuolaa

Pese, kuori ja paloittele porkkanat. Keitä suolalla maustetussa vähässä vedessä kypsiksi. Valuta vesi ja soseuta porkkanat.
Murenna hiiva kädenlämpöiseen veteen. (Mikäli käytät kuivahiivaa huomioi sen toisenlainen käyttötapa. Sekoita kuivahiiva jauhoihin jne.) Lisää porkkanasose, mausteet, puolet öljystä ja alusta joukkoon jauhot. Anna taikinan kohota noin 45 min.
Sivele loppu öljy uunivuokaan. Valuta pehmeä taikina vuokaan. Pirskota öljyä ja ripottele hiutalesuolaa pinnalle. Painele pintaan koloja, jotta maut imeytyvät leivän sisään. Anna kohota 15 min.
Paista 200-asteisessa uunissa noin 25 min.

Jälkiruoka rakentui aiemmin valmistamani omena-inkiväärihillokkeen ympärille. Halusin tehdä joulunmakuisen rahkan ja tällä tavalla maustettuna siitä syntyikin melko raikas, kevyt arkijälkiruoka. Omena-inkiväärihilloke täydensi rahkaa mainiosti ja miellytti myös Aleksin hillohermoja olemalla sopivan, siis maltillisen, makeaa. Itse olen tunnetusti sokerihiiri sekä hillojen ylin ystävä, joten omaan mielipiteeseeni en aina uskalla täysin näissä asioissa luottaa…

Joulunmakuinen rahka

2 annosta

125 g maitorahkaa
2 rkl turkkilaista jogurttia
1 tl sokeria
0,2 tl piparkakkumaustetta
vaniljasokeria
kardemummaa

Lisäksi:
omena-inkiväärihilloketta
persimonviipaleita

Sekoita ainekset keskenään. Mausta sopivalla määrällä vaniljasokeria ja kardemummaa.
Kokoa annokset kulhoihin: pohjalle omena-inkiväärihilloketta, keskelle rahkaa ja kruunuksi muutama persimonviipale.

Omena-inkiväärihilloke

3,5 dl valmista hilloketta

500 g omenoita
2 rkl limemehua
2,3 dl intiaani- / ruokosokeria
20 g inkivääriä
1 kanelitanko

Kuori omenat. Poista siemenkodat. Pilko ja nosta kattilaan. Halutessasi voit jättää omenat myös kuorimatta.
Mittaa omenanpalojen joukkoon limemehu, sokeri, kuorittu ja paloiteltu inkivääri sekä kanelitanko.
Keitä 15 min. Lado hilloke kuumana puhtaaseen lasipurkkiin. Sulje kannella ja jäähdytä.

Joulun ensimmäinen kuiskaus

Kirjoitettu 18 marraskuun, 2013 by Kaisa

Kun joulukalenterin ensimmäisen luukun avaamiseen on aikaa enää kutakuinkin kaksi viikkoa, voi hyvällä omallatunnolla aloittaa pikkujoulukauden, siis toisin sanoen ripustaa talvivalot ikkunaan, kuunnella Johanna Kurkelan uutta joululevyä ja keittää glögiä. Näin juuri me lauantai-illan kunniaksi teimme.

Edellä mainittujen lisäksi valmistimme pikkujouluillallisen, jonka tarkoituksena oli lähinnä mausteiden kautta kutsua joulu tervetulleeksi myös keittiöömme sekä kieliemme päälle. Tulokset olivat vaihtelevia; joulu sekä maistui että ei maistunut. Osittain onnistuimme mainiosti, osittain ruokalajit eivät oikein tuntuneet sopivan samalle lautaselle ja osittain joulun tuoksua oli ehkä jopa liikaakin ilmassa.

Tällä kertaa alkuruoka, joka muista poiketen ei pyrkinytkään olemaan makumaailmaltaan joulumainen, vaan enemmänkin talveen sopiva, vei ehdottomasti pisimmän korren. Tätä keittoa suosittelemme ilolla kylmiä talvi-iltoja lämmittämään.

Juustoinen porokeitto

4 alkuruoka-annosta

7,5 dl vettä
100 g Koskenlaskija (voimakas) sulatejuustoa
50 g kylmäsavuporoa
0,75 dl vehnäjauhoja
1 dl ruokakermaa
0,5 rkl riista- / härkäfondia
mustapippuria myllystä
0,5 dl persiljaa

Kiehauta kattilassa 6 dl vedestä. Lisää veteen kuutioitu juusto ja sauvasekoittimella tai monitoimikoneella hienonnettu poro. Sekoita kunnes juusto on sulanut.
Sekoita vehnäjauhot 1,5 dl:aan kylmää vettä. Kaada suurus ohuena nauhana keittoon koko ajan sekoittaen. Keitä 2 min. sekoittaen. Lisää ruokakerma ja fondi.
Mausta mustapippurilla ja hienonnetulla persiljalla.

Pääruoaksi valmistimme Pullantuoksuinen koti -blogista bongattuja jouluisia lihapullia kera glögimausteisen punaviinikastikkeen sekä Saran vegejoulugratiinia, jonka ohje löytyi jälleen Healthy kitchen -opuksesta.

Muutamia huomioita: lihapullat ja punaviinikastike kannattaa kyllä molemmat kokea, mutta samanaikaisesti nautittuna molemmat kärsivät tappion. Siis glögikastiketta joulukinkun kera, kuten Pirkka -lehti neuvookin tekemään ja lihapullille jotakin muuta, ehkäpä esimerkiksi jouluisesti maustettu ruskeakastike. Vegegratiini tällä tavoin maustettuna sen sijaan sopisi paremmin joulupöytään osaksi suurempaa kokonaisuutta, näin ainoana lisäkkeenä se jäi aavistuksen tylsähköksi. Lisäksi ajattelimme ensi kerralla hurauttaa ylijääneen gratiinin sauvasekoittimella soseeksi ja paistaa siitä perinteisen laatikon, ehkä se tässä muodossa toimisi jonkin verran paremmin.

Lihapulliin kannattaa neilikkaa ja maustepippuria ripauttaa rohkeasti, omamme jäivät melko ”jouluttomiksi” mauiltaan, vaikka hyviä ne olivat joka tapauksessa. Kastike ja gratiini sitä vastoin maistuivat hyvinkin jouluisilta.

Jouluiset lihapullat

400 g naudan jauhelihaa
0,5 dl maitoa (tai muuta nestettä)
2 rkl korppujauhoja
1 tl pippurisekoitusta
1 tl suolaa
kuivattua ruohosipulia
ripaus neilikkaa ja maustepippuria
1 keltuainen

Laita korppujauho turpoamaan maidon joukkoon.
Sekoita kaikki ainekset jauhelihan joukkoon ja lisää lopuksi korppujauho-maito seos.
Pyörittele taikinasta pieniä pullia ja paista pannulla tai 200-asteisessa uunissa noin 10 min.

Glögimausteinen punaviinikastike

6 dl punaviiniä
1 kanelitanko
10 maustepippuria
10 neilikkaa
1-2 laakerinlehteä
2 rkl härkäfondia
2 rkl hunajaa
1,5 rkl vehnäjauhoja
tilkka vettä

Mittaa punaviini ja kuivat mausteet kattilaan. Keitä niitä ilman kantta noin 15 min. tai kunnes neste on haihtunut puoleen (noin 3 dl).
Siivilöi liemi takaisin kattilaan. Mausta fondilla ja hunajalla maun mukaan. Sekoita vehnäjauhot tilkkaan vettä ja kaada poreilevan liemen joukkoon. Anna kiehua pari minuuttia ja tarkista maku.

Vegejoulugratiini

4-5 annosta

1 bataatti
3 porkkanaa
2 palsternakkaa
öljyä
himalajansuolaa

Mausteseos:
2,5 dl ruokakermaa (tai 2 dl ruokakermaa + 0,5 dl maitoa)
1 rkl hunajaa
0,5 tl kanelia
0,5 tl pomeranssinkuorta
ripaus maustepippuria
ripaus muskottia
0,5 tl inkivääriä
himalajansuolaa
mustapippuria

Pinnalle:
0,5 dl korppujauhoja

Kuori ja lohko kasvikset.
Laita kaikki kasvikset voideltuun uunivuokaan, ripottele päälle öljyä ja suolaa. Paista 175-asteisessa uunissa noin 30 min. Voit myös aloittaa paistamisen uunipellillä, jolloin paistoaika varmasti riittää tai on jopa tätä lyhyempi. Vuoassa tämä aika ei meillä riittänyt.
Sekoita mausteseoksen kaikki ainekset keskenään ja kaada seos vuokaan kasvisten päälle. Ripottele pinnalle korppujauhot. Kypsennä vielä noin 20-30 min, kunnes gratiini on saanut kauniin värin pintaan.

Illallispöytäämme viimeisenä vieraana saapui jouluinen omenapiirakka, jonka reseptistä kiitämme Kakkukekkereiden Sanjaa. Piirakka oli hyvää, mutta lopullista mielipidettämme emme vielä uskalla julkilausua, sillä versiostamme unohtuivat täytteen kolme viimeistä ainesosaa, ne jouluiset mausteet siis. Koska tämä kelpasi meille hyvin näinkin, mausteiden kanssa se olisi varmasti ollut todella makoisa kokemus. Suositellaan erityisesti rahkapiirakoiden ystäville!

Jouluinen omenapiirakka

valmistetaan halkaisijaltaan 20 cm irtopohjavuokaan, itse tein puolikkaan annoksen, josta valmistui kolme pikku piirakkaa

Pohja:
50 g margariinia
2 dl vehnäjauhoja
0,5 dl sokeria
1 tl vaniljasokeria
4 tl vettä

Täyte
3 keskikokoista omenaa
2 dl glögiä
1 dl turkkilaista jogurttia
1 dl kermaviiliä
1 kananmuna
2 rkl sokeria
2 tl glögiä (omenoiden mausteliemestä)
kardemummaa, vaniljasokeria, kanelia

Nypi jauhot sekä sokerit margariinin joukkoon ja lisää vesi tl kerrallaan. Sekoita tasaiseksi ja painele vuodeltuun irtopohjavuokaan.
Kuori ja paloittele omenat. Laita ne glögin sekaan ja kiehauta, sammuta levy ja anna maustua vähintään puoli tuntia.
Sekoita turkkilaisen jogurtin ja kermaviilin joukkoon kananmuna ja sokeri sekä mausteet ja glögi.
Lado omenat pohjan päälle ja kaada täyteseos kruunuksi.
Paista uunissa 225 asteessa noin 20 min.

Healthy kitchen : hyvää oloa keittiöstä

Kirjoitettu 15 marraskuun, 201317 marraskuun, 2013 by Kaisa

Sara La Fountain: Healthy kitchen : hyvää oloa keittiöstä
Tammi, 2013

Sara La Fountain, ruokakirjailija sekä -kolumnisti ja matkusteleva tv-kokki, on urallaan laatinut jo useamman keittokirjan. Niistä ensimmäinen, à la Sara, palkittiin ilmestymistään seuranneena vuonna 2006 Gourmand World Cookbook Awards -kilpailussa uuden tulokkaan luokassa. Omakohtaisesti en kuitenkaan ole tätä ennen Saran kirjoihin pahemmin tutustunut, saati toteuttanut hänen reseptiikkaansa. Nyt tapahtuneen ensikosketuksen myötä voisin hyvin perehtyä myös hänen vanhempaan tuotantoonsa.

Mitä Healthy kitchen -teokseen tulee on minun heti ensi alkuun kommentoitava sen tuoreen kaunista vuodenkiertoon mukautuvaa ulkonäköä; se houkuttelee ohikulkijan tarttumaan itseensä ja opuksen avattuaan miltei lukija kuin lukija – uskaltaisin väittää – unohtuu selailemaan sitä toviksi jos toiseksikin. Kaiken kaikkiaan siis tekijänsä näköinen teos.

Entäpä sitten Saran reseptiikka ja kirjan toimivuus ylipäätään? Tässä kohtaa mielipiteeni on vielä hiukan keskeneräinen, mutta todettakoon, että tähän mennessä olen kokeilujeni puitteissa löytänyt niin hyvää – enemmän – kuin huonompaakin sanottavaa. Aloitetaan hyvistä uutisista: valmistamani broilerinjauhelihapihvit, Fresh earth smoothie sekä muutamat salaatit, kuten maalaissalaatti, olivat erittäin maukkaita. Ohjeet sisältävät runsaasti mausteita laajalta skaalalta ja kirjan edetessä kalenterivuoden mukaisesti tammikuusta aina joulukuuhun saakka myös reseptien makumaailmat on suunniteltu vuodenaikoihin sopiviksi. Uskoisinkin kirjan kätkevän kansiensa väliin lähes jokaiselle jotakin huolimatta siitä puhutaanko intohimoisesta kasvissyöjästä, henkilöstä joka mieluummin löytää lautaseltaan palasen paistia vai ehkä hänestä, jonka ruoanlaitto perustuu ajatukseen: blenderiin-sekoitus-nautinta. Itse asiassa tästä kirjasta hyötyäkseen ei tarvitse välittää ruoanlaitosta ollenkaan; se sisältää nimittäin ohjeita niin ikään saippuoiden, kasvonaamioiden, kuorintavoiteiden sekä kynttilöiden tekoon. Kätevää.

Entäpä se toinen puoli sitten, ne hiukan epämaukkaammat esitykset? Tässäkään kohtaa en oikeastaan lähtisi syyttelemään epäonnistumisistani reseptejä tai niiden laatijaa. Totean vain ohimennen, että eräät kokeilut kirjan parissa opettivat minulle, että minä ja siippani emme välitä suuremmin eräistä Saran suuresti suosimista mausteista, kuten juustokuminasta ja garam masalasta, ja voimme suosiolla jättää tämän makumaailman reseptit toisten tehtäväksi – ja syötäväksi.

Siis suositukseni tälle oivalle (lahja)kirjalle. Kyllä Saran terveellisessä keittiössä aina yhden ruokavuoden viettää.

Kakku isille

Kirjoitettu 11 marraskuun, 2013 by Kaisa

Isänpäivän kunniaksi päätin leipoa kakun omalleni. Koska valmistus oli sattuneista syistä johtuen ajoitettava jo perjantai-iltaan, päädyin jäädytettyyn juustokakkuun, joka lisäksi on helppo kuljettaa paikasta toiseen. Kakun maun sen sijaan valitsin päivänsankarimme mieltymyksiä kunnioittaen: jotakin makeaa. Pienistä ennakkoaavisteluistani huolimatta kakku onnistuikin erittäin hyvin, eikä kukaan pitänyt sitä liian makeana.

Tässä kohtaa on varmasti syytä mainita, että alkuperäisestä reseptistä poiketen, valmistin kinuskikastikkeen itse, mikä osaltaan saattaa vaikuttaa kakun makeuteen tai oikeammin siihen, että lopputulos ei ollut ällömakea – vaikka itseni kohdalla näin on tosin harvemmin päässyt käymään…

Koristeet on valmistettu Kick -patukasta lukuun ottamatta Darth Vadereita, jotka ovat mustaa marsipaania. Mainittakoon muuten, mitä silikonimuotteihin tulee, marsipaani toimii niiden yhteydessä mainiosti. Massa irtoaa hyvin ja kuviot piirtyvät siihen hienosti.

Jäädytetty kinuski-juustokakku

10 annosta

12 Digestive -keksiä
40 g voita
2 keltuaista
1 dl tomusokeria
2 tl vaniljasokeria
200 g tuorejuustoa
2,5 dl kuohu- / vispikermaa
1 sitruunan mehu

Kinuskikastike:
1 dl sokeria
1 dl kuohu- / vispikermaa
1 rkl voita
(0,25 tl kanelia
0,5 rkl Amarettoa / pähkinä-toffeelikööriä)

Valmista ensin kinuskikastike. Kaada sokeri paksupohjaiseen kattilaan. Kuumenna koko ajan sekoittaen, kunnes sokeri sulaa ja ruskistuu. Kaada kerma yhdellä kerralla joukkoon. Anna kiehua tasaisesti kuplien 5–8 minuuttia. Vatkaa joukkoon voi.
Mikäli haluat laillani muokata kastikkeen kinuski-kanelikastikkeeksi, lisää joukkoon kanelia ja Amarettoa tai pähkinä-toffeelikööriä.

Jauha keksit muruiksi, sulata voi ja sekoita muruihin voisula. Painele taikina leivinpaperilla peitetyn irtopohjavuoan pohjalle.
Vatkaa keltuaiset ja sokerit vaahdoksi. Lisää sekaan tuorejuusto. Vaahdota kerma ja yhdistä juustoseokseen. Mausta sitruunamehulla ja kaada vuokaan pohjan päälle. Lisää noin 1dl kinuskikastiketta kakun päälle ja sekoita lusikalla niin, että kinuski jää raidoiksi täytteeseen. Peitä kelmulla ja pakasta.

Väriä elämään – ja lautaselle

Kirjoitettu 10 marraskuun, 2013 by Kaisa

Kun marraskuinen arkipäivä pimenee säkiksi ympärille jo iltapäivällä ja sade vihmoo ikkunoita aamusta alkaen, on mukava saada lautaselleen jotakin värikästä ja virkistävää. Siksipä päätinkin valmistaa aterian, jonka tarkoituksena oli värikimarallaan ja kasvispainotteisella kepeydellään hivellä niin mieltä kuin ruumistakin. Apunani käytin yhtä uusista ja mielenkiintoisista keittokirjatuttavuuksistani, Sara La Fountainin opusta Healthy kitchen : hyvää oloa keittiöstä.

Alkuruoan asemaan asetin yhden kirjan lukuisista smoothieista, Fresh earth smoothien, jonka makua ryhdittämään ja tukemaan valmistin simppelin tuorejuusto-ranskankermaseoksen. Annoksen pinnalle ripottelin lisäksi hiukan ankka-aterialtamme tutuksi tullutta pähkinä-yrttimurua. Kokonaisuus toimi hienosti, annos toi mieleen ensisijaisesti kylmän gazpacho-keiton.

Fresh earth smoothie

1 iso / 2 pientä annosta

250 g tomaattia
pieni pala tuoretta punaista chiliä
1 valkosipulinkynsi
tuoretta korianteria (tämän tilalle voi improvisoida jonkin toisen yrtin, mikäli korianteri ei lukeudu omiin suosikkeihin; itse ajattelin ensi kerralla tehdä niin)
0,5 limen mehu
1 punainen paprika
himalajansuolaa
mustapippuria
oliiviöljyä

Laita smoothien ainekset tehosekoittimeen ja sekoita hyvin.

Pinnalle:
3 tl ranskankermaa
2 tl yrttituorejuustoa
pestoa

Sekoita ranskankerma, tuorejuusto ja mieleisesi määrä pestoa. Annostele nokare seosta smoothien pinnalle ja ripottele päälle vielä pähkinä-yrttimurua. Koristele tuoreilla yrteillä.

Koska jälleen kerran mieli teki kotitekoista hampurilaista, mutta halusin pitäytyä alusta loppuun ajatuksessani hieman kepeämmästä ateriasta, päätin valmistaa pääruoaksi niin sanotusti hatuttomia ja pohjattomia kanahampurilaisia, siis hampurilaisia ilman leipää. Tosin saivat nämäkin purilaiset tulla nautituiksi hatut päässään ja pohjat pihviensä ja lautasen välissä, korvautuihan leipä maukkaasti munakoisosiivuin. Kanapihvien resepti löytyi niin ikään Saran hyvän olon keittiöstä.

Broilerinjauhelihapihvit

4-6 kpl

650 g broilerinjauhelihaa
1 tl valkosipulia raastettuna
1,5 tl tuoretta inkivääriä, raastettuna
2 tl soijakastiketta
1 tl worcesterkastiketta
1 rkl dijoninsinappia
0,5-1 tl chilihiutaleita
1,5 tl paprikajauhetta
3 rkl kevätsipulia
0,5 tl savustettua paprikajauhetta
mustapippuria
himalajansuolaa

Sekoita kaikki pihvien ainekset hyvin keskenään. Muotoile taikinasta samankokoisia pihvejä. Paista 225 asteessa noin 20 min. kunnes pihvit ovat kypsiä.

Pihvien ohella hatuttomat vaativat osakseen / ruokailija:
2 viipaletta paistettua munakoisoa
1 viipale cheddar sulatejuustoa
punasipulihilloketta
2 siivua tomaattia
2 viipaletta avokadoa

Hyvän lisäsäväyksen antaa hampurilaiskastike, jonka valmistat helposti esimerkiksi sekoittamalla turkkilaiseen jogurttiin erilaisia yrttejä ja mausteita. Me käytimme tällä kertaa Heinzin Curry Mango -kastiketta, jota jatkojalostimme lisäämällä joukkoon hiukan ranskankermaa. Toimii.

Munakoisoviipaleet paistettuasi kokoa hampurilainen mielesi mukaan. Juustoviipale kannattaa asettaa lämpimän kanapihvin päälle, jotta se hiukan sulaa.

Lisäkkeen roolissa lautasillamme vieraili tällä kertaa salaatti, jota koristivat valkosipuli-inkivääri-chilimarinoidut porkkanat. Itse en suoraan sanottuna näistä porkkanoista liiemmin välittänyt – eikä Aleksikaan – joten suosittelen etsimään porkkanamarinadin toisaalta. Joka tapauksessa marinoidut porkkanat istuivat salaattiin hyvin, joten kannattaa kokeilla reseptiä omin porkkanoin.

Marinoitu porkkanasalaatti

5 porkkanaa viipaloituina, marinoituina ja paistettuina; marinadin ohella seesaminsiemenet tuovat porkkanoihin hyvää makua
salaattisekoitusta
7 cm:n pala kurkkua
0,5 rasiaa sokeriherneitä
pinjansiemeniä

Marinoi porkkanat. Kuori ja viipaloi kurkku. Paahda pinjansiemenet.
Kokoa salaatti. Laita astiaan salaattisekoitusta ja kurkkua, asettele mausteiset porkkanat salaatin päälle. Ripottele päälle herneitä ja paahdettuja pinjansiemeniä.

Illallinen kurpitsalyhtyjen valossa

Kirjoitettu 4 marraskuun, 20134 marraskuun, 2014 by Kaisa

Aleksin pelottava taidonnäyte: Sami. — Aleksin pelottava taidonnäyte *Sami* varjoihin piiloutuneena.

Teema-aterian loihtiminen; ah mikä ihastuttava tapa viettää yhdessä sunnuntaista sadepäivää! Ja mikä parasta, kun on aikuinen, on lupa leikkiä ruoalla – ainakin Halloween-ruoalla.

Heti ensi alkuun siis pienenä varoituksen sanana todettakoon, että tämänkertainen illallisemme menestyisi varmasti paremmin, mikäli arvioitavana olisi ruoan ulkonäkö, ei niinkään se, miten lopputulos onnistuu hivelemään makuaistia. Rehellisyyden nimissä tämä ateria ei nimittäin kaikilta osiltaan ollut erityinen makujen sinfonia tai riemuvoitto. Hauskaa meillä kuitenkin oli, niin ruokaa valmistellessamme kuin sitä natustellessammekin. Joka tapauksessa pienellä viilauksella tästäkin ateriasta olisi varmasti tullut varsin makoisa, joten kannattaa toki rohkaista mielensä ja tarttua myös näihin ohjeisiin.

Alkuruoaksi imaisimme muutaman sormen veripediltä eli toisin sanoen parmankinkkurullia tuorejuusto-ranskankermatäytteellä paistetun kananmunan kera. Kananmunan veretseisauttava ulkonäkö saatiin aikaiseksi elintarvikeväripullon avulla. Rullat olivat hyviä; suosittelen vaikka kynnettöminä ja salaattipediltä tarjottuna, mikäli tilanne edellyttää hieman siivompaa esillepanoa.

Sormet veripedillä

4 kpl

4 siivua parmankinkkua
4 tl (esim. yrttimaustettua) tuorejuustoa
4 tl ranskankermaa
tuoreita basilikanlehtiä
4 kananmunaa
punaista elintarvikeväriä

Sekoita tuorejuusto ja ranskankerma.
Laita reilu teelusikallinen seosta parmankinkkusiivun toiseen päähän, silppua päälle hiukan tuoretta basilikaa ja rullaa kinkku rullalle. Asettele toiseen päätyyn valkosipulinkynsi sormenkynttä esittämään. Paista rullia 200-asteessa noin 10 min.
Riko kananmunat astiaan ja sekoita joukkoon punaista elintarvikeväriä. Paista sopivan kokoisia ”petejä”. Huom! Parmankinkun suolaisuudesta johtuen kananmunat kannattaa paistovaiheessa jättää täysin suolattomiksi.
Asettele sormet veripedeilleen.

Pääruoan rooliin nostimme tällä kertaa käsicalzonet, jonka idean apinoimme Sillä sipuli -blogin Halloween -postauksesta vuosien takaa. Itse nimesimme tuotoksemme tuttavallisemmin Hulkin käsiksi. Juuri tässä kohtaa hieno ulkonäkö ajoi makunautinnon edelle jä kädet kärsivät käytännön toteutuksensa ontumisesta. Tässä vinkki: älä yritä pipertää tästä taikinamäärästä kahta erillistä kättä, vaan muotoile taikina yhdeksi isoksi kädeksi. Meidän käsiparimme nimittäin jäi miltei pelkäksi paksuhkoksi taikinakuoreksi, jossa täytettä oli suhteessa aivan liian vähän. Mikäli haluat valmistaa muutamaa erilaista täytettä, voit toki täyttää käden eri puolet eri täytteillä.

Tässä kohtaa mainittakoon, että mikäli tämän tyyppinen käsi ei jostain syystä innosta, kannattaa kurkistaa myös viime vuotista käpäläreseptiämme, jonka löydät täältä.

Hulkin kädet

2 pientä tai yksi iso käsi (suosittelemme jälkimmäistä)

Pizzataikina:
2 dl vettä
1 tl suolaa
1 tl leivinjauhetta
loraus öljyä
4-5 dl durum- / vehnäjauhoja
vihreää elintarvikeväriä

Veri:
tomaattipyrettä
ketsuppia
oliiviöljyä
oreganoa
basilikaa
suolaa

Täyte 1:kypsää broileria
fetajuustoa
pestoa
ananasta
ranskankermaa

Täyte 2:
artisokansydämiä
pestoa
mozzarellaa

juustoraastetta
valkosipulinkynsiä

Sekoita leivinjauhe pieneen määrään jauhoja. Sekoittele sen jälkeen sopiva taikina näppituntumalla. Värjää taikina vihreäksi elintarvikevärillä laittamalla väri heti veteen. Jaa taikina kahtia, kaulitse osat ohuiksi ja leikkaa kouran muotoisiksi.

Sekoita veren ainekset keskenään ja levitä seosta toiselle kouralle. Levitä veren päälle täytettä / täytteitä. Laita toinen pala päälle siveltyäsi sillekin verta ja nypistele reunat kiinni.
Koristele käsi; juustoraasteesta saa palovammoja ja valkosipulinkynsistä kynnet. Paista 225 asteessa 15-20 min.

Rinnalleen Hulkin kädet saivat salaatin, jonka tarjoilimme koverretuista paprikoista. Aivo-spagetit keitimme missäpäs muuallakaan kuin elintarvikevärjätyssä vedessä. Ennen täyttämistään paistoimme paprikoita uunissa vartin verran, jotta ne hiukan pehmenivät ja saivat väriä hattuihinsa.

Jälkiruoan osalta kuva riittänee kertomaan kaiken; suklaajäätelöä, rouhittua tummaa suklaata sekä päällä puolikas, koristeltu Digestive -keksi hautakiveä mallintamaan.